Lue keskustelun säännöt.
Kuinka moni ostattaa lasten vaatteet isovanhemmilla?
13.10.2006 |
Meilläpäin tämä on aika yleistä, sillä monella ystävälläni (jotka ovat siis n. 30 v tai ylikin, työssäolevia) isovanhemmat ostavat mm. kalliit toppahaalarit muine asustuksineen joka vuosi...
Olen hiukan ymmälläni, että miten työssäkäyvät edes kehtaavat ottaa vastaan sellaisia, vaikka kyllä täytyy itse näin työttömänä ollessa tunnustaa, että kyllähän se mieltä lämmittäisi, jos joku tarjoutuisi osallistumaan sellaisiin kustannuksiin meidänkin kanssamme :)
Kommentit (66)
Miksi vanhempien pitäisi yksin huolehtia lapsistaan? Jos rahaa ei saa ottaa vastaan, saako esimerkiksi hoitoapua ottaa? Miksi lastenkasvatusta ei voi ajatella yhteisöllisenä projektina?
Toki on hyvä miettiä etukäteen, miten talousasiat hoidetaan niin, että lasten kanssa pärjätään. Mielestäni ei kuitenkaan pidä olla niin, että köyhät eivät saisi tehdä lapsia. Jos vähävaraisen perheen elämää helpottaa se, että isoäiti tai -isä omasta tahdostaan ostaa jotain tarpeellista, sehän on yhteisöllistä lapsenkasvatusta parhaimmillaan. Ihan samalla tavalla hyödyllistä on, jos sukulaiset voivat välillä auttaa vaikkapa lasten hoitamisessa. Mielestäni ei ole mitään ylpeiltävää siinä, että ei suostu ottamaan apua vastaan.
Tietysti jos sukulaiset roudaavat mukanaan hyödytöntä tavaraa, asiasta voisi yrittää keskustella ystävälliseen sävyyn. Olisiko mahdollistaa antaa jotain sellaista, joka olisi tarpeellista? Tai antaa lahjaksi tekoja, leikkituokio puistossa, käynti elokuvissa tms. Liiallinen tavaran kerääminen ei ole ympäristön kannalta järkevää, enkä itse ainakaan kaipaa turhaa tavaraa nurkkiini, kun säilytystilasta on muutenkin puutetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tällä palstalla palstailee varmasti suomen omituisimmat ihmiset... Nämä on varmaan niitä samoja joiden mielestä isovanhemmat eivät saa hoitaa lapsia vaikka haluaisivat koska on pakko pärjätä omillaan jne... ja sitten valittavat marttyyreina kuinka on niin rankkaa...
Se on terve malli.
Hoitoapua _töiden _ takia ja puisto- ja muita elämyksiä ilman muuta, mutta isommat ostokset, hoitovastuu ja vastuu lasten elämästä ovat meillä.
Meillä on muutenkin tähän asti ollut sellainen tilanne, että ollaan saatu niin paljon hyviä vaatteita lähisukulaisilta vähän käytettyinä, ettei olla juurikaan jouduttu vaatteita ostelemaan.
En käytä Reimatec-haalareita tai gore-kenkiä, joten en niiden hankkimiseen tarvitse isovanhempien rahoja. Ihan itse olen lapselleni kevät- ja talvihaalarit sekä kengät kustantanut. Jos jotain haalareita tai kenkiä olen sukulaisilta saanut kierrätettyinä, olen ne ilolla ottanut vastaan! Toki olen ottanut vastaan, jos joku sukulainen tai kummi on halunnut lasta uusilla vaatteilla tai kengillä muistaa. Minusta on kohteliasta ottaa lahja vastaan, kun tiedän lahjan antajan halunneen ilahduttaa lastani. Rajani menee siinä, että jos etukäteen esitää ostoslistan antajalle, sitä en hyväksy, kuten jotkut vanhemmat tuntuvat tekevän! Johan heidän vanhempansa ovat aikanaan yhden sukupolven vaatettaneet ja kustannukset hoitaneet, joten minusta on kohtuutonta pistää enää näiden isovanhempien hartioille lastenlasten vaatekulut:O
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Se on terve malli.
hoitovastuu ja vastuu lasten elämästä ovat meillä.
Mutta jos tätäkin nyt ajattelee lapsen kannalta, niin lapsi on varmasti henkisesti rikkaampi jos hän saa monenlaista opastusta ja paljon rakkautta elmäänsä vanhempiensa lisäksi myös muilta läheisiltä aikuisilta.
Minä ostan lahjoja muillekin ihmisille kuin omille lapsilleni ja lapsenlapsilleni, myös kalliita lahjoja. Ja kun vieraita tulee kylään, laitan mielelläni ruuat pöytään, nykyisin kun pääsee niin harvoin kenellekään ruokaa laittamaan.
Ja kun menen lapsilleni kylään, saan siellä passattuna kahvit ja ruuat, syntymäpäivinäni ja äitienpäivinä saan lapsilta lahjoja... En ymmärrä millainen ajatusmaailma täällä on ihmisillä. Ettekö te todellakaan ota lahjoja vastaan? Viettekö kyläpaikkaan aina omat ruuat mukananne? Kyllä loukkaantuisin jos minun tarjoilujani arvostettaisiin niin vähän että tullaan omat makaronilaatikot kainalossa kyläilemään silloinkin kun syynä ei ole jokin erkoisruokavalio johon ei välttämättä osaa varautua.
Mitä niihin soseisiin tulee, minulla on pakastin täynnä pihalta kerättyä marjaa, omenaa ja muuta. Eivätkä ne säily loputtomiin joten miksi niistä ei saa tehdä lapsenlapselle sosetta? Parempi heittää kompostiin, sillä onhan sitä nyt tultava toimeen omillaan...
Vierailija:
miten olet lapsesi kasvattanut. Ikiaikaiseen riippuvuuteen ja lapsen asemaan. Enpä haluaisi tuollaista äitiä! Jaiks.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta tässähän keskusteltiinkin siitä, kuuluuko isovanhempien ostaa tarvikkeet ja vaatteet.
Ja vaikka isovanhemmat ja muu suku kuinka antaisivat henkisiä eväitä yms. niin silti se päätösvalta, veto ja suuret linjat kuuluu tulla vanhemmilta. Ja isovanhempien ja muiden myös kunnioittaa tätä hierarkiaa.
perustelevat asiaa sillä, että kun on 17 lastenlasta niin ei voi kaikkia muistaa. Sekö sitten on hyvä tapa toimia teidän valittajien mielestä?
Olisin ikionnellinen jos lapsemme saisiavt joskus isovanhemmiltaan jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta olisi kyllä ihan mukavaa jos joskus ostaisivat lahjaksi jotain, edellyttäen tietysti että makumme kävisivät yhteen. Vaikkeai rahasta olekaan pulaa niin ottaisin toki mielelläni lahjojakin vastaan. Mutta eivät osta. Minun vanhempani ehkä ostaisivat jos olisivat vielä elossa :(
ja parempi malli kuin kaukaloiden, rattaiden ja reimatecien kantaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta, isovanhemmat itse ihan vapaasta tahdosta haluavat ostaa lapsille vaatteita. Nyt juuri vähän aikaa sitten, äitini soitti ja sanoi lähtevänsä tyttäreni kanssa jalkineostoksille, " ja minä sitten maksan" , tuli heti perään. No, sopii se mulle!
Minunkin mielestäni se on väärin että ostatetaan kalliit lastenvaatteet isovanhemmilla.
Meillä anoppi ostaa silloin tällöin jotain pientä lapsellemme, ja otan ne kiitollisena vastaan. Mutta en koskaan ole pyytänyt ostamaan mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis alunperin tarkoitin sitä juuri, että tottakai lahjat saa ja pitääkin ottaa kiitollisena vastaan, mutta jos isovanhemmat vuodesta toiseen vaatettavat aikuisten lastensa lapset reimateceillä (ja siis kun ajattelee että se pitää sitten olla reimatecci, vanhukset tuskin ymmärtävät mikä on pop nyt) ja muilla, niin eikö siinä on mielestänne aika paha klikki!
Esimerkkitapauksena tuttavani: Hän lähtee joka kevät ja syksy anoppinsa kanssa kaupungille (tai jopa toiseen kaupunkiin) tarkoituksena ostaa lapsille reimatecit, kengät (ja ei sitten muuten ainakaan mitään kuomia :/ ) ym. härpyttimet. Ja tällä työssäkäyvällä perheellä olisi varaa ostaa vaatteet itsekin. Kai tämmöisessä tapauksessa saa ja pitää kieltäytyä?
Olen varmasti kateellinenkin kun itsellemme ei kukaan ostelisi noin autuaallisesti, mutta sen verran ymmärrän rahanpäälle, etten varmaankaan kehtaisi ottaa edes vastaan, tai en ainakaan kehtaisi tunnustaa kenellekään että mummo osti haalarin ja vermeet pojalle...
ap
Vierailija:
Siis alunperin tarkoitin sitä juuri, että tottakai lahjat saa ja pitääkin ottaa kiitollisena vastaan, mutta jos isovanhemmat vuodesta toiseen vaatettavat aikuisten lastensa lapset reimateceillä (ja siis kun ajattelee että se pitää sitten olla reimatecci, vanhukset tuskin ymmärtävät mikä on pop nyt) ja muilla, niin eikö siinä on mielestänne aika paha klikki!Esimerkkitapauksena tuttavani: Hän lähtee joka kevät ja syksy anoppinsa kanssa kaupungille (tai jopa toiseen kaupunkiin) tarkoituksena ostaa lapsille reimatecit, kengät (ja ei sitten muuten ainakaan mitään kuomia :/ ) ym. härpyttimet. Ja tällä työssäkäyvällä perheellä olisi varaa ostaa vaatteet itsekin. Kai tämmöisessä tapauksessa saa ja pitää kieltäytyä?
Olen varmasti kateellinenkin kun itsellemme ei kukaan ostelisi noin autuaallisesti, mutta sen verran ymmärrän rahanpäälle, etten varmaankaan kehtaisi ottaa edes vastaan, tai en ainakaan kehtaisi tunnustaa kenellekään että mummo osti haalarin ja vermeet pojalle...
ap
eli minä kyllä ainakin kieltäytyisin.
rahaa ja ontan sen mielelläni vastaan. En siis halua ostattaa vaatteita isovanhemmilla enkä pyydä niitä lahjaksi, mutta olen kiitollinen pikku avusta, koska ei olla mitään rikkaita.
jotka siis ostattaa tavaroita/lasten tavaroita ja matkoja omilla vanhemmillaan. Joku kasvuvaihe siinä on jäänyt kyllä kokematta.
Itselleni ei tulisi mieleenkään!
Mikä o musta ihan kivaa kun ollaan opiskelijaperhe.
Siitähän isovanhemmat loukkaantuisivat verisesti! Ei kai sille mitään voi, jos ostavat, niin ostavat. Itse en mitään pyydä tai edes vihjaile, että tarvittaisiin jotain. Ja lapsilla on taatusti kaikkea ja meillä varaa ostaa kaikki tarvittava.
Miten voi sanoa, ettei mitään saa tuoda, jos kerran isovanhemmat haluavat ja tykkäävät erityisesti lapsenlapsiaan muistaa ja hemmotella?