Lue keskustelun säännöt.
Kaikki pitbull-rotuiset rakit ja muut taistelukoirat pitäisi Suomessa kieltää
15.05.2022 |
Yleensä nuo luonnevikaisiksi jalostetut tappajakoirat ovat yhtä luonnevikaisten elämänkoulupellejen omistamia, pönkittämässä "kovisimagoa".
Kommentit (355)
No, minusta tähän on vähän vaikea ottaa kantaa, jos ei ole todella perehtynyt aiheeseen. Harva kommentoija varmaan on, enkä ole itsekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä kaikki rodut lasketaan? :o
Tanskassa:
Pitbull Terrier
Tosa Inu
American Staffordshire Terrier
Fila Brasileiro
Dogo Argentino
American Bulldog
Boerboel
Kangal
Central Asian Shepherd Dog (ovcharka)
Caucasian Shepherd Dog (ovcharka)
South Russian Shepherd Dog (ovcharka)
Tornjak
SarplaninacSaksassa;
Pit Bull Terrier
American Staffordshire Terrier
Staffordshire Bull Terrier
Bull TerrierSuomessa kaukasiankoiraa on ihan käyttökoirana suurpetoalueilla, joten tuo Tanskan lista ei sellaisenaan sovi tänne. Saksasta voisi ottaa mallia. Cane corso ja fila br. on vähän rajatapauksia, sillä niitä on oikeastaan käytetty vain kiinteistöjen vartiointiin.
Cane corsoja on kyllä paljon juurikin m*nam jatkeena ja huumepiireissä.
Bullterrieri on ihana koira, olen omistanut useamman. Jokainen oli perhekeskeinen, voimakkaasti kiintyvä ja lapsirakas. Vieraat toivotettiin riemuhepulilla tervetulleiksi. Yhtä lukuunottamatta tulivat juttuun myös muiden koirien kanssa.
Keskustelu täällä perustuu näköjään pitkälti perusteettomaan yleistämiseen.
Itseäni on elämän varrella purrut yksi koira. Kultainen noutaja, jossa muuten on aika paljon luonnevikoja. Suositun rodun perusdilemma; määrä korvaa laadun.
Vierailija kirjoitti:
Bullterrieri on ihana koira, olen omistanut useamman. Jokainen oli perhekeskeinen, voimakkaasti kiintyvä ja lapsirakas. Vieraat toivotettiin riemuhepulilla tervetulleiksi. Yhtä lukuunottamatta tulivat juttuun myös muiden koirien kanssa.
Keskustelu täällä perustuu näköjään pitkälti perusteettomaan yleistämiseen.
Itseäni on elämän varrella purrut yksi koira. Kultainen noutaja, jossa muuten on aika paljon luonnevikoja. Suositun rodun perusdilemma; määrä korvaa laadun.
Täällä on useaan kertaan kerrottu, mikä tekee juuri taistelukäyttöön jalostetuista koirista vaarallisen. Kyse on rotuominaisuuksista samalla tavoin kuin että metsästysrotuinen koira lähtee aina saaliin perään ja joskus se tekee niin vaikka omistaja kuinka kieltäisi. Vietti vie. Taistelukoiran vietti on tappaa, ja sen vuoksi se on kuin viallinen, ladattu ase.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bullterrieri on ihana koira, olen omistanut useamman. Jokainen oli perhekeskeinen, voimakkaasti kiintyvä ja lapsirakas. Vieraat toivotettiin riemuhepulilla tervetulleiksi. Yhtä lukuunottamatta tulivat juttuun myös muiden koirien kanssa.
Keskustelu täällä perustuu näköjään pitkälti perusteettomaan yleistämiseen.
Itseäni on elämän varrella purrut yksi koira. Kultainen noutaja, jossa muuten on aika paljon luonnevikoja. Suositun rodun perusdilemma; määrä korvaa laadun.
Täällä on useaan kertaan kerrottu, mikä tekee juuri taistelukäyttöön jalostetuista koirista vaarallisen. Kyse on rotuominaisuuksista samalla tavoin kuin että metsästysrotuinen koira lähtee aina saaliin perään ja joskus se tekee niin vaikka omistaja kuinka kieltäisi. Vietti vie. Taistelukoiran vietti on tappaa, ja sen vuoksi se on kuin viallinen, ladattu ase.
Näköjään vaikeaa monelle tavisnoutajan omistajalle myöntää, että kultsukin voi olla vaarallinen...
Sääntö-Suomen tylsät tyypit taas nillittämässä. Hankkikaa oikeaa koiratietoutta, ennen kuin kommentoitte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bullterrieri on ihana koira, olen omistanut useamman. Jokainen oli perhekeskeinen, voimakkaasti kiintyvä ja lapsirakas. Vieraat toivotettiin riemuhepulilla tervetulleiksi. Yhtä lukuunottamatta tulivat juttuun myös muiden koirien kanssa.
Keskustelu täällä perustuu näköjään pitkälti perusteettomaan yleistämiseen.
Itseäni on elämän varrella purrut yksi koira. Kultainen noutaja, jossa muuten on aika paljon luonnevikoja. Suositun rodun perusdilemma; määrä korvaa laadun.
Täällä on useaan kertaan kerrottu, mikä tekee juuri taistelukäyttöön jalostetuista koirista vaarallisen. Kyse on rotuominaisuuksista samalla tavoin kuin että metsästysrotuinen koira lähtee aina saaliin perään ja joskus se tekee niin vaikka omistaja kuinka kieltäisi. Vietti vie. Taistelukoiran vietti on tappaa, ja sen vuoksi se on kuin viallinen, ladattu ase.
Jaa, sinähän sen tiedät. Kas kummaa, omat bullterrierini eivät koskaan ole osoittaneet pienintäkään halua tappaa. Törkeää kategorisointia. Taidat itse olla viallinen, ladattu ase ja omistaa räksyttävän maltankoiran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä parempia koiria, kuin staffordshirenbullterrierit...
Näin staffin omistajana olen myös samaa mieltä. Hyvä kasvattaja, hyvät geenit koiralla, niin on mitä mainioin koira ja vielä suht helppohoitoinen. Toki koira-aggressiivisuutta saattaa ilmetä eikä ole mikään ns. koirapuistokoira, mutta en kyllä asettaisi samalle viivalle pitbullien tai muiden suurikokoisten voimakoirien kanssa. Sama juttu esimerkiksi minibullit.
Agressiviisuus on näille koirille ihan perusominaisuus. Tällaisia koiria ei pitäisi olla yksityishenkilöillä ollenkaan! Aiheuttavat pelkkää haittaa.
Tuota. Yhtä ainutta ihmisille aggressiivista staffia en ole tavannut tai omistanut. Vieraskoira-aggreakaan ei ole jokaisella yksilöllä. Perhepiirissä staffikasvattajia ja tullut rotu hyvin tutuksi harrastus- ja näyttelypiireissäkin. Jokainen rodun tunteva vastuullinen omistaja kuitenkin tietää, ettei se ole mikään koirapuistokoira eikä altista koiraa tilanteisiin, jossa voi tulla jotain eripuraa koirien välillä (esim. kaksi toisilleen vierasta leikkaamatonta urosta).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä parempia koiria, kuin staffordshirenbullterrierit...
Näin staffin omistajana olen myös samaa mieltä. Hyvä kasvattaja, hyvät geenit koiralla, niin on mitä mainioin koira ja vielä suht helppohoitoinen. Toki koira-aggressiivisuutta saattaa ilmetä eikä ole mikään ns. koirapuistokoira, mutta en kyllä asettaisi samalle viivalle pitbullien tai muiden suurikokoisten voimakoirien kanssa. Sama juttu esimerkiksi minibullit.
Agressiviisuus on näille koirille ihan perusominaisuus. Tällaisia koiria ei pitäisi olla yksityishenkilöillä ollenkaan! Aiheuttavat pelkkää haittaa.
Tuota. Yhtä ainutta ihmisille aggressiivista staffia en ole tavannut tai omistanut. Vieraskoira-aggreakaan ei ole jokaisella yksilöllä. Perhepiirissä staffikasvattajia ja tullut rotu hyvin tutuksi harrastus- ja näyttelypiireissäkin. Jokainen rodun tunteva vastuullinen omistaja kuitenkin tietää, ettei se ole mikään koirapuistokoira eikä altista koiraa tilanteisiin, jossa voi tulla jotain eripuraa koirien välillä (esim. kaksi toisilleen vierasta leikkaamatonta urosta).
Monessa maassa kyseinen rotu on kielletty, ja ihan syystäkin. Pitäisi olla kielletty Suomessakin, mutta täällä mielensäpahoittajien luvatussa maassa kaikki on sallittua, sivullisten turvallisuudesta viis.
Vierailija kirjoitti:
No, minusta tähän on vähän vaikea ottaa kantaa, jos ei ole todella perehtynyt aiheeseen. Harva kommentoija varmaan on, enkä ole itsekään.
Niissä maissa (esim. Norja) joissa nuo rodut on kielletty, on varmaan perehdytty aiheeseen ennen kun on lait lyöty voimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bullterrieri on ihana koira, olen omistanut useamman. Jokainen oli perhekeskeinen, voimakkaasti kiintyvä ja lapsirakas. Vieraat toivotettiin riemuhepulilla tervetulleiksi. Yhtä lukuunottamatta tulivat juttuun myös muiden koirien kanssa.
Keskustelu täällä perustuu näköjään pitkälti perusteettomaan yleistämiseen.
Itseäni on elämän varrella purrut yksi koira. Kultainen noutaja, jossa muuten on aika paljon luonnevikoja. Suositun rodun perusdilemma; määrä korvaa laadun.
Täällä on useaan kertaan kerrottu, mikä tekee juuri taistelukäyttöön jalostetuista koirista vaarallisen. Kyse on rotuominaisuuksista samalla tavoin kuin että metsästysrotuinen koira lähtee aina saaliin perään ja joskus se tekee niin vaikka omistaja kuinka kieltäisi. Vietti vie. Taistelukoiran vietti on tappaa, ja sen vuoksi se on kuin viallinen, ladattu ase.
Minulla on ollut ajokoira, jolla ei ollut metsästysviettiä yhtään. Seurakoirana se oli kyllä tosi mukava.
Vierailija kirjoitti:
Koirat ainoastaan kytille ja terapiakoiriksi vanhainkotiin. Bite pull terrieriä ei kukaan tavis tarvitse.
Alan olla samaa mieltä, ei mitään järkeä, että kerrostalot on täynnä räksyttäviä koiria, joita laiskat omistajat käyvät kusettamassa taloyhtiön pihalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bullterrieri on ihana koira, olen omistanut useamman. Jokainen oli perhekeskeinen, voimakkaasti kiintyvä ja lapsirakas. Vieraat toivotettiin riemuhepulilla tervetulleiksi. Yhtä lukuunottamatta tulivat juttuun myös muiden koirien kanssa.
Keskustelu täällä perustuu näköjään pitkälti perusteettomaan yleistämiseen.
Itseäni on elämän varrella purrut yksi koira. Kultainen noutaja, jossa muuten on aika paljon luonnevikoja. Suositun rodun perusdilemma; määrä korvaa laadun.
Täällä on useaan kertaan kerrottu, mikä tekee juuri taistelukäyttöön jalostetuista koirista vaarallisen. Kyse on rotuominaisuuksista samalla tavoin kuin että metsästysrotuinen koira lähtee aina saaliin perään ja joskus se tekee niin vaikka omistaja kuinka kieltäisi. Vietti vie. Taistelukoiran vietti on tappaa, ja sen vuoksi se on kuin viallinen, ladattu ase.
Näköjään vaikeaa monelle tavisnoutajan omistajalle myöntää, että kultsukin voi olla vaarallinen...
Sääntö-Suomen tylsät tyypit taas nillittämässä. Hankkikaa oikeaa koiratietoutta, ennen kuin kommentoitte.
Olen tavannut kilttejä kultsuja paitsi yksi oli lapsivihaaja ja murisi useasti kun ohi meni pelkäsin lapsena että käy päälle oli aika arvaamaton ja kaikenlisäksi naapurit piti vapaana pihamaallaan josta ei lähtenyt mihinkään mutta jos kävi naapurissa niin rähisi ja murisi mutta ihme ettei käynyt päälle:(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, minusta tähän on vähän vaikea ottaa kantaa, jos ei ole todella perehtynyt aiheeseen. Harva kommentoija varmaan on, enkä ole itsekään.
Niissä maissa (esim. Norja) joissa nuo rodut on kielletty, on varmaan perehdytty aiheeseen ennen kun on lait lyöty voimaan.
Olisipa, mutta ei se niin vaan ole. Lainsäätäjillä ei ole yhtään sen enempää tietoa niistä asioista, kuin mitä heille jostain tuutista annetaan. Minulla on Norjan tuontina alkuperäislinjainen presa, rotua ei ole siellä kielletty, ja sitä saa kasvattaa ja myydä vapaasti, vaikka se on tyypiltään aivan huomattavan haastava ja sillä on suuri aggressiopotentiaali. Samanrotuiset koirat ovat aiheuttaneet vakavia puremavahinkoja Suomessakin.
Ikävä kyllä rotukiellot eivät oikein toimi, koska joko ne vääräntyyppisiä koiria itselleen hankkivat ihmiset eivät noudata niitä, tai lainsäätäjillä ei ole yksinkertaisesti riittävää tietoa asiasta, jotta kiellettävää. koiratyyppiä voidaan määritellä. Kaikkia riskaabeleilla ominaisuuksilla varustettuja koiria on aivan mahdoton kieltää, se ei vaan onnistu. Ei edes Tanskassa, jossa pelkkä epäilys sekarotuisen koiran perimästä voi johtaa lopetustuomioon. Järkevämpää olisi langettaa niin kova rangaistus koiran aiheuttamalle vammalle, että se pistäisi ehkä osan ihmisistä miettimään koiranpitoaan. Jenkeissä ainakin jossain osavaltiossa jos koira aiheuttaa ihmiselle vamman tai kuoleman, koiran omistaja tuomitaan kuten hän olisi aiheuttanut sen itse. Ehkä tällainen systeemi auttaisi edes vähän.
Mitä tulee siihen, että miksi kukaan tällaista koiraa haluaa tai tarvitsee, niin se on kyllä ihan hyvä kysymys.
Työ- ja virkakäyttöön ne ovat useimmiten ominaisuuksiltaan sopimattomia, tai ainakin erittäin työläitä kouluttaa. Lähtökohtaisesti työkoiraa haluava henkilö tai virkakoneisto valitsee sellaisen pennun, mistä saa kohtuullisessa ajassa hyvän työparin. Suomessa lienee kai vaan yksi voimakoiratyyppinen koira, joka on suorittanut virallisen kokeen ja toimii työkäytössä. Itse voin kyllä luetella vaikka mitä perusteluita, mutta todellinen ja tärkein syy on se, että minä vaan yksinkertaisesti pidän näistä koirista. Asun korvessa, jossa niiden mahdollisesti esiintyvät riskaabelit ominaisuudet eivät aiheuta vaaraa kenellekään. Tämä kun mä vaan haluun-syy ei todellakaan olisi riittävä peruste valita voimakoira, jos asuisin taajamassa.
Joskus mietin, että jos sosiaalisessa mediassa sensuroitaisiin kaikki tämäntyyppisten riskirotujen kuvat, ja niiden julkaiseminen olisi laitonta, vaikuttaisiko se asiaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei koiria tarvitse kieltää, mutta kasvattajille enemmän vastuuta siihen kenelle koiransa myy. Meidän naapurustossa eräällä huumausainemyyjällä on pittpull ja koira on yhtenään irti, eikä ole kerta tai kaksi, kun on hyökännyt ohikulkevien päälle. Ihmiset pelkää sitä omistajaa, eivätkä uskalla ilmoittaa asiasta.
Niin, kyllähän näiden omistajat usein on tietyn tyyppisiä. Tavallisilla perheillä ei ole taistelukoiria.
Edelleen, taistelukoira ei ole rotu. On vain rotuja, joista helpommin kasvatetaan taistelukoiria ja se on ihmisen vika. Vedonlyönti ja koirien tappeluun usuttaminen on toisista kivaa.
Ei kai kukaan ole sanonut, että taistelukoira on rotu. Varmasti kaikki tietää, että kyseessä on monta rotua. Niitä yhdistää epätavallisen voimakas purukalusto ja iso, oudon muotoinen pää. Naapurilla on joku sellainen, huonosti koulutettu koira. Pelottava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, minusta tähän on vähän vaikea ottaa kantaa, jos ei ole todella perehtynyt aiheeseen. Harva kommentoija varmaan on, enkä ole itsekään.
Niissä maissa (esim. Norja) joissa nuo rodut on kielletty, on varmaan perehdytty aiheeseen ennen kun on lait lyöty voimaan.
Olisipa, mutta ei se niin vaan ole. Lainsäätäjillä ei ole yhtään sen enempää tietoa niistä asioista, kuin mitä heille jostain tuutista annetaan. Minulla on Norjan tuontina alkuperäislinjainen presa, rotua ei ole siellä kielletty, ja sitä saa kasvattaa ja myydä vapaasti, vaikka se on tyypiltään aivan huomattavan haastava ja sillä on suuri aggressiopotentiaali. Samanrotuiset koirat ovat aiheuttaneet vakavia puremavahinkoja Suomessakin.
Ikävä kyllä rotukiellot eivät oikein toimi, koska joko ne vääräntyyppisiä koiria itselleen hankkivat ihmiset eivät noudata niitä, tai lainsäätäjillä ei ole yksinkertaisesti riittävää tietoa asiasta, jotta kiellettävää. koiratyyppiä voidaan määritellä. Kaikkia riskaabeleilla ominaisuuksilla varustettuja koiria on aivan mahdoton kieltää, se ei vaan onnistu. Ei edes Tanskassa, jossa pelkkä epäilys sekarotuisen koiran perimästä voi johtaa lopetustuomioon. Järkevämpää olisi langettaa niin kova rangaistus koiran aiheuttamalle vammalle, että se pistäisi ehkä osan ihmisistä miettimään koiranpitoaan. Jenkeissä ainakin jossain osavaltiossa jos koira aiheuttaa ihmiselle vamman tai kuoleman, koiran omistaja tuomitaan kuten hän olisi aiheuttanut sen itse. Ehkä tällainen systeemi auttaisi edes vähän.
Mitä tulee siihen, että miksi kukaan tällaista koiraa haluaa tai tarvitsee, niin se on kyllä ihan hyvä kysymys.
Työ- ja virkakäyttöön ne ovat useimmiten ominaisuuksiltaan sopimattomia, tai ainakin erittäin työläitä kouluttaa. Lähtökohtaisesti työkoiraa haluava henkilö tai virkakoneisto valitsee sellaisen pennun, mistä saa kohtuullisessa ajassa hyvän työparin. Suomessa lienee kai vaan yksi voimakoiratyyppinen koira, joka on suorittanut virallisen kokeen ja toimii työkäytössä. Itse voin kyllä luetella vaikka mitä perusteluita, mutta todellinen ja tärkein syy on se, että minä vaan yksinkertaisesti pidän näistä koirista. Asun korvessa, jossa niiden mahdollisesti esiintyvät riskaabelit ominaisuudet eivät aiheuta vaaraa kenellekään. Tämä kun mä vaan haluun-syy ei todellakaan olisi riittävä peruste valita voimakoira, jos asuisin taajamassa.
Joskus mietin, että jos sosiaalisessa mediassa sensuroitaisiin kaikki tämäntyyppisten riskirotujen kuvat, ja niiden julkaiseminen olisi laitonta, vaikuttaisiko se asiaan?
Kiitos asiallisesta kirjoituksesta, vaikken ymmärräkään, milsi pidät noin aggressiivisesta rodusta. Onneksi asut korvessa! Oletko ajatellut, että kun rotu on arvaamaton, aggressio voi kohdistua myös itseesi? Näin on maailmalla käynyt ja luulen, että kaikki hengissä selvinneet ovat sitä ennen vakuutelleet, että eihän se minulle ole vaarallinen...
Siitä olen täysin samaa mieltä, että Suomessa on aivan liian lievät seuraukset koirien aiheuttamista vammoista. Tuo seuraus kuin olisi itse aiheuttanut on hyvä idea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, minusta tähän on vähän vaikea ottaa kantaa, jos ei ole todella perehtynyt aiheeseen. Harva kommentoija varmaan on, enkä ole itsekään.
Niissä maissa (esim. Norja) joissa nuo rodut on kielletty, on varmaan perehdytty aiheeseen ennen kun on lait lyöty voimaan.
Olisipa, mutta ei se niin vaan ole. Lainsäätäjillä ei ole yhtään sen enempää tietoa niistä asioista, kuin mitä heille jostain tuutista annetaan. Minulla on Norjan tuontina alkuperäislinjainen presa, rotua ei ole siellä kielletty, ja sitä saa kasvattaa ja myydä vapaasti, vaikka se on tyypiltään aivan huomattavan haastava ja sillä on suuri aggressiopotentiaali. Samanrotuiset koirat ovat aiheuttaneet vakavia puremavahinkoja Suomessakin.
Ikävä kyllä rotukiellot eivät oikein toimi, koska joko ne vääräntyyppisiä koiria itselleen hankkivat ihmiset eivät noudata niitä, tai lainsäätäjillä ei ole yksinkertaisesti riittävää tietoa asiasta, jotta kiellettävää. koiratyyppiä voidaan määritellä. Kaikkia riskaabeleilla ominaisuuksilla varustettuja koiria on aivan mahdoton kieltää, se ei vaan onnistu. Ei edes Tanskassa, jossa pelkkä epäilys sekarotuisen koiran perimästä voi johtaa lopetustuomioon. Järkevämpää olisi langettaa niin kova rangaistus koiran aiheuttamalle vammalle, että se pistäisi ehkä osan ihmisistä miettimään koiranpitoaan. Jenkeissä ainakin jossain osavaltiossa jos koira aiheuttaa ihmiselle vamman tai kuoleman, koiran omistaja tuomitaan kuten hän olisi aiheuttanut sen itse. Ehkä tällainen systeemi auttaisi edes vähän.
Mitä tulee siihen, että miksi kukaan tällaista koiraa haluaa tai tarvitsee, niin se on kyllä ihan hyvä kysymys.
Työ- ja virkakäyttöön ne ovat useimmiten ominaisuuksiltaan sopimattomia, tai ainakin erittäin työläitä kouluttaa. Lähtökohtaisesti työkoiraa haluava henkilö tai virkakoneisto valitsee sellaisen pennun, mistä saa kohtuullisessa ajassa hyvän työparin. Suomessa lienee kai vaan yksi voimakoiratyyppinen koira, joka on suorittanut virallisen kokeen ja toimii työkäytössä. Itse voin kyllä luetella vaikka mitä perusteluita, mutta todellinen ja tärkein syy on se, että minä vaan yksinkertaisesti pidän näistä koirista. Asun korvessa, jossa niiden mahdollisesti esiintyvät riskaabelit ominaisuudet eivät aiheuta vaaraa kenellekään. Tämä kun mä vaan haluun-syy ei todellakaan olisi riittävä peruste valita voimakoira, jos asuisin taajamassa.
Joskus mietin, että jos sosiaalisessa mediassa sensuroitaisiin kaikki tämäntyyppisten riskirotujen kuvat, ja niiden julkaiseminen olisi laitonta, vaikuttaisiko se asiaan?
Kiitos asiallisesta kirjoituksesta, vaikken ymmärräkään, milsi pidät noin aggressiivisesta rodusta. Onneksi asut korvessa! Oletko ajatellut, että kun rotu on arvaamaton, aggressio voi kohdistua myös itseesi? Näin on maailmalla käynyt ja luulen, että kaikki hengissä selvinneet ovat sitä ennen vakuutelleet, että eihän se minulle ole vaarallinen...
Siitä olen täysin samaa mieltä, että Suomessa on aivan liian lievät seuraukset koirien aiheuttamista vammoista. Tuo seuraus kuin olisi itse aiheuttanut on hyvä idea.
Samaa ihmettelen, mikä motiivi kenelläkään on pitää tuollaisia koiria? Oletko joku diileri vai mitä ihmettä? Mihin tarvitset koiraa, jonka luonteeseen kuuluu agressio??
Kultaisen noutajan rotumääritelmään kuuluu ystävällinen luonne. Kaikkien noutajien.Ne on jalostettu tottelevaisiksi ja kilteiksi, mistä johtuu niiden käyttö esim opaskoirina. Jos näin ei ole, jokin on mennyt pahasti pieleen, geeneissä tai kasvatuksessa. Luonnevikaisia voi olla, kuten missä tahansa rodussa.
Ns taistelukoirien kohdalla taas on jalostettu puruvoimaa, lihasvoimaa ja aggressiivisuutta. Siinä se ero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, minusta tähän on vähän vaikea ottaa kantaa, jos ei ole todella perehtynyt aiheeseen. Harva kommentoija varmaan on, enkä ole itsekään.
Niissä maissa (esim. Norja) joissa nuo rodut on kielletty, on varmaan perehdytty aiheeseen ennen kun on lait lyöty voimaan.
Olisipa, mutta ei se niin vaan ole. Lainsäätäjillä ei ole yhtään sen enempää tietoa niistä asioista, kuin mitä heille jostain tuutista annetaan. Minulla on Norjan tuontina alkuperäislinjainen presa, rotua ei ole siellä kielletty, ja sitä saa kasvattaa ja myydä vapaasti, vaikka se on tyypiltään aivan huomattavan haastava ja sillä on suuri aggressiopotentiaali. Samanrotuiset koirat ovat aiheuttaneet vakavia puremavahinkoja Suomessakin.
Ikävä kyllä rotukiellot eivät oikein toimi, koska joko ne vääräntyyppisiä koiria itselleen hankkivat ihmiset eivät noudata niitä, tai lainsäätäjillä ei ole yksinkertaisesti riittävää tietoa asiasta, jotta kiellettävää. koiratyyppiä voidaan määritellä. Kaikkia riskaabeleilla ominaisuuksilla varustettuja koiria on aivan mahdoton kieltää, se ei vaan onnistu. Ei edes Tanskassa, jossa pelkkä epäilys sekarotuisen koiran perimästä voi johtaa lopetustuomioon. Järkevämpää olisi langettaa niin kova rangaistus koiran aiheuttamalle vammalle, että se pistäisi ehkä osan ihmisistä miettimään koiranpitoaan. Jenkeissä ainakin jossain osavaltiossa jos koira aiheuttaa ihmiselle vamman tai kuoleman, koiran omistaja tuomitaan kuten hän olisi aiheuttanut sen itse. Ehkä tällainen systeemi auttaisi edes vähän.
Mitä tulee siihen, että miksi kukaan tällaista koiraa haluaa tai tarvitsee, niin se on kyllä ihan hyvä kysymys.
Työ- ja virkakäyttöön ne ovat useimmiten ominaisuuksiltaan sopimattomia, tai ainakin erittäin työläitä kouluttaa. Lähtökohtaisesti työkoiraa haluava henkilö tai virkakoneisto valitsee sellaisen pennun, mistä saa kohtuullisessa ajassa hyvän työparin. Suomessa lienee kai vaan yksi voimakoiratyyppinen koira, joka on suorittanut virallisen kokeen ja toimii työkäytössä. Itse voin kyllä luetella vaikka mitä perusteluita, mutta todellinen ja tärkein syy on se, että minä vaan yksinkertaisesti pidän näistä koirista. Asun korvessa, jossa niiden mahdollisesti esiintyvät riskaabelit ominaisuudet eivät aiheuta vaaraa kenellekään. Tämä kun mä vaan haluun-syy ei todellakaan olisi riittävä peruste valita voimakoira, jos asuisin taajamassa.
Joskus mietin, että jos sosiaalisessa mediassa sensuroitaisiin kaikki tämäntyyppisten riskirotujen kuvat, ja niiden julkaiseminen olisi laitonta, vaikuttaisiko se asiaan?
Kiitos asiallisesta kirjoituksesta, vaikken ymmärräkään, milsi pidät noin aggressiivisesta rodusta. Onneksi asut korvessa! Oletko ajatellut, että kun rotu on arvaamaton, aggressio voi kohdistua myös itseesi? Näin on maailmalla käynyt ja luulen, että kaikki hengissä selvinneet ovat sitä ennen vakuutelleet, että eihän se minulle ole vaarallinen...
Siitä olen täysin samaa mieltä, että Suomessa on aivan liian lievät seuraukset koirien aiheuttamista vammoista. Tuo seuraus kuin olisi itse aiheuttanut on hyvä idea.
Tämäkin on hyvä kysymys. En itse pidä erityisesti rodun aggressiopotentiaalista tai tarvitse sitä , se on pikemminkin sivutuote, mikä on tietysti huomioitava, mutta ei vaikuta elämään juuri mitenkään täällä korpimökissä asuessa. Koirani eivät ole mitään räyhääviä ja kaiken tuhoavia sirkkeleitä, vaan arkielämässä ihan tavallisia kivoja koiria, joiden kanssa noudatetaan vaan vähän tarkempaa protokollaa eikä oteta riskejä. Pidän niiden muista ominaisuuksista,
Rotu (tai samantyyppiset koirat ylipäätään) eivät ole arvaamattomia, vaan hyvinkin ennustettavia. Monilla omistajilla tuntuu vaan olevan ongelmia sen suhteen, että se ennustettava käytös on, tai voi olla aggressiivista. Mieluummin halutaan ajatella, että sitä ei ole, tai se johtuu omistajan puutteellisista koulutustaidoista tai sosiaalistamisesta, tai muusta vastaavasta, vaikka se on geneettistä. Lisäksi tyypillisesti tällainen voimakoira kasvaa hitaasti ja saattaa olla parikin vuotta ihan ok, ja suorastaan erityisen herttainen. Sitten yllättäen napsahtaa, kun omistaja on uskonut sosiaalistamisen ja oman auktoriteettinsa voimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi välttämättä kieltää koko rotu, miksei niitä voida vain jalostaa parempaan suuntaan. Sillä se vaarallisuus lähtee millä on tullutkin.
Nämä on niin vallitsevia ominaisuuksia roduissa, että aika mahdotonta ilman geenipoolin hurjaa kapenemista nykyisestä.
Miksi sitten aina sanotaan, että ongelma johtuu vastuuttomista kasvattajista?
Koska tekeydytään astetta tyhmemmiksi tarkoitushakuisesti. Oma koira ojassa.
Suomessa kaukasiankoiraa on ihan käyttökoirana suurpetoalueilla, joten tuo Tanskan lista ei sellaisenaan sovi tänne. Saksasta voisi ottaa mallia. Cane corso ja fila br. on vähän rajatapauksia, sillä niitä on oikeastaan käytetty vain kiinteistöjen vartiointiin.