Lue keskustelun säännöt.
Kesämökille ujuttautujat
Nyt on taas se aika alkukesästä kun kaverit alkavat innokkaasti kysellä koska olemme mökillä ja ettei vain mikään viikonlopuista x sopisi tulla kylään?
Miten torpedoitte ovelimmin kavereiden kyselyt? Ap kaipaa nasevia vastauksia "kesäkavereille", sekä tarinoita siitä miten teidän kesäkaverinne toimivat muutenkin!
Pahimpia ovat tietysti ne täyhoitoa odottavat, mutta tarkoitan nyt kaikkia jotka yrittävät ujuttautua vieraiksi muiden mökeille ihan vain minkä tahansa tekosyyn nojalla.
Ystäviä kutsumme tietysti, mutta heistä kukaan ei yritäkään väkisin tunkea kylään.
Kommentit (2108)
Meidät kutsuttiin mökille. Vietiin ruokaa, mies teki "pieniä" remppoja siellä yms. Oli ikävää kuulla muilta tutuilta kuinka oltiin vain oltu passattavana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tepsivin keino olisi antaa tulla ja tehdä olot surkeiksi. Ei ole anoppi näkynyt sen jälkeen kuin nopeilla päivävierailuilla, kun suihkusta loppui heti alkuun lämminvesi (käytin kaiken lämpimän) ja jääkylmällä joutui huuhtomaan pesuaineet. Piilotin hyvät ruoat toiseen jääkaappiin niin ei päässyt niitä närppimään pitkin päiviä. Pidin kuitenkin jääkaapin niin täynnä ettei hänen kaljansa sinne mahtuneet. Pidin huolen, että sisätiloissa oli tuhottomasti itikoita. Ei oo näkyny viiteen vuoteen kuin ohimatkalla alle puolituntia😁
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työkaveri kertoi heillä on puoli tien päässä.
Heillä puomi on aina lukossa, olivat tai eivät.Näitä kylään tunkijoita on.
Meitä joskus kutsui, ehkä koki velvollisuudeksi.
Kerroin meillä ei ole autoa, ei voida tulla, kiitos kutsusta. Asiasta ei puhuttu enempää.
Koskaan en ole sanonut edes sivulauseessa olisi kiva päästä kylään. Ei olisi
Kerran jollain keskustelupalstalla tms. eräs henkilö kertoi pitävänsä aina halpoja vaijerilukkoja autonsa takakontissa. Jos ajelulla tuli vastaan lukittu puomi, hän napsautti yhden niistä omista lukoistaan sen puomissa olevan kaveriksi.
-ohis
Tuo on rikos. Myös alkuperäinen puo,i voi olla rikos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenko oikeassa jos arvelen että vierailuongelmaiset ovat Länsi-Suomesta? Onko joku Itä- tai Kaakkois-Suomesta jolla on hirveä ongelma siitä että miten saisi vieraat pysymään poissa mökiltä?
Saatatpa olla oikeassa! Ei ole tuota tullut ennen ajateltua, mutta toden totta, kukaan ei ole koittanut tunkea mökillemme Ruokolahdelle. (Kunta Kaakkois-Suomessa).
Ei kukaan uskalla tulla sen leijonan takia :D.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole mökkiä, mutta toimii tämä kaupunkioloissakin, kun sattuu asumaan pääkaupunkiseudulla. Kun mieheni kanssa tänne muutimme, olin ihan äimänä, kun hänen kaverinsa vaimoineen ja lapsineen alkoivat tunkea tänne meille yöpymään, kun tulivat kesällä käymään Helsingissä. Mies ehti aina jo luvata, kun mitä sen nyt haittaa, jos meillä käyvät. Itse olisin ehkä halunnut käyttää vähäisiä lomapäiviä muuhun kuin toisten kanssa pakkoseurusteluun, hotellin pyörittämiseen ja ohjelmatoimistona olemiseen. Rahaakin siinä aina kului. Miehen ystäviä perheineen oli siis mukava nähdä, mutta minulle olisi riittänyt parituntinen, joku grillaus-tai kahvittelureissu, eikä niin, että olohuoneessa lattialla makaa rivissä puolituttuja ihmisiä useamman yön ajan. Ihan parasta oli, kun meillä oli rippijuhlat, ja mies oli luvannut puolelle sukua, että meille pääsee yöpymään. Siis edelliseksi yöksi, kun aamulla on oman perheen kesken kiire, ja koti on pitänyt järjestää juhlakuntoon ja kaikki jääkaappitila on juhlatarjottavien käytössä, ei kun patjoja ja kasseja ja pusseja vaan sinne pitkin huushollia.
Kerroitko miehelle ikinä, mitä mieltä tästä kaikesta olet?
Ja osallistuiko mies sitten tähän kaikkeen juhlajärjestelyyn ja hotellin ylläpitoon?
Oma puolisoni on myös kovasti sosiaalinen savolaistaustainen ihana hölösuu. Itse olen täällä Varsinais-Suomessa kasvanut yksityisempään elämiseen. Olemme toisissa avioissa keskenämme (ekat siis oli eri ihmisten kanssa kumpikin), ja onhan tässä ollut totuttelua moniinkin asioihin, mutta onneksi on rakkaus riittänyt.
Ehkä onneksi on se eka avio takana, eli monenmoiset työnjaollisiin ja -johdollisiin sekä vastuun- ja vallanjaollisiiin kysymyksiin liittyvät kysymykset sielläkin jo tapeltu. Tässä suhteessa en ollut enää pikkuinen miellyttäjä, vaan omilla ehdoillani elämään tottunut aikuinen nainen. Jos mies lupaa tai kutsuu, hän vastaa. Hän oli aiemmissa elämissään tottunut lupailemaan, niin että nainen tuottaa sen emännöinnin, mielihyvän, ruoat, majoituksen yms., mitä tarvitaan. Ei tarvittu kuin muutama vuosi, että oppi tavoille. Nykyään keskustelemme yhdessä, keitä meille tulee, keitä jaksetaan, keitä majoitetaan, keitä kestitään. Mies hoitaa oman osuutensa ja minä omani, sen mukaan mitä on sovittu. Jos toinen ei jaksa, niin koti on pyhä paikka, siellä pitää saada myös olla rauhassa ilman ylimääräisiä ihmisiä. Kommunikointia tämä on vaatinut, ei se yhteistyö synny sillä että hampaita vaan narskutellaan ja näytellään iloista emäntää, vaikka syän mätänis.
Oletko nyt aivan varma, että olitte molemmat aiemmin eri ihmisten kanssa naimisissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työkaveri kertoi heillä on puoli tien päässä.
Heillä puomi on aina lukossa, olivat tai eivät.Näitä kylään tunkijoita on.
Meitä joskus kutsui, ehkä koki velvollisuudeksi.
Kerroin meillä ei ole autoa, ei voida tulla, kiitos kutsusta. Asiasta ei puhuttu enempää.
Koskaan en ole sanonut edes sivulauseessa olisi kiva päästä kylään. Ei olisi
Kerran jollain keskustelupalstalla tms. eräs henkilö kertoi pitävänsä aina halpoja vaijerilukkoja autonsa takakontissa. Jos ajelulla tuli vastaan lukittu puomi, hän napsautti yhden niistä omista lukoistaan sen puomissa olevan kaveriksi.
-ohis
Tuo on rikos. Myös alkuperäinen puo,i voi olla rikos.
Mitä tällä oman vaijerilukon lisäämisellä haettiin tai saavutettiin?
Ihme valittajia noi mökin omistajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
70+ ikäluokka tässä ketjussa haaveilee että heidän korven keskelle kyhätty lautamaja olisi jotain niin hienoa, että se houkuttelisi vieraita - ja vieläpä kutsumattomia. Kai se oli sellaista joskus viime vuosituhannella.
Unissas on. Olen 70+ ja mulla on 90 neliön luxusmökki upealla kalliorinteellä puhtaan järven rannalla. 5 vuotta vanha ja paljon kukaan ei tiedä sitä.
Mä oon sanonut suoraan, että en jaksa ottaa vieraita vastaan, haluan olla yksin. Ja sitten olen kutsunut ne pari kaveria, jotka oikeasti haluan nähdä.
Työkaverit kun kuulivat, että minulla on mökki, yksi äijä melkein suuttui, etten ole kutsunut koko porukkaa sinne saunomaan ja juhlimaan! Vaikka minulla oli ollut monta vuotta mökki enkä ollut puhunut halaistua sanaa! Sehän olisi suorastaan velvollisuuteni, niin ne muutkin kuulemma tekevät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en jaksa idiooteille veetuilla kun siitä tulee itselle vaan huono fiilis.
Sanon suoraan etten tiedä milloin olemme mökillä, koska mennään sinne ihan fiiliksen mukaan. Mikä onkin totta. Ehkä siihen voisi sitten lisätä, että "Miksi kysyt?"
Sitten saadaan itse asia pöydälle eli saapi seurata millä koukeroilla mökkilokki keksii tarjoutua sulostuttamaan lomaseuraamme.
Mutta se on sikäli turhaa että ei se lopputulosta muuta, eikä kutsua tämän vuoksi tule.
Toinen mahdollinen jatkokysymys on, että "Mitä itse meinaat tehdä lomalla?"
Sitten vaan kuuntelen tonnin seteli -ilme kasvoilla enkä tartu lainkaan mahdolliseen vihjaukseen siitä, että olisi kiva päästä mökille.
Mun rakkaalla isoäidilläni oli valkoiva kuulo. Kaikki tunkeilevat ja epähienot kysymykset hän sivuutti pokerinaamalla ja jatkoi sujuvasti keskustelua siltä osin kuin halusi. Tätä olen yrittänyt näin vanhemmiten itsekin opetella, ja toimii ihanasti. Ei tarvitse kiusallisesti jäädä jankkaamaan mitään typeriä.
Ehdota, että tavataan kaupungilla tai jossain lounaspaikassa tai torilla. En halua mökillemme vieraita. Kukin maksaa oman syömisensä ja kotiin voi lähteä, kun siltä tuntuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en jaksa idiooteille veetuilla kun siitä tulee itselle vaan huono fiilis.
Sanon suoraan etten tiedä milloin olemme mökillä, koska mennään sinne ihan fiiliksen mukaan. Mikä onkin totta. Ehkä siihen voisi sitten lisätä, että "Miksi kysyt?"
Sitten saadaan itse asia pöydälle eli saapi seurata millä koukeroilla mökkilokki keksii tarjoutua sulostuttamaan lomaseuraamme.
Mutta se on sikäli turhaa että ei se lopputulosta muuta, eikä kutsua tämän vuoksi tule.
Toinen mahdollinen jatkokysymys on, että "Mitä itse meinaat tehdä lomalla?"
Sitten vaan kuuntelen tonnin seteli -ilme kasvoilla enkä tartu lainkaan mahdolliseen vihjaukseen siitä, että olisi kiva päästä mökille.
Mun rakkaalla isoäidilläni oli valkoiva kuulo. Kaikki tunkeilevat ja epähienot kysymykset hän sivuutti pokerinaamalla ja jatkoi sujuvasti keskustelua siltä osin kuin halusi. Tätä olen yrittänyt näin vanhemmiten itsekin opetella, ja toimii ihanasti. Ei tarvitse kiusallisesti jäädä jankkaamaan mitään typeriä.
Tähän täytyy lisätä, että meidän tuttavapiirissä ihmiset eivät yleisesti ottaen ole todellakaan mitään mökkilokkeja. Hyviä ystäviä on kiva kutsua kylään!
Valitettavasti puolison puolella sukua on yksi perhe, joilla on tälläinen pummausmentaliteetti lisättynä epäsuoralla kommunikaatiolla. Toisin sanoen, he eivät pyydä suoraan, mutta syyllistävät vihjeet ovat vähintään halon kokoisia ja marttyyrius ihan naurettavissa mitoissa.
On kiusallista, kun ei osata pyytää suoraan, jolloin asiasta voisi asiallisesti keskustella. Kun ymmärsimme yskän, otimme asian suoraan pöydälle kun seuraava syyllistävä vihjailu alkoi. Vanhempi polvi ymmärsi kun selitimme miten haluamme kesämme viettää. Nuorempi polvi edelleen jatkaa vihjailua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työkaveri kertoi heillä on puoli tien päässä.
Heillä puomi on aina lukossa, olivat tai eivät.Näitä kylään tunkijoita on.
Meitä joskus kutsui, ehkä koki velvollisuudeksi.
Kerroin meillä ei ole autoa, ei voida tulla, kiitos kutsusta. Asiasta ei puhuttu enempää.
Koskaan en ole sanonut edes sivulauseessa olisi kiva päästä kylään. Ei olisi
Kerran jollain keskustelupalstalla tms. eräs henkilö kertoi pitävänsä aina halpoja vaijerilukkoja autonsa takakontissa. Jos ajelulla tuli vastaan lukittu puomi, hän napsautti yhden niistä omista lukoistaan sen puomissa olevan kaveriksi.
Säälittävää. Eikö hänellä todella ole a) parempaa käyttöä rahoilleen b) parempaa tekemistä? Huh huh. Mahtaa olla surkea elämä.
-ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunpa meidän mökille tulijat edes kysyisivät, mutta eka ilmoitus on se kun ajavat pihalle.
Mutta jos kysyisivät etukäteen, vastaisin että viikonloput on jo melkein täynnä vieraita, ja loppuaika menee remontteihin. Mutta jos tarvitaan remonttiapua, niin soitellaan.
Jälkiviisaus on tietysti jälkiviisautta, mutta virhe on tapahtunut jo siinä, että vieraat osaavat mökin pihaan ajaa. Se mahdollisuus pitäisi jo pelata pois alun alkaenkin. Mökistä ei pidä kertoa. Reittiä ei pidä paljastaa. Paras, jos mökki olisikin saaressa. Jos mökki ei ole saaressa ja jos sijainnin ja reitin joskus joutuu paljastamaan, niin siinä kohden pitää selvin sanoin ilmoittaa, että yllätysvierailut eivät sitten passaa.
Jos on perikunnan mökki, ja kaikille sukulaisille ja serkun kaimoille tuttu paikka, niin sijaintia on hankala piilottaa jälkeen päin.
Mutta voisihan mökin tietysti myydä, ja ostaa uuden korvesta.Tunnesyistä sitä ei haluaisi. On se perkelettä, että täysin asiaan kuulumattomat pitävät sitä omanaan.
Puomi/lukittu portti mökkitien alkupäähän. Jos on lyhyt oma pihatie, niin ehdottaa mökkinaapureiden kanssa yhteistä puomia vähän kauemmaksi.
Mulla sopimus vaimon veljen kanssa kun mennään heidän mökille 300km päähän ni heillä kolmantena päivänä on aina meno jonnekin kauemmaksi tai tulee tulée muita muita vierailijoita.anoppikin siis aina tulee meidän kyydissä.ennen oltiin kauemmin mutta kolmantena päivänä huomas että rupes tympimään itteä ja isäntiä,anoppihan olis siinä sohvalla katellu telkkaria vaikka maailman loppuun.näin pysyy meillä välitkin hyvinä ja tulee kuulumiset vaihdettua.ps.meiläpäin sanotaan että vieraat ja ruumiit alkavat haista 3ssa päivässä.
Aart kirjoitti:
Mulla sopimus vaimon veljen kanssa kun mennään heidän mökille 300km päähän ni heillä kolmantena päivänä on aina meno jonnekin kauemmaksi tai tulee tulée muita muita vierailijoita.anoppikin siis aina tulee meidän kyydissä.ennen oltiin kauemmin mutta kolmantena päivänä huomas että rupes tympimään itteä ja isäntiä,anoppihan olis siinä sohvalla katellu telkkaria vaikka maailman loppuun.näin pysyy meillä välitkin hyvinä ja tulee kuulumiset vaihdettua.ps.meiläpäin sanotaan että vieraat ja ruumiit alkavat haista 3ssa päivässä.
Siis vaimokaan ei tiedä sopimuksesta jatoivottavasti ei lue tätä palstaa.
Vierailija kirjoitti:
Meidät kutsuttiin mökille. Vietiin ruokaa, mies teki "pieniä" remppoja siellä yms. Oli ikävää kuulla muilta tutuilta kuinka oltiin vain oltu passattavana.
Kai sitten korjasitte näille muille tutuille asian todellisen laidan?
Vierailija kirjoitti:
Mä oon sanonut suoraan, että en jaksa ottaa vieraita vastaan, haluan olla yksin. Ja sitten olen kutsunut ne pari kaveria, jotka oikeasti haluan nähdä.
Työkaverit kun kuulivat, että minulla on mökki, yksi äijä melkein suuttui, etten ole kutsunut koko porukkaa sinne saunomaan ja juhlimaan! Vaikka minulla oli ollut monta vuotta mökki enkä ollut puhunut halaistua sanaa! Sehän olisi suorastaan velvollisuuteni, niin ne muutkin kuulemma tekevät.
No monella työkaverin mökillä olette yhdessä olleet? Vai keksikö äijä koko kyläilyn?
Ei ole nykyiselle mökille kaverit tunkeilleet. Katselen Forecan ennusteen ja mökki siirtyy sinne suuntaan missä mieleisempää säätä. Vaikka Suomi on pieni maa niin säävaihtelut on isot.
Itse en meinaa päästä edes omalle mökille. Sinne ei kukaan ole koskaan ollut tuppautumassa, vaikka ollaan yritetty maanitella. Joskus joku vanha sukulainen onneksi käy kahvilla ohi kulkiessaan. Vähän surullista. Olisi mukavaa olla isommalla porukalla, niin kuin lapsena. Ruuat laitettiin yhdessä, lapset nukkui saunakamarissa ja aitassa, joskus teltassa ja kivaa oli. Piti ihan kysyä äidiltä, että oliko se kamalaa, kun lapsella on usein vähän eri mielikuvat asioista, mutta äitikin sanoi, että hauskaa oli. Kysyin, että mites se metatyö, rasittiko se kovastikin? Mutta äiti sanoi, että ruoka laitettiin yhdessä ja kesäruokahan nyt on mitä on, eli makkaraa ja lettuja lähinnä. Ennen oli aika itsestään selvää, että jos joku tuli käymään, sille laitettiin peti ja tarjottiin ruokaa. Nyt saa sakot, jos menee kylään sukulaisen luokse sopimatta. Ja jos yrittää helsinkiläissukulaisen luokse, niin siitä saa jo linnaa.