Lue keskustelun säännöt.
Vauva-arki: Miten saada mies ymmärtämään?
Mulla itselläni alkaa keinot loppua. En olisi uskonut, että fiksuna ja huolehtivana isänä pitämäni mies on näin kyvytön lapsen hoitamisen suhteen.
Ongelma 1: Rutiinit/päivärytmi.
Mies ei ymmärrä, miksi yöpuku pitää vaihtaa, ts. valmistella vauva nukkumiseen. Hän laittaisi 6kk vauvan päiväpuvussa vaipan vaihdon jälkeen vaan nukkumaan. Eli laskee hoitopöydältä vaan petiin.
Kun vauva sitten sätkii ja potkii levottomana valoisassa huoneessa (ei ymmärrä että nyt nukutaan), mies tunkee tuttia suuhun ja tuskastelee, kun ei nuku. Mies toimii näin, jos en huolehdi iltarutiineja. Myös kauppareissut iltaseiskalta vauvan kanssa ja vieraiden vastaanottaminen ilta-aikaan on miehelle ok, koska lapsen pitää tottua normielämään.
Hoidan pääosin aamut, joskus vknloppuna haluaisin nukkua.
Kun niin teen, niin
aamulla mies ei sitten vaihda sitä yöpukua pois, vaan tuo vauvan olkkariin leikkimään, eikä anna aamupalaa, vaan tarjoaa maitoa (vauva syönyt 4kk iästä asti soseita/nyt puuroa aamulla ja illalla).
Nukuttaa vauvan väkisin eri huoneessa olevaan sänkyyn tunnin hereillä olon jälkeen, väittää, ettei ole nälkä vauvalla, vaikka vauva herää pian itkemään. Ei ymmärrä, että vieras huone/nälkä herättää, sekä se, että ulkoilu jää pois.
Mies pilkkoo rakentamani rytmin näinä hoitovuoroinaan, eli me tehdään aina samoin: Herätys, aamuhöpöttelyt, vaipanvaihto, päiväasu, leikkihetki ja aamupuuro. Seurustelua ja vaunulenkille.
Tätä toistetaan, oli se aamuherätys sitten milloin vaan, yleensä 5.30. Vauva on onnellinen ja helppo tapaus, KUN pitää kiinni tästä!
Mies ei kuulemma jaksa aamusta lenkille, eikä jaksa noudattaa rutiineja. Ei se vauva kuole jos joskus, hän väittää.
Riitelemme asiasta aina, kun vauva nukkuu. Miehen mielestä valitan turhasta ja olen kiittämätön, kun mä annan sun nukkua sä vaan haukut.
Mies raivostuu ja uhriutuu, eikä kuuntele.
Tämä johtaa siihen, että mä en nuku tarpeeksi ja hoidan aamut yksin, muuten lapsen rutiini kärsii.
2. Hoitaminen. Sen harvan pakotetun kerran , kun pukee yöpuvun, pukee paksun haalarin ja peittelee täkillä. Vauva heräilee. Suuttuu, kun vaihdan kevyempään asuun.
Päivisin taas pukee liian vähän, palellutti vauvan vatsan huhtikuussa, kun lenkkeili vauvan kanssa ja tuli itse hikiseksi, RIISUI MYÖS VAUVAN HAALARIN, ja tuli pihaan poika kylmettyneenä. Kuulemma hiestä märkä oli vauva, no ei ollut, oli puklannut maidot päälleen.Märässä sisäasussa vaunuili kuomu auki, vauvan vatsa oli jääkylmä.
Syöttäminen. Katsoo itse telkkaria tai keskittyy muuhun, lapsi ei syö, joten ei sillä oo nälkä. Tarjoilee jäähtynyttä ruokaa tunnin mittaan sen sijaan, että aloittaa tai lopettaa systemaattisesti ruokailun.
Nämä kaikki siis tapahtuvat, jos en valita ja mäkätä. Mikään ei auta, ei puhuminen eikä neuvolan tai nettilinkkien lähetys, että voisi itse lukea vauvanhoitamisesta ja rutiinien tärkeydestä.
Rakastan vauvan kanssa oloa ja olenkin miettinyt, olisinko onnellisempi vauvan kanssa kaksin?
Mies voisi elää rajattomasti joka toinen vknloppu sitten myöhemmin, lapsi ei kärsisi, kun rutiinit olisivat sitten äidin luona?
Voitte vittuillakin vastaajat, mutta kestän sen, tää äitiys on parasta maailmassa, ainoa stressaava tekijä elämässäni on mies.
Lasta en kadu ikinä, vaikka mies osoittautuikin mieslapseksi.
Kommentit (516)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et edelleenkään osannut ratkaista sitä mysteeriä että jos se mies kerran on kykenevä oppimaan, miksi se ei opi?
Älä jatka saman jauhamista. Mies oppii kyllä. Koska on kyse muusta kuin näistä potkupuvun vahvuuksista, väristä tai kenties yöppäreistä, pitää lähteä ratkomaan sitä asiaa. Sitä voi ratkoa ammattiauttajien kanssa, ja lasten isovanhempien kanssa.
Milloin ja miten se mies oppii?
Kasvaa vanhemmuuteen. Yhteistyöllä.
---
Niinpä niin. Näin ajetteli kaverinikin ja luuli oikeasti sen tapahtuvan.
No ei tapahtunut. Lopulta ukko jätti sinisilmäisen ja naiivin muijan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aapeen kaltaiset saa lapsia. On ikävää, että kunnolliset aikuiset ei niitä saa.
Itse en ole sellainen, että kykenisin kasvattamaan pienen ihmisen tähän maailmaan.Ymmärrän sen, enkä missään tapauksessa ottaisi riskiä tulla raskaaksi ihan kenelle tahansa. Oikeastaan en edes "kunnolliselle" miehelle. Onko niitä edes?
On niitä. Pystyisin hoitamaan vauvat, lapset ihan yksin. Vaan feministille ei riitä mikään. Sen jälkeen kun se excel-lista on hoidettu ja pitäis reidet aueta, se ei pysty, kun se on optimoinut tätä taistelua niin kauan. Se on menettänyt intohimonsa mieheen, kun se on optimoinut itsensä ulos koko parisuhteesta. Mieshän pystyy seksiin, mutta nainen ei pysty enää, kun se tarpeeksi kauan on omine ajatuksineen muhinut miesvihassa. Väitän, että AP ei ole antanut miehelleen viikkokausiin. Se on sitä feminismiä. Sinne ne uppoaa "hyvätkin miehet". Kaikkein huvittavinta on se, että miehen pitää poisoppia kaikki nää hyvänmiehen ominaisuudet, kun se menee Tinderiin kalastamaan. Sieltä ei hyvät miehet saa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Seksiä piisaa mutta toisen miehen kanssa. Se on lapsen oikea isäkin, asia mitä tuo mun oma ukko ei tajua.
Rahan takia mä sitä siedän.
Ap
No joo, mä epäilinkin että tämä on provo.
Sanon kuitenkin nyt ex-neuvolan tätinä, että ne naiset, joiden olen urani aikana nähnyt käyttäytyvän tällä tavalla kontrolloivasti vauvaa kohtaan, eivät ole todellakaan olleet mitään feministejä vaan hyvin syvällä tavalla traumatisoituneita ja turvattomia ihmisiä, jotka ovat tavallaan hakeneet sitä turvaa itselleen siitä vauvan kontrolloimisesta.
Kyseessä on siis äidin oma turvattomuus, ei mikään feminismiin liittyvä asia.
Olen ehkä vanha ja outo täällä. 46 vuotta saman miehen kanssa kimpassa ja niillä kahdella lapsellakin on sama isä.
- mummo -
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää vaihtaa yöpuku?
Siksi että siinä on varmaankin mukavampi nukkua. Erilaiset saumat, pehmeämpi kangas.
Ei-ap
Kuuluu myös rutiinien rakentamiseen ja päivärytmin opettamiseen, luo ennakoitavuutta ja turvaa (iltarutiinit). Kun vauvalle toistetaan samoja asioita alusta asti ja pidetään rutiineista kiinni myös reissuissa, oppii lapsi ennakoimaan arkea ja tietää, mitä nyt tulossa.
Esim. yöpuvun vaihto aloittaa iltahommat, sitä edeltää iltapuuro. Sitten hoitopöydälle höpöttämään ja vaipan vaihto, tarvittaessa pesut. Huone himmennetään.
Yöasu on kevyt, hankaamaton ja puhdas, vauva rauhoittuu jo siinä vaiheessa.
Sitten siirrytään sängylle ja ei enää riehuteta vauvaa tai häiritä iltaa.
Sitten vauva nukahtaa iltamaidon jälkeen.
Vaihtoehto olisi toki myös miehen sitteristä vaipan vaihdolla sängyyn, joko päivävaatteilla tai paksulla haalarilla, ja ihmettelyä valoisassa huoneessa, miksi vauva itkee ja ei nuku, vaikka tuttia laitan.Ap
Olet niin oikeassa! Miten tämä voi joillekin olla vaikea ymmärtää? Ehkä he ovat niitä, jotka tuskailevat, kun vauva itkee, isompi kiukuttelee, ei tee sitä eikä tätä, eimole omaa aikaa, ei ole parisuhdeaikaa jne.
T: se vanhempi äiti ja mummo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää vaihtaa yöpuku?
Siksi että siinä on varmaankin mukavampi nukkua. Erilaiset saumat, pehmeämpi kangas.
Ei-ap
Kuuluu myös rutiinien rakentamiseen ja päivärytmin opettamiseen, luo ennakoitavuutta ja turvaa (iltarutiinit). Kun vauvalle toistetaan samoja asioita alusta asti ja pidetään rutiineista kiinni myös reissuissa, oppii lapsi ennakoimaan arkea ja tietää, mitä nyt tulossa.
Esim. yöpuvun vaihto aloittaa iltahommat, sitä edeltää iltapuuro. Sitten hoitopöydälle höpöttämään ja vaipan vaihto, tarvittaessa pesut. Huone himmennetään.
Yöasu on kevyt, hankaamaton ja puhdas, vauva rauhoittuu jo siinä vaiheessa.
Sitten siirrytään sängylle ja ei enää riehuteta vauvaa tai häiritä iltaa.
Sitten vauva nukahtaa iltamaidon jälkeen.
Vaihtoehto olisi toki myös miehen sitteristä vaipan vaihdolla sängyyn, joko päivävaatteilla tai paksulla haalarilla, ja ihmettelyä valoisassa huoneessa, miksi vauva itkee ja ei nuku, vaikka tuttia laitan.Ap
Ja tosissasi väität, että ilman kaikkea tuota vauvasi ei nukahda kaikessa rauhassa? Ja että lapsellesi ei vaihdeta puhdasta asua ylle keskellä päivää, koska puhdas vaate käynnistää iltatoimien odottamisen, vauva tietää, että sen jälkeen mennään nukkumaan?
En ymmärrä, miksi ihmeessä tarvittavia pesuja ei ole ennen yöpuvun vaihtamista ja vaipanvaihtoa, miksi "likaiselle" iholle laitetaan puhdas yöpuku, joka sitten riisutaan kylvetyksen vuoksi, jos pesullakäynti on tarpeen. Minusta jotensakin hankalaa ja nurinkurista. Samoin iltaruoka ja vielä iltamaitokin samaan syssyyn, tarvitaanko molemmat vai meneekö rutiinit rikki, jos vauva puklaakin maidot eikä yöpukua voi enää vaihtaa.
Osa luettelemistasi asioista on päivänselviä juttuja ennen nukkumaanmenoa, osa taas todella outoja rutiineja rutiinien vuoksi. Eikö olisi helpompaa olla opettamatta vauvaa noin monipolvisiin rutiineihin, joku huoneen himmennys alkaa jo mennä hifistelyn puolelle. Varmaan teillä ei saa edes puhua, kun vauva on nukkumassa.
Olet lukenut tekstiä kuin piru raamattua, sorry.
Jokainen parisuhteessa ollut/oleva nainen tietää että miehellä on valikoiva kuulo. Ja moneen kertaan samasta asiasta (ystävällisesti) sanominen (kun eivät kuuntele, kuule, ymmärrä, muista) on sitä surullisen kuuluisaa jankutusta. Teepä siis aikataulu! Seinälle, isolla, selkeästi, kuvitettuna päivän vauvarutiinit. Ei ota jos ei annakaan. Jos on insinöörismies, tee kätevä kaavio, käytä paljon värejä ja nuolia. Vaatekaappiin lappu hyllyn reunaan "yövaatteet". Keksi itse lisää. Miehethän tälläkin palstalla aina hokevat olevansa visuaalisia. Huumoria mukaan. Kyllä se siitä, periksi ei kannata antaa jos vauva on vasta 6 kk. Monella miehellä kestää jopa kymmeniä vuosia kasvaa isäksi. Harvassa on ne isät jotka kaiken oppii ja osaa puolessa vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrys, samoin kuin ÄO on henkilökohtaisia asioita muidenkin ominaisuuksien suhteen, mihin ei kuitenkaan ulkopuoliset voi paljoa vaikuttaa. Huomaavaisuus, fiksuus, tarkkaavaisuus, havainnointikyky, maalaisjärki jne.
Samaa asiaa moni aikuinen potee lastensa kanssa, jos niillä ei ole ns järki päässä.
Ihmisellä voi ominaisuudet kehittyä milloin vain, mutta yleensä sitä pitää itse haluta. Melkein kuin rukouksien kautta.
Lastenhoidosta on tullut magalomaanisen ohjekirjan seuraamista pilkulleen oikein. En jaksaisi tuota enää vanhempana itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokainen parisuhteessa ollut/oleva nainen tietää että miehellä on valikoiva kuulo. Ja moneen kertaan samasta asiasta (ystävällisesti) sanominen (kun eivät kuuntele, kuule, ymmärrä, muista) on sitä surullisen kuuluisaa jankutusta. Teepä siis aikataulu! Seinälle, isolla, selkeästi, kuvitettuna päivän vauvarutiinit. Ei ota jos ei annakaan. Jos on insinöörismies, tee kätevä kaavio, käytä paljon värejä ja nuolia. Vaatekaappiin lappu hyllyn reunaan "yövaatteet". Keksi itse lisää. Miehethän tälläkin palstalla aina hokevat olevansa visuaalisia. Huumoria mukaan. Kyllä se siitä, periksi ei kannata antaa jos vauva on vasta 6 kk. Monella miehellä kestää jopa kymmeniä vuosia kasvaa isäksi. Harvassa on ne isät jotka kaiken oppii ja osaa puolessa vuodessa.
Meillä oli tällainen iso kalenteri, mutta eihän mies koskaan noudattanut sitä. Mulla sama juttu kuin ap:lla. Muuten on mulle paras puoliso mutta vauvan hoitamisesta ja kotitöistä ei olla koskaan samaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aapeen kaltaiset saa lapsia. On ikävää, että kunnolliset aikuiset ei niitä saa.
Itse en ole sellainen, että kykenisin kasvattamaan pienen ihmisen tähän maailmaan.Ymmärrän sen, enkä missään tapauksessa ottaisi riskiä tulla raskaaksi ihan kenelle tahansa. Oikeastaan en edes "kunnolliselle" miehelle. Onko niitä edes?
On niitä. Pystyisin hoitamaan vauvat, lapset ihan yksin. Vaan feministille ei riitä mikään. Sen jälkeen kun se excel-lista on hoidettu ja pitäis reidet aueta, se ei pysty, kun se on optimoinut tätä taistelua niin kauan. Se on menettänyt intohimonsa mieheen, kun se on optimoinut itsensä ulos koko parisuhteesta. Mieshän pystyy seksiin, mutta nainen ei pysty enää, kun se tarpeeksi kauan on omine ajatuksineen muhinut miesvihassa. Väitän, että AP ei ole antanut miehelleen viikkokausiin. Se on sitä feminismiä. Sinne ne uppoaa "hyvätkin miehet". Kaikkein huvittavinta on se, että miehen pitää poisoppia kaikki nää hyvänmiehen ominaisuudet, kun se menee Tinderiin kalastamaan. Sieltä ei hyvät miehet saa mitään.
Meillä ei anneta ja oteta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et edelleenkään osannut ratkaista sitä mysteeriä että jos se mies kerran on kykenevä oppimaan, miksi se ei opi?
Älä jatka saman jauhamista. Mies oppii kyllä. Koska on kyse muusta kuin näistä potkupuvun vahvuuksista, väristä tai kenties yöppäreistä, pitää lähteä ratkomaan sitä asiaa. Sitä voi ratkoa ammattiauttajien kanssa, ja lasten isovanhempien kanssa.
Milloin ja miten se mies oppii?
Kasvaa vanhemmuuteen. Yhteistyöllä. Oli mun mielestä ihan hyviäkin esimerkkejä.
"Tässä on ruoka. Annat sen kuudelta. Tuun iltapalan aikaan, tehdään se yhdessä. Hauskaa päivää, lähden iltalenkille, tuun ysiltä."
Mies kuuntelee tällaisia sanoja, ymmärtää asioita rivien välistä. Tuossa ei ole yhtään loukkausta mukana. Tämä nainen, joka kirjoitti viestin, on kokenut perheenäiti, ja kunnioitan tällaista kieltä. Kyse on kommunikaatiosta. Pienistä asioista liikkeelle. Se lapsi ei kuole sillä välin.
Eiköhän AP ole jo kokeillut tätä.
Joo, eri tavoin ja äänenpainoin. Ei auta. Mies ei kuuntele ohjeita ja neuvoja missään asiassa, etenkään vauvanhoitoon liittyvissä. Ei kyllä missään muussakaan arjen tilanteessa.
Hän on se, jonka tavalla täytetään tiskikone, siivotaan, sisustetaan ja eletään. On aika kontrolloiva luonne.
Lapsen hoitaminen on ainoa, josta minä en jousta, jos vaakakupissa on vauvan hyvinvointi ja miehen itsepäisyys.
Mitkään vaatteiden värit tms. eivät kiinnosta, kirpparivaatteilla mennään ja mies saa pukea vauvan esteettisesti vaikka puutarhatontuksi, kunhan on sään ja olosuhteiden mukaan vaatetettu.
Ap
Ap on tajunnut, että vauvat tarvitsevat rytmin, ruokaa ja hoivaa, oikein suhteutettuna. Ikävää, että mies ja osa kommentoijista ei tajua. Pidä ap kiinni vauvan hyvästä hoidosta! Ei ole syytä heikentää vauvan saaman hoivan tasoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sä oisit ap delannut mun lapsen kanssa :D Mistään rutiineista ei nimittäin tullut missään elämänvaiheessa yhtään mitään. Silti on ihan ormaali parikymppinen nyt :D
Vierailija kirjoitti:
Sä oisit ap delannut mun lapsen kanssa :D Mistään rutiineista ei nimittäin tullut missään elämänvaiheessa yhtään mitään. Silti on ihan ormaali parikymppinen nyt :D
Johtuiko se sinusta vai lapsesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tälleen kahden lapsen äitinä, jotka on jo 10 ja 7, ja joiden isästä olen sittemmin eronnut, ja tajuan tuon kaiken ärsytyksen. Mutta sanoisin silti.
Sun pitää antaa isän olla isä omalla tavallaan. Hän tekee virheitä ja hän myös oppii niistä. Usko tai älä. Ja kun mies tekee virheen, ei tarvitse sinun olla heti hyeenana kimpussa. Jos esim. vauvan vatsa oli jääkylmä, voi sen todeta ihan rauhallisesti että "ohhoh, onpas sulla vatsa nyt ihan kylmä. Tarvii varmaan ensi kerralla ulkoillessa laittaa toi peitto tohon päälle". Eli ei suoraan syyttää miestä, kyllä hän tajuaa sen tuostakin ja ottaa siitä ehkä paremmin onkeensakin. Varmasti mies ei jäädytä vauvaa tahallaan. Voi hyvin olla että vauvalla oli hiki, ja mies teki oikein vähentäessään vaatetta. Mutta ei huomannut milloin jäähdytys riitti ja vaatetta olisi voinut taas lisätä. Nämä on ihan normaaleja "mokia", mitä sattuu joskus ihan kokeneillekkin äideille. Kun joskus se on melko puljaamista vaatteiden kanssa, huomaat sitten viimeistään kun lapsi menee päiväkotiin ja pitäis se vaatettaa sinne vaihtelevissa sääolosuhteissa.
On toki hyvä sopia joistain yhteisistä rutiineista mistä pidätte kiinni. Vaikkapa että nukkumaanmenoaika on teillä aina klo. x vauvalle. Mutta klo. 19 illalla on melko aikaisin.
Sinulla ja vauvalla ja isällä ja vauvalla ei tarvitse olla täysin samoja rutiineja. Vauva oppii kyllä siihen, että isän kanssa ollaan eri tavalla kuin sinun. Lapsen kasvaessa se on jopa rikkaus.
Kun mies hoitaa vauvaa, lähde pois. Näe kavereita, mene lenkille, harrasta, nuku, ota pitkä suihku. Älä kyttää ja kyylää mitä he puuhaa vaan keskity itseesi. Tarvitset sitä ja mies sen sinulle mahdollistaa <3
Mies on jäämässä hoitovapaalle pian, ja mä en näe järkeväksi lapsen kannalta, että rutiinit ja rytmi ovat vain äidin kanssa. Hän on kohta päävastuussa vauvasta, tapahtuuko ihme tässä muutaman kk aikana? 🤦🏻
Mä olen lähtenyt pois ja juurikin nukun, kun mies ottaa vauvan aamulla. Mutta kun herään ja lapsi on ollut syömättä aamupalaa kolme tuntia, täytyy mun rakentaa päivä alusta. Siksi tuntuu helpommalta vaan herätä itse, jos aamupalan tarjoilu on miehelle liian iso työ.
En näe kovin hyväksi ideaksi, että iskän aamuvuorolla ei syödä?🤕
Ap
Jos vauvalla on kova nälkä, hän kyllä syö. Ja ilmoittaa äänekkäästi, jos on nälkä.
Anna nyt hyvä ihminen sen isän rakentaa ihan omat rutiininsa, varsinkin kun kohdallesi on osunut jättipotti eli mies, joka jää hoitovapaalle! Sun ei tarvitse rakentaa päivää alusta vaan annat miehelle tilaa olla vanhempi omalla tavallaan. Vauva ei todellakaan mene rikki eikä kärsi, jos perustarpeet tyydytetään, on turvallista, rakas aikuinen lähellä joka hoitaa ja huolehtii. Sinun tapasi ei ole ainoa oikea.
Olet ap menossa kohti tilannetta, jossa isä heittää pian hanskat tiskiin kyllästyessään sun mikromanagerointiin ja vahtimiseen, meneekö kaikki sun suunnitelmien mukaan. Sitten saatkin hoitaa vauvaa / lasta 100% ajasta ja ihmetellä, miksi isä ei osallistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä oisit ap delannut mun lapsen kanssa :D Mistään rutiineista ei nimittäin tullut missään elämänvaiheessa yhtään mitään. Silti on ihan ormaali parikymppinen nyt :D
Johtuiko se sinusta vai lapsesta?
Mitäpä luulet..🥲
Vierailija kirjoitti:
Sä oisit ap delannut mun lapsen kanssa :D Mistään rutiineista ei nimittäin tullut missään elämänvaiheessa yhtään mitään. Silti on ihan ormaali parikymppinen nyt :D
Jaa miksi ei tullu mitään? Et osannut antaa ruokaa tiettynä aikana ja laittaa yöunille tiettyyn aikaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tälleen kahden lapsen äitinä, jotka on jo 10 ja 7, ja joiden isästä olen sittemmin eronnut, ja tajuan tuon kaiken ärsytyksen. Mutta sanoisin silti.
Sun pitää antaa isän olla isä omalla tavallaan. Hän tekee virheitä ja hän myös oppii niistä. Usko tai älä. Ja kun mies tekee virheen, ei tarvitse sinun olla heti hyeenana kimpussa. Jos esim. vauvan vatsa oli jääkylmä, voi sen todeta ihan rauhallisesti että "ohhoh, onpas sulla vatsa nyt ihan kylmä. Tarvii varmaan ensi kerralla ulkoillessa laittaa toi peitto tohon päälle". Eli ei suoraan syyttää miestä, kyllä hän tajuaa sen tuostakin ja ottaa siitä ehkä paremmin onkeensakin. Varmasti mies ei jäädytä vauvaa tahallaan. Voi hyvin olla että vauvalla oli hiki, ja mies teki oikein vähentäessään vaatetta. Mutta ei huomannut milloin jäähdytys riitti ja vaatetta olisi voinut taas lisätä. Nämä on ihan normaaleja "mokia", mitä sattuu joskus ihan kokeneillekkin äideille. Kun joskus se on melko puljaamista vaatteiden kanssa, huomaat sitten viimeistään kun lapsi menee päiväkotiin ja pitäis se vaatettaa sinne vaihtelevissa sääolosuhteissa.
On toki hyvä sopia joistain yhteisistä rutiineista mistä pidätte kiinni. Vaikkapa että nukkumaanmenoaika on teillä aina klo. x vauvalle. Mutta klo. 19 illalla on melko aikaisin.
Sinulla ja vauvalla ja isällä ja vauvalla ei tarvitse olla täysin samoja rutiineja. Vauva oppii kyllä siihen, että isän kanssa ollaan eri tavalla kuin sinun. Lapsen kasvaessa se on jopa rikkaus.
Kun mies hoitaa vauvaa, lähde pois. Näe kavereita, mene lenkille, harrasta, nuku, ota pitkä suihku. Älä kyttää ja kyylää mitä he puuhaa vaan keskity itseesi. Tarvitset sitä ja mies sen sinulle mahdollistaa <3
Mies on jäämässä hoitovapaalle pian, ja mä en näe järkeväksi lapsen kannalta, että rutiinit ja rytmi ovat vain äidin kanssa. Hän on kohta päävastuussa vauvasta, tapahtuuko ihme tässä muutaman kk aikana? 🤦🏻
Mä olen lähtenyt pois ja juurikin nukun, kun mies ottaa vauvan aamulla. Mutta kun herään ja lapsi on ollut syömättä aamupalaa kolme tuntia, täytyy mun rakentaa päivä alusta. Siksi tuntuu helpommalta vaan herätä itse, jos aamupalan tarjoilu on miehelle liian iso työ.
En näe kovin hyväksi ideaksi, että iskän aamuvuorolla ei syödä?🤕
ApJos vauvalla on kova nälkä, hän kyllä syö. Ja ilmoittaa äänekkäästi, jos on nälkä.
Anna nyt hyvä ihminen sen isän rakentaa ihan omat rutiininsa, varsinkin kun kohdallesi on osunut jättipotti eli mies, joka jää hoitovapaalle! Sun ei tarvitse rakentaa päivää alusta vaan annat miehelle tilaa olla vanhempi omalla tavallaan. Vauva ei todellakaan mene rikki eikä kärsi, jos perustarpeet tyydytetään, on turvallista, rakas aikuinen lähellä joka hoitaa ja huolehtii. Sinun tapasi ei ole ainoa oikea.Olet ap menossa kohti tilannetta, jossa isä heittää pian hanskat tiskiin kyllästyessään sun mikromanagerointiin ja vahtimiseen, meneekö kaikki sun suunnitelmien mukaan. Sitten saatkin hoitaa vauvaa / lasta 100% ajasta ja ihmetellä, miksi isä ei osallistu.
No isähän ei tässä kohtaa tyydytä niitä perustarpeita.
No halutaanko ratkaisuehdotusta vai halutaanko pohtia sitä, että vauva kuolee, jos mies hoitaa vauvaa, jolloin ehdotettua ratkaisua ei olemassakaan, joka liittyisi mieheen? Miksi tämä sitten on alkanut tämä koko keskustelu, jos siihen ei ole ratkaisua edes haussa?