Lue keskustelun säännöt.
Vauva-arki: Miten saada mies ymmärtämään?
Mulla itselläni alkaa keinot loppua. En olisi uskonut, että fiksuna ja huolehtivana isänä pitämäni mies on näin kyvytön lapsen hoitamisen suhteen.
Ongelma 1: Rutiinit/päivärytmi.
Mies ei ymmärrä, miksi yöpuku pitää vaihtaa, ts. valmistella vauva nukkumiseen. Hän laittaisi 6kk vauvan päiväpuvussa vaipan vaihdon jälkeen vaan nukkumaan. Eli laskee hoitopöydältä vaan petiin.
Kun vauva sitten sätkii ja potkii levottomana valoisassa huoneessa (ei ymmärrä että nyt nukutaan), mies tunkee tuttia suuhun ja tuskastelee, kun ei nuku. Mies toimii näin, jos en huolehdi iltarutiineja. Myös kauppareissut iltaseiskalta vauvan kanssa ja vieraiden vastaanottaminen ilta-aikaan on miehelle ok, koska lapsen pitää tottua normielämään.
Hoidan pääosin aamut, joskus vknloppuna haluaisin nukkua.
Kun niin teen, niin
aamulla mies ei sitten vaihda sitä yöpukua pois, vaan tuo vauvan olkkariin leikkimään, eikä anna aamupalaa, vaan tarjoaa maitoa (vauva syönyt 4kk iästä asti soseita/nyt puuroa aamulla ja illalla).
Nukuttaa vauvan väkisin eri huoneessa olevaan sänkyyn tunnin hereillä olon jälkeen, väittää, ettei ole nälkä vauvalla, vaikka vauva herää pian itkemään. Ei ymmärrä, että vieras huone/nälkä herättää, sekä se, että ulkoilu jää pois.
Mies pilkkoo rakentamani rytmin näinä hoitovuoroinaan, eli me tehdään aina samoin: Herätys, aamuhöpöttelyt, vaipanvaihto, päiväasu, leikkihetki ja aamupuuro. Seurustelua ja vaunulenkille.
Tätä toistetaan, oli se aamuherätys sitten milloin vaan, yleensä 5.30. Vauva on onnellinen ja helppo tapaus, KUN pitää kiinni tästä!
Mies ei kuulemma jaksa aamusta lenkille, eikä jaksa noudattaa rutiineja. Ei se vauva kuole jos joskus, hän väittää.
Riitelemme asiasta aina, kun vauva nukkuu. Miehen mielestä valitan turhasta ja olen kiittämätön, kun mä annan sun nukkua sä vaan haukut.
Mies raivostuu ja uhriutuu, eikä kuuntele.
Tämä johtaa siihen, että mä en nuku tarpeeksi ja hoidan aamut yksin, muuten lapsen rutiini kärsii.
2. Hoitaminen. Sen harvan pakotetun kerran , kun pukee yöpuvun, pukee paksun haalarin ja peittelee täkillä. Vauva heräilee. Suuttuu, kun vaihdan kevyempään asuun.
Päivisin taas pukee liian vähän, palellutti vauvan vatsan huhtikuussa, kun lenkkeili vauvan kanssa ja tuli itse hikiseksi, RIISUI MYÖS VAUVAN HAALARIN, ja tuli pihaan poika kylmettyneenä. Kuulemma hiestä märkä oli vauva, no ei ollut, oli puklannut maidot päälleen.Märässä sisäasussa vaunuili kuomu auki, vauvan vatsa oli jääkylmä.
Syöttäminen. Katsoo itse telkkaria tai keskittyy muuhun, lapsi ei syö, joten ei sillä oo nälkä. Tarjoilee jäähtynyttä ruokaa tunnin mittaan sen sijaan, että aloittaa tai lopettaa systemaattisesti ruokailun.
Nämä kaikki siis tapahtuvat, jos en valita ja mäkätä. Mikään ei auta, ei puhuminen eikä neuvolan tai nettilinkkien lähetys, että voisi itse lukea vauvanhoitamisesta ja rutiinien tärkeydestä.
Rakastan vauvan kanssa oloa ja olenkin miettinyt, olisinko onnellisempi vauvan kanssa kaksin?
Mies voisi elää rajattomasti joka toinen vknloppu sitten myöhemmin, lapsi ei kärsisi, kun rutiinit olisivat sitten äidin luona?
Voitte vittuillakin vastaajat, mutta kestän sen, tää äitiys on parasta maailmassa, ainoa stressaava tekijä elämässäni on mies.
Lasta en kadu ikinä, vaikka mies osoittautuikin mieslapseksi.
Kommentit (516)
Siihen on syynsä, että olen vela. Moni ei todellakaan ymmärrä, mitä vanhemmuus vaatii. Etenkin miehille nainen tuntuu olevan " se, joka kuitenkin lopulta hoitaa". Onnea vaan perhe-elämällenne.861
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo herääminen klo 5.30 tökkii. Ja hetikohta takaisin nukkumaan. Miksi?? Meidän vauva-aikana aamu ei alkanut ennen klo 7, lapset oppivat jatkamaan unia eikä heräämään täysin epäinhimilliseen aikaan terrorisoimaan perhettä. Mitä jos vauva herää klo 3.30 täysin virkeänä jokeltelemaan? Juoksetko ylös syöttämään sosetta ja höpöttämään vauvalle? Kirjoituksesi on muuten asiaa mutta tuo aamuherääminen on täysin järjenvastaista sekoilua.
Vierailija kirjoitti:
Tuo herääminen klo 5.30 tökkii. Ja hetikohta takaisin nukkumaan. Miksi?? Meidän vauva-aikana aamu ei alkanut ennen klo 7, lapset oppivat jatkamaan unia eikä heräämään täysin epäinhimilliseen aikaan terrorisoimaan perhettä. Mitä jos vauva herää klo 3.30 täysin virkeänä jokeltelemaan? Juoksetko ylös syöttämään sosetta ja höpöttämään vauvalle? Kirjoituksesi on muuten asiaa mutta tuo aamuherääminen on täysin järjenvastaista sekoilua.
Johan se on täällä sata kertaa sanottu, että vauva käy yöunille 19:30-20:30. 5.30 on vauvaperheessä ihan normiaika herätä, jos vauva nukahtaa aikaiseen. Käyn itsekin vauvan kanssa nukkuu kasilta, ei ole mikään ongelma herätä varhain. Mies sen sijaan kukkuu aamuyölle ja uhriutuu aikaisista aamuista.
Eiköhän unirytmi teini-ikään tullessa korjaudu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo herääminen klo 5.30 tökkii. Ja hetikohta takaisin nukkumaan. Miksi?? Meidän vauva-aikana aamu ei alkanut ennen klo 7, lapset oppivat jatkamaan unia eikä heräämään täysin epäinhimilliseen aikaan terrorisoimaan perhettä. Mitä jos vauva herää klo 3.30 täysin virkeänä jokeltelemaan? Juoksetko ylös syöttämään sosetta ja höpöttämään vauvalle? Kirjoituksesi on muuten asiaa mutta tuo aamuherääminen on täysin järjenvastaista sekoilua.
Johan se on täällä sata kertaa sanottu, että vauva käy yöunille 19:30-20:30. 5.30 on vauvaperheessä ihan normiaika herätä, jos vauva nukahtaa aikaiseen. Käyn itsekin vauvan kanssa nukkuu kasilta, ei ole mikään ongelma herätä varhain. Mies sen sijaan kukkuu aamuyölle ja uhriutuu aikaisista aamuista.
Eiköhän unirytmi teini-ikään tullessa korjaudu.
Vauvan rytmiä voi hienovaraisesti siirtää. Kaiken lisäksi ainakin meillä lapset hoksasivat aika pian, että kun aamulla ei höpötelty ja nöpötelty, lurauteltu ja surauteltu tai puuroa keitelty ja heti perään lähdetty vaunulenkille lasta nukuttamaan, niin maitoa saatuaan nukahtivat samantien kaiketi tylsyyteen. Uusi yritys otettiin sitten klo 7:30, silloin jaksoi niin äiti kuin lapsi tehdä kaikenlaista ja ulkoilukin oli maailman ihmettelyä eikä unta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin sinäkin niillä puunrungon kokoisilla sormillasi sait kirjoitettua melko pitkän tekstin joko puhelimella tai näppiksellä.
Toisaalta, jos miehen koordinaatio ei riitä tuttipullon pitelyyn ja mies perustelee sillä ettei voi ymmärtää ruokkia lasta, miten miehen älli riittää harmistumaan siitä että perhe hajoaa?
Puhuin miehistä yleisesti, en itsestäni. Yrityksesi henkilökohtaistaa tätä keskustelua epäonnistui surkeasti, vituttaako feministiä? Mitä merkitystä sillä, olenko minä tietotyöläinen vai metsuri? Se ei nyt tähän asiaan kuulu.
Varmaa on se, että tietotyöläinen, joka vetää läppärillä projektipalaverissa gantin käyrää ja tuo sisään enemmän rahaa kuin metsuri, lopputulos on ihan sama. Koska ei ole kyse itse asiasta, voiko lapsi hyvin, mikä on hyvinvoinnin aste absoluuttisesti, sama kohtalo on miehellä riippumatta siitä, onko pariskunta trailer-parkissa asuntovaunussa pakkasessa vai onko se Westendissä: nainen ei ymmärrä.
Ei ole välineitä ymmärtää valtataistelun vaikutuksia parisuhteeseen. Katotaan potkupuvun väriä. Mies, et ole syyllinen.
Minusta on todella ikävää, että korkeasti koulutetuissa miehissä on vielä nykyäänkin noin inhottavia misogynistejä. Tee sinä vain niitä "projektejasi" sillä läppärillä, perheenisäksi tai aviomieheksi ei sinusta ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo herääminen klo 5.30 tökkii. Ja hetikohta takaisin nukkumaan. Miksi?? Meidän vauva-aikana aamu ei alkanut ennen klo 7, lapset oppivat jatkamaan unia eikä heräämään täysin epäinhimilliseen aikaan terrorisoimaan perhettä. Mitä jos vauva herää klo 3.30 täysin virkeänä jokeltelemaan? Juoksetko ylös syöttämään sosetta ja höpöttämään vauvalle? Kirjoituksesi on muuten asiaa mutta tuo aamuherääminen on täysin järjenvastaista sekoilua.
Johan se on täällä sata kertaa sanottu, että vauva käy yöunille 19:30-20:30. 5.30 on vauvaperheessä ihan normiaika herätä, jos vauva nukahtaa aikaiseen. Käyn itsekin vauvan kanssa nukkuu kasilta, ei ole mikään ongelma herätä varhain. Mies sen sijaan kukkuu aamuyölle ja uhriutuu aikaisista aamuista.
Eiköhän unirytmi teini-ikään tullessa korjaudu.Vauvan rytmiä voi hienovaraisesti siirtää. Kaiken lisäksi ainakin meillä lapset hoksasivat aika pian, että kun aamulla ei höpötelty ja nöpötelty, lurauteltu ja surauteltu tai puuroa keitelty ja heti perään lähdetty vaunulenkille lasta nukuttamaan, niin maitoa saatuaan nukahtivat samantien kaiketi tylsyyteen. Uusi yritys otettiin sitten klo 7:30, silloin jaksoi niin äiti kuin lapsi tehdä kaikenlaista ja ulkoilukin oli maailman ihmettelyä eikä unta.
Juu niin voi, sitten myöhemmin, ei vielä puolivuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ei pätkääkään kiinnostanut, mitä ja miten mies teki aamulla tuplien kanssa, minä käänsin kylkeä ja nukuin. Mies katsoi listasta, koska oli vaihdettu vaippa ja syöty, sylitteli ja ruokki pikkuiset, joten saatoin nousta vasta klo 7:15 tienoilla miehen lähtiessä töihin. Jos lapset oli hereillä, eivät he rikki menneet siitä, että köllöttelivät vuoteissaan odotellessaan heräämistäni. Minä puolestani katsoin listalta, koska oli viimeksi syöty ja tiesin siitä, miten päivä suunnilleen jatkuu. Tuo lista oli mainio tapa välittää itselle ja miehelle tietoa siitä, koska perustarpeet on hoidettu, ei tarvinnut arvailla, onko ensisijaisesti nälkä vai seuranpuute vai märkä vaippa.
Minä puin lapset aina sävy sävyyn, mies laittoi jotain oikeankokoista. Ei se minua haitannut enkä selittänyt, että sinisten housujen kanssa pitää olla tämä tietty paita, koska minä olen niin päättänyt. En marmattanut siitä, oliko käytetty oikeaa lusikkaa tai tarjottu sitä puuroa, jota minä oletin tarjolla olevan. Ehei, lapset ja mies oli tyytyväisiä, minä kunnolla levännyt ja kaikilla hyvä olla, siinä ei joku väärinpäin taiteltu piponreuna paljoa mieltä painanut.
Meilläkin oli rutiinit ja on yhä, kun lapset on jo 3v, mutta ei todellakaan mitään tuntikausien hyssyttelyjä ja yöpuvunvaihtoja. Heräämistä seurasi vaipanvaihto ja ruoka, väsyneenä pääsi nukkumaan. Ulkona käytiin silloin, kun ei nukuttanut ja jos nukahti, niin mitä väliä.
Ap tekee omasta elämästään uskomattoman vaikeaa ja jäykkää! Ei lapsesta ja elämästään ehdi nauttimaan, jos kaikki tehdään aikataulutetusti eikä vauvalle voi edes hymyillä väärään aikaan, ettei lapsen rutiinit mene sekaisin.
Niin siis sun mies syötti lapset ja mies noudatti listaa? Kivat sulle!
Miten tämä liittyy mitenkään aloittajan ongelmaan, jossa mies kieltäytyy yhteistyöstä ja ei ruoki lasta?Niin, minähän en tiennyt, mitä mies oli aamulla pari tuntia touhunnut, oliko antanut puuroa vai ei tai oliko vaippaa vaihdettu. Minä katsoin listalta, mitä on merkitty tehdyksi ja luotin siihen, että mies oli parhaan taitonsa ja tarmonsa mukaan toiminut lasten hyväksi. En kyseenalaistanut sitä, tarjosiko maitoa vai puuroa, syöttikö vuorotellen vai samaan aikaan, pitikö sylissä ja höpsötteli vai luki lehteä ja samalla lauloi tms.
Mies sai tehdä ihan niin kuin itse parhaaksi näki ja hyvä niin! Ei ap:n mies kieltäydy yhteistyöstä, hän vain käyttää järkeään ja yrittää tehdä lapsesta yhteiskuntakelpoista, maailma kun ei välitä pikkutarkoista rutiineista pätkääkään.
Ensimmäistä kertaa kuule, että yksikään mies on suostunut mitään listoja lukemaan tai täyttämään. Ei toimi töissä eikä kotona. Miehesi on harvinaisuus. Oliko koko listasysteemi miehesi keksimä juttu?
Minä sen keksin. Mies on toimitusjohtaja, tottunut johtamaan myös itseään. Tuossa kohdassa lapsiprojektia lista toimi varsin hyvin, koska meillä on jotain sellaista harvinaista, joka tuntuu monesta liitosta puuttuvat eli luottamusta toisen vanhemmuuteen. Minä olen aina voinut luottaa siihen, että mies tekee parhaansa ja sama toisinpäin. Ei hän kiusallaan laita pojalle pinkkiä puuvillapipoa sinisen villapipon sijaan tai tytölle mekkoa nurinpäin. Jos jotain on hassusti, sen voi korjata. AP:n perheessä tuntuu olevan niin, että lasta tärkeämpää on saada nimettyä syyllinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo herääminen klo 5.30 tökkii. Ja hetikohta takaisin nukkumaan. Miksi?? Meidän vauva-aikana aamu ei alkanut ennen klo 7, lapset oppivat jatkamaan unia eikä heräämään täysin epäinhimilliseen aikaan terrorisoimaan perhettä. Mitä jos vauva herää klo 3.30 täysin virkeänä jokeltelemaan? Juoksetko ylös syöttämään sosetta ja höpöttämään vauvalle? Kirjoituksesi on muuten asiaa mutta tuo aamuherääminen on täysin järjenvastaista sekoilua.
Johan se on täällä sata kertaa sanottu, että vauva käy yöunille 19:30-20:30. 5.30 on vauvaperheessä ihan normiaika herätä, jos vauva nukahtaa aikaiseen. Käyn itsekin vauvan kanssa nukkuu kasilta, ei ole mikään ongelma herätä varhain. Mies sen sijaan kukkuu aamuyölle ja uhriutuu aikaisista aamuista.
Eiköhän unirytmi teini-ikään tullessa korjaudu.
No se on täysin sun ongelma jos haluat elää helvetissä teini-ikään asti. Me ei herätty vauvojen kanssa viideltä ja niiden rytmi kääntyikin siihen että yöunet on klo 21-07.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo herääminen klo 5.30 tökkii. Ja hetikohta takaisin nukkumaan. Miksi?? Meidän vauva-aikana aamu ei alkanut ennen klo 7, lapset oppivat jatkamaan unia eikä heräämään täysin epäinhimilliseen aikaan terrorisoimaan perhettä. Mitä jos vauva herää klo 3.30 täysin virkeänä jokeltelemaan? Juoksetko ylös syöttämään sosetta ja höpöttämään vauvalle? Kirjoituksesi on muuten asiaa mutta tuo aamuherääminen on täysin järjenvastaista sekoilua.
Johan se on täällä sata kertaa sanottu, että vauva käy yöunille 19:30-20:30. 5.30 on vauvaperheessä ihan normiaika herätä, jos vauva nukahtaa aikaiseen. Käyn itsekin vauvan kanssa nukkuu kasilta, ei ole mikään ongelma herätä varhain. Mies sen sijaan kukkuu aamuyölle ja uhriutuu aikaisista aamuista.
Eiköhän unirytmi teini-ikään tullessa korjaudu.Vauvan rytmiä voi hienovaraisesti siirtää. Kaiken lisäksi ainakin meillä lapset hoksasivat aika pian, että kun aamulla ei höpötelty ja nöpötelty, lurauteltu ja surauteltu tai puuroa keitelty ja heti perään lähdetty vaunulenkille lasta nukuttamaan, niin maitoa saatuaan nukahtivat samantien kaiketi tylsyyteen. Uusi yritys otettiin sitten klo 7:30, silloin jaksoi niin äiti kuin lapsi tehdä kaikenlaista ja ulkoilukin oli maailman ihmettelyä eikä unta.
Juu niin voi, sitten myöhemmin, ei vielä puolivuotiaana.
Kyllä se onnistuu jo 2 vko ikäisen kanssa eli ei ole pakko aamulla nousta, leikkiä, laulaa, lorutella, syöttää, vaihtaa vaippaa jne klo 5:30 ja lähteä sitten vaunulenkille nukuttamaan vauvaa uudestaan. Vaipanvaihto ja ruoka riittää, sitten nukutaan taas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo herääminen klo 5.30 tökkii. Ja hetikohta takaisin nukkumaan. Miksi?? Meidän vauva-aikana aamu ei alkanut ennen klo 7, lapset oppivat jatkamaan unia eikä heräämään täysin epäinhimilliseen aikaan terrorisoimaan perhettä. Mitä jos vauva herää klo 3.30 täysin virkeänä jokeltelemaan? Juoksetko ylös syöttämään sosetta ja höpöttämään vauvalle? Kirjoituksesi on muuten asiaa mutta tuo aamuherääminen on täysin järjenvastaista sekoilua.
Johan se on täällä sata kertaa sanottu, että vauva käy yöunille 19:30-20:30. 5.30 on vauvaperheessä ihan normiaika herätä, jos vauva nukahtaa aikaiseen. Käyn itsekin vauvan kanssa nukkuu kasilta, ei ole mikään ongelma herätä varhain. Mies sen sijaan kukkuu aamuyölle ja uhriutuu aikaisista aamuista.
Eiköhän unirytmi teini-ikään tullessa korjaudu.Vauvan rytmiä voi hienovaraisesti siirtää. Kaiken lisäksi ainakin meillä lapset hoksasivat aika pian, että kun aamulla ei höpötelty ja nöpötelty, lurauteltu ja surauteltu tai puuroa keitelty ja heti perään lähdetty vaunulenkille lasta nukuttamaan, niin maitoa saatuaan nukahtivat samantien kaiketi tylsyyteen. Uusi yritys otettiin sitten klo 7:30, silloin jaksoi niin äiti kuin lapsi tehdä kaikenlaista ja ulkoilukin oli maailman ihmettelyä eikä unta.
Juu niin voi, sitten myöhemmin, ei vielä puolivuotiaana.
Nimenomaan silloin sitä rytmiä aletaan rakentaa. Mutta sä taidatkin olla niitä jotka herää kolmevuotiaankin kanssa viideltä koska se on lapsen luontainen rytmi.
Tästä tuli mieleen töissä nuori äiti joka huuti naama punaisena puhelimessa miehelleen, joka oli syöttänyt lapselleen väärää välipalaa 😂😂😂 Mies oli siis kotona lapsen kanssa. Toivottavasti toisen lapsen tullessa on jo piuhat löystynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos saisin valita vanhempani seuraavaan elämään, niin ilman muuta tahtoisin sellaisen kuten ap. Toivottavasti jokainen häntä haukkunut saa itsensä kaltaisen "rennon" ja " mukavan" äidin, joka pukee liian kuumiin, kylmiin tai epämukaviin vaatteisiin, laittaa nukkumaan kirkkaan lampun alle, kiroilee ja on vihainen kun toinen itkee nälkää, pelkoa tai pahaa oloa, ja sitä että joutuu vaan nukkumaan sitterissä ilman kontaktia tai sitä että toinen alkuunkaan välittäisi lukea toisen tarpeita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo herääminen klo 5.30 tökkii. Ja hetikohta takaisin nukkumaan. Miksi?? Meidän vauva-aikana aamu ei alkanut ennen klo 7, lapset oppivat jatkamaan unia eikä heräämään täysin epäinhimilliseen aikaan terrorisoimaan perhettä. Mitä jos vauva herää klo 3.30 täysin virkeänä jokeltelemaan? Juoksetko ylös syöttämään sosetta ja höpöttämään vauvalle? Kirjoituksesi on muuten asiaa mutta tuo aamuherääminen on täysin järjenvastaista sekoilua.
Johan se on täällä sata kertaa sanottu, että vauva käy yöunille 19:30-20:30. 5.30 on vauvaperheessä ihan normiaika herätä, jos vauva nukahtaa aikaiseen. Käyn itsekin vauvan kanssa nukkuu kasilta, ei ole mikään ongelma herätä varhain. Mies sen sijaan kukkuu aamuyölle ja uhriutuu aikaisista aamuista.
Eiköhän unirytmi teini-ikään tullessa korjaudu.No se on täysin sun ongelma jos haluat elää helvetissä teini-ikään asti. Me ei herätty vauvojen kanssa viideltä ja niiden rytmi kääntyikin siihen että yöunet on klo 21-07.
Meillä ei kääntynyt millään. Tuloksena vain vähemmän yöunta . Kyllä se nyt teininä nukkuu,mutta mikään ei saanut pienenä pidentämään aamuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä pitänyt lapsilleni rutiineja ja kaikista on tullut hyvin fiksuja ja sopeutuvaisia teinejä. Kaikki ovat pienestä asti oppineet, että ihan sama missä ollaan, niin voivat luottaa siiheen että ruokaa saa kun on nälkä ja nukkumaan pääsee kun väsyttää. Onpa yksi lapsista ottanut päiväunet kerran jopa katukivetyksellä isänsä sylissä!
Olen samaa mieltä, että useimmat lapset eivät tarvitse tiukkoja rutiineja. Olen myös sitä mieltä, että useimmat lasta hoitavat aikuiset tarvitsevat. Rutiinit auttavat aikuista jaksamaan. Ja kun aikuinen jaksaa, silloin lapsikin voi hyvin.
Mielestäni suurin ja eniten lasta vahingoittava asia ap:n perheessä on aikuisten valtataistelu, joustamattomuus ja kireä ilmapiiri. Siihen ap pystyy vaikuttamaan ihan itse, miehensä käytökseen tuskin. Mutta luulen, että sittenkään lapsen etu ei ole ap:lle se kaikkein tärkein asia, vai onko?
No, tästä on ihan tieteellistä, tutkittua faktaa, miten tärkeitä rutiinit ovat juurikin lapsille/vauvoille. En minä itseäni varten herää aamupuuhiin 5.30. ja siitä parin tunnin sisään vaunuilemaan.
On totta, että rutiinit auttavat myös vanhempia jaksamaan, mutta jos vauva voi niiden avulla paremmin, sehän on vaan positiivinen syy- ja seuraus!
Ap
Kyllä, rutiinit ovat hyväksi lapselle, en sitä kieltänyt. Olen vain sitä mieltä, että siinä lajissa vähempikin on riittävästi. Sen sijaan, jos todella mietit asioita lapsen paras edellä, alat satsaamaan parisuhteeseesi, koska lapsi tarvitsee kodin, jossa vallitsee keskinäinen rakkaus ja kunnioitus. Jos miehesi ei osaa (eikä opi) hoitaa lasta, niin sitten sinä hoidat ja miehesi tekee jotain muuta. JOS te olisitte sitoutuneet toisiinne, te auttaisitte toisianne, ettekä repisi. Ei kukaan ihminen osaa kaikkea. Parasta mitä lapsellesi voit antaa, on toisiaan rakastavat vanhemmat. Mutta kun se tarve olla aina oikeassa ja että kaikki menee tasan ja ....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tälleen kahden lapsen äitinä, jotka on jo 10 ja 7, ja joiden isästä olen sittemmin eronnut, ja tajuan tuon kaiken ärsytyksen. Mutta sanoisin silti.
Sun pitää antaa isän olla isä omalla tavallaan. Hän tekee virheitä ja hän myös oppii niistä. Usko tai älä. Ja kun mies tekee virheen, ei tarvitse sinun olla heti hyeenana kimpussa. Jos esim. vauvan vatsa oli jääkylmä, voi sen todeta ihan rauhallisesti että "ohhoh, onpas sulla vatsa nyt ihan kylmä. Tarvii varmaan ensi kerralla ulkoillessa laittaa toi peitto tohon päälle". Eli ei suoraan syyttää miestä, kyllä hän tajuaa sen tuostakin ja ottaa siitä ehkä paremmin onkeensakin. Varmasti mies ei jäädytä vauvaa tahallaan. Voi hyvin olla että vauvalla oli hiki, ja mies teki oikein vähentäessään vaatetta. Mutta ei huomannut milloin jäähdytys riitti ja vaatetta olisi voinut taas lisätä. Nämä on ihan normaaleja "mokia", mitä sattuu joskus ihan kokeneillekkin äideille. Kun joskus se on melko puljaamista vaatteiden kanssa, huomaat sitten viimeistään kun lapsi menee päiväkotiin ja pitäis se vaatettaa sinne vaihtelevissa sääolosuhteissa.
On toki hyvä sopia joistain yhteisistä rutiineista mistä pidätte kiinni. Vaikkapa että nukkumaanmenoaika on teillä aina klo. x vauvalle. Mutta klo. 19 illalla on melko aikaisin.
Sinulla ja vauvalla ja isällä ja vauvalla ei tarvitse olla täysin samoja rutiineja. Vauva oppii kyllä siihen, että isän kanssa ollaan eri tavalla kuin sinun. Lapsen kasvaessa se on jopa rikkaus.
Kun mies hoitaa vauvaa, lähde pois. Näe kavereita, mene lenkille, harrasta, nuku, ota pitkä suihku. Älä kyttää ja kyylää mitä he puuhaa vaan keskity itseesi. Tarvitset sitä ja mies sen sinulle mahdollistaa <3
Mies on jäämässä hoitovapaalle pian, ja mä en näe järkeväksi lapsen kannalta, että rutiinit ja rytmi ovat vain äidin kanssa. Hän on kohta päävastuussa vauvasta, tapahtuuko ihme tässä muutaman kk aikana? 🤦🏻
Mä olen lähtenyt pois ja juurikin nukun, kun mies ottaa vauvan aamulla. Mutta kun herään ja lapsi on ollut syömättä aamupalaa kolme tuntia, täytyy mun rakentaa päivä alusta. Siksi tuntuu helpommalta vaan herätä itse, jos aamupalan tarjoilu on miehelle liian iso työ.
En näe kovin hyväksi ideaksi, että iskän aamuvuorolla ei syödä?🤕
ApJos vauvalla on kova nälkä, hän kyllä syö. Ja ilmoittaa äänekkäästi, jos on nälkä.
Anna nyt hyvä ihminen sen isän rakentaa ihan omat rutiininsa, varsinkin kun kohdallesi on osunut jättipotti eli mies, joka jää hoitovapaalle! Sun ei tarvitse rakentaa päivää alusta vaan annat miehelle tilaa olla vanhempi omalla tavallaan. Vauva ei todellakaan mene rikki eikä kärsi, jos perustarpeet tyydytetään, on turvallista, rakas aikuinen lähellä joka hoitaa ja huolehtii. Sinun tapasi ei ole ainoa oikea.Olet ap menossa kohti tilannetta, jossa isä heittää pian hanskat tiskiin kyllästyessään sun mikromanagerointiin ja vahtimiseen, meneekö kaikki sun suunnitelmien mukaan. Sitten saatkin hoitaa vauvaa / lasta 100% ajasta ja ihmetellä, miksi isä ei osallistu.
Eiköhän mies kiinnosta se vapaa eikä hoito. Luultavasti mies ei tee lapsen tai kodin eteen mitään vaan kaikki odottaa töistä palaavaa naista.
Jos haluat sääntöjä lastenhoitoon, tehkää ne yhdessä. Ei se tietenkään niin toimi että sinä olet ajatellut jotkut rutiinit ja miehen pitäisi sitten ymmärtää seurata niitä sinun päättämiäsi rutiineja.
Ei tuossa ole edes kyse mistään rutiineista vaan lapsen tarpeesta saada ruokaa ja tarpeesta olla sopivan lämpöisissä vaatteissa. Jos mies ei anna lapselle aamulla lapsen kanssa herätessään aamupalaksi mitään syötävää niin onhan se nyt iso ongelma. Eikä liity rutiineista nillittämiseen.
Tai jos mies väkisin pukee lapsen fleecehaalarissa untuvatäkin alle yöksi nukkumaan, niin eihän siinä mistään yöpukurutiinista ole kyse vaan siitä, että aikuisen täytyy huolehtia, että lapsella on sopiva lämpötila nukkua eikä hikisen kuuma.
Vierailija kirjoitti:
Jos saisin valita vanhempani seuraavaan elämään, niin ilman muuta tahtoisin sellaisen kuten ap. Toivottavasti jokainen häntä haukkunut saa itsensä kaltaisen "rennon" ja " mukavan" äidin, joka pukee liian kuumiin, kylmiin tai epämukaviin vaatteisiin, laittaa nukkumaan kirkkaan lampun alle, kiroilee ja on vihainen kun toinen itkee nälkää, pelkoa tai pahaa oloa, ja sitä että joutuu vaan nukkumaan sitterissä ilman kontaktia tai sitä että toinen alkuunkaan välittäisi lukea toisen tarpeita.
Tämä!!!
Kiitos ap kirjoituksestasi. Se tuotti suurta helpotuksen tunnetta - siitä että se yksi muksuni täytti just 18 ja että piuhat pistin poikki jo ajat sitten.
Ai niin. Neuvo: ota ero.
Vai kehityspsykologiaa. Ap tarvitsee nyt rentoutusloman.
Mun puoliso on kasvatustieteen tohtori. Minä olen vain maisteri, jonka opinnoista vain pieni osa on kasvatustiedettä. Tarkoittaako se sitä, etten minä voi hoitaa koskaan yhteisiä lapsiamme? Saati lasten isovanhemmat, joista kukaan ei ole lukenut kyseistä ainetta sivun vertaa, mutta silti ovat onnistuneet kasvattamaan meidät yhteiskuntakelpoisiksi aikuisiksi?