Mammografiatutkimus on ihan h***tin kivulias!
Miksei kukaan varoittanut?! En olisi mennyt jos olisin tiennyt. Rinta puristetaan ihan tajuttoman tiukasti kahden pleksilasin väliin! Luulin että se on samanlainen kuin röntgenkuvaus, mutta ei todellakaan! Tulevaisuudessa en aio siihen kidutukseen osallistua, jos rinnasta itse löydän patin niin menen lääkäriin. Ei mulla muuta.
Kommentit (285)
Hyi olkoon, tää on mulla pian edessä, niin jos meen 🤔
Ihan saa runtata pleksien väliin miten paljon vaan niin ei tunnu missään (pitkät imetykset, kolme lasta).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on todella kivulias. Tai ehkä kuvat ottava hoitaja tahallaan kiusatakseen laittaa levyt puristamaan liian lujaa.
No ei todellakaan tee mitään kiusatakseen. Kyseessä on ammattilainen joka tekee työnsä, että sinun ja muiden mahdolliset syövät löydettäisiin ajoissa. Täällä valtio tarjoaa ilmaisen seulonnan, mikä on oikeasti todella hyvä etu. Jos et tykkää, älä mene.
On sitä hoitajia ja muita jäänyt kiinni tahallisesta kiusaamisesta. Et voi väittää toisen puolesta ettei olisi tahallaan tehnyt.
Hoitajissa on murhaajiakin, psykopaatteja, ja labotariohoitajissakin on esimerkkejä siitä että tahallaan ovat satuttaneet. Uutisia kyllä löytyy.
Olivatko vanhempasi sisäsiittoisia kun saivat tuollaista jälkeä aikaiseksi?
Olen joutunut käymään mammografiassa usein. Ja tiedän, että on täysin ottajasta kiinni, sattuuko vai ei. Molempia kokemuksia on kertynyt.
Kävin ensimmäistä kertaa eikä sattunut ollenkaan, mutta sieltä löytyi löydöksiä ja jouduin uudelleen sinne.
Sama täti otti kuvat ja sattui aivan saatanasti eli en ymmärrä mikä siinä meni eri tavalla.
Kolmannen kerran heti perään ottivat sairaalassa eikä tuntunut millekään.
Vierailija kirjoitti:
Samaa olen kuullut ennenkin.. en kyllä edes tajua, miten hyvin se kuvaus oikeasti edes onnistuu. Okei, jos on isommat rinnat niin ehkä saa lintattua jonkin pleksin väliin, mutta miten hitossa esim. tällaiset luisessa rintakehässä olevat just ja just kokoa 65A olevat rinnat saisi edes tuolla tavalla kuivattua?
Siihen päälle kurottaudutaan käsi pitkällä edessä, ei siinä seistä selkä suorana todellakaan.
Vierailija kirjoitti:
Kävin ensimmäistä kertaa eikä sattunut ollenkaan, mutta sieltä löytyi löydöksiä ja jouduin uudelleen sinne.
Sama täti otti kuvat ja sattui aivan saatanasti eli en ymmärrä mikä siinä meni eri tavalla.
Kolmannen kerran heti perään ottivat sairaalassa eikä tuntunut millekään.
Ehkä tädillä oli toisella kerralla vähän huono päivä.
Ei se minua varsinaisesti ainakaan kovin paljon sattunut, mutta ei se mukavaakaan ole.
Rintasyöpä löytyi seulonnoissa, enkä olisi voinut itse sitä havaita. Ikävämpää oli se, kun rinnasta otettiin paksuneulanäyte mammografiaohjannassa. Puudutetta laitettiin toki reilusti, mutta siinä piti olla aika tovi, ennen kuin kaikki oli puudutusta vaille valmista. Sen kestää ennemmin, kuin syöpähoidot, joten kannattaa mennä ehdottomasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa olen kuullut ennenkin.. en kyllä edes tajua, miten hyvin se kuvaus oikeasti edes onnistuu. Okei, jos on isommat rinnat niin ehkä saa lintattua jonkin pleksin väliin, mutta miten hitossa esim. tällaiset luisessa rintakehässä olevat just ja just kokoa 65A olevat rinnat saisi edes tuolla tavalla kuivattua?
Siihen päälle kurottaudutaan käsi pitkällä edessä, ei siinä seistä selkä suorana todellakaan.
Ei se asento rintojen kokoa nyt sentään muuta? Kyllähän joillain valahtaa pienetkin rinnat makuuasennossa "kainaloon", mulla pysyy käytännössä samassa asennossa. Ei näiden kanssa tarvitse pahemmin liivejä käyttää. En siis tajua, miten tällaisista saisi muuta kun pintanahkaa noiden levyjen väliin ja siksi on hiton helppo uskoa, että aloittajan käynti on tehnyt kipeää.
Kyllähän se sattuu ihan törkeesti! Voitte kuvitella miltä tuntuu liiskata tissi kahden ison tietosanakirjan väliin ja puristaa täysillä, tuntemus on sama.
Mutta pakkohan ne tutkimukset on tehdä. Menin ekan kerran mammografiaan ja rintojen ultraääneen lääkärin lähetteellä löydettyäni rinnastani kyhmyn. Noiden kuvantamistutkimusten ja paksuneulanäytteen jälkeen diagnoosi olikin karu: Aggressiivinen rintasyöpä.
Onneksi hoidot tehosivat ja olen nyt viiden vuoden jälkeen vielä hengissä. Ja voin muuten kertoa, että leikkauksen ja sädehoitojen jäljiltä mammografia sattuu vielä enemmän, kun rinta on muutenkin todella herkästi aristava. Mutta pakko se on vaan purra hammasta ja hengitellä syvään, ei se onneksi kauaa kestä.
Vierailija kirjoitti:
Olen joutunut käymään mammografiassa usein. Ja tiedän, että on täysin ottajasta kiinni, sattuuko vai ei. Molempia kokemuksia on kertynyt.
Tässä selvästi kokemusasiantuntijan näkemys, jolle antaisin painoarvoa. Jos toimenpide sattuu, voi siis antaa hoitajalle palautteen, että oli surkea.
Se sattuu, mikäli on kiinteät rinnat. Itselläni on - tai siis oli - isot, kiinteät ja vieläpä mastopaattiset (eli rakenteeltaan kyhmyiset/tiiviit) rinnat, joten se teki ilmeisesti mammografiasta erityisen vaikeaa. Sattui ihan hemmetisti, ja sen lisäksi rinnat alkoivat roikkua. Siis niiden muoto muuttui ihan täysin, luulisin että jotain kudoksissa vaurioitui litistäessä.
En mielelläni ole puhunut tästä siksi, ettei joku jätä elintärkeää tutkimusta tekemättä turhamaisuussyistä. Toisaalta itse olen jollain tasolla katkerakin siitä, että tällaisesta varoiteltu missään, kun mammografiasta lueskelin. Kerrottiin vain, ettei mammografia vaikuta rintoihin mitenkään. No, joillakin selkeästi vaikuttaa, joillakin ei.
Itseäni harmittaa sikäli, että kyseinen mammografia tehtiin minulle "varmuuden vuoksi" kun kainalossa oli patti. Sitten mammografian jälkeen patti ultrattiin ja todettiin, ettei se ollutkaan mitään, väärä hälytys. Olisiko mitenkään voinut sen ultran tehdä ensin, niin olisi päässyt vähemmältä...
On myös kuukautiskierron vaiheesta kiinni kuinka arat/kovat rinnat on. Kannattaa varata/muuttaa aika niin, että rinnat ovat kuvaushetkellä mahdollisimman pehmeät.
Vierailija kirjoitti:
Sattui ihan hemmetisti, ja sen lisäksi rinnat alkoivat roikkua. Siis niiden muoto muuttui ihan täysin, luulisin että jotain kudoksissa vaurioitui litistäessä.
No nyt tulee tuubaa. Ei todellakaan ole mahdollista. Ja olen onkologian osastolla työskennellyt vuosikymmeniä, ja nähnyt tuhansia rintoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sattui ihan hemmetisti, ja sen lisäksi rinnat alkoivat roikkua. Siis niiden muoto muuttui ihan täysin, luulisin että jotain kudoksissa vaurioitui litistäessä.
No nyt tulee tuubaa. Ei todellakaan ole mahdollista. Ja olen onkologian osastolla työskennellyt vuosikymmeniä, ja nähnyt tuhansia rintoja.
Ei ole tuubaa, mulla on sama kokemus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sattui ihan hemmetisti, ja sen lisäksi rinnat alkoivat roikkua. Siis niiden muoto muuttui ihan täysin, luulisin että jotain kudoksissa vaurioitui litistäessä.
No nyt tulee tuubaa. Ei todellakaan ole mahdollista. Ja olen onkologian osastolla työskennellyt vuosikymmeniä, ja nähnyt tuhansia rintoja.
Luulisi, että minä omat rintani tunnen. Ihan jo sillä typerällä kynätestillä näin, että alkoivat roikkua. Mutta ehkäpä sitten luontaisen ikääntymisen mukanaan tuoma roikkuminen alkoi yllättäen parissa päivässä.
Älä nyt viitti sentää liiotella. Onhan se tietenkin niinkin että jos ei ole mitä kuvata niin kipeäähän se käy.
Vierailija kirjoitti:
Eräs ystäväni kuvasi sitä kidutuslaitteeksi, no tämä takaraivossani menin ensimmäiseen mammotutkimukseeni.
Minä onnistuin nuorena kesätöissä viiltämään lattialle pudonneita lasipulloja siivotessa peukalon nivelestä auki katkenneeseen pullonkaulaan. Se oli niin uskomattoman terävä että leikkasi nahkahanskan kinläpi niin että luut näkyivät eikä peukalossa tuntunut kuin pieni nipistys.
Ensiavussa sitten laittoivat minut ensi töikseen röntgeniin varmistamaan ettei jänteitä tai niveliä ole katkennut kun hermot sentään näyttivät toimivan.
Aivan oikein, peukalo tungettiin keskiaikaiseen peukaloruuviin eli mammografiaan. Voi ....tu mitä PERKE*ETTÄ ne sadistit siellä oikein puuhaavat?
Ymmärrän kyllä miksi rinta pitää litistää mahdollisimman ohueksi lätyksi niiden levyjen väliin että mahdolliset kudosmuutokset erottuvat paremmin mutta ei se peukalo ole rasvaa ja rauhaskudosta joka litistyy puristaessa paitsi jos paksuin osa eli nivel rusautetaan paskaksi mikä tuntui olevan lähellä.
Kuva on ihan yhtä hyvä kunhan peukku pysyy sen hetken paikallaan joten sen hoitajan olisi voinut ohjata siitä paikasta kutsumusammattiinsa Treblinkaan.
Voisko olla et jos rinnoissa enemmän rauhaskudosta niin sattuu (koska kovempaa), ja jos rasvakudosta niin saattaa päästä vähemmillä kivuilla?
Mulla on juuri tuollaiset rinnat, siksi se varmaan olikin niin kivulias toimenpide. Varmaan isot pehmeät riippurinnat selviää helpommalla. T. AP