Mies perui kutsuni juhannuksen viettoon
Kolmikymppinen pariskunta, asumme yhdessä, yhteistä elämää takana 1,5 v ja viime juhannuksena samaa ongelmaa ei ollut kun olin itse töissä
Mies on suunnilleen viime juhannuksesta asti puhunut kaveriporukkansa juhannuksesta, kuinka mennään sitten sinne samalle mökille missä he ovat olleet aina ties kuinka monta vuotta, mitä kaikkea siellä yleensä tehdään ja kuinka minäkin varmasti pidän kaikesta. Siis oikeasti koko ajan puheissansa ollut että yhdessä mennään. Mökki on siis jonkun sellaisen kaverin, jota minä en ole tavannut eikä virallista kutsua ole tullut (siis miehini kautta) vaan sellaista epämääräistä että sinne mennään ja siellä ollaan.
Muutama kuukausi sitten alkoi miehen vatsappiin ilmestyä Jussi22 ryhmään kauheasti viestejä mutta minulle ei oikein puhunut enää mitään. Olimme noin kuukausi sitten miehen erään kaveripariskunnan luona käymässä ja he siinä kaikki kolme puhuivat innoissaan tästä juhannuksesta ja en itse ollut yhtään varma että koskiko suunnitelmat minua vai ei. Kun puhuivat vieraslistasta, tämä mieheni kaveri (mies myöskin) selitti kuinka nukkumapaikkoja on rajoitetusti ja bileet uhkaa paisua. Sivulauseessa ymmärsin tämän miehen kaverin puheista että hän toivoo myös minua paikalle ja kiva kun mieheni on löytänyt jonkun.
No jäin sitten odottelemaan että kertooko mieheni minulle mitään suunnitelmien yksityiskohtia, kuten päiviä, mökin sijaintia tai mitään. Ei ole kertonut. Viime viikolle kyllä mainosti kuinka paljon hänelle on jo joku ostanut juomia juhannusta varten, minusta ei puhunut mitään.
Nyt sitten kertoi kun näki että näin vatsappinsa laulavan että ajatteli mennä juhannuksena ilman minua. Ei myöntänyt edes että ei ollut missään vaiheessa kutsunut minua.
Suoraan sanottuna ei minua edes kiinnosta mökkeily vieraiden ihmisjoukkojen keskellä, mutta jotenkin ärsytti tämä tapa. Ensin ollaan niin innoissaan menossa priskuntana ja sitten ei ollakaan. Tulee vain olo että häpeääkö minua, enkö sopisi joukkoon hänen mielestään vai onko siellä kavereiden seassa jotakin mitä minä en saisi nähdä.
Ei sisältänyt edes mitään kysymystä, teki vain mieli avautua.
Kommentit (868)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minua loukkaisi jos mieheni ei haluaisi viettää juhannusta kanssani. Osoittaisi että muut asiat ja ihmiset hänelle tärkeämpiä.
En tiedä olisiko ero, mutta ainakin vakavan keskustelun paikka.Olisi kamalaa elää noin ehdottoman ihmisen kanssa. Täysin eri tilanne kuin ap:lla mutta oman puolisoni kanssa olen ollut noin kahdeksan vuotta ja silti yhteisiä juhannuksia olemme viettäneet vain 3-4. Samoin jouluja. Ihan siksi, että kumpikin on kokenut tärkeämmäksi viettää aikaa omien perheidensä kanssa.
Ilmeisesti puolisosi ei kuulu perheeseesi. Monella muulla kuuluu.
Tietysti puoliso kuuluu perheeseen mutta ei kaikissa perheessäkään eletä symbioosissa. Oma fyysinen ja henkinen itsenäisyys ja liikkumavara olisi hyvä säilyttää.
Jännästi vaan aikalailla kaikki palstan valitusketjut on lopulta juuri sen tulosta, että perheessä/parisuhteessa ei eletä symbioosissa.
Miten tässä on kenenkään fyysinen ja henkinen itsenäisyys ja liikkumavara uhattuna, jos puoliso vaatii että edes muutamana tiettynä päivänä vuodessa ollaan yhdessä?
M36
Minulle ongelma on tuo vaatiminen. Se ei kuulu terveeseen parisuhteeseen, vaan sivistyneet ihmiset keskustelee ja sopii yhdessä asioista.
Kyllä kuuluu, niiden vaatimusten on vain oltava yhtenevät.
Tässä kyseisessä tapauksessa ap ei ole edes vaatinut mitään, vaan hänelle on luvattu jotain ja nyt lupaus on petetty vähän ennen täytäntöönpanoa, se jos jokin on epäterveen parisuhteen merkki.
M36
Ei hänelle ole luvattu mitään, hän on olettanut asioita mutta ei ollut itsekään varma oliko häntä alunperinkään kutsuttu.
Täysin perustellusti on olettanut että hänet otetaan sinne juhliin mukaan, joka perkeleen asiaa ei tarvitse rautalangasta vääntäen käsitellä kuin urpojen kanssa.
M36
Oli miten kenelläkin oli. Mutta juhannuksena vietetään aikaa oman kumppanin kanssa. Kenellä sellainen sattuu olemaan.
Aika orpo olo olisi olla yksin porukassa, missä suurin osa on pariskuntina.
Yleensähän juuri sinkut juhlii silloin omissa porukoissaan ja sitten pariskunnat ja perheet omissaan.
Miten aloittaja ja mies ei ole yhdessä keskustelleet juhannussuunnitelmista. Aloittaja vain kuuntelee sivusta mitä muut juttelevat. Kyllä luulisi ottavansa osaa keskusteluun jos samassa seurassa aikaansa viettää.
En oikein käsitä miksei ole saanut suutaan auki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minua loukkaisi jos mieheni ei haluaisi viettää juhannusta kanssani. Osoittaisi että muut asiat ja ihmiset hänelle tärkeämpiä.
En tiedä olisiko ero, mutta ainakin vakavan keskustelun paikka.Olisi kamalaa elää noin ehdottoman ihmisen kanssa. Täysin eri tilanne kuin ap:lla mutta oman puolisoni kanssa olen ollut noin kahdeksan vuotta ja silti yhteisiä juhannuksia olemme viettäneet vain 3-4. Samoin jouluja. Ihan siksi, että kumpikin on kokenut tärkeämmäksi viettää aikaa omien perheidensä kanssa.
Ilmeisesti puolisosi ei kuulu perheeseesi. Monella muulla kuuluu.
Tietysti puoliso kuuluu perheeseen mutta ei kaikissa perheessäkään eletä symbioosissa. Oma fyysinen ja henkinen itsenäisyys ja liikkumavara olisi hyvä säilyttää.
Jännästi vaan aikalailla kaikki palstan valitusketjut on lopulta juuri sen tulosta, että perheessä/parisuhteessa ei eletä symbioosissa.
Miten tässä on kenenkään fyysinen ja henkinen itsenäisyys ja liikkumavara uhattuna, jos puoliso vaatii että edes muutamana tiettynä päivänä vuodessa ollaan yhdessä?
M36
Minulle ongelma on tuo vaatiminen. Se ei kuulu terveeseen parisuhteeseen, vaan sivistyneet ihmiset keskustelee ja sopii yhdessä asioista.
Kyllä kuuluu, niiden vaatimusten on vain oltava yhtenevät.
Tässä kyseisessä tapauksessa ap ei ole edes vaatinut mitään, vaan hänelle on luvattu jotain ja nyt lupaus on petetty vähän ennen täytäntöönpanoa, se jos jokin on epäterveen parisuhteen merkki.
M36
Ei hänelle ole luvattu mitään, hän on olettanut asioita mutta ei ollut itsekään varma oliko häntä alunperinkään kutsuttu.
Täysin perustellusti on olettanut että hänet otetaan sinne juhliin mukaan, joka perkeleen asiaa ei tarvitse rautalangasta vääntäen käsitellä kuin urpojen kanssa.
M36
Ei kannata vääntää jonkun yhden hullun sitoutumiskammoisen kanssa.
Meillä oli miehen kanssa ensimmäinen yhteinen juhannus tulossa, päivää ennen juhannusaattoa mies kysyi onko ok hän lähtee kavereiden kanssa juhannuksen viettoon tahkolle. Olisi ollu ok mulle, sanoin täytyypä hommata tänne itselle joku seuralainen vaan kun kaikilla kavereilla jo omat menot ja oletin juhannusta yhdessä vietetään. Olisi pitänyt tajuta erota jo silloin.
Vierailija kirjoitti:
Oli miten kenelläkin oli. Mutta juhannuksena vietetään aikaa oman kumppanin kanssa. Kenellä sellainen sattuu olemaan.
Aika orpo olo olisi olla yksin porukassa, missä suurin osa on pariskuntina.
Yleensähän juuri sinkut juhlii silloin omissa porukoissaan ja sitten pariskunnat ja perheet omissaan.Miten aloittaja ja mies ei ole yhdessä keskustelleet juhannussuunnitelmista. Aloittaja vain kuuntelee sivusta mitä muut juttelevat. Kyllä luulisi ottavansa osaa keskusteluun jos samassa seurassa aikaansa viettää.
En oikein käsitä miksei ole saanut suutaan auki.
Käsittääkseni häntä ei ole otettu mukaan suunnittelu ryhmään whatsapissa mukaan, koska on äijän puheista päätellyt että sinne mennään yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minua loukkaisi jos mieheni ei haluaisi viettää juhannusta kanssani. Osoittaisi että muut asiat ja ihmiset hänelle tärkeämpiä.
En tiedä olisiko ero, mutta ainakin vakavan keskustelun paikka.Olisi kamalaa elää noin ehdottoman ihmisen kanssa. Täysin eri tilanne kuin ap:lla mutta oman puolisoni kanssa olen ollut noin kahdeksan vuotta ja silti yhteisiä juhannuksia olemme viettäneet vain 3-4. Samoin jouluja. Ihan siksi, että kumpikin on kokenut tärkeämmäksi viettää aikaa omien perheidensä kanssa.
Ilmeisesti puolisosi ei kuulu perheeseesi. Monella muulla kuuluu.
Tietysti puoliso kuuluu perheeseen mutta ei kaikissa perheessäkään eletä symbioosissa. Oma fyysinen ja henkinen itsenäisyys ja liikkumavara olisi hyvä säilyttää.
Jännästi vaan aikalailla kaikki palstan valitusketjut on lopulta juuri sen tulosta, että perheessä/parisuhteessa ei eletä symbioosissa.
Miten tässä on kenenkään fyysinen ja henkinen itsenäisyys ja liikkumavara uhattuna, jos puoliso vaatii että edes muutamana tiettynä päivänä vuodessa ollaan yhdessä?
M36
Minulle ongelma on tuo vaatiminen. Se ei kuulu terveeseen parisuhteeseen, vaan sivistyneet ihmiset keskustelee ja sopii yhdessä asioista.
Kyllä kuuluu, niiden vaatimusten on vain oltava yhtenevät.
Tässä kyseisessä tapauksessa ap ei ole edes vaatinut mitään, vaan hänelle on luvattu jotain ja nyt lupaus on petetty vähän ennen täytäntöönpanoa, se jos jokin on epäterveen parisuhteen merkki.
M36
Ei hänelle ole luvattu mitään, hän on olettanut asioita mutta ei ollut itsekään varma oliko häntä alunperinkään kutsuttu.
Täysin perustellusti on olettanut että hänet otetaan sinne juhliin mukaan, joka perkeleen asiaa ei tarvitse rautalangasta vääntäen käsitellä kuin urpojen kanssa.
M36
Ei kannata vääntää jonkun yhden hullun sitoutumiskammoisen kanssa.
Mitä tekemistä sitoutumiskammolla on sen kanssa jos ei ymmärrä miksi juhannuksesta tehdään niin iso juttu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen yleensä kehittyy kirjoitti:
Minusta kaverijutut kuuluvat lähinnä aikaan ennen seurustelua,sen jälkeen halutaan yleensä tehdä juttuja pariskuntana.
No jaa, tarviiko sen niin ehdotonta olla. Voi myöskin yhdistää nämä kaksi maailmaa ja pariskuntana olla mukana kaveriporukkajuhannuksissa. Onneksi mut otettiin hyvin vastaan miehen kaveripiirissä ja päinvastoin.
Ei tarvitse olla ehdotonta,mutta mielellään niin,että molemmat viihtyvät.
Mutta jos ei? Onko suhde niin huono, että kaveriporukka on uhka tai juhannus joku kynnyskysymys?
Olen eri, mutta kyllä se suhde minusta on huono jos kumppani kohtelee kuten Ap:n mies. Ei se kaveriporukka tai juhannus ole kynnyskysymys, vaan kunnioittava ja välittävä käytös (tai näiden puute).
Mä en ihan saa kiinni siitä mikä aloituksessa on epäkunnioittavaa vain miehen puolelta. He eivät kommunikoi keskenään vaan tekevät johtopäätöksiä ja arvailee molemmat.
Just näin! Hirveää arvailua ketju täynnä, kun asia olisi selvillä, jos AP olisi aukaissut suunsa ja kysynyt, että mites tämä meidän juhannuksen vietto nyt oikein menee. Miten voi olla niin helkutin vaikeaa kysyä asiaa avopuolisolta. Itse olisin kysynyt jo siellä kaveripariskunnan vierailulla, kun juhannuksen vietto esille tuli, että ketäs sinne mökille on kutsuttu ja keitä on lähdössä. Pelkääkö AP miestään vai miksi asiaa ei voinut suoraan kysyä? Sillä hän se olisi selvinnyt.
Kunnon wt touhulta kuulostaa.
Seuraavaksi Unelmahäät, katsotaan miten saadaan häät toteutettua 500 egellä jotta saadaan ryypättyä viidellä tonnilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minua loukkaisi jos mieheni ei haluaisi viettää juhannusta kanssani. Osoittaisi että muut asiat ja ihmiset hänelle tärkeämpiä.
En tiedä olisiko ero, mutta ainakin vakavan keskustelun paikka.Olisi kamalaa elää noin ehdottoman ihmisen kanssa. Täysin eri tilanne kuin ap:lla mutta oman puolisoni kanssa olen ollut noin kahdeksan vuotta ja silti yhteisiä juhannuksia olemme viettäneet vain 3-4. Samoin jouluja. Ihan siksi, että kumpikin on kokenut tärkeämmäksi viettää aikaa omien perheidensä kanssa.
Ilmeisesti puolisosi ei kuulu perheeseesi. Monella muulla kuuluu.
Tietysti puoliso kuuluu perheeseen mutta ei kaikissa perheessäkään eletä symbioosissa. Oma fyysinen ja henkinen itsenäisyys ja liikkumavara olisi hyvä säilyttää.
Jännästi vaan aikalailla kaikki palstan valitusketjut on lopulta juuri sen tulosta, että perheessä/parisuhteessa ei eletä symbioosissa.
Miten tässä on kenenkään fyysinen ja henkinen itsenäisyys ja liikkumavara uhattuna, jos puoliso vaatii että edes muutamana tiettynä päivänä vuodessa ollaan yhdessä?
M36
Minulle ongelma on tuo vaatiminen. Se ei kuulu terveeseen parisuhteeseen, vaan sivistyneet ihmiset keskustelee ja sopii yhdessä asioista.
Kyllä kuuluu, niiden vaatimusten on vain oltava yhtenevät.
Tässä kyseisessä tapauksessa ap ei ole edes vaatinut mitään, vaan hänelle on luvattu jotain ja nyt lupaus on petetty vähän ennen täytäntöönpanoa, se jos jokin on epäterveen parisuhteen merkki.
M36
Ei hänelle ole luvattu mitään, hän on olettanut asioita mutta ei ollut itsekään varma oliko häntä alunperinkään kutsuttu.
Täysin perustellusti on olettanut että hänet otetaan sinne juhliin mukaan, joka perkeleen asiaa ei tarvitse rautalangasta vääntäen käsitellä kuin urpojen kanssa.
M36
Ei kannata vääntää jonkun yhden hullun sitoutumiskammoisen kanssa.
Mitä tekemistä sitoutumiskammolla on sen kanssa jos ei ymmärrä miksi juhannuksesta tehdään niin iso juttu?
Koska se useimmille ihmisille on iso juttu, eli normaalia.
Se on epänormaalia, että ei ymmärrä miksi se on valtaosalle iso juttu.
Ymmärrätkö? Sä olet siis epänormaali aivan kuten ap:n äijäkin.
M36
Vierailija kirjoitti:
Oli miten kenelläkin oli. Mutta juhannuksena vietetään aikaa oman kumppanin kanssa. Kenellä sellainen sattuu olemaan.
Aika orpo olo olisi olla yksin porukassa, missä suurin osa on pariskuntina.
Yleensähän juuri sinkut juhlii silloin omissa porukoissaan ja sitten pariskunnat ja perheet omissaan.Miten aloittaja ja mies ei ole yhdessä keskustelleet juhannussuunnitelmista. Aloittaja vain kuuntelee sivusta mitä muut juttelevat. Kyllä luulisi ottavansa osaa keskusteluun jos samassa seurassa aikaansa viettää.
En oikein käsitä miksei ole saanut suutaan auki.
Meidän kaveriporukassa ei kyllä ole ollut heivata ihmisiä pois porukasta jos ovat vaikka eronneet, vaan sinkutkin ovat yhtä tervetulleita kuin myös ne joiden puoliso sattuu olemaan vaikka töissä. .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minua loukkaisi jos mieheni ei haluaisi viettää juhannusta kanssani. Osoittaisi että muut asiat ja ihmiset hänelle tärkeämpiä.
En tiedä olisiko ero, mutta ainakin vakavan keskustelun paikka.Olisi kamalaa elää noin ehdottoman ihmisen kanssa. Täysin eri tilanne kuin ap:lla mutta oman puolisoni kanssa olen ollut noin kahdeksan vuotta ja silti yhteisiä juhannuksia olemme viettäneet vain 3-4. Samoin jouluja. Ihan siksi, että kumpikin on kokenut tärkeämmäksi viettää aikaa omien perheidensä kanssa.
Ilmeisesti puolisosi ei kuulu perheeseesi. Monella muulla kuuluu.
Tietysti puoliso kuuluu perheeseen mutta ei kaikissa perheessäkään eletä symbioosissa. Oma fyysinen ja henkinen itsenäisyys ja liikkumavara olisi hyvä säilyttää.
Jännästi vaan aikalailla kaikki palstan valitusketjut on lopulta juuri sen tulosta, että perheessä/parisuhteessa ei eletä symbioosissa.
Miten tässä on kenenkään fyysinen ja henkinen itsenäisyys ja liikkumavara uhattuna, jos puoliso vaatii että edes muutamana tiettynä päivänä vuodessa ollaan yhdessä?
M36
Minulle ongelma on tuo vaatiminen. Se ei kuulu terveeseen parisuhteeseen, vaan sivistyneet ihmiset keskustelee ja sopii yhdessä asioista.
Kyllä kuuluu, niiden vaatimusten on vain oltava yhtenevät.
Tässä kyseisessä tapauksessa ap ei ole edes vaatinut mitään, vaan hänelle on luvattu jotain ja nyt lupaus on petetty vähän ennen täytäntöönpanoa, se jos jokin on epäterveen parisuhteen merkki.
M36
Ei hänelle ole luvattu mitään, hän on olettanut asioita mutta ei ollut itsekään varma oliko häntä alunperinkään kutsuttu.
Täysin perustellusti on olettanut että hänet otetaan sinne juhliin mukaan, joka perkeleen asiaa ei tarvitse rautalangasta vääntäen käsitellä kuin urpojen kanssa.
M36
Ei kannata vääntää jonkun yhden hullun sitoutumiskammoisen kanssa.
Mitä tekemistä sitoutumiskammolla on sen kanssa jos ei ymmärrä miksi juhannuksesta tehdään niin iso juttu?
Koska se useimmille ihmisille on iso juttu, eli normaalia.
Se on epänormaalia, että ei ymmärrä miksi se on valtaosalle iso juttu.
Ymmärrätkö? Sä olet siis epänormaali aivan kuten ap:n äijäkin.
M36
Eipä uskoisi että sama ihminen, joka hetki sitten itki henkilökohtaisuuksiin menemisistä, alkaa itse haukkua muita epänormaaleiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minua loukkaisi jos mieheni ei haluaisi viettää juhannusta kanssani. Osoittaisi että muut asiat ja ihmiset hänelle tärkeämpiä.
En tiedä olisiko ero, mutta ainakin vakavan keskustelun paikka.Olisi kamalaa elää noin ehdottoman ihmisen kanssa. Täysin eri tilanne kuin ap:lla mutta oman puolisoni kanssa olen ollut noin kahdeksan vuotta ja silti yhteisiä juhannuksia olemme viettäneet vain 3-4. Samoin jouluja. Ihan siksi, että kumpikin on kokenut tärkeämmäksi viettää aikaa omien perheidensä kanssa.
Ilmeisesti puolisosi ei kuulu perheeseesi. Monella muulla kuuluu.
Tietysti puoliso kuuluu perheeseen mutta ei kaikissa perheessäkään eletä symbioosissa. Oma fyysinen ja henkinen itsenäisyys ja liikkumavara olisi hyvä säilyttää.
Jännästi vaan aikalailla kaikki palstan valitusketjut on lopulta juuri sen tulosta, että perheessä/parisuhteessa ei eletä symbioosissa.
Miten tässä on kenenkään fyysinen ja henkinen itsenäisyys ja liikkumavara uhattuna, jos puoliso vaatii että edes muutamana tiettynä päivänä vuodessa ollaan yhdessä?
M36
Minulle ongelma on tuo vaatiminen. Se ei kuulu terveeseen parisuhteeseen, vaan sivistyneet ihmiset keskustelee ja sopii yhdessä asioista.
Kyllä kuuluu, niiden vaatimusten on vain oltava yhtenevät.
Tässä kyseisessä tapauksessa ap ei ole edes vaatinut mitään, vaan hänelle on luvattu jotain ja nyt lupaus on petetty vähän ennen täytäntöönpanoa, se jos jokin on epäterveen parisuhteen merkki.
M36
Ei hänelle ole luvattu mitään, hän on olettanut asioita mutta ei ollut itsekään varma oliko häntä alunperinkään kutsuttu.
Täysin perustellusti on olettanut että hänet otetaan sinne juhliin mukaan, joka perkeleen asiaa ei tarvitse rautalangasta vääntäen käsitellä kuin urpojen kanssa.
M36
Ei kannata vääntää jonkun yhden hullun sitoutumiskammoisen kanssa.
Mitä tekemistä sitoutumiskammolla on sen kanssa jos ei ymmärrä miksi juhannuksesta tehdään niin iso juttu?
Koska se useimmille ihmisille on iso juttu, eli normaalia.
Se on epänormaalia, että ei ymmärrä miksi se on valtaosalle iso juttu.
Ymmärrätkö? Sä olet siis epänormaali aivan kuten ap:n äijäkin.
M36
Eipä uskoisi että sama ihminen, joka hetki sitten itki henkilökohtaisuuksiin menemisistä, alkaa itse haukkua muita epänormaaleiksi.
En haukkunut, vaan noin se normaali/epänormaali nimenomaisesti määritellään ihan sanakirjassakin, eli totesin vain.
M36
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minua loukkaisi jos mieheni ei haluaisi viettää juhannusta kanssani. Osoittaisi että muut asiat ja ihmiset hänelle tärkeämpiä.
En tiedä olisiko ero, mutta ainakin vakavan keskustelun paikka.Olisi kamalaa elää noin ehdottoman ihmisen kanssa. Täysin eri tilanne kuin ap:lla mutta oman puolisoni kanssa olen ollut noin kahdeksan vuotta ja silti yhteisiä juhannuksia olemme viettäneet vain 3-4. Samoin jouluja. Ihan siksi, että kumpikin on kokenut tärkeämmäksi viettää aikaa omien perheidensä kanssa.
Ilmeisesti puolisosi ei kuulu perheeseesi. Monella muulla kuuluu.
Tietysti puoliso kuuluu perheeseen mutta ei kaikissa perheessäkään eletä symbioosissa. Oma fyysinen ja henkinen itsenäisyys ja liikkumavara olisi hyvä säilyttää.
Jännästi vaan aikalailla kaikki palstan valitusketjut on lopulta juuri sen tulosta, että perheessä/parisuhteessa ei eletä symbioosissa.
Miten tässä on kenenkään fyysinen ja henkinen itsenäisyys ja liikkumavara uhattuna, jos puoliso vaatii että edes muutamana tiettynä päivänä vuodessa ollaan yhdessä?
M36
Minulle ongelma on tuo vaatiminen. Se ei kuulu terveeseen parisuhteeseen, vaan sivistyneet ihmiset keskustelee ja sopii yhdessä asioista.
Kyllä kuuluu, niiden vaatimusten on vain oltava yhtenevät.
Tässä kyseisessä tapauksessa ap ei ole edes vaatinut mitään, vaan hänelle on luvattu jotain ja nyt lupaus on petetty vähän ennen täytäntöönpanoa, se jos jokin on epäterveen parisuhteen merkki.
M36
Ei hänelle ole luvattu mitään, hän on olettanut asioita mutta ei ollut itsekään varma oliko häntä alunperinkään kutsuttu.
Täysin perustellusti on olettanut että hänet otetaan sinne juhliin mukaan, joka perkeleen asiaa ei tarvitse rautalangasta vääntäen käsitellä kuin urpojen kanssa.
M36
Ei kannata vääntää jonkun yhden hullun sitoutumiskammoisen kanssa.
Mitä tekemistä sitoutumiskammolla on sen kanssa jos ei ymmärrä miksi juhannuksesta tehdään niin iso juttu?
Koska se useimmille ihmisille on iso juttu, eli normaalia.
Se on epänormaalia, että ei ymmärrä miksi se on valtaosalle iso juttu.
Ymmärrätkö? Sä olet siis epänormaali aivan kuten ap:n äijäkin.
M36
Eipä uskoisi että sama ihminen, joka hetki sitten itki henkilökohtaisuuksiin menemisistä, alkaa itse haukkua muita epänormaaleiksi.
En haukkunut, vaan noin se normaali/epänormaali nimenomaisesti määritellään ihan sanakirjassakin, eli totesin vain.
M36
Missä kohtaa sanakirjaa normaali ja epänormaali määritetään suhteessa ihmisen läheisriippuvuuden määrään juhannuksena?
Ei kuulosta hyvältä.
Tuota on helppo selitellä parhain päin itselleen (vaikka ei ap selitellytkään) että on ok viettää juhlapyhiä erilläänkin.
Totuus kyllä on, että jos se on vahvasti kiinnostunut, niin haluaa olla siellä missä se oma rakaskin on. Ei silloin ole tärkeämpää joku poikaporukassa kaljoittelu, vaan se olis kieli sun korvassa sun kainalossa sen juhannuksen.
Tuollainen että ei voi sanoa mistä kiikastaa on raivostuttavaa. Että ei suoraan kysymälläkään saa vastausta vaan kiertelyä.
Itsellä omaa kokemusta, koitin vappuna kutsua uutta seurustelukumppaniani järjestämiini vappubileisiin, jahkasi vielä vappuaattona klo 18 ettei tiedä mitä on tekemässä. Tässä oli kyllä syynä fomo ja se ettei ollut minusta niin kiinnostunut, että olisi tullut. Vastasi vaan, ettei tiedä, kun halusi viimeiseen tippaan saakka pitää mahdollisuuden auki että tulee kivempaa tekemistä.
Kaikissa muissakin pyhissä oli tuota samaa temppuilua. "Sinne ei mahdu" "ei viel tiiä ketä tulee...." "en viel tiiä" jne loputtomiin.
Häpesi minua varmaan myös ja halusi esiintyä sinkkuna jos tulisi parempi vastaan.
Pieni vertaistukitarina, en halunnut itse myöntää itselleni että tästä on kyse ja homma haisee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minua loukkaisi jos mieheni ei haluaisi viettää juhannusta kanssani. Osoittaisi että muut asiat ja ihmiset hänelle tärkeämpiä.
En tiedä olisiko ero, mutta ainakin vakavan keskustelun paikka.Olisi kamalaa elää noin ehdottoman ihmisen kanssa. Täysin eri tilanne kuin ap:lla mutta oman puolisoni kanssa olen ollut noin kahdeksan vuotta ja silti yhteisiä juhannuksia olemme viettäneet vain 3-4. Samoin jouluja. Ihan siksi, että kumpikin on kokenut tärkeämmäksi viettää aikaa omien perheidensä kanssa.
Ilmeisesti puolisosi ei kuulu perheeseesi. Monella muulla kuuluu.
Tietysti puoliso kuuluu perheeseen mutta ei kaikissa perheessäkään eletä symbioosissa. Oma fyysinen ja henkinen itsenäisyys ja liikkumavara olisi hyvä säilyttää.
Jännästi vaan aikalailla kaikki palstan valitusketjut on lopulta juuri sen tulosta, että perheessä/parisuhteessa ei eletä symbioosissa.
Miten tässä on kenenkään fyysinen ja henkinen itsenäisyys ja liikkumavara uhattuna, jos puoliso vaatii että edes muutamana tiettynä päivänä vuodessa ollaan yhdessä?
M36
Minulle ongelma on tuo vaatiminen. Se ei kuulu terveeseen parisuhteeseen, vaan sivistyneet ihmiset keskustelee ja sopii yhdessä asioista.
Kyllä kuuluu, niiden vaatimusten on vain oltava yhtenevät.
Tässä kyseisessä tapauksessa ap ei ole edes vaatinut mitään, vaan hänelle on luvattu jotain ja nyt lupaus on petetty vähän ennen täytäntöönpanoa, se jos jokin on epäterveen parisuhteen merkki.
M36
Ei hänelle ole luvattu mitään, hän on olettanut asioita mutta ei ollut itsekään varma oliko häntä alunperinkään kutsuttu.
Täysin perustellusti on olettanut että hänet otetaan sinne juhliin mukaan, joka perkeleen asiaa ei tarvitse rautalangasta vääntäen käsitellä kuin urpojen kanssa.
M36
Ei kannata vääntää jonkun yhden hullun sitoutumiskammoisen kanssa.
Mitä tekemistä sitoutumiskammolla on sen kanssa jos ei ymmärrä miksi juhannuksesta tehdään niin iso juttu?
Koska se useimmille ihmisille on iso juttu, eli normaalia.
Se on epänormaalia, että ei ymmärrä miksi se on valtaosalle iso juttu.
Ymmärrätkö? Sä olet siis epänormaali aivan kuten ap:n äijäkin.
M36
Eipä uskoisi että sama ihminen, joka hetki sitten itki henkilökohtaisuuksiin menemisistä, alkaa itse haukkua muita epänormaaleiksi.
En haukkunut, vaan noin se normaali/epänormaali nimenomaisesti määritellään ihan sanakirjassakin, eli totesin vain.
M36
Missä kohtaa sanakirjaa normaali ja epänormaali määritetään suhteessa ihmisen läheisriippuvuuden määrään juhannuksena?
Normaaliuden määrittelyn lähtökohtana on aina ilmiön esiintyvyys ympäristössä, ilmiö voi olla mikä tahansa maan ja taivaan väliltä.
M36
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulosta hyvältä.
Tuota on helppo selitellä parhain päin itselleen (vaikka ei ap selitellytkään) että on ok viettää juhlapyhiä erilläänkin.
Totuus kyllä on, että jos se on vahvasti kiinnostunut, niin haluaa olla siellä missä se oma rakaskin on. Ei silloin ole tärkeämpää joku poikaporukassa kaljoittelu, vaan se olis kieli sun korvassa sun kainalossa sen juhannuksen.Tuollainen että ei voi sanoa mistä kiikastaa on raivostuttavaa. Että ei suoraan kysymälläkään saa vastausta vaan kiertelyä.
Itsellä omaa kokemusta, koitin vappuna kutsua uutta seurustelukumppaniani järjestämiini vappubileisiin, jahkasi vielä vappuaattona klo 18 ettei tiedä mitä on tekemässä. Tässä oli kyllä syynä fomo ja se ettei ollut minusta niin kiinnostunut, että olisi tullut. Vastasi vaan, ettei tiedä, kun halusi viimeiseen tippaan saakka pitää mahdollisuuden auki että tulee kivempaa tekemistä.
Kaikissa muissakin pyhissä oli tuota samaa temppuilua. "Sinne ei mahdu" "ei viel tiiä ketä tulee...." "en viel tiiä" jne loputtomiin.
Häpesi minua varmaan myös ja halusi esiintyä sinkkuna jos tulisi parempi vastaan.Pieni vertaistukitarina, en halunnut itse myöntää itselleni että tästä on kyse ja homma haisee.
Ap vaan ei ole suoraan kysynyt. Hän ainoastaan ihmettelee asiaa vauvapalstalla.
Huomasiko kukaan muu että kaikista ketjun "mitä välii, ei tarvii yhdes olla juhannuksena" -tyypit on poikkeuksetta todella itsekeskeisen oloisia?
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulosta hyvältä.
Tuota on helppo selitellä parhain päin itselleen (vaikka ei ap selitellytkään) että on ok viettää juhlapyhiä erilläänkin.
Totuus kyllä on, että jos se on vahvasti kiinnostunut, niin haluaa olla siellä missä se oma rakaskin on. Ei silloin ole tärkeämpää joku poikaporukassa kaljoittelu, vaan se olis kieli sun korvassa sun kainalossa sen juhannuksen.Tuollainen että ei voi sanoa mistä kiikastaa on raivostuttavaa. Että ei suoraan kysymälläkään saa vastausta vaan kiertelyä.
Itsellä omaa kokemusta, koitin vappuna kutsua uutta seurustelukumppaniani järjestämiini vappubileisiin, jahkasi vielä vappuaattona klo 18 ettei tiedä mitä on tekemässä. Tässä oli kyllä syynä fomo ja se ettei ollut minusta niin kiinnostunut, että olisi tullut. Vastasi vaan, ettei tiedä, kun halusi viimeiseen tippaan saakka pitää mahdollisuuden auki että tulee kivempaa tekemistä.
Kaikissa muissakin pyhissä oli tuota samaa temppuilua. "Sinne ei mahdu" "ei viel tiiä ketä tulee...." "en viel tiiä" jne loputtomiin.
Häpesi minua varmaan myös ja halusi esiintyä sinkkuna jos tulisi parempi vastaan.Pieni vertaistukitarina, en halunnut itse myöntää itselleni että tästä on kyse ja homma haisee.
Niinpä.
Sitä paitsi se ap:n miehen mökkijuhannus ei ole edes poikaporukassa, vaan siellä on naisia, eivätkä edes ilmeisesti pelkästään osana pariskuntia, vaan siihen miehen mökkijuhannusporukkaan on kuulunut alusta lähtien myös naisia sinkkuinakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minua loukkaisi jos mieheni ei haluaisi viettää juhannusta kanssani. Osoittaisi että muut asiat ja ihmiset hänelle tärkeämpiä.
En tiedä olisiko ero, mutta ainakin vakavan keskustelun paikka.Olisi kamalaa elää noin ehdottoman ihmisen kanssa. Täysin eri tilanne kuin ap:lla mutta oman puolisoni kanssa olen ollut noin kahdeksan vuotta ja silti yhteisiä juhannuksia olemme viettäneet vain 3-4. Samoin jouluja. Ihan siksi, että kumpikin on kokenut tärkeämmäksi viettää aikaa omien perheidensä kanssa.
Ilmeisesti puolisosi ei kuulu perheeseesi. Monella muulla kuuluu.
Tietysti puoliso kuuluu perheeseen mutta ei kaikissa perheessäkään eletä symbioosissa. Oma fyysinen ja henkinen itsenäisyys ja liikkumavara olisi hyvä säilyttää.
Jännästi vaan aikalailla kaikki palstan valitusketjut on lopulta juuri sen tulosta, että perheessä/parisuhteessa ei eletä symbioosissa.
Miten tässä on kenenkään fyysinen ja henkinen itsenäisyys ja liikkumavara uhattuna, jos puoliso vaatii että edes muutamana tiettynä päivänä vuodessa ollaan yhdessä?
M36
Minulle ongelma on tuo vaatiminen. Se ei kuulu terveeseen parisuhteeseen, vaan sivistyneet ihmiset keskustelee ja sopii yhdessä asioista.
Kyllä kuuluu, niiden vaatimusten on vain oltava yhtenevät.
Tässä kyseisessä tapauksessa ap ei ole edes vaatinut mitään, vaan hänelle on luvattu jotain ja nyt lupaus on petetty vähän ennen täytäntöönpanoa, se jos jokin on epäterveen parisuhteen merkki.
M36
Ei hänelle ole luvattu mitään, hän on olettanut asioita mutta ei ollut itsekään varma oliko häntä alunperinkään kutsuttu.
Juu juu ätmi, miksi olet täällä niin kiihkeästi kinaamassa asioista mistä sinulla ei ole mitään kokemusta? Toisten parisuhteet ja niiden ongelmat eivät kuulu sinulle.
Ei hänelle ole luvattu mitään, hän on olettanut asioita mutta ei ollut itsekään varma oliko häntä alunperinkään kutsuttu.