Ammattikorkeakoulun käynyt avautuu LinkedInissä

Vierailija kirjoitti:

Olen opiskellut sekä kauppakorkeakoulussa että tradenoniohjelmassa amk:ssa. Opiskelujen haastavuudessa oli valtava ero, kuten opiskelemaan pääsyn kynnyksessäkin.

Mutta opiskeltavalla alalla lienee merkitystä sen suhteen kuinka paljon eroavat.

Aika vaikea kuvitella että köykäisemmillä aloilla ero on yhtä suuri kuin vaativammilla.

Mitkä ovat mielestäsi näitä "köykäisiä" aloja ja millä kokemuksella tai tiedolla luokittelet nämä kyseiseen kategoriaan?

Vierailija kirjoitti:

Meillä on ollut töissä amkeja, kandeja ja maistereita. Ja kyllä se on amkit joilta loppuu äly, kokonaisuuksien hahmottaminen, itseohjautuvuus ja oma-aloitteisuus kesken muita nopeammin. Ja itsetunto.

Nykyään palkkaan lähinnä maistereita.

Jos tarviit YAMK/maisterin, niin toki palkaat suoraan koulun hyllyltä, kokeneen AMK/kandin sijaan. Työelämän tarpeisiin alettiin kouluttaa juuri erityisesti AMK:laisi, kun muut eivät osanneet tehdä töitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toi on jännä, että AMK:n käyneet kovin haukkuu yliopiston käyneitä ja puheissaan pitävät AMK:ta maailmankaikkeuden haastavimpana koulutuksena, mutta silti häpeävät tutkintoaan niin paljon, että haluavat jättää kertomatta tutkintonsa olevan ammattikorkeakoulututkinto, jotta joku voisi kuvitella sen olevan yliopistotutkinto.

Jep. Oman kokemukseni mukaan AMK oli niin pilipalia, että en kehtaa edelleenkään sanoa kenellekään käyneeni ammattikorkeaa. Ero maisteriohjelmaan oli kuin yöllä ja päivällä.

Lisäksi olen vierestä seurannut, kun muutama tuttava on suorittanut YAMK vaativien töiden ohessa, 1,5v tavoiteajassa ilman suurempaa työmäärää (verrattuna esim yliopiston keskimääräiseen 6 nopan kurssiin).

On tietysti omalla vastuulla, että mitä koulusta ottaa mukaansa. (Y)AMK vaan aiheuttaa inflaatiota vastaavan tason yo-tutkinnon statuksen kanssa. Esim ylemmällä tasolla kaikki puhuvat itsestään maistereina, joten on tärkeä tehdä selkeä rajanveto 2 kirjainyhdistelmän välille: MBA ei ole sama kuin M.Sc.

Yhtä kaikki, tutkinto on tutkinto, mutta työelämässä lopulta merkitsee osaaminen ja henk. koht. ominaisuudet, joka väistämättä tasoittaa tutkintoihin liittyviä eroja.

Olen osittain samaa mieltä kanssasi. Opiskelen amkissa ja olen ottanut opintoja myös muista kouluista. Osassa amkeja on naurettavan alhainen taso ja se surettaa! Kun osassa kouluista pääsee aivan liian helpolla niin kaikkia amkilaisia ja tiettyjä aloja pidetään ihan pellepaikkoina, vaikka fakta on se, että koulujen vaatimustaso vaihtelee valtavasti. En siis väitä, että amk olisi (koskaan) erityisen vaativa, mutta yhtenäinen linja näyttää puuttuvan. 

Tuskin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on ollut töissä amkeja, kandeja ja maistereita. Ja kyllä se on amkit joilta loppuu äly, kokonaisuuksien hahmottaminen, itseohjautuvuus ja oma-aloitteisuus kesken muita nopeammin. Ja itsetunto.

Nykyään palkkaan lähinnä maistereita.

Toivottavasti myös tarjoamasi työ on oikeasti sellaista, missä pitää olla älyä ja kokonaisuuksien hahmottamista. t. maisteri, jota ei kiinnosta tehdä niitä AMK-tason töitä

Tarkoitat siis kandi-tason töitä.

Verratkaamme saman alan yo-tutkinto vs. AMK-tutkinto:

DI vs. ins. (AMK)

lääkäri vs. sair.hoitaja (AMK).

Ero kuin yöllä ja päivällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä se jaksat väheksyä amkia. Onko ainut saavuruksesi yliopiston käyminen ja huono itsetuntosi ei kestä sitä että myös amk on korkeakoulu?

Amk on puoli vuotta pidempi "amis" ei korkeakoulu vaikka kovasti ottaa amiksen ylpeyteen. Miksi kutsut itseäsi sitten korkeakoulutetuksi etkä amk:ksi?

Amis on jo alempi AMK-tutkinto, kuten on omansa yliopistossa. Siihen paukutetaan ns. kandit molemmissa, ja sama arvo taas.

Lukiossa pohjustetaan esim. luonnontieteitä, matikkaa, äidinkieltä, enkkua, jotka toimii enemmän tai vähemmän pohjana niin AMK:ssa kuin yliopistossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä se jaksat väheksyä amkia. Onko ainut saavuruksesi yliopiston käyminen ja huono itsetuntosi ei kestä sitä että myös amk on korkeakoulu?

Onko joku kiistänyt sen, että ammattikorkeakoulu on korkeakoulu. Mutta se on myös ammattikorkeakoulu. Kyseisen oppilaitoksen nimi on ammattikorkeakoulu. Miksi tuo ammatti-sana pitäisi jättää siitä pois?

Ketä se haittaa, kutsutaanko sitä ammattikorkeakouluksi vai korkeakouluksi?

Minulla on ylempi kk-tutkinto, eikä kumpikaan vaihtoehto ole minulta pois.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto? Miksi se on niin tärkeää jättää sana AMMATTI pois? Onko kalakukko sitten kala vai kukko? Niin, ei kumpikaan, koska se on nimenomaan kalakukko.

Hyvä ehdotus. Se on kai vain kätevää. Se ei kuitenkaan ole sama sana kuin ALEMPI, vaan ainoastaan kala.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sekä yliopistotutkinto (kandi ja maisteri) että ammattikorkeakoulututkinto (amk ja yamk) ovat korkeakoulututkintoja, joskin ihan erilaisia. Amkin alempi tutkinto on laajempi (210 op) kuin yliopiston kandidaatintutkinto (180 op). Ylemmissä tutkinnoissa taas toisinpäin eli yliopiston maisteritutkinto laajempi kuin amkin. Kaikki edellä mainitut ovat korkeakoulututkintoja. Joten jos hakukriteerinä on "soveltuva korkeakoulututkinto" työnantaja sitten valitsee, kuka hakija ja millä koulutuksella on haettavaan tehtävään se parhaiten soveltuva jos tarkemmin ei ole rajattu.

Opintoviikko yliopistossa ja AMK:ssa ei ole sama asia eivätkä missään nimessä saman arvoisia

Kummassakaan ei enää ole vuosiin puhuttu opintoviikoista vaan opintopisteistä. Kansainväliseen tutkintojen vertailutaulukkoon ja niiden opintopisteissä laskettavaan laajuuteen (ects) ne molemmat (kandi ja amk sekä maisteri ja yamk) ne molemmat sijoittuvat ja siellä saman arvoisia ovat. Yliopistoissa on sitten vielä lisensiaatti- ja tohtoritutkinnot, joihin sekä maisteri- että yamk-tutkinnon suorittaneet voi hakea.

Jostain syystä kuitenkin amkin opintopiste vaatii paljon vähemmän työtä.

Älykkäämmät on nopeampia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sekä yliopistotutkinto (kandi ja maisteri) että ammattikorkeakoulututkinto (amk ja yamk) ovat korkeakoulututkintoja, joskin ihan erilaisia. Amkin alempi tutkinto on laajempi (210 op) kuin yliopiston kandidaatintutkinto (180 op). Ylemmissä tutkinnoissa taas toisinpäin eli yliopiston maisteritutkinto laajempi kuin amkin. Kaikki edellä mainitut ovat korkeakoulututkintoja. Joten jos hakukriteerinä on "soveltuva korkeakoulututkinto" työnantaja sitten valitsee, kuka hakija ja millä koulutuksella on haettavaan tehtävään se parhaiten soveltuva jos tarkemmin ei ole rajattu.

Olen samaa mieltä, että tutkinnot ovat ihan erilaisia. Kuitenkin pelkkä opintopisteiden vertailu ei kerro mitään, sillä se mitä amk:ssa vaaditaan yhteen opintopisteeseen on eri asia mitä yliopistossa. Opiskelen sosiaalitieteitä ja olen kuullut amk:ssa opiskelevilta tutuilta, ettei heidän opinnoissaan olla tarkkoja lähdeviitteistä tai edes suorista lainauksista ilman asianmukaisia merkintöjä. Meillä yliopistossa ei pääsisi yhtään kurssia läpi sillä tasolla mikä amk:ssa on riittävää. Paras mitä olen kuullut, oli amk-kurssi, jossa viiden henkilön ryhmissä tehtiin lyhyt dia-esitys, johon materiaaliksi riitti pari tieteellistä artikkelia. Opintopisteitä tästä sai 10. Samaan aikaan yliopiston kurssilla joka luennolle piti ennakkomateriaalina lukea yksin kaksi tieteellistä artikkelia. Lisäksi meidän tuli tehdä luentopäiväkirja ja lopputyönä essee. Tämän lisäksi oli muutama pikkutehtävä. Opintopisteitä tästä sai viisi. Joten amk-opiskelijoiden on aivan turha tulla keulimaan kanditutkintoa suuremmalla opintopistemäärällä, kun vaatimustaso on aivan eri.

Yliopiston piste on siis tässä korkeintaan puolikas. Onko linkkiä tieteelliseen tutkimukseen asiasta? Tarviiko yliopistossa käydä luennoilla? Pari artikkelia tutustumismatskua ja loppuun essee: viisi pistettä. Esitelmä kurssin lopuksi: 10 pistettä?

Vierailija kirjoitti:

Ennen oli helppoa... oli ammattikoulu ... oli opisto ... ja sitten oli korkeakoulu ja yliopisto.

En ymmärrä, millä perusteella nykyisen ammattikorkeakoulun käynyt kuvittelee olevansa korkeakoulutasoinen. Ihan sama keskitason opistokoulutus se on edelleen, vaikka nimike on muuttunut. Edelleen esim. ammattikorkeakoulun opiskeluilla voi kuitata korkeakoulussa vain muutamia opintoviikkoja, koska opiskelun taso on korkeakoulussa ja yliopistossa huomattavasti korkeampi kuin ammattikorkeakoulussa.

Amiksesta saa ehkä vain puoli vuotta pois AMK:ssa, samalla alalla, koska opinnot ovat laajempia. AMK -> YO voi vaatia esim. matikkaa lisää; siltaopintoja, mutta se riippuu alasta ja on vuoden verran. Eli aika iso ero sun väitteeseen muutamasta viikosta. Myös YO -> AMK vaatii vastaavasti siltaopintoja, muttei matikan osin, joka jää tällä tasolla turhaksi.

Amkin suorittaneella on alempi korkeakoulututkinto. Musta se kertoo jotain työntarjojasta, jos ei tiedä tätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sellaiset ihmiset, jotka haluavat ennen kaikkea tiettyihin virkoihin, eivät hanki yliopistotutkintoa? Koulutuserot ovat ennen kaikkea julkisella sektorilla vaikuttava asia. Siellä vaaditaan usein yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto ja kaikki tietävät tämän. Siispä sellaisen voi hankkia, jos julkinen sektori kiinnostaa. Problem solved. Miksi siis lähteä alunperin opiskelemaan vaikka maalariksi, jos ehdottomasti haluaa lentäjäksi?

Voi olla, että joku päivä hankin. Halusin julkiselle, mutta en mihinkään erityiseen vaativaan työhön. Menin amkiin. Miksi? Minulla ei ole varaa opiskella yliopistossa montaa vuotta. Amkin käyn muutamassa vuodessa ja vieläpä niin, että työllistyin jo ensimmäisestä kesätyöpaikasta.

Tai sitten ei vaan lahjat riittäneet :) ei se mitään, onneksi on se AMK :) mutta älä sitten kiukuttele, kun et saa sitä virkaa kun se koulutetumpi, joka viitsi nähdä vaivaa, sai sen.

Ps. Yliopistonkin käy muutamassa vuodessa

Amkin tavoiteaika valmistua on 3.5 vuotta. Yliopistossa 5. Mitä se kertoo yliopiston tasosta, jos sen voikin suorittaa muutamaan vuoteen töiden ohessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sekä yliopistotutkinto (kandi ja maisteri) että ammattikorkeakoulututkinto (amk ja yamk) ovat korkeakoulututkintoja, joskin ihan erilaisia. Amkin alempi tutkinto on laajempi (210 op) kuin yliopiston kandidaatintutkinto (180 op). Ylemmissä tutkinnoissa taas toisinpäin eli yliopiston maisteritutkinto laajempi kuin amkin. Kaikki edellä mainitut ovat korkeakoulututkintoja. Joten jos hakukriteerinä on "soveltuva korkeakoulututkinto" työnantaja sitten valitsee, kuka hakija ja millä koulutuksella on haettavaan tehtävään se parhaiten soveltuva jos tarkemmin ei ole rajattu.

Olen samaa mieltä, että tutkinnot ovat ihan erilaisia. Kuitenkin pelkkä opintopisteiden vertailu ei kerro mitään, sillä se mitä amk:ssa vaaditaan yhteen opintopisteeseen on eri asia mitä yliopistossa. Opiskelen sosiaalitieteitä ja olen kuullut amk:ssa opiskelevilta tutuilta, ettei heidän opinnoissaan olla tarkkoja lähdeviitteistä tai edes suorista lainauksista ilman asianmukaisia merkintöjä. Meillä yliopistossa ei pääsisi yhtään kurssia läpi sillä tasolla mikä amk:ssa on riittävää. Paras mitä olen kuullut, oli amk-kurssi, jossa viiden henkilön ryhmissä tehtiin lyhyt dia-esitys, johon materiaaliksi riitti pari tieteellistä artikkelia. Opintopisteitä tästä sai 10. Samaan aikaan yliopiston kurssilla joka luennolle piti ennakkomateriaalina lukea yksin kaksi tieteellistä artikkelia. Lisäksi meidän tuli tehdä luentopäiväkirja ja lopputyönä essee. Tämän lisäksi oli muutama pikkutehtävä. Opintopisteitä tästä sai viisi. Joten amk-opiskelijoiden on aivan turha tulla keulimaan kanditutkintoa suuremmalla opintopistemäärällä, kun vaatimustaso on aivan eri.

Lisäksi tieteellinen artikkeli AMK:ssa ja yliopistossa tarkoittaa eri asiaa. AMK:ssa hesarin ja iltalehden artikkeli täyttää tieteellisen artikkelin kriteerit ja yritysten kotisivut on valideja tietolähteitä.

Uteliaisuuttani olen katsonut kymmeniä AMK oppareita (pelkät lähteet, joista näkee työn laadun) enkä vielä koskaan ole yhdestäkään löytänyt ainoatakaan tieteellistä artikkelia lähteenä.

Jaa-a.  Minun ei tarvinnut kuin avata Theseuksen viimeksi lisätty -osiosta ensimmäinen AMK-oppari, joka tällä hetkellä on tuo:

https://www.theseus.fi/handle/10024/755324

Sieltä löytyy muun muassa seuraava lähde:

Bosma, A, Van Ginneken, E., Palmen, H., Pasma, A., Beijersbergen, K. & Nieuwbeerta, P. 2020. A New Instrument to Measure Prison Climate: The Psychometric Quality of the Prison Climate Questionnaire. The Prison Journal. Volume 100. No 3. Pp. 355–380. Viitattu 6.6.2022. https://doi.org/10.1177/0032885520916819

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sekä yliopistotutkinto (kandi ja maisteri) että ammattikorkeakoulututkinto (amk ja yamk) ovat korkeakoulututkintoja, joskin ihan erilaisia. Amkin alempi tutkinto on laajempi (210 op) kuin yliopiston kandidaatintutkinto (180 op). Ylemmissä tutkinnoissa taas toisinpäin eli yliopiston maisteritutkinto laajempi kuin amkin. Kaikki edellä mainitut ovat korkeakoulututkintoja. Joten jos hakukriteerinä on "soveltuva korkeakoulututkinto" työnantaja sitten valitsee, kuka hakija ja millä koulutuksella on haettavaan tehtävään se parhaiten soveltuva jos tarkemmin ei ole rajattu.

Olen samaa mieltä, että tutkinnot ovat ihan erilaisia. Kuitenkin pelkkä opintopisteiden vertailu ei kerro mitään, sillä se mitä amk:ssa vaaditaan yhteen opintopisteeseen on eri asia mitä yliopistossa. Opiskelen sosiaalitieteitä ja olen kuullut amk:ssa opiskelevilta tutuilta, ettei heidän opinnoissaan olla tarkkoja lähdeviitteistä tai edes suorista lainauksista ilman asianmukaisia merkintöjä. Meillä yliopistossa ei pääsisi yhtään kurssia läpi sillä tasolla mikä amk:ssa on riittävää. Paras mitä olen kuullut, oli amk-kurssi, jossa viiden henkilön ryhmissä tehtiin lyhyt dia-esitys, johon materiaaliksi riitti pari tieteellistä artikkelia. Opintopisteitä tästä sai 10. Samaan aikaan yliopiston kurssilla joka luennolle piti ennakkomateriaalina lukea yksin kaksi tieteellistä artikkelia. Lisäksi meidän tuli tehdä luentopäiväkirja ja lopputyönä essee. Tämän lisäksi oli muutama pikkutehtävä. Opintopisteitä tästä sai viisi. Joten amk-opiskelijoiden on aivan turha tulla keulimaan kanditutkintoa suuremmalla opintopistemäärällä, kun vaatimustaso on aivan eri.

Yliopiston piste on siis tässä korkeintaan puolikas. Onko linkkiä tieteelliseen tutkimukseen asiasta? Tarviiko yliopistossa käydä luennoilla? Pari artikkelia tutustumismatskua ja loppuun essee: viisi pistettä. Esitelmä kurssin lopuksi: 10 pistettä?

Kaikkea sitä näkee Siis miksi kukaan yliopistotutkija tekisi näin mitättömästä aiheesta tieteellisen tutkimuksen. :D

Tuo amk=kandi / yamk=maisteri -todistelu vaikuttaa olevan lähinnä ammattikorkeakoulun käyneillä ongelma: eli miten kertoa käyneen ammattikorkea ilman, että ammattikorkeaa tarvitsisi mainita.

Olkaa ylpeitä tutkinnoistanne ja koittakaa päästä mahdollisimman hyviin hommiin - koulusta riippumatta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä se jaksat väheksyä amkia. Onko ainut saavuruksesi yliopiston käyminen ja huono itsetuntosi ei kestä sitä että myös amk on korkeakoulu?

Onko joku kiistänyt sen, että ammattikorkeakoulu on korkeakoulu. Mutta se on myös ammattikorkeakoulu. Kyseisen oppilaitoksen nimi on ammattikorkeakoulu. Miksi tuo ammatti-sana pitäisi jättää siitä pois?

Ketä se haittaa, kutsutaanko sitä ammattikorkeakouluksi vai korkeakouluksi?

Minulla on ylempi kk-tutkinto, eikä kumpikaan vaihtoehto ole minulta pois.

Alemman korkeakoulututkinnon suorittanut voi hakea AMK:n, jossa sitten lukee kandiksi, ja opinnoista hyväksikatsotaan suurin osa, kun taas amislaiselta ehkä puoli vuotta, vaikka alempi korkeakoulututkinto vastaakin amistasoa, sillä erolla, että tutkintonimike on eri.

Ammattikorkeakoulussa ei voi lukea kandiksi. Sieltä ei valmistu kandidaatteja. Sieltä valmistuu ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita. Lukekaa hyvät ihmiset ne omat todistuksenne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää on kyllä ihan mielenkiintoinen aiheena. Monilla tää aihe vaan menee ihon alle.

Työelämässä toki tutkinnon merkitys siinä vaiheessa laskee, kun asiantuntijuutta alkaa kertymään riittävissä määrin.

Olisi kuitenkin kiva tietää, et miten esim johtotasolla eri tutkintoja arvotetaan: vaikea kuvitella että esim oikeustradenomi-yamk olisi samalla tasolla juristin tai ekonomin kanssa. Poikkeuksia löytyy toki aina, mutta isossa kuvassa luulisi, että yliopistotutkinnon merkitys korostuu varsinkin, kun mennään ylemmän johdon tasolle.

No, nämä kysymykset ei lopulta kosketa kuin ihan murto-osaa..

Työskentelen ylimmässä johdossa julkisella sektorilla (minulla on sekä AMK että yliopistossa suoritetut tutkinnot, eri aloilta tosin) ja itse näen, että kun mennään ns. tarpeeksi syvälle asiantuntijatyöhön AMK koulutetulta loppuvat valmiudet. Tällä tarkoitan sitä, että yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto sisältää runsaasti laajojen kokonaisuuksien hallintaa sekä tiedonhakua ja tiedon käsittelyä. Näitä ei opeteta AMK:ssa siinä määrin, että näihin olisi tullut valmiuksia jo opintojen aikana. Tämän takia meillä ei pääasiallisesti työskentele AMK-taustalla olevia henkilöitä, koska tehtävien luonteet ovat usein sellaisia, että "työ tekijäänsä opettaa" ei suoraan päde.

Vertaat alempaa tutkintoa ylempään.

Pätee myös ylempään amk tutkintoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on ollut töissä amkeja, kandeja ja maistereita. Ja kyllä se on amkit joilta loppuu äly, kokonaisuuksien hahmottaminen, itseohjautuvuus ja oma-aloitteisuus kesken muita nopeammin. Ja itsetunto.

Nykyään palkkaan lähinnä maistereita.

Jos tarviit YAMK/maisterin, niin toki palkaat suoraan koulun hyllyltä, kokeneen AMK/kandin sijaan. Työelämän tarpeisiin alettiin kouluttaa juuri erityisesti AMK:laisi, kun muut eivät osanneet tehdä töitä.

Itseasiassa tuo Amk uudistus ei ole alunperin lähtenyt työelämän tarpeista vaan pikemminkin poliittisista tarpeista. Entinen opisto-järjestelmä palveli kyllä työelämää.

osata lukea,muttei ymmärtää, syvällisemmin. tärkeintä että hilloo saa ja nopeasti?

Vierailija kirjoitti:

Toi on jännä, että AMK:n käyneet kovin haukkuu yliopiston käyneitä ja puheissaan pitävät AMK:ta maailmankaikkeuden haastavimpana koulutuksena, mutta silti häpeävät tutkintoaan niin paljon, että haluavat jättää kertomatta tutkintonsa olevan ammattikorkeakoulututkinto, jotta joku voisi kuvitella sen olevan yliopistotutkinto.

Jännää, itse en ole törmännyt tuollaiseen. Kaikki tapaamani AMK:n käyneet ovat ihan avoimesti kertoneet koulutuksestaan. Paljon enemmän kuulee yliopistolaisten ilkeileviä kommentteja ammattikorkean käyneitä kohtaan. "Leikkikorkeakoulu", "muka-korkeakoulu", "glorifioitu amis" "ammattisurkeakoulu". Oli aivan järkyttävää kuulla ensimmäisenä opiskelijavappuna yliopisto-opiskelijoiden pilkkalaulu amkkilaisista. "Ammattisurkeakoulu. Postilokero, mitä sillon väliä, joku v**un tradenomitutkinto-oo". Hienoa, sivistynyttä väkeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toi on jännä, että AMK:n käyneet kovin haukkuu yliopiston käyneitä ja puheissaan pitävät AMK:ta maailmankaikkeuden haastavimpana koulutuksena, mutta silti häpeävät tutkintoaan niin paljon, että haluavat jättää kertomatta tutkintonsa olevan ammattikorkeakoulututkinto, jotta joku voisi kuvitella sen olevan yliopistotutkinto.

Jännää, itse en ole törmännyt tuollaiseen. Kaikki tapaamani AMK:n käyneet ovat ihan avoimesti kertoneet koulutuksestaan. Paljon enemmän kuulee yliopistolaisten ilkeileviä kommentteja ammattikorkean käyneitä kohtaan. "Leikkikorkeakoulu", "muka-korkeakoulu", "glorifioitu amis" "ammattisurkeakoulu". Oli aivan järkyttävää kuulla ensimmäisenä opiskelijavappuna yliopisto-opiskelijoiden pilkkalaulu amkkilaisista. "Ammattisurkeakoulu. Postilokero, mitä sillon väliä, joku v**un tradenomitutkinto-oo". Hienoa, sivistynyttä väkeä.

Minä taas olen törmännyt mm. Yamkkia tekevään tradenomiin, joka kertoi valmistuvansa kauppatieteiden maisteriksi ja tekevänsä gradua.