Ammattikorkeakoulun käynyt avautuu LinkedInissä

Perustuuko teidän koko identiteetti koulutukseenne?   Vähän surullista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sekä yliopistotutkinto (kandi ja maisteri) että ammattikorkeakoulututkinto (amk ja yamk) ovat korkeakoulututkintoja, joskin ihan erilaisia. Amkin alempi tutkinto on laajempi (210 op) kuin yliopiston kandidaatintutkinto (180 op). Ylemmissä tutkinnoissa taas toisinpäin eli yliopiston maisteritutkinto laajempi kuin amkin. Kaikki edellä mainitut ovat korkeakoulututkintoja. Joten jos hakukriteerinä on "soveltuva korkeakoulututkinto" työnantaja sitten valitsee, kuka hakija ja millä koulutuksella on haettavaan tehtävään se parhaiten soveltuva jos tarkemmin ei ole rajattu.

Olen samaa mieltä, että tutkinnot ovat ihan erilaisia. Kuitenkin pelkkä opintopisteiden vertailu ei kerro mitään, sillä se mitä amk:ssa vaaditaan yhteen opintopisteeseen on eri asia mitä yliopistossa. Opiskelen sosiaalitieteitä ja olen kuullut amk:ssa opiskelevilta tutuilta, ettei heidän opinnoissaan olla tarkkoja lähdeviitteistä tai edes suorista lainauksista ilman asianmukaisia merkintöjä. Meillä yliopistossa ei pääsisi yhtään kurssia läpi sillä tasolla mikä amk:ssa on riittävää. Paras mitä olen kuullut, oli amk-kurssi, jossa viiden henkilön ryhmissä tehtiin lyhyt dia-esitys, johon materiaaliksi riitti pari tieteellistä artikkelia. Opintopisteitä tästä sai 10. Samaan aikaan yliopiston kurssilla joka luennolle piti ennakkomateriaalina lukea yksin kaksi tieteellistä artikkelia. Lisäksi meidän tuli tehdä luentopäiväkirja ja lopputyönä essee. Tämän lisäksi oli muutama pikkutehtävä. Opintopisteitä tästä sai viisi. Joten amk-opiskelijoiden on aivan turha tulla keulimaan kanditutkintoa suuremmalla opintopistemäärällä, kun vaatimustaso on aivan eri.

Lisäksi tieteellinen artikkeli AMK:ssa ja yliopistossa tarkoittaa eri asiaa. AMK:ssa hesarin ja iltalehden artikkeli täyttää tieteellisen artikkelin kriteerit ja yritysten kotisivut on valideja tietolähteitä.

Uteliaisuuttani olen katsonut kymmeniä AMK oppareita (pelkät lähteet, joista näkee työn laadun) enkä vielä koskaan ole yhdestäkään löytänyt ainoatakaan tieteellistä artikkelia lähteenä.

Miksi täällä jaetaan tahallaan virheellistä tietoa ja alennetaan amkilaisia? Meillä ei yhdelläkään kurssilla saa käyttää Iltalehteä, Hesaria tai kotisivuja. Tai toki saa, mutta arvosana ei ole sen mukainen. Myöskään opinnäytetyöt eivät ole laadukkaita lähteitä. Olen myös lukenut useita kymmeniä (ellen enemmän) oppareita enkä ole koskaan törmännyt siihen, että esimerkiksi Iltalehti olisi lähteenä.

Ei tuo ole virheellistä tietoa, vaan ihan käytäntöä. Itse kandia ja gradua tehdessä luin valtavasti oppareita ja katsoin, että olisiko niissä hyviä lähteitä, joita voisi itse käyttää, yhdestäkään en löytänyt mitään käyttökelpoista, kun lähteiden taso noissa oppareissa on todella heikkoa.

Varmasti on olemassa hyviäkin oppareita, mutta pääosin taso on hyvin matala.

Kavereiden oppareita (joiden arvosanan tiedän olevan 4-5) lähteet ovat pääsääntöisesti ihan yritysten nettisivuja/blogeja, kirjallisuuden yleisteoksia jne

Se, kuinka tarpeellista se on, että tieto haetaan varmennetuista lähteistä on asia erikseen, lähinnä vaan sitä tuon esille, että vaatimustaso on AMKssa huomattavan paljon alhaisempi kuin yliopistossa.

Edelleen, ammattikorkeakouluissa on valtavia eroja. Et sinä enkä minä eikä yksikään pysty sanomaan, että AMKissa on aina huomattavan alhainen taso. Osassa kouluja on ja se on äärimmäisen valitettavaa. On myös niitä, jotka ovat kokeneet esimerkiksi maisteriopinnot helpommaksi kuin yamk:n. Ja siis omalla kokemuksella! Tuntuu vähän erikoiselta, että akateemisuutta korostava ihminen näkee asiat noin mustavalkoisina. Selkeästi myös käytämme erilaisia lähdemateriaaleja opinnoissamme, koska amkilaisena en ole vielä koskaan törmännyt opinnäytetyöhön, jossa lähteenä on Iltalehti tai Hesari. Laita ihmeessä linkki sellaisesta. Se, että sinun kaverisi ovat saaneet 4-5 oppareista huonoilla lähteillä, kertoo vain niiden koulujen ja ennen kaikkea opettajien tasosta.

Ihmettelen myös sangen kovasti väitettäsi siitä että on yleinen ja hyväksyttävä tapa käyttää lähteinä blogeja, Hesaria ja Iltalehteä. Kumpi meistä siellä amkissa nyt opiskelikaan? Yhden hienon pointin toit muuten esille. Se, että opiskelee yliopistossa, ei ole tae älykkyydelle tai kokonaisuuksien hallinnalle.

http://plagiointitutkija.blogspot.com/2021/?m=1

Restonomi täs moi,

En päässyt yliopustoon, amkoohoon heittämällä.

Kirjoja ei tullut luettua ja luennoillakin vähän niin ja näin.

Kiva, että on taskussa paperit, mutta pilipali meininki söi motivaation opiskella kokonaan.

Se ei estänyt kurssien läpäissyä.

Muutaman avoimen yliopistokurssin istuneena täytyy todeta, että ihan eri maailma.

Harmi, kun ei omat rahkeet riitä tohtorin papereihin.

Tää keskustelu on mennyt alkuperäisestä ihan sivuraiteelle. Olisi kuitenkin mielenkiintoista tietää, että mikä vaikutus about 2000-luvun puolivälin peruskouluopetusmuutoksella on nykypäivän korkeakoulujen tasoon.

Aihe on luonnollisesti monisäikeinen. Kuitenkin on olettavaa, että opintolaitokset haluavat saada valmistuneita, jotta ne saavat rahaa ja tienaavat elantonsa., Jos taas ka. opiskelijoiden taso ei riitä vaativampiin opintoihin, niin sitten opintojen sisältöä on heikennettävä.

Eli toisin sanoen, liian suuren oppilaitosten määrän sekä liian isojen opiskelijakiintiöiden johdosta taso väistämättä laskee. Se taas johtaa siihen, että heikompi aines enenevästi kansoittaa ko. oppilaitokset, jonka seurauksena osaavammat/fiksummat eivät saa opinnoista riittävää haastetta. Ja oppilaitoksen näkökulmasta: kun muutkin toimivat näin, niin miksen toimisi itsekin..

Lisäksi kun otetaan huomioon viime vuosien korkeakoulumuutos, niin ei tarvitse olla kummoinen ennustaja sanomaan, että taso tulee laskemaan entisestään, koska motivaation sijaan aiemmat meriitit saavat suhteessa liian suuren painoarvon.

Virheistä tietysti oppii, mutta opintojen aikaikkuna on ihmisen elämässä lopulta tosi lyhyt, ja siksi osa joutuu maksamaan siitä kohtuuttoman hinnan.

Sellaista ajatuksenjuoksua.

Miksi sellaiset ihmiset, jotka haluavat ennen kaikkea tiettyihin virkoihin, eivät hanki yliopistotutkintoa? Koulutuserot ovat ennen kaikkea julkisella sektorilla vaikuttava asia. Siellä vaaditaan usein yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto ja kaikki tietävät tämän. Siispä sellaisen voi hankkia, jos julkinen sektori kiinnostaa. Problem solved. Miksi siis lähteä alunperin opiskelemaan vaikka maalariksi, jos ehdottomasti haluaa lentäjäksi?

Vierailija kirjoitti:

Miksi sellaiset ihmiset, jotka haluavat ennen kaikkea tiettyihin virkoihin, eivät hanki yliopistotutkintoa? Koulutuserot ovat ennen kaikkea julkisella sektorilla vaikuttava asia. Siellä vaaditaan usein yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto ja kaikki tietävät tämän. Siispä sellaisen voi hankkia, jos julkinen sektori kiinnostaa. Problem solved. Miksi siis lähteä alunperin opiskelemaan vaikka maalariksi, jos ehdottomasti haluaa lentäjäksi?

Kun ei heillä ole kykyä opiskella yliopistossa. Töissä todellakin huomaa, kellä on AMK-koulutus ja kellä yliopistokoulutus. Sen näkee juttujen ja osaamisen tasosta hyvin luotettavasti.

Vierailija kirjoitti:

Miksi sellaiset ihmiset, jotka haluavat ennen kaikkea tiettyihin virkoihin, eivät hanki yliopistotutkintoa? Koulutuserot ovat ennen kaikkea julkisella sektorilla vaikuttava asia. Siellä vaaditaan usein yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto ja kaikki tietävät tämän. Siispä sellaisen voi hankkia, jos julkinen sektori kiinnostaa. Problem solved. Miksi siis lähteä alunperin opiskelemaan vaikka maalariksi, jos ehdottomasti haluaa lentäjäksi?

Voi olla, että joku päivä hankin. Halusin julkiselle, mutta en mihinkään erityiseen vaativaan työhön. Menin amkiin. Miksi? Minulla ei ole varaa opiskella yliopistossa montaa vuotta. Amkin käyn muutamassa vuodessa ja vieläpä niin, että työllistyin jo ensimmäisestä kesätyöpaikasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sellaiset ihmiset, jotka haluavat ennen kaikkea tiettyihin virkoihin, eivät hanki yliopistotutkintoa? Koulutuserot ovat ennen kaikkea julkisella sektorilla vaikuttava asia. Siellä vaaditaan usein yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto ja kaikki tietävät tämän. Siispä sellaisen voi hankkia, jos julkinen sektori kiinnostaa. Problem solved. Miksi siis lähteä alunperin opiskelemaan vaikka maalariksi, jos ehdottomasti haluaa lentäjäksi?

Voi olla, että joku päivä hankin. Halusin julkiselle, mutta en mihinkään erityiseen vaativaan työhön. Menin amkiin. Miksi? Minulla ei ole varaa opiskella yliopistossa montaa vuotta. Amkin käyn muutamassa vuodessa ja vieläpä niin, että työllistyin jo ensimmäisestä kesätyöpaikasta.

Tai sitten ei vaan lahjat riittäneet :) ei se mitään, onneksi on se AMK :) mutta älä sitten kiukuttele, kun et saa sitä virkaa kun se koulutetumpi, joka viitsi nähdä vaivaa, sai sen.

Ps. Yliopistonkin käy muutamassa vuodessa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sellaiset ihmiset, jotka haluavat ennen kaikkea tiettyihin virkoihin, eivät hanki yliopistotutkintoa? Koulutuserot ovat ennen kaikkea julkisella sektorilla vaikuttava asia. Siellä vaaditaan usein yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto ja kaikki tietävät tämän. Siispä sellaisen voi hankkia, jos julkinen sektori kiinnostaa. Problem solved. Miksi siis lähteä alunperin opiskelemaan vaikka maalariksi, jos ehdottomasti haluaa lentäjäksi?

Voi olla, että joku päivä hankin. Halusin julkiselle, mutta en mihinkään erityiseen vaativaan työhön. Menin amkiin. Miksi? Minulla ei ole varaa opiskella yliopistossa montaa vuotta. Amkin käyn muutamassa vuodessa ja vieläpä niin, että työllistyin jo ensimmäisestä kesätyöpaikasta.

Jos kerran AMK ja yliopisto ovat saman tasoisia, niin miten tämä on mahdollista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sellaiset ihmiset, jotka haluavat ennen kaikkea tiettyihin virkoihin, eivät hanki yliopistotutkintoa? Koulutuserot ovat ennen kaikkea julkisella sektorilla vaikuttava asia. Siellä vaaditaan usein yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto ja kaikki tietävät tämän. Siispä sellaisen voi hankkia, jos julkinen sektori kiinnostaa. Problem solved. Miksi siis lähteä alunperin opiskelemaan vaikka maalariksi, jos ehdottomasti haluaa lentäjäksi?

Voi olla, että joku päivä hankin. Halusin julkiselle, mutta en mihinkään erityiseen vaativaan työhön. Menin amkiin. Miksi? Minulla ei ole varaa opiskella yliopistossa montaa vuotta. Amkin käyn muutamassa vuodessa ja vieläpä niin, että työllistyin jo ensimmäisestä kesätyöpaikasta.

Tai sitten ei vaan lahjat riittäneet :) ei se mitään, onneksi on se AMK :) mutta älä sitten kiukuttele, kun et saa sitä virkaa kun se koulutetumpi, joka viitsi nähdä vaivaa, sai sen.

Ps. Yliopistonkin käy muutamassa vuodessa

Pahoittelut, mutta en ymmärrä mikä tarve sinulla on nälviä noilla hymiöillä. Minä sain sen viran jonka halusin jo, siitä ensimmäisestä kesätyöpaikasta. Ei minulla ole tarvetta kiukutella, miksi ihmeessä olisi. Hain alalle, jolle pääsi ainoastaan muutama prosentti hakijoista. Opiskelin (tai opiskelen vielä loppuja) muutamassa vuodessa kokopäivätyön ohessa sairaan lapsen vanhempana amk-tutkinnon, joten tiedän varsin hyvät omat lahjani ja lahjattomuuteni. Tällä iällä ei vaan hirveästi jaksa enää hetkauttaa amis vs. lukio (niistäkin muuten molemmat käytynä) tai amk vs. yliopisto -vertailut. Ehkä 15 vuotta sitten?

Siis mikä tämä jankkaaja on, joka jankuttaa, että AMK ja yliopisto ovat samantasoisia? Yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat molemmat korkeakouluja ja kyllä, molemmat ovat kolmannen asteen tutkintoja. Maisterin opinnot vaatii tietenkin kokonaisuudessaan enemmän kuin AMK-opinnot, koska kestää pidempään. Silti myös ammattikorkeakoulussa luetaan tieteellisiä artikkeleja...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sellaiset ihmiset, jotka haluavat ennen kaikkea tiettyihin virkoihin, eivät hanki yliopistotutkintoa? Koulutuserot ovat ennen kaikkea julkisella sektorilla vaikuttava asia. Siellä vaaditaan usein yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto ja kaikki tietävät tämän. Siispä sellaisen voi hankkia, jos julkinen sektori kiinnostaa. Problem solved. Miksi siis lähteä alunperin opiskelemaan vaikka maalariksi, jos ehdottomasti haluaa lentäjäksi?

Voi olla, että joku päivä hankin. Halusin julkiselle, mutta en mihinkään erityiseen vaativaan työhön. Menin amkiin. Miksi? Minulla ei ole varaa opiskella yliopistossa montaa vuotta. Amkin käyn muutamassa vuodessa ja vieläpä niin, että työllistyin jo ensimmäisestä kesätyöpaikasta.

Jos kerran AMK ja yliopisto ovat saman tasoisia, niin miten tämä on mahdollista?

Siis mikä on mahdollista? Enhän minä ottanut kantaa koulujen tasoihin. Vastasin siihen miksi hain amk.

Vierailija kirjoitti:

Siis mikä tämä jankkaaja on, joka jankuttaa, että AMK ja yliopisto ovat samantasoisia? Yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat molemmat korkeakouluja ja kyllä, molemmat ovat kolmannen asteen tutkintoja. Maisterin opinnot vaatii tietenkin kokonaisuudessaan enemmän kuin AMK-opinnot, koska kestää pidempään. Silti myös ammattikorkeakoulussa luetaan tieteellisiä artikkeleja...

Ei täällä yleensä vertailla amk tutkintoa maisteriin vaan yamkkia. Ja amk tutkintoa kandiin. Ja näistä joku väittää, että ovat "samantasoisia". Toki bolognan prosessissa, mutta käytännössä....

Eihän tämä koko keskustelun aloitus koske sitä, ovatko yliopisto- ja ammattikorkeakoulutus samantasoisia vai eivätkö ole vaan sitä, onko ammattikorkeakoulu korkeakoulu. Mikä on sinänsä todella hassua. Onko olkihattu hattu?

Vierailija kirjoitti:

Eihän tämä koko keskustelun aloitus koske sitä, ovatko yliopisto- ja ammattikorkeakoulutus samantasoisia vai eivätkö ole vaan sitä, onko ammattikorkeakoulu korkeakoulu. Mikä on sinänsä todella hassua. Onko olkihattu hattu?

Aihe on kuitenkin sen luonteinen, että se herättää ihmisissä vahvoja tunteita. (Y)amk-taustaiset haluavat niputtaa ammattikorkean ja yliopiston samaan muottiin. Tiedekorkeakoulun käyneet puolestaan eivät hyväksy sitä.

Lyhyesti:

Yamk tradenomi ei ole sama kuin Ekonomi.

Yamk insinööri ei ole sama kuin DI.

Yamk oikeustradenomi ei ole sama kuin Juristi.

Yamk terveysala ei ole sama kuin Lääkäri.

Vailla koulutustaso olisi ylempi kk-turkinto kaikissa, niin käytännössä ne ei ole vastaavia tutkintoja opintosisällöltään.

Piste.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tämä koko keskustelun aloitus koske sitä, ovatko yliopisto- ja ammattikorkeakoulutus samantasoisia vai eivätkö ole vaan sitä, onko ammattikorkeakoulu korkeakoulu. Mikä on sinänsä todella hassua. Onko olkihattu hattu?

Aihe on kuitenkin sen luonteinen, että se herättää ihmisissä vahvoja tunteita. (Y)amk-taustaiset haluavat niputtaa ammattikorkean ja yliopiston samaan muottiin. Tiedekorkeakoulun käyneet puolestaan eivät hyväksy sitä.

Lyhyesti:

Yamk tradenomi ei ole sama kuin Ekonomi.

Yamk insinööri ei ole sama kuin DI.

Yamk oikeustradenomi ei ole sama kuin Juristi.

Yamk terveysala ei ole sama kuin Lääkäri.

Vailla koulutustaso olisi ylempi kk-turkinto kaikissa, niin käytännössä ne ei ole vastaavia tutkintoja opintosisällöltään.

Piste.

No ei tietenkään ole, kun kyseessä on eri tutkinnot :D Silti nämä kaikki ovat korkeakoulututkintoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tämä koko keskustelun aloitus koske sitä, ovatko yliopisto- ja ammattikorkeakoulutus samantasoisia vai eivätkö ole vaan sitä, onko ammattikorkeakoulu korkeakoulu. Mikä on sinänsä todella hassua. Onko olkihattu hattu?

Aihe on kuitenkin sen luonteinen, että se herättää ihmisissä vahvoja tunteita. (Y)amk-taustaiset haluavat niputtaa ammattikorkean ja yliopiston samaan muottiin. Tiedekorkeakoulun käyneet puolestaan eivät hyväksy sitä.

Lyhyesti:

Yamk tradenomi ei ole sama kuin Ekonomi.

Yamk insinööri ei ole sama kuin DI.

Yamk oikeustradenomi ei ole sama kuin Juristi.

Yamk terveysala ei ole sama kuin Lääkäri.

Vailla koulutustaso olisi ylempi kk-turkinto kaikissa, niin käytännössä ne ei ole vastaavia tutkintoja opintosisällöltään.

Piste.

No ei tietenkään ole, kun kyseessä on eri tutkinnot :D Silti nämä kaikki ovat korkeakoulututkintoja.

Nimenomaan. Amk-taustaisilla on usein kuitenkin tarve rinnastaa ja perustella oma tutkintonsa vastaamaa yliopistotutkintoa. Yliopistotutkinnon käyneet taas herkästi kokevat oman tutkintonsa olevan vastaavan amk-tasoisen tutkinnon yläpuolella.

Tavallaan molemmat ovat oikeassa ja sen vuoksi tämä aihe johtaa jatkuvaan jankkaukseen.

On toki hieman huvittavaa, että monilla ihmisillä on niin suuri tunteenpalo tätä aihepiiriä kohtaan. Lopulta kyse on kuitenkin vaan ja ainoastaan tutkinnosta, ja elämässä yleensäkin teot on ne, jotka viime kädessä ratkaisevat.

ei helvetti16

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tämä koko keskustelun aloitus koske sitä, ovatko yliopisto- ja ammattikorkeakoulutus samantasoisia vai eivätkö ole vaan sitä, onko ammattikorkeakoulu korkeakoulu. Mikä on sinänsä todella hassua. Onko olkihattu hattu?

Aihe on kuitenkin sen luonteinen, että se herättää ihmisissä vahvoja tunteita. (Y)amk-taustaiset haluavat niputtaa ammattikorkean ja yliopiston samaan muottiin. Tiedekorkeakoulun käyneet puolestaan eivät hyväksy sitä.

Lyhyesti:

Yamk tradenomi ei ole sama kuin Ekonomi.

Yamk insinööri ei ole sama kuin DI.

Yamk oikeustradenomi ei ole sama kuin Juristi.

Yamk terveysala ei ole sama kuin Lääkäri.

Vailla koulutustaso olisi ylempi kk-turkinto kaikissa, niin käytännössä ne ei ole vastaavia tutkintoja opintosisällöltään.

Piste.

No ei tietenkään ole, kun kyseessä on eri tutkinnot :D Silti nämä kaikki ovat korkeakoulututkintoja.

Nimenomaan. Amk-taustaisilla on usein kuitenkin tarve rinnastaa ja perustella oma tutkintonsa vastaamaa yliopistotutkintoa. Yliopistotutkinnon käyneet taas herkästi kokevat oman tutkintonsa olevan vastaavan amk-tasoisen tutkinnon yläpuolella.

Tavallaan molemmat ovat oikeassa ja sen vuoksi tämä aihe johtaa jatkuvaan jankkaukseen.

On toki hieman huvittavaa, että monilla ihmisillä on niin suuri tunteenpalo tätä aihepiiriä kohtaan. Lopulta kyse on kuitenkin vaan ja ainoastaan tutkinnosta, ja elämässä yleensäkin teot on ne, jotka viime kädessä ratkaisevat.

Ei. Ei. Ei. Kyllä. Tässä ketjussa en muista kenenkään AMK-tutkinnon omaavan väittäneen, että kaikki tutkinnot vastaavat toisiaan. Vaan että ammattikorkeakoulututkinto on korkeakoulututkinto yhtä paljon kuin jalkapallo on pallo. Jos sinulle kelpaa pallo kuin pallo, sinun ei tarvitse täsmentää, että tarvitset pallon tai jalkapallon. Eri asia on jos haluat nimenomaan jalkapallon tai koripallon.