Luulin että minulla ja miehellä ei ole raha-asioissa salaisuuksia mutta pankissa kävikin näin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä nyt päiväunia pukkaa. 😂😂😂 Sinä et mitään isoja omaisuuksia kerää olemalla työnantajan leivissä. Tai no, onhan se muutama tonnikin jollekin omaisuus. Tässä nyt kuitenkin puhutaan useiden satojentuhansien eurojen omaisuudesta. Sellaisia rahoja ei Suomessa työntekijänä tienata, se on fakta. Toki jos olet ison pörssiyhtiön johtokunnassa, niin sitten. Mutta muuten ei. Suomessakin voi rikastua esim yrittäjänä luomalla menestyvän yrityksen ja sitten myymällä se hyvään hintaan. Yrittäjänä toki voi myös tienata suhmuroimalla julkisen ja yksityisen rajapinnassa ja huijaamalla, siitähän on viime aikoina ollut esimerkkinä mm. kaiken maailman urokset. Mutta näissä tapauksissa asiat tuskin tulee puolisolle yllätyksenä.

 

Tota, olen laskenut että jos saan olla vielä 10 vuotta töissä (olisin silloin n. 50-vuotias), niin minulla olisi vähintään 180 000€ säästössä, yksi sijoitusasunto (on nyt jo maksettu) ja nykyinen asunto melkein maksettu. Ei se ehkä vielä rikastumista ole, mutta ihan huolettomasti silloin saisi elellä. 

Mitä ihmeen huoletonta elämää pari sataa tonnia takaa? Voit käyttää muutaman kympin kuussa enemmän kuin aiemmin?

Kyllä huolettomaan elämään vaadittaisiin yksi nolla lisää. Sittenkin saisi aika hyvin sijoitella jotta tuottaisivat tarpeeksi.

Huoleton elämä tarkoittaa meille ihan jotain eriä, joten keskustelua on turha jatkaa. Ei työnteolla tarvitse rikastua, riittää kun tulee toimeen. 

Vierailija kirjoitti:

Mulle kävi niin että uusi miesystävä valehteli aivan kaikesta. Hänellä muka katosi pankkikortit ja nettipankki meni siksi kiinni. Kännykänkin näyttö hajosi ja ei voinut sitten käyttää edes face-id:ta ym. ja pankkiasioiden järjestämiseen meni (muka) viikkoja. Pokkana selitti että meni pankkiin mutta ei palveltu kun ei ollut mukana passia, vain ajokortti. Uutta pankkikorttia ei kuulunut postissa ja muuta höpinää. Muka soitteli asiasta vaikka kuinka monta kertaa pankkiin. Lopuksi väitti vielä vaihtaneensa pankkia ja rahaa piti olla säästötilillä paljon.

Tässä välissä oli ostettu halpa auto minun rahoillani hänen nimiinsä, toki hänen piti se maksaa minulle pian takaisin kun saa tilinsä käyttöön taas. Sitä päivää ei sitten koskaan tullut ja auton myi eteenpäin. Toki ensin minulle valehteli että auto hajosi ja meni romuttamolle. Näin hän sai rahallista hyötyä itselleen vielä lisää. Tämä on todella kätevää, ei suoraan varastamista eikä poliisin mukaan edes petos.

Poliisitkin siis vaan nauroivat minulle ja tämä mies jatkaa nyt toisten naisten huijaamista samalla tarinalla. Hän ei varmasti koskaan tule maksamaan minulle velkojaan, kaikenlaista hassua selittää miksi ei ole rahaa. Töissä kuitenkin on, rahaa olisi. Nykyään ajaa paljon hienommalla autollakin jo.

Koskaan, ikinä ei kannata luottaa siihen mitä miehet sanovat rahatilanteestaan. Varallisuuden voi aina valehdella, veloista jättää kertomatta. Kun nainen maksaa valtavat laskut ja ostaa kalliita tavaroita, mies voi myydä ne eteenpäin ja sitten kadota. Toki joku nainenkin näin saattaa tehdä. Mutta siis itselleni oli kallis "miesystävä" ja opetus elämästä. Eikä ollut mikään nuori herra vaan viisikymppinen "herrasmies".

Tuo on totta. Mutta myös itsestään selvää, että naiselle/miehelle ei ateriaa enempää kustanneta. 

Ärsyttää tämmöinen aloitus,kun ei sit viitsi vaivautua kertomaan kuin kävi ja onko selvinnyt mitään??

Taisi olla vain valetta koko juttu.

Kannattaisikin lopetaa kommentointi tähän ketjuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kaikki pitäisi jakaa

No vaikka siksi, ettei toiselle tule pahoja yllätyksiä jossain elämän vaiheessa.

Sukulaiseni meni naimisiin maanviljelijän kanssa ja alussa tehtiin avioehto, että jos avioliitto purkautuu 5v sisällä, ei nainen saa mitään.  Aika kului ja liitto kesti monia vuosikymmeniä, vaimo teki lähes kaikki talon työt, hoiti karjat , ajoi koneita pellolla jne koska mies oli sairaalloinen.

Mies sitten kuoli ja kävi ilmi, että avioehto oli edelleen voimassa ja vaimo jäi täysin tyhjänpäälle. Ei omistanut talosta mitään ja koko ikänsä tehnyt palkatonta työtä talon eteen. Ja luultavasti ei juurikaan eläkettä maksettu , mies kun hoiteli maksuliikenteen.

Vaimo oli joskus aikojen saatossa kysellyt avioehdosta ja mies oli sanonut, että kaikki on kunnossa.

Lesken asumisoikeushan sille olisi ainakin pitänyt jäädä.

Talo oli testamentattu toiselle ihmiselle. 

Sillä ei ole mitään väliä, leski saa jäädä silti sinne asumaan.

Saa toki jäädä. Hauskaa vaan tehdä ikänsä töitä ja sitten huomata, että ei omista edes kotiaan jonka eteen uurastanut. 

Olisipa kiva tehdä töitä vuosikymmeniä ja sitten huomata, että onkin tehnyt kaiken työn jonkun toisen hyväksi ja itse jäisi puille paljaille .

Kyllä luulisi ottavan pattiin.

No tämä on kyllä hanurista. Usein näissä maatila jutuissa on vielä määrätty ettei puolisolle mene mitään.

Siis että pysyy suvussa, puolisot suljettu pois jo aiemmissa testamenteissa.

Mutta tämä ei ole aviopuolison vika vaan hänen vanhempiensa. Mun vanhemmillani ei ole maatilaa, mutta muuten on paljon varallisuutta (sijoitusasuntoja, metsää jne). Mä tiedän, että he ovat sulkeneet lastensa aviopuolisot pois perinnöstään. Kaikki eivät välttämättä tiedä, että heidän vanhempansa ovat tehneet näin. Sitä kun ei tarvitse kertoa perillisilleen, jos ei halua. Tässä em tapauksessa kuitenkin mies varmaan tiesi, jos hänen vanhempansa olivat kuolleet jo aiemmin. 

Minusta nuo testamenttirajoitukset pitäisi olla pariskunnan tiedossa. Jos he eivät tee avioehtosopimusta, niin eron tullen toisen saama perintö pysyy hänen hallussaan ja vain toisen perintö jaetaan. Hirveän epäreilu tilanne.

Eikö avioehtosopimuksen pitäisi nykyisin olla itsestäänselvyys?

Lisään sen verran, että yksi tytär ja kolme ex-vävyä, avioliitoista.

Aika haipakkaa on tytär sitten mennyt Onko vävyillä ollut avioehto ?

On ehtiväinen nainen :)

Ensimmäinen vävy vaati avioehdon turvatakseen oman omaisuutensa, vasta avioliitossa sai tietää, että tyttärelle oli säästetty lapsilisät ja kun täytti 18, ne oli käytetty sijoitusasunnon käsirahaksi, vuokrat tietysti lainanhoitoon, lisäksi pienehkö osakesalkku. Eron syyksi tytär ilmoitti, että v itt u jos minä teen teen töitä kuin hullu ja rahat ei meinaa riittää ruokaan, kun toinen ostaa älyttömyyksiä niin olkoon.

Toinen vävy oli persaukinen ja ulosotossa, eli avioehto. Se avioliitto kesti reilun vuoden. Asuivat tyttären ja pankin omistamassa talossa. Tässä eron syynä olivat lumityöt ;)  Kumpikin oli töissä, mutta ulosoton takia olivat sopineet, että vuokraa ei tarvitse maksaa, mutta pihatöihin jne osallistuu. Satuimme olemaan puhelimessa, kun tytär manasi, että pihaan ei pääse, kun ei ole kolattu. Niin kauan kun asuivat omillaan, asiat menivät hyvin, mutta yhteiselämä ei sitten sujunut.

Kolmannella vävyllä oli lapsia edellisestä liitosta, niinpä kumpikin halusi turvata lastensa aseman ja avioehto.   

Kahdessa ensimmäisessä liitossa avioehto turvasi tyttären asemaa, kolmannesta en tiedä.

Anteeksi vain mutta tässä ei ongelmana ole rahat, vaan se että miksi tytär jatkuvasti valitsee puolisoksi persaukisen idiootin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kaikki pitäisi jakaa

No vaikka siksi, ettei toiselle tule pahoja yllätyksiä jossain elämän vaiheessa.

Sukulaiseni meni naimisiin maanviljelijän kanssa ja alussa tehtiin avioehto, että jos avioliitto purkautuu 5v sisällä, ei nainen saa mitään.  Aika kului ja liitto kesti monia vuosikymmeniä, vaimo teki lähes kaikki talon työt, hoiti karjat , ajoi koneita pellolla jne koska mies oli sairaalloinen.

Mies sitten kuoli ja kävi ilmi, että avioehto oli edelleen voimassa ja vaimo jäi täysin tyhjänpäälle. Ei omistanut talosta mitään ja koko ikänsä tehnyt palkatonta työtä talon eteen. Ja luultavasti ei juurikaan eläkettä maksettu , mies kun hoiteli maksuliikenteen.

Vaimo oli joskus aikojen saatossa kysellyt avioehdosta ja mies oli sanonut, että kaikki on kunnossa.

Lesken asumisoikeushan sille olisi ainakin pitänyt jäädä.

Talo oli testamentattu toiselle ihmiselle. 

Sillä ei ole mitään väliä, leski saa jäädä silti sinne asumaan.

Saa toki jäädä. Hauskaa vaan tehdä ikänsä töitä ja sitten huomata, että ei omista edes kotiaan jonka eteen uurastanut. 

Olisipa kiva tehdä töitä vuosikymmeniä ja sitten huomata, että onkin tehnyt kaiken työn jonkun toisen hyväksi ja itse jäisi puille paljaille .

Kyllä luulisi ottavan pattiin.

No tämä on kyllä hanurista. Usein näissä maatila jutuissa on vielä määrätty ettei puolisolle mene mitään.

Siis että pysyy suvussa, puolisot suljettu pois jo aiemmissa testamenteissa.

Mutta tämä ei ole aviopuolison vika vaan hänen vanhempiensa. Mun vanhemmillani ei ole maatilaa, mutta muuten on paljon varallisuutta (sijoitusasuntoja, metsää jne). Mä tiedän, että he ovat sulkeneet lastensa aviopuolisot pois perinnöstään. Kaikki eivät välttämättä tiedä, että heidän vanhempansa ovat tehneet näin. Sitä kun ei tarvitse kertoa perillisilleen, jos ei halua. Tässä em tapauksessa kuitenkin mies varmaan tiesi, jos hänen vanhempansa olivat kuolleet jo aiemmin. 

Minusta nuo testamenttirajoitukset pitäisi olla pariskunnan tiedossa. Jos he eivät tee avioehtosopimusta, niin eron tullen toisen saama perintö pysyy hänen hallussaan ja vain toisen perintö jaetaan. Hirveän epäreilu tilanne.

Eikö avioehtosopimuksen pitäisi nykyisin olla itsestäänselvyys?

Lisään sen verran, että yksi tytär ja kolme ex-vävyä, avioliitoista.

Aika haipakkaa on tytär sitten mennyt Onko vävyillä ollut avioehto ?

On ehtiväinen nainen :)

Ensimmäinen vävy vaati avioehdon turvatakseen oman omaisuutensa, vasta avioliitossa sai tietää, että tyttärelle oli säästetty lapsilisät ja kun täytti 18, ne oli käytetty sijoitusasunnon käsirahaksi, vuokrat tietysti lainanhoitoon, lisäksi pienehkö osakesalkku. Eron syyksi tytär ilmoitti, että v itt u jos minä teen teen töitä kuin hullu ja rahat ei meinaa riittää ruokaan, kun toinen ostaa älyttömyyksiä niin olkoon.

Toinen vävy oli persaukinen ja ulosotossa, eli avioehto. Se avioliitto kesti reilun vuoden. Asuivat tyttären ja pankin omistamassa talossa. Tässä eron syynä olivat lumityöt ;)  Kumpikin oli töissä, mutta ulosoton takia olivat sopineet, että vuokraa ei tarvitse maksaa, mutta pihatöihin jne osallistuu. Satuimme olemaan puhelimessa, kun tytär manasi, että pihaan ei pääse, kun ei ole kolattu. Niin kauan kun asuivat omillaan, asiat menivät hyvin, mutta yhteiselämä ei sitten sujunut.

Kolmannella vävyllä oli lapsia edellisestä liitosta, niinpä kumpikin halusi turvata lastensa aseman ja avioehto.   e

Kahdessa ensimmäisessä liitossa avioehto turvasi tyttären asemaa, kolmannesta en tiedä.

Anteeksi vain mutta tässä ei ongelmana ole rahat, vaan se että miksi tytär jatkuvasti valitsee puolisoksi persaukisen idiootin.

Sitä äitinäkin joskus ihmettelee, voin lohduttaa, että on miljonäärikin ollut ehdokkaana, sitä tytär ei kelpuuttanut edes vihille.

Sitä olen ihaillut, että vuokratuloihin, talletuksiin tai sijoituksiin ei ole koskenut, vaan on tullut toimeen palkallaan, minusta tuntuu, että se on kunnia-asia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

'Tässä nyt kuitenkin puhutaan useiden satojentuhansien eurojen omaisuudesta. Sellaisia rahoja ei Suomessa työntekijänä tienata, se on fakta.'

Juuri oli hesarissa juttu vaatimattomasti eläneestä työmies Erkki Virtasesta. Kuoleman jälkeen hänen omaisuutensa arvoksi paljastui lähes 2,5 miljoonaa. Omaiset oli luulleet, että kyseessä on pilkkuvirhe.

Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot.

(Ja joo, työmies Virtanen oli myös osannut sijoittaa omaisuuttaan. Oli hankkinut osakkeita ja toisaalta sijoitusasuntoja, ja toiminut niissä isännöitsijänä, mikä sekin vaatii työtä, osaamista ja aikaa eli ei tule ilmaiseksi. Mutta tähän kaikkeen on myös meillä kaikilla muilla mahdollisuus. )

Anna mä arvaan. Miehellä ei ollut vaimoa tuhlaamassa perheen rahoja?

Eihän sillä ollut perhettä.

Sitähän se just sanoi...pönttö.

Pönttö olet itse. Miesten mielestä nainen tuhlaa perheen rahat, kun käyttää niitä lapsiin. Lasten harrastuksiin ja vaatteisiin menevät rahat on miesten mielestä turhia naisten kuluja. Lapsettomat miehet ovat omasta mielestään lapsiperheiden asioiden asiantuntijoita.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää tämmöinen aloitus,kun ei sit viitsi vaivautua kertomaan kuin kävi ja onko selvinnyt mitään??

Taisi olla vain valetta koko juttu.

Kannattaisikin lopetaa kommentointi tähän ketjuun.

Mietin ihan samaa, että aivan turha tähän kommentoida mitään kun ap ei osallistu aloituksen jälkeen enää keskusteluun.

Tehtaileeko näitä aloituksia joku toimituksen harjoittelija, jotta pysyisi keskustelu vilkkaana? 😂 Ei sitten enää kehtaa vastailla muka ap:na ketjuun, koska se menisi jo liian pitkälle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää tämmöinen aloitus,kun ei sit viitsi vaivautua kertomaan kuin kävi ja onko selvinnyt mitään??

Taisi olla vain valetta koko juttu.

Kannattaisikin lopetaa kommentointi tähän ketjuun.

Mietin ihan samaa, että aivan turha tähän kommentoida mitään kun ap ei osallistu aloituksen jälkeen enää keskusteluun.

Tehtaileeko näitä aloituksia joku toimituksen harjoittelija, jotta pysyisi keskustelu vilkkaana? 😂 Ei sitten enää kehtaa vastailla muka ap:na ketjuun, koska se menisi jo liian pitkälle

Samaa mieltä! Eiköhän tätä asiaa ole jo riittävästi käsitelty. Joku toimittaja saa riittävästi kommentteja juttunsa pohjaksi. Aloittaja on joko oikeasti olemassa tai sitten ei.

Ärsyttää tällaiset ap:n tyyliset kirjoittajat jotka eivät koskaan vaivaudu kiittämään neuvoista!

Onko tuo nyt normaalia, että otetaan toisen kuullen esiin raha-asiat, jos ei ole yhteisestä tilistä kyse? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

'Tässä nyt kuitenkin puhutaan useiden satojentuhansien eurojen omaisuudesta. Sellaisia rahoja ei Suomessa työntekijänä tienata, se on fakta.'

Juuri oli hesarissa juttu vaatimattomasti eläneestä työmies Erkki Virtasesta. Kuoleman jälkeen hänen omaisuutensa arvoksi paljastui lähes 2,5 miljoonaa. Omaiset oli luulleet, että kyseessä on pilkkuvirhe.

Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot.

(Ja joo, työmies Virtanen oli myös osannut sijoittaa omaisuuttaan. Oli hankkinut osakkeita ja toisaalta sijoitusasuntoja, ja toiminut niissä isännöitsijänä, mikä sekin vaatii työtä, osaamista ja aikaa eli ei tule ilmaiseksi. Mutta tähän kaikkeen on myös meillä kaikilla muilla mahdollisuus. )

Anna mä arvaan. Miehellä ei ollut vaimoa tuhlaamassa perheen rahoja?

Eihän sillä ollut perhettä.

Sitähän se just sanoi...pönttö.

Pönttö olet itse. Miesten mielestä nainen tuhlaa perheen rahat, kun käyttää niitä lapsiin. Lasten harrastuksiin ja vaatteisiin menevät rahat on miesten mielestä turhia naisten kuluja. Lapsettomat miehet ovat omasta mielestään lapsiperheiden asioiden asiantuntijoita.

Niitäkin voi vähän harkita, että mikä on tarpeellista. Ei kaikkea ole pakko saada, eikä varsinkaan sitä kalleinta. Naisille lapsen varusteista ja vaatteistakin on tullut jotain kilpavarustelua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

'Tässä nyt kuitenkin puhutaan useiden satojentuhansien eurojen omaisuudesta. Sellaisia rahoja ei Suomessa työntekijänä tienata, se on fakta.'

Juuri oli hesarissa juttu vaatimattomasti eläneestä työmies Erkki Virtasesta. Kuoleman jälkeen hänen omaisuutensa arvoksi paljastui lähes 2,5 miljoonaa. Omaiset oli luulleet, että kyseessä on pilkkuvirhe.

Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot.

(Ja joo, työmies Virtanen oli myös osannut sijoittaa omaisuuttaan. Oli hankkinut osakkeita ja toisaalta sijoitusasuntoja, ja toiminut niissä isännöitsijänä, mikä sekin vaatii työtä, osaamista ja aikaa eli ei tule ilmaiseksi. Mutta tähän kaikkeen on myös meillä kaikilla muilla mahdollisuus. )

Anna mä arvaan. Miehellä ei ollut vaimoa tuhlaamassa perheen rahoja?

Eihän sillä ollut perhettä.

Sitähän se just sanoi...pönttö.

Pönttö olet itse. Miesten mielestä nainen tuhlaa perheen rahat, kun käyttää niitä lapsiin. Lasten harrastuksiin ja vaatteisiin menevät rahat on miesten mielestä turhia naisten kuluja. Lapsettomat miehet ovat omasta mielestään lapsiperheiden asioiden asiantuntijoita.

Niitäkin voi vähän harkita, että mikä on tarpeellista. Ei kaikkea ole pakko saada, eikä varsinkaan sitä kalleinta. Naisille lapsen varusteista ja vaatteistakin on tullut jotain kilpavarustelua. 

Lapset kasvaa koko ajan, joten niitä vaatteita joutuu hankkimaan usein. Sen lisäksi vaatteiden pitää olla mitoitukseltaan lapselle sopivia, helppohoitoisia ja terveydelle turvallisia. Varsinkin talvivaatteiden pitää olla sellaisia, että lapsi pysyy kuivana ja lämpimänä eikä lapsi ole hiestä märkänä ulkona touhutessa. Hinta ja laatu kulkee käsi kädessä. Ei ne vaelluksia harrastavat aikuisetkaan osta halvinta mahdollista.

1. Pettäjä. He hommaavat toisen tilin tai luottokortin pyörittääkseen salasuhdettaan

2. On voittanut lotossa ja ei halua sinun saavan puolta rahoista

3. Elättää lehtolasta

Vierailija kirjoitti:

Mulle kävi niin että uusi miesystävä valehteli aivan kaikesta. Hänellä muka katosi pankkikortit ja nettipankki meni siksi kiinni. Kännykänkin näyttö hajosi ja ei voinut sitten käyttää edes face-id:ta ym. ja pankkiasioiden järjestämiseen meni (muka) viikkoja. Pokkana selitti että meni pankkiin mutta ei palveltu kun ei ollut mukana passia, vain ajokortti. Uutta pankkikorttia ei kuulunut postissa ja muuta höpinää. Muka soitteli asiasta vaikka kuinka monta kertaa pankkiin. Lopuksi väitti vielä vaihtaneensa pankkia ja rahaa piti olla säästötilillä paljon.

Tässä välissä oli ostettu halpa auto minun rahoillani hänen nimiinsä, toki hänen piti se maksaa minulle pian takaisin kun saa tilinsä käyttöön taas. Sitä päivää ei sitten koskaan tullut ja auton myi eteenpäin. Toki ensin minulle valehteli että auto hajosi ja meni romuttamolle. Näin hän sai rahallista hyötyä itselleen vielä lisää. Tämä on todella kätevää, ei suoraan varastamista eikä poliisin mukaan edes petos.

Poliisitkin siis vaan nauroivat minulle ja tämä mies jatkaa nyt toisten naisten huijaamista samalla tarinalla. Hän ei varmasti koskaan tule maksamaan minulle velkojaan, kaikenlaista hassua selittää miksi ei ole rahaa. Töissä kuitenkin on, rahaa olisi. Nykyään ajaa paljon hienommalla autollakin jo.

Koskaan, ikinä ei kannata luottaa siihen mitä miehet sanovat rahatilanteestaan. Varallisuuden voi aina valehdella, veloista jättää kertomatta. Kun nainen maksaa valtavat laskut ja ostaa kalliita tavaroita, mies voi myydä ne eteenpäin ja sitten kadota. Toki joku nainenkin näin saattaa tehdä. Mutta siis itselleni oli kallis "miesystävä" ja opetus elämästä. Eikä ollut mikään nuori herra vaan viisikymppinen "herrasmies".

Outoa, kyseessä kuitenkin Auervaara / romanssihuijaus. Auttaisiko asianajajan palkkaus?

Tai jos pelkkä kosto riittää, googlaa keinoja... Esim. kaiken maailman roskapostin tilaaminen hänen kotiinsa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos miehesi ei halunnut sinun tietävän, ja etsit tiedot, loukkaat miestäsi. Sinua loukkasi se, että miehesi ei halunnut kertoa. Minusta kumppanuus perustuu luottamukseen, mutta myös vapauteen olla oma itsensä,

En muista kirjaa, mutta siinä suhde päättyi, koska nainen halusi uskoa aina pahaa. Jos luotat mieheesi muuten, eikö olisi tässäkin asiassa parasta luottaa ja kunnioittaa hänen tahtoaan. Rakkaus on pitkälti tahtotila.

Tajuatko nyt ollenkaan ristiriitaisuuttasi? Mieheltähän se luottamus kumppaniin puuttuu kun salailee.

Miksi ap:n pitäisi tietää miehensä raha-asioista, jos mies hoitaa sitoumuksena? En minulla tulisi mieleenikään kertoa ukolle kaikkia omistuksiani. Meillä on yhteinen koti, mutta miksi sen pitäisi tietää sijoitukseni? Enkä kysy, miten rahoittaa isommat ostot? Kumppanuuteen tarvitaan kaksi tasavertaista.

Huomaatko oman ristiriitaisuutesi? Tasavertainen kumppani ja salailu. Miten nämä niikuin oikeasti sopii yhteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä nyt päiväunia pukkaa. 😂😂😂 Sinä et mitään isoja omaisuuksia kerää olemalla työnantajan leivissä. Tai no, onhan se muutama tonnikin jollekin omaisuus. Tässä nyt kuitenkin puhutaan useiden satojentuhansien eurojen omaisuudesta. Sellaisia rahoja ei Suomessa työntekijänä tienata, se on fakta. Toki jos olet ison pörssiyhtiön johtokunnassa, niin sitten. Mutta muuten ei. Suomessakin voi rikastua esim yrittäjänä luomalla menestyvän yrityksen ja sitten myymällä se hyvään hintaan. Yrittäjänä toki voi myös tienata suhmuroimalla julkisen ja yksityisen rajapinnassa ja huijaamalla, siitähän on viime aikoina ollut esimerkkinä mm. kaiken maailman urokset. Mutta näissä tapauksissa asiat tuskin tulee puolisolle yllätyksenä.

 

Tota, olen laskenut että jos saan olla vielä 10 vuotta töissä (olisin silloin n. 50-vuotias), niin minulla olisi vähintään 180 000€ säästössä, yksi sijoitusasunto (on nyt jo maksettu) ja nykyinen asunto melkein maksettu. Ei se ehkä vielä rikastumista ole, mutta ihan huolettomasti silloin saisi elellä. 

Miten se elämä vuokra-asunnon ja omaisuuden kanssa on huoletonta? Koko ajan mietit menetätkö jotain yms. Mutta jos elämä on vain rahaa niin mikä ettei ja perikunta kiittää aina:)

Vierailija kirjoitti:

Mulle kävi niin että uusi miesystävä valehteli aivan kaikesta. Hänellä muka katosi pankkikortit ja nettipankki meni siksi kiinni. Kännykänkin näyttö hajosi ja ei voinut sitten käyttää edes face-id:ta ym. ja pankkiasioiden järjestämiseen meni (muka) viikkoja. Pokkana selitti että meni pankkiin mutta ei palveltu kun ei ollut mukana passia, vain ajokortti. Uutta pankkikorttia ei kuulunut postissa ja muuta höpinää. Muka soitteli asiasta vaikka kuinka monta kertaa pankkiin. Lopuksi väitti vielä vaihtaneensa pankkia ja rahaa piti olla säästötilillä paljon.

Tässä välissä oli ostettu halpa auto minun rahoillani hänen nimiinsä, toki hänen piti se maksaa minulle pian takaisin kun saa tilinsä käyttöön taas. Sitä päivää ei sitten koskaan tullut ja auton myi eteenpäin. Toki ensin minulle valehteli että auto hajosi ja meni romuttamolle. Näin hän sai rahallista hyötyä itselleen vielä lisää. Tämä on todella kätevää, ei suoraan varastamista eikä poliisin mukaan edes petos.

Poliisitkin siis vaan nauroivat minulle ja tämä mies jatkaa nyt toisten naisten huijaamista samalla tarinalla. Hän ei varmasti koskaan tule maksamaan minulle velkojaan, kaikenlaista hassua selittää miksi ei ole rahaa. Töissä kuitenkin on, rahaa olisi. Nykyään ajaa paljon hienommalla autollakin jo.

Koskaan, ikinä ei kannata luottaa siihen mitä miehet sanovat rahatilanteestaan. Varallisuuden voi aina valehdella, veloista jättää kertomatta. Kun nainen maksaa valtavat laskut ja ostaa kalliita tavaroita, mies voi myydä ne eteenpäin ja sitten kadota. Toki joku nainenkin näin saattaa tehdä. Mutta siis itselleni oli kallis "miesystävä" ja opetus elämästä. Eikä ollut mikään nuori herra vaan viisikymppinen "herrasmies".

Miten tämä nyt on miesten syy? Sinä olet tyhmä ja uskot kaiken mitä toinen sanoo, niin mitä odotat? Tässä tulee se ongelma naiset. Te aina valitsette ne huonot miehet ja syytätte kaikki muita kuin itseänne.

Voiko olla pelivelkoja? Pikavippejä? Maksua seksipalveluista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyikkö mieheltä miksi se vastasi ei? Että onko sillä joku säästötili kenties? Vai velkaa?

En ole kysynyt vielä. Olen jotenkin niin hämmentynyt asiasta, loukkaantunutkin, että pitää sulatella. Pelkään että mies keksii jonkun hätävalheen, eikä ole rehellinen.

Ap

tehän asutte samassa taloudessa? säkö et pääse käsiksi sen pankkitunnuksiin?

jos et halua tuota tehdä, niin kysy siltä ja kun se on kertonut versionsa, niin sano, että loggaantuu pankkiin niin tarkistetaan.

Mitähän kettua taas? Puolisoni ei todellakaan tiedä mikä on tunnukseni, eikä hänellä ole pääsyä puhelimeeni, eikä edes tiedä sovelluksen pin-koodia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyikkö mieheltä miksi se vastasi ei? Että onko sillä joku säästötili kenties? Vai velkaa?

En ole kysynyt vielä. Olen jotenkin niin hämmentynyt asiasta, loukkaantunutkin, että pitää sulatella. Pelkään että mies keksii jonkun hätävalheen, eikä ole rehellinen.

Ap

tehän asutte samassa taloudessa? säkö et pääse käsiksi sen pankkitunnuksiin?

jos et halua tuota tehdä, niin kysy siltä ja kun se on kertonut versionsa, niin sano, että loggaantuu pankkiin niin tarkistetaan.

Mitähän kettua taas? Puolisoni ei todellakaan tiedä mikä on tunnukseni, eikä hänellä ole pääsyä puhelimeeni, eikä edes tiedä sovelluksen pin-koodia. 

AP voi maksaa palveluista missä kartoitetaan mm. henkilön velat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos miehesi ei halunnut sinun tietävän, ja etsit tiedot, loukkaat miestäsi. Sinua loukkasi se, että miehesi ei halunnut kertoa. Minusta kumppanuus perustuu luottamukseen, mutta myös vapauteen olla oma itsensä,

En muista kirjaa, mutta siinä suhde päättyi, koska nainen halusi uskoa aina pahaa. Jos luotat mieheesi muuten, eikö olisi tässäkin asiassa parasta luottaa ja kunnioittaa hänen tahtoaan. Rakkaus on pitkälti tahtotila.

Tajuatko nyt ollenkaan ristiriitaisuuttasi? Mieheltähän se luottamus kumppaniin puuttuu kun salailee.

Miksi ap:n pitäisi tietää miehensä raha-asioista, jos mies hoitaa sitoumuksena? En minulla tulisi mieleenikään kertoa ukolle kaikkia omistuksiani. Meillä on yhteinen koti, mutta miksi sen pitäisi tietää sijoitukseni? Enkä kysy, miten rahoittaa isommat ostot? Kumppanuuteen tarvitaan kaksi tasavertaista.

Huomaatko oman ristiriitaisuutesi? Tasavertainen kumppani ja salailu. Miten nämä niikuin oikeasti sopii yhteen?

Me mentiin aikoinaan yhteen kakaroina. Kumpikin teki alussa kahta työtä, että saimme kerättyä omaan asuntoon käsirahan, sitten mies perusti oman yrityksen ja sovimme niihin aikoihin, että käytämme yhteiselämään suurin piirtein saman verran. Meillä oli hieno piikki systeemi, kuun lopussa laskimme, minkä verran kumpikin oli käyttänyt ja seuraavassa kuussa tasasimme. 

Se, että emme kerro toiselle, mitä omistamme, ei ole salailua, me tiedämme, että toisella on varallisuutta ja se riittää. Ja vaikka jostakin kertoo, yleensä vain kiinteä jää mieleen.