Lue keskustelun säännöt.
Ammattikorkeakoulun käynyt avautuu LinkedInissä
15.06.2022 |
Ammattikorkeakoulun käynyt iltalehden kuvaaja avautuu LinkedInissä, kuinka työnantajat voisivat säästää merkkejä, kun eivät enää kirjoittaisi työpaikkailmoituksiin "soveltuva korkeakoulu tai AMK-tutkinto". Koska AMK-tutkinnot ovat korkeakoulututkintoja.
En ymmärrä näitä ihmisiä.
Kommentit (189)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekä yliopistotutkinto (kandi ja maisteri) että ammattikorkeakoulututkinto (amk ja yamk) ovat korkeakoulututkintoja, joskin ihan erilaisia. Amkin alempi tutkinto on laajempi (210 op) kuin yliopiston kandidaatintutkinto (180 op). Ylemmissä tutkinnoissa taas toisinpäin eli yliopiston maisteritutkinto laajempi kuin amkin. Kaikki edellä mainitut ovat korkeakoulututkintoja. Joten jos hakukriteerinä on "soveltuva korkeakoulututkinto" työnantaja sitten valitsee, kuka hakija ja millä koulutuksella on haettavaan tehtävään se parhaiten soveltuva jos tarkemmin ei ole rajattu.
Olen samaa mieltä, että tutkinnot ovat ihan erilaisia. Kuitenkin pelkkä opintopisteiden vertailu ei kerro mitään, sillä se mitä amk:ssa vaaditaan yhteen opintopisteeseen on eri asia mitä yliopistossa. Opiskelen sosiaalitieteitä ja olen kuullut amk:ssa opiskelevilta tutuilta, ettei heidän opinnoissaan olla tarkkoja lähdeviitteistä tai edes suorista lainauksista ilman asianmukaisia merkintöjä. Meillä yliopistossa ei pääsisi yhtään kurssia läpi sillä tasolla mikä amk:ssa on riittävää. Paras mitä olen kuullut, oli amk-kurssi, jossa viiden henkilön ryhmissä tehtiin lyhyt dia-esitys, johon materiaaliksi riitti pari tieteellistä artikkelia. Opintopisteitä tästä sai 10. Samaan aikaan yliopiston kurssilla joka luennolle piti ennakkomateriaalina lukea yksin kaksi tieteellistä artikkelia. Lisäksi meidän tuli tehdä luentopäiväkirja ja lopputyönä essee. Tämän lisäksi oli muutama pikkutehtävä. Opintopisteitä tästä sai viisi. Joten amk-opiskelijoiden on aivan turha tulla keulimaan kanditutkintoa suuremmalla opintopistemäärällä, kun vaatimustaso on aivan eri.
Lisäksi tieteellinen artikkeli AMK:ssa ja yliopistossa tarkoittaa eri asiaa. AMK:ssa hesarin ja iltalehden artikkeli täyttää tieteellisen artikkelin kriteerit ja yritysten kotisivut on valideja tietolähteitä.
Uteliaisuuttani olen katsonut kymmeniä AMK oppareita (pelkät lähteet, joista näkee työn laadun) enkä vielä koskaan ole yhdestäkään löytänyt ainoatakaan tieteellistä artikkelia lähteenä.AMKissa se "tietellisyys " onki päälleliimattua eikä tarkoituksenmukaista. Sieltä on tarkoitus valmistua suorittavaan työhön. Surullista ettei edes itse amkin tutkinnon suorittaneet arvosta sitä mitä kyseisessä tutkinnossa on oleellista eli käytännön ammattitaito.
Ongelman ydin on se, ettei AMK:sta haluta enää valmistua suorittavaan työhön. Aktiivisen lobbauksen ja markkinoinnin myötä AMK joitakin aloja on yritetty saada läpi ns. yliopistoon rinnasteisina. Ja kun kuitenkaan työmarkkinoilla tämä ei päde, niin syntyy ristiriita. Usein näissä keskusteluissa unohtuu se, että yliopisto on nimensä mukaisesti YLIopisto, joka lain mukaan antaa YLINTÄ tieteellistä opetusta. Jos työnantaja katsoo tarvitsevansa tekijäkseen ylimmän koulutuksen saaneen, ei pitäisi olla moittimista. Moittimista pitäisi olla enemmän siinä, tarvitseeko työantaja tätä todella. Mutta usein se julkisella sektorilla on näin, AMK pohjalla ei ole riittävästi valmiuksia vaativimmista tehtävistä suoritumiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tämä koko keskustelun aloitus koske sitä, ovatko yliopisto- ja ammattikorkeakoulutus samantasoisia vai eivätkö ole vaan sitä, onko ammattikorkeakoulu korkeakoulu. Mikä on sinänsä todella hassua. Onko olkihattu hattu?
Aihe on kuitenkin sen luonteinen, että se herättää ihmisissä vahvoja tunteita. (Y)amk-taustaiset haluavat niputtaa ammattikorkean ja yliopiston samaan muottiin. Tiedekorkeakoulun käyneet puolestaan eivät hyväksy sitä.
Lyhyesti:
Yamk tradenomi ei ole sama kuin Ekonomi.
Yamk insinööri ei ole sama kuin DI.
Yamk oikeustradenomi ei ole sama kuin Juristi.
Yamk terveysala ei ole sama kuin Lääkäri.Vailla koulutustaso olisi ylempi kk-turkinto kaikissa, niin käytännössä ne ei ole vastaavia tutkintoja opintosisällöltään.
Piste.
No ei tietenkään ole, kun kyseessä on eri tutkinnot :D Silti nämä kaikki ovat korkeakoulututkintoja.
Nimenomaan. Amk-taustaisilla on usein kuitenkin tarve rinnastaa ja perustella oma tutkintonsa vastaamaa yliopistotutkintoa. Yliopistotutkinnon käyneet taas herkästi kokevat oman tutkintonsa olevan vastaavan amk-tasoisen tutkinnon yläpuolella.
Tavallaan molemmat ovat oikeassa ja sen vuoksi tämä aihe johtaa jatkuvaan jankkaukseen.
On toki hieman huvittavaa, että monilla ihmisillä on niin suuri tunteenpalo tätä aihepiiriä kohtaan. Lopulta kyse on kuitenkin vaan ja ainoastaan tutkinnosta, ja elämässä yleensäkin teot on ne, jotka viime kädessä ratkaisevat.
Ei. Ei. Ei. Kyllä. Tässä ketjussa en muista kenenkään AMK-tutkinnon omaavan väittäneen, että kaikki tutkinnot vastaavat toisiaan. Vaan että ammattikorkeakoulututkinto on korkeakoulututkinto yhtä paljon kuin jalkapallo on pallo. Jos sinulle kelpaa pallo kuin pallo, sinun ei tarvitse täsmentää, että tarvitset pallon tai jalkapallon. Eri asia on jos haluat nimenomaan jalkapallon tai koripallon.
Miksi se häiritsee, jos joku tarkentaa että pallo tai jalkapallo käy?
Sinullako ei särähtäisi lainkaan korvaan, jos naapurisi tulisi lainaamaan sinulta leikkuria tai ruohonleikkuria? Että mikä tahansa leikkuri sopii, kuten kynsileikkuri, mutta myös ruohonleikkuri?
Ja maininta "soveltuva korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto" antaa käyttäjästä kuvan, että hän ei ole tietoinen/ymmärtänyt, että ammattikorkeakoulu on korkeakoulu, jolloin tekee mieli korjata tämä erehdys.
Ymmärrettävåmpi ilmaisu olisi "ammattikorkeakoulututkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto", jolloin ajatellaan, että ammattikorkeakoulututkinnolla on valmistuttu juuri tähän kyseiseen työhön, mutta yliopistotutkinnolla voi työskennellä monilla erilaisilla aloilla, mutta tutkinnon tulisi kuitenkin soveltua tähän kyseiseen työhön.
En ymmärrä miksi aikanaan piti amattikorkeasaaren perään laittaa korkeakoulu. Se vain johti siihen, että teknilliset korkeakoulut muuttivat nimensä yliopistoiksi. Toki vastaa paremmin englanninkielistä versiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekä yliopistotutkinto (kandi ja maisteri) että ammattikorkeakoulututkinto (amk ja yamk) ovat korkeakoulututkintoja, joskin ihan erilaisia. Amkin alempi tutkinto on laajempi (210 op) kuin yliopiston kandidaatintutkinto (180 op). Ylemmissä tutkinnoissa taas toisinpäin eli yliopiston maisteritutkinto laajempi kuin amkin. Kaikki edellä mainitut ovat korkeakoulututkintoja. Joten jos hakukriteerinä on "soveltuva korkeakoulututkinto" työnantaja sitten valitsee, kuka hakija ja millä koulutuksella on haettavaan tehtävään se parhaiten soveltuva jos tarkemmin ei ole rajattu.
Olen samaa mieltä, että tutkinnot ovat ihan erilaisia. Kuitenkin pelkkä opintopisteiden vertailu ei kerro mitään, sillä se mitä amk:ssa vaaditaan yhteen opintopisteeseen on eri asia mitä yliopistossa. Opiskelen sosiaalitieteitä ja olen kuullut amk:ssa opiskelevilta tutuilta, ettei heidän opinnoissaan olla tarkkoja lähdeviitteistä tai edes suorista lainauksista ilman asianmukaisia merkintöjä. Meillä yliopistossa ei pääsisi yhtään kurssia läpi sillä tasolla mikä amk:ssa on riittävää. Paras mitä olen kuullut, oli amk-kurssi, jossa viiden henkilön ryhmissä tehtiin lyhyt dia-esitys, johon materiaaliksi riitti pari tieteellistä artikkelia. Opintopisteitä tästä sai 10. Samaan aikaan yliopiston kurssilla joka luennolle piti ennakkomateriaalina lukea yksin kaksi tieteellistä artikkelia. Lisäksi meidän tuli tehdä luentopäiväkirja ja lopputyönä essee. Tämän lisäksi oli muutama pikkutehtävä. Opintopisteitä tästä sai viisi. Joten amk-opiskelijoiden on aivan turha tulla keulimaan kanditutkintoa suuremmalla opintopistemäärällä, kun vaatimustaso on aivan eri.
Lisäksi tieteellinen artikkeli AMK:ssa ja yliopistossa tarkoittaa eri asiaa. AMK:ssa hesarin ja iltalehden artikkeli täyttää tieteellisen artikkelin kriteerit ja yritysten kotisivut on valideja tietolähteitä.
Uteliaisuuttani olen katsonut kymmeniä AMK oppareita (pelkät lähteet, joista näkee työn laadun) enkä vielä koskaan ole yhdestäkään löytänyt ainoatakaan tieteellistä artikkelia lähteenä.AMKissa se "tietellisyys " onki päälleliimattua eikä tarkoituksenmukaista. Sieltä on tarkoitus valmistua suorittavaan työhön. Surullista ettei edes itse amkin tutkinnon suorittaneet arvosta sitä mitä kyseisessä tutkinnossa on oleellista eli käytännön ammattitaito.
Ongelman ydin on se, ettei AMK:sta haluta enää valmistua suorittavaan työhön. Aktiivisen lobbauksen ja markkinoinnin myötä AMK joitakin aloja on yritetty saada läpi ns. yliopistoon rinnasteisina. Ja kun kuitenkaan työmarkkinoilla tämä ei päde, niin syntyy ristiriita. Usein näissä keskusteluissa unohtuu se, että yliopisto on nimensä mukaisesti YLIopisto, joka lain mukaan antaa YLINTÄ tieteellistä opetusta. Jos työnantaja katsoo tarvitsevansa tekijäkseen ylimmän koulutuksen saaneen, ei pitäisi olla moittimista. Moittimista pitäisi olla enemmän siinä, tarvitseeko työantaja tätä todella. Mutta usein se julkisella sektorilla on näin, AMK pohjalla ei ole riittävästi valmiuksia vaativimmista tehtävistä suoritumiseen.
On hyvä lisäksi huomioida, että AMK:ssa luodaan opiskelijoille herkästi virheellinen kuva, että sieltä opiskelleista tulee päälliköitä tai johtajia, vaikka suurin osa päätyy pitkälti suorittavaan työhön (ainakin työsuhteen alussa). Mielikuvat ja realismi ei siten välttämättä ole kovinkaan hyvin synkassa. Tältä osin vastuu on myös opintolaitoksella.
Viimeistä argumenttiasi en kuitenkaan täysin osta. Vaikka amk-koulutus ei itsessään loisi valmiuksia isojen kokonaisuuksien ja epävarmuuden hallintaan, niin nuo ominaisuudet ovat myös ihmisestä itsestä kiinni. Jollakin ne tulevat luontaisemmin kuin toisella. Siitä johtuen on ymmärrettävää, että esim julkisen sektorin muodollisen pätevyyden vaatimukset voivat turhauttaa.
Mä kyllä ymmärrän hyvin, että työhakemukseen halutaan seikkaperäisemmin listata soveltuvan tutkinnon vaatimukset. Korkeakoulu tai amk -klausuuli on myös ymmärrettävissä siten, että yhtälailla amk-taustainen tyyppi on relevantti hakija. Lopulta rekrytointi ja oikeasti hyvän sekä sopivan työntekijän löytäminen yhtään spesifimpää osaamista vaativaan tehtävään on usein tosi haastavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi aikanaan piti amattikorkeasaaren perään laittaa korkeakoulu. Se vain johti siihen, että teknilliset korkeakoulut muuttivat nimensä yliopistoiksi. Toki vastaa paremmin englanninkielistä versiota.
Tässäpä ongelman ydin. Vanha, erinomaisen hyvä termi opisto ei enää kelvannut, kun haluttiin antaa mielikuva, että Suomessa annettaan korkeakoulutasoinen koulutus suurelle ihmisryhmälle. Vaikka ei siis oikeasti anneta. Mutta, jee, kuulostaahan se fantsulta, kun opistotason tutkintoa nimitetään korkeakoulututkinnoksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi aikanaan piti amattikorkeasaaren perään laittaa korkeakoulu. Se vain johti siihen, että teknilliset korkeakoulut muuttivat nimensä yliopistoiksi. Toki vastaa paremmin englanninkielistä versiota.
Tässäpä ongelman ydin. Vanha, erinomaisen hyvä termi opisto ei enää kelvannut, kun haluttiin antaa mielikuva, että Suomessa annettaan korkeakoulutasoinen koulutus suurelle ihmisryhmälle. Vaikka ei siis oikeasti anneta. Mutta, jee, kuulostaahan se fantsulta, kun opistotason tutkintoa nimitetään korkeakoulututkinnoksi
Opisto oli aikanaan arvostettu oppilaitos, toisin kuin AMK:t nyt. Mutta opistoon vertaaminen saa taas AMK:n käyneet raivotustumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on sekä AMK- että yliopistotutkinto. Miehelläni vain amis-tutkinto. Mieheni tienaa tuplat siitä, mitä itse tienaan. Mitä väliä, ihan turhaa juupas-eipäs-väittelyä. Ammattikorkeakoulu on korkeakoulu, niin on yliopistokin. Se on sitten eri asia, kumpi on oikeasti haastava. Mutta jos käsitteisiin takerrutaan, niin kyllä jokainen lukemaan oppinut osaa nähdä, että amk on tosiaan myös korkeakoulu.
Mulla samantapainen tilanne. Mä tienaan noin 4000€/kk ja mies 5000€/kk. Mulla yo-tutkinto, pari ammattitutkintoa, amk-inssin paperit, mba ja yamk tutkinnot. Mies on perushoitaja ja datanomi. Olen sitä mieltä, että molempien työssä eniten ratkaisee kokemus ja koulutus on toissijainen. Olen itse julkisella ja siellä vaatimuksena ylempi kk-tutkinto. Minä olen vaihdellut työtehtäviä ja alaa monesti, mies taas pysynyt samalla alalla. Veikkaan että jos olisin ollut nykyisellä alalla yhtä pitkään kuin mies, tienaisin varmaan enemmän kuin hän nyt. Ihan siksikin että pyrin kehittämään itseäni työn ohella, haen uusiin tehtäviin helpommin jne. Mies taas ylennettiin lähes puoliväkisin kun kertoi työnsä tulleen tylsäksi (kun on tehnyt suurinpiirtein samaa yli 10v)
AMK on alempi korkkari Suomessa. Muualla se alempi on assosiaatio, kandin alapuolella, jossa Suomessa on amis, käytännössä, löytyi jostain alempi Suomessa tai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi aikanaan piti amattikorkeasaaren perään laittaa korkeakoulu. Se vain johti siihen, että teknilliset korkeakoulut muuttivat nimensä yliopistoiksi. Toki vastaa paremmin englanninkielistä versiota.
Tässäpä ongelman ydin. Vanha, erinomaisen hyvä termi opisto ei enää kelvannut, kun haluttiin antaa mielikuva, että Suomessa annettaan korkeakoulutasoinen koulutus suurelle ihmisryhmälle. Vaikka ei siis oikeasti anneta. Mutta, jee, kuulostaahan se fantsulta, kun opistotason tutkintoa nimitetään korkeakoulututkinnoksi
labrassa sitä kutsutaan amikseksi, vaikka on lisäksi amkssakin. kumpiakin koulutetaan liikaa ja töitä ei saa, kuten ei luonnontieteellisessäkään.
amis on kovaa tasoa suomessa, ja vastaa jenkkien ass-tutkintoa, kandin alla. amk on taas käytännöllistä, kun taas jossain se on teoreettista ja olix ne nyt jenkeissä, siltä välin. suomen malli tulee työmarkkinoiden tarpessta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekä yliopistotutkinto (kandi ja maisteri) että ammattikorkeakoulututkinto (amk ja yamk) ovat korkeakoulututkintoja, joskin ihan erilaisia. Amkin alempi tutkinto on laajempi (210 op) kuin yliopiston kandidaatintutkinto (180 op). Ylemmissä tutkinnoissa taas toisinpäin eli yliopiston maisteritutkinto laajempi kuin amkin. Kaikki edellä mainitut ovat korkeakoulututkintoja. Joten jos hakukriteerinä on "soveltuva korkeakoulututkinto" työnantaja sitten valitsee, kuka hakija ja millä koulutuksella on haettavaan tehtävään se parhaiten soveltuva jos tarkemmin ei ole rajattu.
Olen samaa mieltä, että tutkinnot ovat ihan erilaisia. Kuitenkin pelkkä opintopisteiden vertailu ei kerro mitään, sillä se mitä amk:ssa vaaditaan yhteen opintopisteeseen on eri asia mitä yliopistossa. Opiskelen sosiaalitieteitä ja olen kuullut amk:ssa opiskelevilta tutuilta, ettei heidän opinnoissaan olla tarkkoja lähdeviitteistä tai edes suorista lainauksista ilman asianmukaisia merkintöjä. Meillä yliopistossa ei pääsisi yhtään kurssia läpi sillä tasolla mikä amk:ssa on riittävää. Paras mitä olen kuullut, oli amk-kurssi, jossa viiden henkilön ryhmissä tehtiin lyhyt dia-esitys, johon materiaaliksi riitti pari tieteellistä artikkelia. Opintopisteitä tästä sai 10. Samaan aikaan yliopiston kurssilla joka luennolle piti ennakkomateriaalina lukea yksin kaksi tieteellistä artikkelia. Lisäksi meidän tuli tehdä luentopäiväkirja ja lopputyönä essee. Tämän lisäksi oli muutama pikkutehtävä. Opintopisteitä tästä sai viisi. Joten amk-opiskelijoiden on aivan turha tulla keulimaan kanditutkintoa suuremmalla opintopistemäärällä, kun vaatimustaso on aivan eri.
Lisäksi tieteellinen artikkeli AMK:ssa ja yliopistossa tarkoittaa eri asiaa. AMK:ssa hesarin ja iltalehden artikkeli täyttää tieteellisen artikkelin kriteerit ja yritysten kotisivut on valideja tietolähteitä.
Uteliaisuuttani olen katsonut kymmeniä AMK oppareita (pelkät lähteet, joista näkee työn laadun) enkä vielä koskaan ole yhdestäkään löytänyt ainoatakaan tieteellistä artikkelia lähteenä.AMKissa se "tietellisyys " onki päälleliimattua eikä tarkoituksenmukaista. Sieltä on tarkoitus valmistua suorittavaan työhön. Surullista ettei edes itse amkin tutkinnon suorittaneet arvosta sitä mitä kyseisessä tutkinnossa on oleellista eli käytännön ammattitaito.
Ongelman ydin on se, ettei AMK:sta haluta enää valmistua suorittavaan työhön. Aktiivisen lobbauksen ja markkinoinnin myötä AMK joitakin aloja on yritetty saada läpi ns. yliopistoon rinnasteisina. Ja kun kuitenkaan työmarkkinoilla tämä ei päde, niin syntyy ristiriita. Usein näissä keskusteluissa unohtuu se, että yliopisto on nimensä mukaisesti YLIopisto, joka lain mukaan antaa YLINTÄ tieteellistä opetusta. Jos työnantaja katsoo tarvitsevansa tekijäkseen ylimmän koulutuksen saaneen, ei pitäisi olla moittimista. Moittimista pitäisi olla enemmän siinä, tarvitseeko työantaja tätä todella. Mutta usein se julkisella sektorilla on näin, AMK pohjalla ei ole riittävästi valmiuksia vaativimmista tehtävistä suoritumiseen.
vaatii vuoden matikkaa ja fysiikkaa, niin sitten on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Perustuuko teidän koko identiteetti koulutukseenne? Vähän surullista.
mitä varten sä kouluttauduit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekä yliopistotutkinto (kandi ja maisteri) että ammattikorkeakoulututkinto (amk ja yamk) ovat korkeakoulututkintoja, joskin ihan erilaisia. Amkin alempi tutkinto on laajempi (210 op) kuin yliopiston kandidaatintutkinto (180 op). Ylemmissä tutkinnoissa taas toisinpäin eli yliopiston maisteritutkinto laajempi kuin amkin. Kaikki edellä mainitut ovat korkeakoulututkintoja. Joten jos hakukriteerinä on "soveltuva korkeakoulututkinto" työnantaja sitten valitsee, kuka hakija ja millä koulutuksella on haettavaan tehtävään se parhaiten soveltuva jos tarkemmin ei ole rajattu.
Olen samaa mieltä, että tutkinnot ovat ihan erilaisia. Kuitenkin pelkkä opintopisteiden vertailu ei kerro mitään, sillä se mitä amk:ssa vaaditaan yhteen opintopisteeseen on eri asia mitä yliopistossa. Opiskelen sosiaalitieteitä ja olen kuullut amk:ssa opiskelevilta tutuilta, ettei heidän opinnoissaan olla tarkkoja lähdeviitteistä tai edes suorista lainauksista ilman asianmukaisia merkintöjä. Meillä yliopistossa ei pääsisi yhtään kurssia läpi sillä tasolla mikä amk:ssa on riittävää. Paras mitä olen kuullut, oli amk-kurssi, jossa viiden henkilön ryhmissä tehtiin lyhyt dia-esitys, johon materiaaliksi riitti pari tieteellistä artikkelia. Opintopisteitä tästä sai 10. Samaan aikaan yliopiston kurssilla joka luennolle piti ennakkomateriaalina lukea yksin kaksi tieteellistä artikkelia. Lisäksi meidän tuli tehdä luentopäiväkirja ja lopputyönä essee. Tämän lisäksi oli muutama pikkutehtävä. Opintopisteitä tästä sai viisi. Joten amk-opiskelijoiden on aivan turha tulla keulimaan kanditutkintoa suuremmalla opintopistemäärällä, kun vaatimustaso on aivan eri.
Lisäksi tieteellinen artikkeli AMK:ssa ja yliopistossa tarkoittaa eri asiaa. AMK:ssa hesarin ja iltalehden artikkeli täyttää tieteellisen artikkelin kriteerit ja yritysten kotisivut on valideja tietolähteitä.
Uteliaisuuttani olen katsonut kymmeniä AMK oppareita (pelkät lähteet, joista näkee työn laadun) enkä vielä koskaan ole yhdestäkään löytänyt ainoatakaan tieteellistä artikkelia lähteenä.Miksi täällä jaetaan tahallaan virheellistä tietoa ja alennetaan amkilaisia? Meillä ei yhdelläkään kurssilla saa käyttää Iltalehteä, Hesaria tai kotisivuja. Tai toki saa, mutta arvosana ei ole sen mukainen. Myöskään opinnäytetyöt eivät ole laadukkaita lähteitä. Olen myös lukenut useita kymmeniä (ellen enemmän) oppareita enkä ole koskaan törmännyt siihen, että esimerkiksi Iltalehti olisi lähteenä.
Ei tuo ole virheellistä tietoa, vaan ihan käytäntöä. Itse kandia ja gradua tehdessä luin valtavasti oppareita ja katsoin, että olisiko niissä hyviä lähteitä, joita voisi itse käyttää, yhdestäkään en löytänyt mitään käyttökelpoista, kun lähteiden taso noissa oppareissa on todella heikkoa.
Varmasti on olemassa hyviäkin oppareita, mutta pääosin taso on hyvin matala.
Kavereiden oppareita (joiden arvosanan tiedän olevan 4-5) lähteet ovat pääsääntöisesti ihan yritysten nettisivuja/blogeja, kirjallisuuden yleisteoksia jne
Se, kuinka tarpeellista se on, että tieto haetaan varmennetuista lähteistä on asia erikseen, lähinnä vaan sitä tuon esille, että vaatimustaso on AMKssa huomattavan paljon alhaisempi kuin yliopistossa.Edelleen, ammattikorkeakouluissa on valtavia eroja. Et sinä enkä minä eikä yksikään pysty sanomaan, että AMKissa on aina huomattavan alhainen taso. Osassa kouluja on ja se on äärimmäisen valitettavaa. On myös niitä, jotka ovat kokeneet esimerkiksi maisteriopinnot helpommaksi kuin yamk:n. Ja siis omalla kokemuksella! Tuntuu vähän erikoiselta, että akateemisuutta korostava ihminen näkee asiat noin mustavalkoisina. Selkeästi myös käytämme erilaisia lähdemateriaaleja opinnoissamme, koska amkilaisena en ole vielä koskaan törmännyt opinnäytetyöhön, jossa lähteenä on Iltalehti tai Hesari. Laita ihmeessä linkki sellaisesta. Se, että sinun kaverisi ovat saaneet 4-5 oppareista huonoilla lähteillä, kertoo vain niiden koulujen ja ennen kaikkea opettajien tasosta.
Ihmettelen myös sangen kovasti väitettäsi siitä että on yleinen ja hyväksyttävä tapa käyttää lähteinä blogeja, Hesaria ja Iltalehteä. Kumpi meistä siellä amkissa nyt opiskelikaan? Yhden hienon pointin toit muuten esille. Se, että opiskelee yliopistossa, ei ole tae älykkyydelle tai kokonaisuuksien hallinnalle.
Mun elämäntiedot tulee pitkälle sanomalehdistä ja foorumeilta. Akateemisilla on joku fetissi pölyisiin kirjoihin, jotka ovat pelkkää filosofiaa, ilman realiteetteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Restonomi täs moi,
En päässyt yliopustoon, amkoohoon heittämällä.
Kirjoja ei tullut luettua ja luennoillakin vähän niin ja näin.
Kiva, että on taskussa paperit, mutta pilipali meininki söi motivaation opiskella kokonaan.
Se ei estänyt kurssien läpäissyä.Muutaman avoimen yliopistokurssin istuneena täytyy todeta, että ihan eri maailma.
Harmi, kun ei omat rahkeet riitä tohtorin papereihin.
Katsopa niitä sisäänpääsymääriä vähän tarkemmin. Amiskin oli mulle työlästä (lukio oli helpompaa, joka oli paljon vaikeampaa kuin peruskoulu), enkä ole sen kommin nähnyt mitään vaikeampaa. En tosin lukenut insinööriksi, kun ei äo riittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sellaiset ihmiset, jotka haluavat ennen kaikkea tiettyihin virkoihin, eivät hanki yliopistotutkintoa? Koulutuserot ovat ennen kaikkea julkisella sektorilla vaikuttava asia. Siellä vaaditaan usein yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto ja kaikki tietävät tämän. Siispä sellaisen voi hankkia, jos julkinen sektori kiinnostaa. Problem solved. Miksi siis lähteä alunperin opiskelemaan vaikka maalariksi, jos ehdottomasti haluaa lentäjäksi?
Maalariksi on helpompi päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli helppoa... oli ammattikoulu ... oli opisto ... ja sitten oli korkeakoulu ja yliopisto.
En ymmärrä, millä perusteella nykyisen ammattikorkeakoulun käynyt kuvittelee olevansa korkeakoulutasoinen. Ihan sama keskitason opistokoulutus se on edelleen, vaikka nimike on muuttunut. Edelleen esim. ammattikorkeakoulun opiskeluilla voi kuitata korkeakoulussa vain muutamia opintoviikkoja, koska opiskelun taso on korkeakoulussa ja yliopistossa huomattavasti korkeampi kuin ammattikorkeakoulussa.
Suomessa ei ole pelkkiä korkeakouluja enää, vaan amk ja yliopisto.
0,8/5
Suomessa ei tiedetä mitä on, sitten opistouudistuksen.
0/3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä se jaksat väheksyä amkia. Onko ainut saavuruksesi yliopiston käyminen ja huono itsetuntosi ei kestä sitä että myös amk on korkeakoulu?
No eihän ole. Amk on amisten jatkokoulutuspaikka ja sillä ei ole oikean korkeakoulun kanssa mitään tekemistä.
AMK on käytännöllisemmin suuntautunut korkeakoulu työmarkkinoille, joka luotiin siitä tarpeesta, kun yliopistosta (teoreettisesti suuntautunut korkeakoulu) valmistuneet eivät osanneet käytännössä mitään.
Samalla opisto eliminoitiin ja siirrettiin osin amikseen ja osin AMK:n. Suomen amis onkin tasokas alempi (!) korkeakoulututkinto sen kommin, ja vaikeampi kuin entinen siitäkin syystä, ja että sillä pääsee jatko-opiskelemaan, ja tehtävä lukion tasoiseksi (mun mielestä lukio helpompi, mutta se riippuu mitä lukee).
En tiedä, onko tiede ja teknologia jo erotettu kyseisesti, tai onko se eliminoitu, mutta se oli/on ihan kätevä tarkennus tutkinnolle; jos ei Suomessa, niin usassa.
Osassa maita edelleen teoreettinen, ja osassa siltä välin, kun taas Suomessa se on käytännöllinen; maksimaalisen sopiva työmarkkinoille.
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli helppoa... oli ammattikoulu ... oli opisto ... ja sitten oli korkeakoulu ja yliopisto.
En ymmärrä, millä perusteella nykyisen ammattikorkeakoulun käynyt kuvittelee olevansa korkeakoulutasoinen. Ihan sama keskitason opistokoulutus se on edelleen, vaikka nimike on muuttunut. Edelleen esim. ammattikorkeakoulun opiskeluilla voi kuitata korkeakoulussa vain muutamia opintoviikkoja, koska opiskelun taso on korkeakoulussa ja yliopistossa huomattavasti korkeampi kuin ammattikorkeakoulussa.
Matemaattisilla aloilla joutuu lukea vuoden sitä itseään, ennen maisterin opintoja. Muilla aloilla ei mitään, ja käytännössä YAMK suoraan ja sama rinnastus nykyään.
AMK vastaa entisajan amiksen tasoa.
Miksi se häiritsee, jos joku tarkentaa että pallo tai jalkapallo käy?