Lue keskustelun säännöt.
Ammattikorkeakoulun käynyt avautuu LinkedInissä
15.06.2022 |
Ammattikorkeakoulun käynyt iltalehden kuvaaja avautuu LinkedInissä, kuinka työnantajat voisivat säästää merkkejä, kun eivät enää kirjoittaisi työpaikkailmoituksiin "soveltuva korkeakoulu tai AMK-tutkinto". Koska AMK-tutkinnot ovat korkeakoulututkintoja.
En ymmärrä näitä ihmisiä.
Kommentit (189)
Vierailija kirjoitti:
Ammattikorkeakoulu tuli nimityksenä entisten opistojen tilalle.
Ennen oli insinööriopisto, sairaanhoitajaopisto, kauppaopisto.
Nyt samoja oppilaitoksia kutsutaan ammattikorkeakouluiksi.
Ja nyt taas tavallista ammattikoulua kutsutaan ammattiopistoksi.
Kaikki tietää sen, että ammattikorkeakouluista valmistutaan suiraan ammattiin.
Insinööreisi, sairaanhoitajiksi, fysioterapeutuksi, jne.Kun taas yliopistosta valmistunut yhteiskuntatieteen maisteri ei suoraan valmistu mihinkään ammattiin, vai voi tutkinnollaan työllistyä vaikka millaisiin, yliopistotutkinnon vaativiin tehtäviin.
Ero on selkeä ja ollut sitä aina.
Kummastakin oppilaitoksesta valmistuneita tarvitaan Suomen työelämässä.
Tämä yhteiskunta ei myöskään toimisi ilman ammattikouluista valmistuneita, kokkeja, leipureita, sähköasentajia, mekaanikkoja ja logisttiikan osaajia.
Yliopistosta valmistuu todennäköisemmin työttömäksi (joka on sen oikea määritelmä), ja tutkijan hommia on vähän ja palkka kehno, joita se ei myöskään mainitse mainospuheessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kukaan tässä ketjussa ei ole tainnut väittää, että AMK-tutkinto olisi samantasoinen kuin yliopiston maisterin tutkinto, jolloin myöskään opinnäytetyöltä ei tietenkään vaadita samaa kuin Pro gradulta. Itse en nyt muista, oliko ammattikorkeakoulun opinnäytetyössäni vaatimuksena tieteellinen artikkeli, omassani niitä kuitenkin on käytetty. Sen sijaan kenen tahansa lukutaitoisen ihmisen kuvittelisi ymmärtävän ammattikorkeakoulun laskettavan korkeakouluksi, tarkennuksena, samantasoiseksi kuin esim. kasvatustieteiden kandi.
Toinen on ns. tiedetutkinto ja toinen ns. teknologinen, silloin kun molemmissa ja sama koulutus (vuosi matikkaa toisessa, käytännön sijaan). Jälkimmäinen suuntautuu työmarkkinoille ja ensimmäinen työttömäksi pätkätyöläiseksi; joka melkein edellyttää maisterin tutkintoa, joka ei sekään eliminoi käytännön osaamisen puutetta, jolta osin olisi ensin parasta amis, sitten amk, ja sitten maisteri, ja entinen lyhyt yamk organisatiivisin lisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekä yliopistotutkinto (kandi ja maisteri) että ammattikorkeakoulututkinto (amk ja yamk) ovat korkeakoulututkintoja, joskin ihan erilaisia. Amkin alempi tutkinto on laajempi (210 op) kuin yliopiston kandidaatintutkinto (180 op). Ylemmissä tutkinnoissa taas toisinpäin eli yliopiston maisteritutkinto laajempi kuin amkin. Kaikki edellä mainitut ovat korkeakoulututkintoja. Joten jos hakukriteerinä on "soveltuva korkeakoulututkinto" työnantaja sitten valitsee, kuka hakija ja millä koulutuksella on haettavaan tehtävään se parhaiten soveltuva jos tarkemmin ei ole rajattu.
Olen samaa mieltä, että tutkinnot ovat ihan erilaisia. Kuitenkin pelkkä opintopisteiden vertailu ei kerro mitään, sillä se mitä amk:ssa vaaditaan yhteen opintopisteeseen on eri asia mitä yliopistossa. Opiskelen sosiaalitieteitä ja olen kuullut amk:ssa opiskelevilta tutuilta, ettei heidän opinnoissaan olla tarkkoja lähdeviitteistä tai edes suorista lainauksista ilman asianmukaisia merkintöjä. Meillä yliopistossa ei pääsisi yhtään kurssia läpi sillä tasolla mikä amk:ssa on riittävää. Paras mitä olen kuullut, oli amk-kurssi, jossa viiden henkilön ryhmissä tehtiin lyhyt dia-esitys, johon materiaaliksi riitti pari tieteellistä artikkelia. Opintopisteitä tästä sai 10. Samaan aikaan yliopiston kurssilla joka luennolle piti ennakkomateriaalina lukea yksin kaksi tieteellistä artikkelia. Lisäksi meidän tuli tehdä luentopäiväkirja ja lopputyönä essee. Tämän lisäksi oli muutama pikkutehtävä. Opintopisteitä tästä sai viisi. Joten amk-opiskelijoiden on aivan turha tulla keulimaan kanditutkintoa suuremmalla opintopistemäärällä, kun vaatimustaso on aivan eri.
Lisäksi tieteellinen artikkeli AMK:ssa ja yliopistossa tarkoittaa eri asiaa. AMK:ssa hesarin ja iltalehden artikkeli täyttää tieteellisen artikkelin kriteerit ja yritysten kotisivut on valideja tietolähteitä.
Uteliaisuuttani olen katsonut kymmeniä AMK oppareita (pelkät lähteet, joista näkee työn laadun) enkä vielä koskaan ole yhdestäkään löytänyt ainoatakaan tieteellistä artikkelia lähteenä.Tämä ja edellinen viesti, mahdattekohan sekoittaa nyt AMK:n ammattikouluun? Kuvauksenne yliopistossa vaaditusta tasosta vastaa melko tarkalleen vaatimustasoa ammattikorkeakoulututkinnossa, johon juuri valmistuin. Näitä viestejä lukiessani hetken aikaa uskoin, että yliopistossa tosiaan vaaditaan enemmän kuin ammattikorkeakoulussa, mutta näiden kahden edellisen viestin perusteella kyllä ihan naurattaa, että mitä ammattikorkeakoulusta oikein kuvitellaan ja eikö tosiaan siellä yliopistossakaan vaadita tuon enempää. :D Harmi sinänsä. Sen sijaan aikaisemmin käymääni ammattikoulututkintoon kuvaus sopii vähän paremmin.
Jos näin on, niin laitapa linkki AMK opinnäytetyöhön, jossa on edes 1 tieteellinen artikkeli (se on jo toki paljon vaadittu, mutta kun näkisi edes sen yhden)...
Linkitä vaikka se omasi, joka vastaa sinusta luonnollisesti gradua.Voin linkittää omani, jos sinä linkität ensin omasi. :D
Laita ihan kenen tahansa tekemä oppari, jossa on se yksikin tieteellinen artikkeli, itse voin laittaa sitten gradun, jossa näitä on, toki minun tehtäväni on helpompi, koska voin linkittää ihan minkä tahansa gradun.
Ei maksa vaivaa, etsi itse.
No kun sinusta se on ihan sama asia ja sinun mukaasi AMK opiskeluissa joka kurssilla on valtavasti tieteellisiä artikkeleita, mutta kun olen etsimällä etsinyt niin en ole sellaista opinnäytetyötä löytänyt, jossa olisi edes yhtä ja itsekin nyt ilmeisesti sen myönnät, kun tajusit työn olevan mahdoton.
Ja kyllä, kandinkin löydän helposti, mutta se oppari on se hankalampi tapaus, itse en ole moiseen oppariin etsinnöistäni huolimatta koskaan törmännyt.Jos linkität minulle opinnäytetyön, jossa ei ole käytetty lähteinä yhtään tieteellistä artikkelia, gradua, YAMK-opinnäytetyötä tai väitöskirjaa, linkitän sinulle pyytämäsi.
Gradu ja YAMK-oppari ei ole tieteellinen lähde ja toki tuo, että kuvittelet niiden olevan kertoo jo paljon 😄
Voit mun puolesta kuvitella sen suhteen mitä lystäät. Jos yliopiston kirjat ovat tieteellisiä lähteitä, niin minä olen Mikki Hiiri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä se jaksat väheksyä amkia. Onko ainut saavuruksesi yliopiston käyminen ja huono itsetuntosi ei kestä sitä että myös amk on korkeakoulu?
Onko joku kiistänyt sen, että ammattikorkeakoulu on korkeakoulu. Mutta se on myös ammattikorkeakoulu. Kyseisen oppilaitoksen nimi on ammattikorkeakoulu. Miksi tuo ammatti-sana pitäisi jättää siitä pois?
Niin? Jokainen tajuaa, että soveltuva korkeakoulututkinto pitää sisällään myös sopivat amk- tutkinnnot eli miksi toistaa? Tuolla sinun vänkäyslogikaallahan pitäisi sitten ilmeisesti kirjoittaa myös, että yliopistotutkinnot kelpaavat, ettei ilmoitus menisi sinulta ohi.
Suomessa on tiede-, taide - ja ammattikorkeakoulustusta. Jos mikään näistä ei ole suoraan poissulkevaperuste, niin eipä niitä kaikkia kai tarvitse luetella.
Ja mitä helkutin väliä on sillä mitä hakuilmoituksessa lukee? Siinä vain luetellaan millä koulutuksella on hakukelpoinen. Eiköhän kaikki tiedä että rekrytoinnissa kauppatieteiden kandi menee tradenomin ohitse heittämällä, kauppatieteiden maisterista puhumattakaan. Mutta tradenomitkin ovat silti hakukelpoisia.
Ainakin valmistuneiden ÄO:issa on kyseinen ero. Koulutusten vertaaminen keskenään, siihen tarvitsee infoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattikorkeakoulu tuli nimityksenä entisten opistojen tilalle.
Ennen oli insinööriopisto, sairaanhoitajaopisto, kauppaopisto.
Nyt samoja oppilaitoksia kutsutaan ammattikorkeakouluiksi.
Ja nyt taas tavallista ammattikoulua kutsutaan ammattiopistoksi.
Kaikki tietää sen, että ammattikorkeakouluista valmistutaan suiraan ammattiin.
Insinööreisi, sairaanhoitajiksi, fysioterapeutuksi, jne.Kun taas yliopistosta valmistunut yhteiskuntatieteen maisteri ei suoraan valmistu mihinkään ammattiin, vai voi tutkinnollaan työllistyä vaikka millaisiin, yliopistotutkinnon vaativiin tehtäviin.
Ero on selkeä ja ollut sitä aina.
Kummastakin oppilaitoksesta valmistuneita tarvitaan Suomen työelämässä.
Tämä yhteiskunta ei myöskään toimisi ilman ammattikouluista valmistuneita, kokkeja, leipureita, sähköasentajia, mekaanikkoja ja logisttiikan osaajia.Yliopistosta valmistuu todennäköisemmin työttömäksi (joka on sen oikea määritelmä), ja tutkijan hommia on vähän ja palkka kehno, joita se ei myöskään mainitse mainospuheessaan.
Katselepa tilastoja ennen kuin puhut:
images.jifo.co/53503771_1611325111284.svg
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tänä vuonna tradenomiksi AMK opiskelemaan haki 59952 ja pääsee 4781.
Silti sairaalassa osastonsihteeriksi saatetaan ottaa amiksen käynyt parturikampaaja, joka on käynyt muutaman kuukauden sihteeri kurssin.
Ihmettelen rekrytoijia sairaalassa.
Moni tradenomi on kaupan kassalla eli Suomen kaupoissa koulutustaso on korkeampi kuin sairaaloissa.
Oma lankansa Tradenomeista, ja ei tullut selväksi; pitkälle kuin IT-Tradenomeilla ilmeisesti, että motiivia ja suoritusta tarvitaan.
Vertailuun kannattaa ottaa vain ensisijaiset hakijat, ja paikkakunta- ja laitoskohtaisuus.
Kassalle voi hyvin päästä, ja IT-puolella se on sen alan kassapuoli varsinkin, muine mahdollisine liittyvine hommineen, amistason silloin. Noissa myymäläjutuissa voi olla enemmän vastuuta. Mitä pelkkä tradenomi osaa, en sitten tiedä, kun osastoja ja myymälöitä on erilaisia. Helpdesk on toinen sijoituspaikka, jos ei ole hommannut itseään oman koulutusalan töihin. Ainakin myyjänä saa hommia myös ulkomailta, kun on sopivasti työkokemusta, ja niistä voi olla jopa pulaa, kun paperilla pääsee jopa sponsoroituna.
Yleissihteerejä on tunnetusti liikaa. Jos opetuksessa olisi logistiikkaa, insinöörialana, niin töitäkin löytyisi paremmin, ja kauppatieteilijä tuskin päätyy kaupan kassalle myymään maitoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä se jaksat väheksyä amkia. Onko ainut saavuruksesi yliopiston käyminen ja huono itsetuntosi ei kestä sitä että myös amk on korkeakoulu?
Onko joku kiistänyt sen, että ammattikorkeakoulu on korkeakoulu. Mutta se on myös ammattikorkeakoulu. Kyseisen oppilaitoksen nimi on ammattikorkeakoulu. Miksi tuo ammatti-sana pitäisi jättää siitä pois?
Ketä se haittaa, kutsutaanko sitä ammattikorkeakouluksi vai korkeakouluksi?
Minulla on ylempi kk-tutkinto, eikä kumpikaan vaihtoehto ole minulta pois.
Alemman korkeakoulututkinnon suorittanut voi hakea AMK:n, jossa sitten lukee kandiksi, ja opinnoista hyväksikatsotaan suurin osa, kun taas amislaiselta ehkä puoli vuotta, vaikka alempi korkeakoulututkinto vastaakin amistasoa, sillä erolla, että tutkintonimike on eri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä se jaksat väheksyä amkia. Onko ainut saavuruksesi yliopiston käyminen ja huono itsetuntosi ei kestä sitä että myös amk on korkeakoulu?
Onko joku kiistänyt sen, että ammattikorkeakoulu on korkeakoulu. Mutta se on myös ammattikorkeakoulu. Kyseisen oppilaitoksen nimi on ammattikorkeakoulu. Miksi tuo ammatti-sana pitäisi jättää siitä pois?
Ketä se haittaa, kutsutaanko sitä ammattikorkeakouluksi vai korkeakouluksi?
Minulla on ylempi kk-tutkinto, eikä kumpikaan vaihtoehto ole minulta pois.
Opiskele ammattikorkeassa ja sen jälkeen muussa korkeakoulussa. Huomaat varmasti eron, miksi puhutaan amk:sta ja korkeakouluista.
Yliopistolla on vain enemmän teoriaa, jota myös pölyksi usein kutsutaan. Se voi olla jännnää, mutta täysin merkityksetöntä, muutamaa opiskelijaa lukuunottamatta. Pehmoaloilla se on pahimmillaan vajaa mielistä, jos ei jopa mieli sairasta. Paljon myös puhtaasti filosofisia kuvitelmia, joissa se pöly näkyy erityisen selvästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä se jaksat väheksyä amkia. Onko ainut saavuruksesi yliopiston käyminen ja huono itsetuntosi ei kestä sitä että myös amk on korkeakoulu?
Onko joku kiistänyt sen, että ammattikorkeakoulu on korkeakoulu. Mutta se on myös ammattikorkeakoulu. Kyseisen oppilaitoksen nimi on ammattikorkeakoulu. Miksi tuo ammatti-sana pitäisi jättää siitä pois?
Ketä se haittaa, kutsutaanko sitä ammattikorkeakouluksi vai korkeakouluksi?
Minulla on ylempi kk-tutkinto, eikä kumpikaan vaihtoehto ole minulta pois.
No kun ne on kaksi eri asiaa, toinen on korkeakoulu ja toinen ammattikorkeakoulu, vaikka ammattikorkeakoululaisia kuinka kiukuttaa oma valinta, niin silti he ovat käyneet ammattikorkeakoulun.
Miksi se nolottaa kertoa?
Se on vaikea sen kaiken haisemisen jälkeen sanoa olevansa pienipalkkainen, pätkätyöläinen, työtön, loppuun palanut.
Yliopisto on pitkälle menneisyyden jäänne, joka on jo huonoksi osoitettu työmarkkinoilla. Nykyään on lisäksi vaikea saada töitä, jota se edelleen vaikeuttaa. Se on päälinja; poikkeukset sitten littyy neroihin, aloihin joita AMK:ssa ei ole, ja hakijoiden määriin suhteessa vapaisiin työpaikkoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Amk:ssa opetus perustuu nykyään lähinnä youtube-videoihin ja 4-sliden power point ryhmätöihin. Ainaki trade-opinnot. Vaihdoin oikeaan korkeakouluun ja jo perustason kurssit olivat minulle työläitä. Esim. pakolliset matikat amkssa ja korkeakoulussa ovat aivan eri tasolla. Myöskin youtubea käytetään vähemmän. Opettajissa aivan huima ero, Amkssa joku entinen Postinpankin kassatäti 80-luvulta veti finanssimarkkinat-kurssin jossa lähinnä keksityttiin vikavippien vaarallisuuteen opiskelijoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on käynyt yliopiston, jonkun turhakealan tutkinnon, mutta ei ole työllistynyt mihinkään.
Itse olen KTM ja voi kuinka tutuksi on päässyt tulemaan ilmoitukset, joissa lukee "koulutukseltasi olet esim. tradenomi tai KTM".
Onneksi nykyään olen työssä, jossa vaadittiin ylempää korkeakoulututkintoa.
Tarkoitat siis yliopiston maisteria. Se on sunkin ilmoituksen mukaan sama kuin YAMK.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen opiskellut sekä kauppakorkeakoulussa että tradenoniohjelmassa amk:ssa. Opiskelujen haastavuudessa oli valtava ero, kuten opiskelemaan pääsyn kynnyksessäkin.
Mutta opiskeltavalla alalla lienee merkitystä sen suhteen kuinka paljon eroavat.
Aika vaikea kuvitella että köykäisemmillä aloilla ero on yhtä suuri kuin vaativammilla.
Keskeytit siis kauppakorkean ja siirryit tradenomi amk:n? Jälkimmäistä helpottaa se, että olit jo kauppakorkeassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos AMK on korkeakoulu niin miksei sitten 4 vuotta ammattikoulua käynytkin ole korkeakoulutettu. Raja pitää vetää johonkin. AMK -koulutetut ovat sivistymättömänpiä kuin korkeakoulun käyneet ja usein työväenluokkaisia.
Niinpä, lukiokin on käytännössä yliopisto ja ylioppilas sama kuin kandi.
Lukio on nörttien lastentarha. Ainoa hyödyllinen aine siellä tosielämässä on enkku, eikä sekään ole välttämätön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos AMK on korkeakoulu niin miksei sitten 4 vuotta ammattikoulua käynytkin ole korkeakoulutettu. Raja pitää vetää johonkin. AMK -koulutetut ovat sivistymättömänpiä kuin korkeakoulun käyneet ja usein työväenluokkaisia.
Niinpä, lukiokin on käytännössä yliopisto ja ylioppilas sama kuin kandi.
Mutta jostain syystä AMK = maisteri.
Ei edes AMK = kandi (mikä sekään ei pidä paikkansa) tai YAMK = maisteri, vaan AMK:n käynyt ja yliopiston käynyt pannaan surullisen usein samalle viivalle.
Pitää.
Muinaisjäänne.
Vierailija kirjoitti:
Amk:ssa opetus perustuu nykyään lähinnä youtube-videoihin ja 4-sliden power point ryhmätöihin. Ainaki trade-opinnot. Vaihdoin oikeaan korkeakouluun ja jo perustason kurssit olivat minulle työläitä. Esim. pakolliset matikat amkssa ja korkeakoulussa ovat aivan eri tasolla. Myöskin youtubea käytetään vähemmän. Opettajissa aivan huima ero, Amkssa joku entinen Postinpankin kassatäti 80-luvulta veti finanssimarkkinat-kurssin jossa lähinnä keksityttiin vikavippien vaarallisuuteen opiskelijoille.
Missä opiskelit tradeksi? Lapin amk, Xamk tai joku muu pilipalikoulu? Ainoat Youtube-videot mitä olen katsonut Youtubesta, on Verohallinnon webinaarit. Matikkaa ei tosiaan juuri olekaan ja se on helppoa, mutta ei kai perustradella tarvitse ollakaan. Eri asia jos suuntautuu talouspuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on kyllä ihan mielenkiintoinen aiheena. Monilla tää aihe vaan menee ihon alle.
Työelämässä toki tutkinnon merkitys siinä vaiheessa laskee, kun asiantuntijuutta alkaa kertymään riittävissä määrin.
Olisi kuitenkin kiva tietää, et miten esim johtotasolla eri tutkintoja arvotetaan: vaikea kuvitella että esim oikeustradenomi-yamk olisi samalla tasolla juristin tai ekonomin kanssa. Poikkeuksia löytyy toki aina, mutta isossa kuvassa luulisi, että yliopistotutkinnon merkitys korostuu varsinkin, kun mennään ylemmän johdon tasolle.
No, nämä kysymykset ei lopulta kosketa kuin ihan murto-osaa..
Työskentelen ylimmässä johdossa julkisella sektorilla (minulla on sekä AMK että yliopistossa suoritetut tutkinnot, eri aloilta tosin) ja itse näen, että kun mennään ns. tarpeeksi syvälle asiantuntijatyöhön AMK koulutetulta loppuvat valmiudet. Tällä tarkoitan sitä, että yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto sisältää runsaasti laajojen kokonaisuuksien hallintaa sekä tiedonhakua ja tiedon käsittelyä. Näitä ei opeteta AMK:ssa siinä määrin, että näihin olisi tullut valmiuksia jo opintojen aikana. Tämän takia meillä ei pääasiallisesti työskentele AMK-taustalla olevia henkilöitä, koska tehtävien luonteet ovat usein sellaisia, että "työ tekijäänsä opettaa" ei suoraan päde.
Vertaat alempaa tutkintoa ylempään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amk:ssa opetus perustuu nykyään lähinnä youtube-videoihin ja 4-sliden power point ryhmätöihin. Ainaki trade-opinnot. Vaihdoin oikeaan korkeakouluun ja jo perustason kurssit olivat minulle työläitä. Esim. pakolliset matikat amkssa ja korkeakoulussa ovat aivan eri tasolla. Myöskin youtubea käytetään vähemmän. Opettajissa aivan huima ero, Amkssa joku entinen Postinpankin kassatäti 80-luvulta veti finanssimarkkinat-kurssin jossa lähinnä keksityttiin vikavippien vaarallisuuteen opiskelijoille.
Missä opiskelit tradeksi? Lapin amk, Xamk tai joku muu pilipalikoulu? Ainoat Youtube-videot mitä olen katsonut Youtubesta, on Verohallinnon webinaarit. Matikkaa ei tosiaan juuri olekaan ja se on helppoa, mutta ei kai perustradella tarvitse ollakaan. Eri asia jos suuntautuu talouspuolelle.
Vielä pahemaa kuin Xamk, meinaan LAB!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi on jännä, että AMK:n käyneet kovin haukkuu yliopiston käyneitä ja puheissaan pitävät AMK:ta maailmankaikkeuden haastavimpana koulutuksena, mutta silti häpeävät tutkintoaan niin paljon, että haluavat jättää kertomatta tutkintonsa olevan ammattikorkeakoulututkinto, jotta joku voisi kuvitella sen olevan yliopistotutkinto.
Jep. Oman kokemukseni mukaan AMK oli niin pilipalia, että en kehtaa edelleenkään sanoa kenellekään käyneeni ammattikorkeaa. Ero maisteriohjelmaan oli kuin yöllä ja päivällä.
.
Mulla on sekä ammattikorkeakoulu- että yliopistotutkinto. Ammattikorkeatutkintoa en edes välttämättä mainitsisi CV:ssä tai hakemuksessa jos nyt pitäisi hakea töitä. Mä en arvosta sitä tutkintoa pätkän vertaa
Noin pahasti ne tuppaa nyrjähtämään yliopistossa. Sen haistaa jo kaukaa, näkee käytöksessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekä yliopistotutkinto (kandi ja maisteri) että ammattikorkeakoulututkinto (amk ja yamk) ovat korkeakoulututkintoja, joskin ihan erilaisia. Amkin alempi tutkinto on laajempi (210 op) kuin yliopiston kandidaatintutkinto (180 op). Ylemmissä tutkinnoissa taas toisinpäin eli yliopiston maisteritutkinto laajempi kuin amkin. Kaikki edellä mainitut ovat korkeakoulututkintoja. Joten jos hakukriteerinä on "soveltuva korkeakoulututkinto" työnantaja sitten valitsee, kuka hakija ja millä koulutuksella on haettavaan tehtävään se parhaiten soveltuva jos tarkemmin ei ole rajattu.
Opintoviikko yliopistossa ja AMK:ssa ei ole sama asia eivätkä missään nimessä saman arvoisia
Yliopiston kandi tarvii siltaopintoja ennen kuin voi aloittaa YAMK-opinnot.
Amikseen -> AMK, kuitti on esim. puoli vuotta, johtuen laajemmista aihealueista, jotka tosin suurimmalti osin jo on oppinut.