Yllätyin reaktiostani vaimon uskottomuuteen. Millaisia ajatuksia herää?
Olen ollut vaimoni kanssa yhdessä lukioikäisestä asti, ikää nyt molemmilla 45 vuotta. Kaikennäköistä on yhdessä koettu ja kestetty talonrakennuksesta läheisten kuolemiin ja oman tyttären anoreksiaan. Tunnemme toisemme täydellisesti, meillä on hauskaa yhdessä ja suhteemme kaikin puolin vakaa ja erittäin hyvä.
Kuukausi sitten selvisi, että vaimoni oli ollut kertaluontoisesti uskoton (=harrastanut seksiä toisen miehen kanssa). Hän kertoi asiasta itse vapaaehtoisesti ja on ollut asiasta silminnähden hyvin pahoillaan. Kertoi myös, että ei ole koskaan aiemmin ollut, ja uskon häntä täysin. Myöskään minä en ole ollut fyysisesti uskoton, henkisesti toki useita kertoja. Olemme myös molemmat olleet ihastuneita toisiin tahoillamme ja myös näistä avoimesti puhuttu.
Nyt olen hieman kummissani omista tunteistani. Jostakin syystä en nimittäin osaa tuota pitää kovin ihmeellisenä asiana enkä oikeastaan missään vaiheessa ole ollut edes mustasukkainen. Tämä tietysti helpottaa elämää kovasti, mutta toisaalta mietin pitäisikö tämän jossain tuntua ja jos ei tunnu, miksi ei tunnu?
Jotenkin vaan ajattelen, että kaiken tämän yhteisen jälkeen kertaluontoinen uskottomuus nyt ei kokonaisuutta kyllä hetkauta mihinkään.
Kommentit (85)
Parisuhde muuttunut kämppissuhteeksi. Tunteet laimistuneet ystävyystasolle.
Vierailija kirjoitti:
Mun perusluotto elämään meni lapsena toisen vanhemman kuoleman myötä. Pitkään hyvää elämää kumppanin kanssa. Hänen pettäminen oli tuhota minut. Se lapsuudesta asti peitelty trauma nousi voimakkaana pintaan. Autolla ajo ja kaupassa käynti aiheutti paniikin. Toki takana myös eräs itsetuntoon vaikuttanut henkilökohtainen haaste vaikutti asiaan. Sen toivoisin, että kukaan ei leikkisi toisen tunteilla. Et voi olla varma toisen vanhoista traumoista. Toiselle petetyksi tuleminen voi olla tuhoisaa - toiselle se ei merkitse juuri mitään. Viimeksi mainituilla, voi elämässä olla paljon muitakin kasassa pitäviä voimia.
Niitä traumojaan voisi itse hoitaa ja keskustella ajoissa kumppaninsa kanssa. Muuten heittää omat bazkansa toisen niskaan.
Sillä eihän se muiden vika ole, mitä on aiemmin kokenut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska rakkaus puuttuu. Olette vain kavereita vaimosi kanssa. Pärjäisit ilmankin.
Voihan sitä rakkautta olla, mutta se on tosiaan muuttunut kaverilliseksi rakkaudeksi.
Jankun jankun.
Jos ei tunnu miltään, niin vaimosi on muuttunut sinulle kodinkoneeksi.
Voihan sitä rakkautta olla, mutta se on tosiaan muuttunut kaverilliseksi rakkaudeksi.