Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yllätyin reaktiostani vaimon uskottomuuteen. Millaisia ajatuksia herää?
19.05.2022 |
Olen ollut vaimoni kanssa yhdessä lukioikäisestä asti, ikää nyt molemmilla 45 vuotta. Kaikennäköistä on yhdessä koettu ja kestetty talonrakennuksesta läheisten kuolemiin ja oman tyttären anoreksiaan. Tunnemme toisemme täydellisesti, meillä on hauskaa yhdessä ja suhteemme kaikin puolin vakaa ja erittäin hyvä.
Kuukausi sitten selvisi, että vaimoni oli ollut kertaluontoisesti uskoton (=harrastanut seksiä toisen miehen kanssa). Hän kertoi asiasta itse vapaaehtoisesti ja on ollut asiasta silminnähden hyvin pahoillaan. Kertoi myös, että ei ole koskaan aiemmin ollut, ja uskon häntä täysin. Myöskään minä en ole ollut fyysisesti uskoton, henkisesti toki useita kertoja. Olemme myös molemmat olleet ihastuneita toisiin tahoillamme ja myös näistä avoimesti puhuttu.
Nyt olen hieman kummissani omista tunteistani. Jostakin syystä en nimittäin osaa tuota pitää kovin ihmeellisenä asiana enkä oikeastaan missään vaiheessa ole ollut edes mustasukkainen. Tämä tietysti helpottaa elämää kovasti, mutta toisaalta mietin pitäisikö tämän jossain tuntua ja jos ei tunnu, miksi ei tunnu?
Jotenkin vaan ajattelen, että kaiken tämän yhteisen jälkeen kertaluontoinen uskottomuus nyt ei kokonaisuutta kyllä hetkauta mihinkään.
Kommentit (85)
Maailman suurimmat valheet:
"Se oli vaan se yksi kerta, vannon sen.."
"Enää en juo tippaakaan"..
"Kulta se oli ihanaa, ei haittaa yhtään ettei se ole tuon isompi"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aivosi eivät ole vielä alkaneet työstää asiaa, shokkitila.
Sama tuli mieleen tilanteesta. Kumppani joutuu ehkä alitajuisesti torjumaan tietyt ajatukset /epäilykset, koska haluaa suhteen jatkuvan kuten ennenkin eikä halua katsoa pidemmälle todellisia motiiveja. Toisaalta toinen rikkoi sen "kuten ennenkin" suhteen tilan. Petetty (yleensä) ei tiedä miten suhtautua ja haluaa ajatella kaiken parhain päin. Tunneasia on oma juttunsa, mutta toisaalta voiko sen ulkopuolelta tarkastella toisen toimintaa ja motiiveja, vaikka olisi ihastunut tai rakastunut. Pitääkö olla puolueellinen (ehdollistunut itse uskollisuuteen toiselle, vaikkei toinen ole uskollinen) vai perustaa oman näkökannan puolue.
Jos järkyttyy jostain todella vakavasti niin ei pysty tuntemaan mitään. Jotkut tunkee koko kokemuksen pois muististaan. Luultavammin kyse on tästä ja ne varsinaiset tunteet voi tulla vasta hyvinkin pitkän ajan kuluttua jossain muussa yhteydessä esim jokin onnettomuus, puolison kuolema, omien vanhempien kuolema, oman kuoleman odottaminen jne.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on sovitusti avoin suhde kumppanini kanssa. Emotionaalinen läheisyys, jonka avoin keskustelu synnyttää, toimii meillä myös eroottisena moottorina.
Aika varovasti tulee kerrottua ystäville tästä. Tiedän muutamia muita pitkään toimivia avoimia liittoja / polysuhteita. Aika eri meininki kuin täällä palstalla näkee väitettävän. Tavallisia keski-ikäisiä ihmisiä, ei sateenkaaritukkaa tai muttereita naamassa.
Avoin suhde toimii vain silloin jos molemmilla osapuolilla on yhtäläinen mahdollisuus saada suhteen ulkopuolista seksiä. Eli miehen pitää olla keskimääräistä komeampi, harrastaa parinvaihtoa tai miehen käydä maksullisissa. Ai miksi? Koska tavisnaisen on miljoona kertaa helpompi saada seksiä miehiltä kuin tavismiehen naisilta.
Et rakasta vaimoasi ja nyt olet aisuri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et enää rakasta vaimoasi sillä tavalla
Tai nyt hän vasta rakastaa. Mustasukkaisuus on vain epäluottamusta ja menettämisen pelkoa, heikkoutta.
Hyvä että maailmassa riittää ymmärrystä eri asioille ja vaimoille. Mutta jos alat miettimään miltä joku vieras ja kumppani näyttävät ollessaan sillei, niin ei se kaunis mielikuva ole ja kummitelee. Ellei ole täysi selvyys mitä jatkossa ja onko se totta. Suhde ei perustu ainakaan valheille, toisaalta ei syytöksillekään.
Jotenkin ymmärrän suhtautumisesi.
Olen itse nuorempana ajatellut, etten ikinä voisi jatkaa suhdetta, jos toinen pettää. Että se olisi siinä, armottomasti vaan kerrasta poikki. Mutta tällä iällä (52) ajatus toisen kertaluonteisesta hairahtumisesta heikkona hetkenä ei tunnu enää välttämättä ihan niin fataalilta parisuhteen kannalta.
Tilanne olisi eri, jos puoliso olisi selvästi rakastunut tähän toiseen ihmiseen. Tai jäisi kiinni pettämisestä sen sijaan, että kertoisi siitä itse.
Puolisoni ei ole tiettävästi koskaan pettänyt, joten minun on sinänsä helppoa tässä spekuloida fiiliksiä. Ehkä tositilanteessa ääni kellossa olisikin sitten ihan toinen. Mutta ainakin ikä on tuonut tietynlaista armollisuutta ajatteluun. Ettei kaikki ole aina ihan niin mustavalkoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä ajattelisin, että mustasukkaisuuden tunteen puuttuminen viestii siitä, että suhteestanne on tullut enemmänkin kumppanuus- kuin rakkaussuhde. Seksi ja intohimo voidaan jatkossakin hoitaa jossain muualla ja kotiin tullaan parhaan kaverin kainaloon juttelemaan henkeviä.
Ikävä kyllä asia on näin. Ja pettäminen ei koskaan ole mikään pikainen ajatus. Sitä on alustettu aina jollain tavoin omissa ajatuksissa.
Olisko aloituksen peukut menneet samoin, jos pettäjä olisi ollut mies?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ajattelisin, että mustasukkaisuuden tunteen puuttuminen viestii siitä, että suhteestanne on tullut enemmänkin kumppanuus- kuin rakkaussuhde. Seksi ja intohimo voidaan jatkossakin hoitaa jossain muualla ja kotiin tullaan parhaan kaverin kainaloon juttelemaan henkeviä.
Ikävä kyllä asia on näin. Ja pettäminen ei koskaan ole mikään pikainen ajatus. Sitä on alustettu aina jollain tavoin omissa ajatuksissa.
Jos mun naiseni kertoisi tuollaista, niin saisi saman tien pakata tavaransa. Mulle kun luottamus on tärkeintä suhteessa. Muut saa olla mitä mieltä lystäävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et enää rakasta vaimoasi sillä tavalla
Tai nyt hän vasta rakastaa. Mustasukkaisuus on vain epäluottamusta ja menettämisen pelkoa, heikkoutta.
Hyvä että maailmassa riittää ymmärrystä eri asioille ja vaimoille. Mutta jos alat miettimään miltä joku vieras ja kumppani näyttävät ollessaan sillei, niin ei se kaunis mielikuva ole ja kummitelee. Ellei ole täysi selvyys mitä jatkossa ja onko se totta. Suhde ei perustu ainakaan valheille, toisaalta ei syytöksillekään.
Voin miettiä, ihan kiihottava ajatus itse asiassa jopa, voisin katsellakin. En pysty tuntemaan mustasukkaisuutta rakastamastani ihmisestä. Jos tuntisin, en luottaisi ja rakastaisi oikeasti. Ihan sama mitä hän tekee muiden kanssa, kunhan haluaa olla kanssani. Samoin toisin päin, hän viis veisaa minunkin sivusuhteestani. Tietenkin, eihän se ole hänelle uhka, vaan erittäin positiivinen lisä elämään, kuten hänenkin juoksunsa.
Silti. Mustasukkaisuus on vain sairautta. Ei tarvitse elää missään polyamoriassa tai avoimessa suhteessa, mutta negatiiviset tunteet, sairaalloinen kontrolli ja epävarmuudesta ja menettämisen pelosta kumpuava omistushalu nyt eivät vain kuulu rakkauteen. Piste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhden vieraissakäynnin voisin antaa anteeksi, jos kumppani itse kertoisi ja aidosti katuisi asiaa. Seuraavasta kerrasta suhteemme menisi luultavasti jo poikki.
Olen ajatellut asiaa monesti, ja tullut tulokseen ettei yksi fyysinen hairahdus saisi minua lopettamaan suhdetta. Tai tuskin edes erityisesti järkyttäisi. Ehtoina siis että mies tunnustaisi itse tekonsa ja katuisi sitä selvästi. Eikä meillä ole edes yhteistä omaisuutta, lapsia tai muutakaan minkä vuoksi "pitäisi" pysyä yhdessä.
Itse vain näen asian niin, että luottamuksen voi pettää lukuisilla tavoilla, ja yksi pano on niistä ehkä helpoin sulattaa. Kunhan tosiaan jää kertaan.
Mä vähän luulen, että monigamiaa korostavassa yhteiskunnassamme uskottomuuden kauheutta ja pahuutta on rummutettu ja korostettu joka tuutissa niin paljon, että ehkä osa kokee painetta järkyttyä siitä enemmän kuin oikeasti järkyttyisi. Jokainen tietenkin määrittelee omat rajansa, se on selvä. Mutta itse en minkään kertapanon takia heittäisi romukoppaan toimivaa ja rakastavaa suhdetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et enää rakasta vaimoasi sillä tavalla
Tai nyt hän vasta rakastaa. Mustasukkaisuus on vain epäluottamusta ja menettämisen pelkoa, heikkoutta.
Hyvä että maailmassa riittää ymmärrystä eri asioille ja vaimoille. Mutta jos alat miettimään miltä joku vieras ja kumppani näyttävät ollessaan sillei, niin ei se kaunis mielikuva ole ja kummitelee. Ellei ole täysi selvyys mitä jatkossa ja onko se totta. Suhde ei perustu ainakaan valheille, toisaalta ei syytöksillekään.
Voin miettiä, ihan kiihottava ajatus itse asiassa jopa, voisin katsellakin. En pysty tuntemaan mustasukkaisuutta rakastamastani ihmisestä. Jos tuntisin, en luottaisi ja rakastaisi oikeasti. Ihan sama mitä hän tekee muiden kanssa, kunhan haluaa olla kanssani. Samoin toisin päin, hän viis veisaa minunkin sivusuhteestani. Tietenkin, eihän se ole hänelle uhka, vaan erittäin positiivinen lisä elämään, kuten hänenkin juoksunsa.
Silti. Mustasukkaisuus on vain sairautta. Ei tarvitse elää missään polyamoriassa tai avoimessa suhteessa, mutta negatiiviset tunteet, sairaalloinen kontrolli ja epävarmuudesta ja menettämisen pelosta kumpuava omistushalu nyt eivät vain kuulu rakkauteen. Piste.
Ei kyse ole aina mustasukkaisuudesta. Vaan siitä että onko pettänyt edes kiinnostunut jatkamaan parisuhdetta, pettää uudelleen aina vai lähtee uuden ihmisen kumppaniksi /etsii uutta, mikä on realistinen tilanne -kysymys. Varmaan jotkut aviomiehet etsivät näistä jotain tyydytysmateriaalia.
Vierailija kirjoitti:
Yhden vieraissakäynnin voisin antaa anteeksi, jos kumppani itse kertoisi ja aidosti katuisi asiaa. Seuraavasta kerrasta suhteemme menisi luultavasti jo poikki.
Ei se yleensä ole yksi käynti, ellei ole hairahdus, vaan osa hakee jo uutta kumppania - jos kokee että meni alunperinkin väärän kanssa yhteen tai suhde väljähtyi. "Se oikean" kanssa varmaan jatkaa. Riippuu ihmisistä ja motiiveista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et enää rakasta vaimoasi sillä tavalla
Tai nyt hän vasta rakastaa. Mustasukkaisuus on vain epäluottamusta ja menettämisen pelkoa, heikkoutta.
Hyvä että maailmassa riittää ymmärrystä eri asioille ja vaimoille. Mutta jos alat miettimään miltä joku vieras ja kumppani näyttävät ollessaan sillei, niin ei se kaunis mielikuva ole ja kummitelee. Ellei ole täysi selvyys mitä jatkossa ja onko se totta. Suhde ei perustu ainakaan valheille, toisaalta ei syytöksillekään.
Voin miettiä, ihan kiihottava ajatus itse asiassa jopa, voisin katsellakin. En pysty tuntemaan mustasukkaisuutta rakastamastani ihmisestä. Jos tuntisin, en luottaisi ja rakastaisi oikeasti. Ihan sama mitä hän tekee muiden kanssa, kunhan haluaa olla kanssani. Samoin toisin päin, hän viis veisaa minunkin sivusuhteestani. Tietenkin, eihän se ole hänelle uhka, vaan erittäin positiivinen lisä elämään, kuten hänenkin juoksunsa.
Silti. Mustasukkaisuus on vain sairautta. Ei tarvitse elää missään polyamoriassa tai avoimessa suhteessa, mutta negatiiviset tunteet, sairaalloinen kontrolli ja epävarmuudesta ja menettämisen pelosta kumpuava omistushalu nyt eivät vain kuulu rakkauteen. Piste.
Ei pettämisessä mustasukkaisuus ole olennaista tai kiinnostavaa, vaan se luottamuksen pettäminen. Sehän se pahinta on, luotat ja rakastat ja sitten huomaatkin, että luotit väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimosi ei ole enää lisääntymisiässä
Mitä ihmettä tällä oli tekemistä asian kanssa, vaikka kyllä 45-vuotias voi vielä tulla raskaaksi hyvinkin?
No onhan siinä eroa, lainaako kaveri luvatta mun tuliterää Ferraria vai autotallin takana ruostuvaa 90-luvun Toyota Corollaa.
Tiesitkö muuten, että museoautoilla on omat harrastajakuntansa. Niitä puunataan, hellitään, pidetään hyvänä ja ylläpidetään. Vaihdetaan varaosia ja käytetään ylpeydellä ajossa muutaman kerran vuodessa, jolloin muut näkevät ja ihailevat, kuinka hyvin pidetty.
Ehkä et välitä enää vaimosta niin paljoa. Aikansa kutakin.
Asiahan on juurikin noin vähäpätöinen kuin sen koetkin. Meni teiltä yhteinen elämä ja historia jotenkin pilalle? Rakastuiko vaimosi? Menetitkö sinö jotain?
Mitään ihmeellistä ei tapahtunut. Asiat on ihan kohdallaan.
Alue: Aihe vapaa
Tai nyt hän vasta rakastaa. Mustasukkaisuus on vain epäluottamusta ja menettämisen pelkoa, heikkoutta.