Lue keskustelun säännöt.
Luulin että minulla ja miehellä ei ole raha-asioissa salaisuuksia mutta pankissa kävikin näin
10.05.2022 |
Olimme avaamassa tiliä parivuotiaalle lapsellemme kun virkailija olisi halunnut ottaa puheeksi meidän vanhempien raha-asiat. Hän kysyi että voiko näistä puhua vapaasti molempien kuullen. Mies vastasi hätäisesti: ei.
Olen nyt aika kummissani, meillä on yhteinen asuntolaina, yhteinen talous. Olen luullut ettemme salaile näissä asioissa. Palkkatulotkin on suunnilleen yhtä suuret, ei ole mitään elätettävä/elättäjä-asetelmaa.
Mitä tästä nyt pitäisi ajatella. Miksi te salaatte varallisuus- tai tulotietoja puolisolta?
Kommentit (716)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäpä kerron miksi moni mies pitää rahansa naiselta salassa. Kaikki esimerkit ovat tosielämästä, ja niissä toistuu samat pulmat. Osaatte ehkä päätellä mitä ne ovat.
ERI ELINTASO
Minä tein pidempää päivää ja todella stressaavaa työtä, josta maksettiin paremmin. Muuttaessamme yhteen tämä oli naisesta reilua. Päädyin maksamaan yhteisiä matkoja ym, ja se oli minulle ok. Mutta tämä ei riittänyt; nainen tunsi että hän on minun armoillani, kaikkea kivaa kallista saa vain kun minä haluan tarjota, tai pyytämällä. Jouduin kysymään moneen kertaan mitä nainen sitten halusi, kunnes hän viimein kiukustuttuaan sanoi että rahojen pitäisi olla yhteisessä käytössä.SAMA ELINTASO, TOISELLA ENEMMÄN RAHAA
Tämä on kaatunut siihen että asia on naiselle ensin ok. Mutta sitten kummasti toiveet asunnosta, matkoista, harrastuksista, ym alkavat perustua elintasoon joka on mahdollinen vain jos minä kustannan isomman osan. Minulle vaatimaton elämä kävisi, mutta se onkin köyhempi osapuoli jolle ei käy."VÄLTTÄMÄTTÖMÄT MENOT"
Kerroin jo esimerkin tosielämästä. Kun miehellä on rahaa, kummasti nainen ei varaudukaan mihinkään. Eikö se ole tiedossa että kodinkoneet hajoavat, autoa pitää rempata, asunto ei pysy uudenveroisena loputtomiin, ja että se hevonen saattaa joutua ähkyn tms vuoksi eläinlääkäriin? Ja kappas vain, syntyykin tilanne jossa miehellä on moraalinen velvollisuus auttaa, vaikka on sovittu että nainen vastaa heppansa kuluista.SAMANLAISET TULOT, SÄÄSTÄMINEN VS TUHLAAMINEN
Lienee reilua että jos tuhlaa, saa enemmän kaikkea kivaa nyt. Jos säästää, saa enemmän kaikkea kivaa myöhemmin. Eikö? Mutta kummasti sitten myöhemmin se tuntuukin epäreilulta kun itsellä on edessä köyhät ajat, kun taas toisella on mukava eläkekassa odottelemassa vanhuuden päiviä.Kaikissa toistuu samat kolme ongelmaa.
1) Tieto miehen rahoista ja potentiaalisesti mukavammasta elämästä tuntuu olevan vastustamaton kiusaus. Ne rahat on saatava omaan käyttöön.
2) Se mitä on sovittu, ei pädekään. Vaikka kuinka kysyisi että onko tämä nyt varmasti ok, naisen tunnetila muuttuukin. Ja aina sellaiseksi ettei tyytyväisyyttä saavuteta ennen kuin miehen rahat on saatu omaan käyttöön.
3) Jollain ihme tavalla nainen onnistuu luomaan tilanteen jossa on sovittu asioista, mutta herrasmies unohtaisi sopimuksen ja antaisi naiselle rahaa. Kun miehellä on rahaa, tarve rahalle löytyy kyllä. Mutta toki ilmaisematta suoraan mistä on kyse, koska silloin nainen tuntisi elävänsä miehen kustannuksella (niin kuin asia oikeasti olisi).Asiallista ja realistista pohdintaa, mielestäni tämä ei kuitenkaan ole sukupuolisidonnaista. Monessa parisuhteessa nainen on se enemmän tienaava.
On sukupuolisidonnaista.
Parisuhteessa olevat miehet tienaavat huomattavasti enemmän kuin parisuhteessa olevat naiset.
pl. vanhimmat ikäluokat, sinkkunaiset tienaavat hieman enemmän kuin sinkkunaiset.
= naiset pariutuvat selkeästi ylöspäin.
Lähde: Tilastokeskus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäpä kerron miksi moni mies pitää rahansa naiselta salassa. Kaikki esimerkit ovat tosielämästä, ja niissä toistuu samat pulmat. Osaatte ehkä päätellä mitä ne ovat.
ERI ELINTASO
Minä tein pidempää päivää ja todella stressaavaa työtä, josta maksettiin paremmin. Muuttaessamme yhteen tämä oli naisesta reilua. Päädyin maksamaan yhteisiä matkoja ym, ja se oli minulle ok. Mutta tämä ei riittänyt; nainen tunsi että hän on minun armoillani, kaikkea kivaa kallista saa vain kun minä haluan tarjota, tai pyytämällä. Jouduin kysymään moneen kertaan mitä nainen sitten halusi, kunnes hän viimein kiukustuttuaan sanoi että rahojen pitäisi olla yhteisessä käytössä.SAMA ELINTASO, TOISELLA ENEMMÄN RAHAA
Tämä on kaatunut siihen että asia on naiselle ensin ok. Mutta sitten kummasti toiveet asunnosta, matkoista, harrastuksista, ym alkavat perustua elintasoon joka on mahdollinen vain jos minä kustannan isomman osan. Minulle vaatimaton elämä kävisi, mutta se onkin köyhempi osapuoli jolle ei käy."VÄLTTÄMÄTTÖMÄT MENOT"
Kerroin jo esimerkin tosielämästä. Kun miehellä on rahaa, kummasti nainen ei varaudukaan mihinkään. Eikö se ole tiedossa että kodinkoneet hajoavat, autoa pitää rempata, asunto ei pysy uudenveroisena loputtomiin, ja että se hevonen saattaa joutua ähkyn tms vuoksi eläinlääkäriin? Ja kappas vain, syntyykin tilanne jossa miehellä on moraalinen velvollisuus auttaa, vaikka on sovittu että nainen vastaa heppansa kuluista.SAMANLAISET TULOT, SÄÄSTÄMINEN VS TUHLAAMINEN
Lienee reilua että jos tuhlaa, saa enemmän kaikkea kivaa nyt. Jos säästää, saa enemmän kaikkea kivaa myöhemmin. Eikö? Mutta kummasti sitten myöhemmin se tuntuukin epäreilulta kun itsellä on edessä köyhät ajat, kun taas toisella on mukava eläkekassa odottelemassa vanhuuden päiviä.Kaikissa toistuu samat kolme ongelmaa.
1) Tieto miehen rahoista ja potentiaalisesti mukavammasta elämästä tuntuu olevan vastustamaton kiusaus. Ne rahat on saatava omaan käyttöön.
2) Se mitä on sovittu, ei pädekään. Vaikka kuinka kysyisi että onko tämä nyt varmasti ok, naisen tunnetila muuttuukin. Ja aina sellaiseksi ettei tyytyväisyyttä saavuteta ennen kuin miehen rahat on saatu omaan käyttöön.
3) Jollain ihme tavalla nainen onnistuu luomaan tilanteen jossa on sovittu asioista, mutta herrasmies unohtaisi sopimuksen ja antaisi naiselle rahaa. Kun miehellä on rahaa, tarve rahalle löytyy kyllä. Mutta toki ilmaisematta suoraan mistä on kyse, koska silloin nainen tuntisi elävänsä miehen kustannuksella (niin kuin asia oikeasti olisi).Asiallista ja realistista pohdintaa, mielestäni tämä ei kuitenkaan ole sukupuolisidonnaista. Monessa parisuhteessa nainen on se enemmän tienaava.
On sukupuolisidonnaista.
Parisuhteessa olevat miehet tienaavat huomattavasti enemmän kuin parisuhteessa olevat naiset.
pl. vanhimmat ikäluokat, sinkkunaiset tienaavat hieman enemmän kuin sinkkunaiset.
= naiset pariutuvat selkeästi ylöspäin.
Lähde: Tilastokeskus.
* pl. vanhimmat ikäluokat, sinkkunaiset tienaavat hieman enemmän kuin sinkkumiehet.
Toisin sanottuna, kun miehellä on tarjottavaa, todennäköisyys että hän päätyy parisuhteeseen, kasvaa.
Naisella käykin toisin päin, varakkaissa naisissa on enemmän sinkkuja kuin keskituloisissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäpä kerron miksi moni mies pitää rahansa naiselta salassa. Kaikki esimerkit ovat tosielämästä, ja niissä toistuu samat pulmat. Osaatte ehkä päätellä mitä ne ovat.
ERI ELINTASO
Minä tein pidempää päivää ja todella stressaavaa työtä, josta maksettiin paremmin. Muuttaessamme yhteen tämä oli naisesta reilua. Päädyin maksamaan yhteisiä matkoja ym, ja se oli minulle ok. Mutta tämä ei riittänyt; nainen tunsi että hän on minun armoillani, kaikkea kivaa kallista saa vain kun minä haluan tarjota, tai pyytämällä. Jouduin kysymään moneen kertaan mitä nainen sitten halusi, kunnes hän viimein kiukustuttuaan sanoi että rahojen pitäisi olla yhteisessä käytössä.SAMA ELINTASO, TOISELLA ENEMMÄN RAHAA
Tämä on kaatunut siihen että asia on naiselle ensin ok. Mutta sitten kummasti toiveet asunnosta, matkoista, harrastuksista, ym alkavat perustua elintasoon joka on mahdollinen vain jos minä kustannan isomman osan. Minulle vaatimaton elämä kävisi, mutta se onkin köyhempi osapuoli jolle ei käy."VÄLTTÄMÄTTÖMÄT MENOT"
Kerroin jo esimerkin tosielämästä. Kun miehellä on rahaa, kummasti nainen ei varaudukaan mihinkään. Eikö se ole tiedossa että kodinkoneet hajoavat, autoa pitää rempata, asunto ei pysy uudenveroisena loputtomiin, ja että se hevonen saattaa joutua ähkyn tms vuoksi eläinlääkäriin? Ja kappas vain, syntyykin tilanne jossa miehellä on moraalinen velvollisuus auttaa, vaikka on sovittu että nainen vastaa heppansa kuluista.SAMANLAISET TULOT, SÄÄSTÄMINEN VS TUHLAAMINEN
Lienee reilua että jos tuhlaa, saa enemmän kaikkea kivaa nyt. Jos säästää, saa enemmän kaikkea kivaa myöhemmin. Eikö? Mutta kummasti sitten myöhemmin se tuntuukin epäreilulta kun itsellä on edessä köyhät ajat, kun taas toisella on mukava eläkekassa odottelemassa vanhuuden päiviä.Kaikissa toistuu samat kolme ongelmaa.
1) Tieto miehen rahoista ja potentiaalisesti mukavammasta elämästä tuntuu olevan vastustamaton kiusaus. Ne rahat on saatava omaan käyttöön.
2) Se mitä on sovittu, ei pädekään. Vaikka kuinka kysyisi että onko tämä nyt varmasti ok, naisen tunnetila muuttuukin. Ja aina sellaiseksi ettei tyytyväisyyttä saavuteta ennen kuin miehen rahat on saatu omaan käyttöön.
3) Jollain ihme tavalla nainen onnistuu luomaan tilanteen jossa on sovittu asioista, mutta herrasmies unohtaisi sopimuksen ja antaisi naiselle rahaa. Kun miehellä on rahaa, tarve rahalle löytyy kyllä. Mutta toki ilmaisematta suoraan mistä on kyse, koska silloin nainen tuntisi elävänsä miehen kustannuksella (niin kuin asia oikeasti olisi).Asiallista ja realistista pohdintaa, mielestäni tämä ei kuitenkaan ole sukupuolisidonnaista. Monessa parisuhteessa nainen on se enemmän tienaava.
On sukupuolisidonnaista.
Parisuhteessa olevat miehet tienaavat huomattavasti enemmän kuin parisuhteessa olevat naiset.
pl. vanhimmat ikäluokat, sinkkunaiset tienaavat hieman enemmän kuin sinkkunaiset.
= naiset pariutuvat selkeästi ylöspäin.
Lähde: Tilastokeskus.
Mikähän on se prosenttiosuus? Jos mietin omaa parisuhdettani ja tuttujani (ikäluokassa 30-50-v), niin kyllä noin puolessa nimenomaan nainen on se enemmän tienaava. Jos jompi kumpi vanhemmista on lasten kanssa kotona, on hänen tulot toki tuolloin pienemmät.
Vierailija kirjoitti:
Tiivistettynä:
-Naisella saa olla salainen hätätili, esim yllättävää avioeroa varten
-Miehellä ei saa olla salaista hätätiliä, esim yllättävää avioeroa varten
Tai johonkin muuhun yllättävään henkilökohtaiseen menoon.
Minkälaisista summista on kysymys, joku pari tonnia on varmaan ok olla omalla hätätilillä?
Vierailija kirjoitti:
Minäpä kerron miksi moni mies pitää rahansa naiselta salassa. Kaikki esimerkit ovat tosielämästä, ja niissä toistuu samat pulmat. Osaatte ehkä päätellä mitä ne ovat.
ERI ELINTASO
Minä tein pidempää päivää ja todella stressaavaa työtä, josta maksettiin paremmin. Muuttaessamme yhteen tämä oli naisesta reilua. Päädyin maksamaan yhteisiä matkoja ym, ja se oli minulle ok. Mutta tämä ei riittänyt; nainen tunsi että hän on minun armoillani, kaikkea kivaa kallista saa vain kun minä haluan tarjota, tai pyytämällä. Jouduin kysymään moneen kertaan mitä nainen sitten halusi, kunnes hän viimein kiukustuttuaan sanoi että rahojen pitäisi olla yhteisessä käytössä.SAMA ELINTASO, TOISELLA ENEMMÄN RAHAA
Tämä on kaatunut siihen että asia on naiselle ensin ok. Mutta sitten kummasti toiveet asunnosta, matkoista, harrastuksista, ym alkavat perustua elintasoon joka on mahdollinen vain jos minä kustannan isomman osan. Minulle vaatimaton elämä kävisi, mutta se onkin köyhempi osapuoli jolle ei käy."VÄLTTÄMÄTTÖMÄT MENOT"
Kerroin jo esimerkin tosielämästä. Kun miehellä on rahaa, kummasti nainen ei varaudukaan mihinkään. Eikö se ole tiedossa että kodinkoneet hajoavat, autoa pitää rempata, asunto ei pysy uudenveroisena loputtomiin, ja että se hevonen saattaa joutua ähkyn tms vuoksi eläinlääkäriin? Ja kappas vain, syntyykin tilanne jossa miehellä on moraalinen velvollisuus auttaa, vaikka on sovittu että nainen vastaa heppansa kuluista.SAMANLAISET TULOT, SÄÄSTÄMINEN VS TUHLAAMINEN
Lienee reilua että jos tuhlaa, saa enemmän kaikkea kivaa nyt. Jos säästää, saa enemmän kaikkea kivaa myöhemmin. Eikö? Mutta kummasti sitten myöhemmin se tuntuukin epäreilulta kun itsellä on edessä köyhät ajat, kun taas toisella on mukava eläkekassa odottelemassa vanhuuden päiviä.Kaikissa toistuu samat kolme ongelmaa.
1) Tieto miehen rahoista ja potentiaalisesti mukavammasta elämästä tuntuu olevan vastustamaton kiusaus. Ne rahat on saatava omaan käyttöön.
2) Se mitä on sovittu, ei pädekään. Vaikka kuinka kysyisi että onko tämä nyt varmasti ok, naisen tunnetila muuttuukin. Ja aina sellaiseksi ettei tyytyväisyyttä saavuteta ennen kuin miehen rahat on saatu omaan käyttöön.
3) Jollain ihme tavalla nainen onnistuu luomaan tilanteen jossa on sovittu asioista, mutta herrasmies unohtaisi sopimuksen ja antaisi naiselle rahaa. Kun miehellä on rahaa, tarve rahalle löytyy kyllä. Mutta toki ilmaisematta suoraan mistä on kyse, koska silloin nainen tuntisi elävänsä miehen kustannuksella (niin kuin asia oikeasti olisi).
Ja edelleen, mistä te tuollaisia naisia löydätte???
Ja niiden kanssa on pakko päätyä yksiin.
Yrittäkää nyt rahakkaat ukot löytää yhtä rahakas nainen tai jos tyydytte siihen tyhjätaskunaiseen niin sitten ei auta muuta kuin levitellä lompsaa jos haluatte vaimonne pitää, kun se osingoille haluaa.
Elämä on täynnä valintoja ja yksi valinta on ottaa huonosti tienaava nainen ja sitten yritellä siltä piilotella rahojaan.
Toinen vaihtoehto on etsiä rinnalleen yhtäpaljon tienaava/miestä varakkaampi nainen.
Jos itse olet tyhmyyttäsi valinnut köyhän ja raha-ahneen naisen, niin ei se meidän vika ole.
Katopa ensi kerralla paremmin eteesi ja kannattaa kiinnittää naisessa huomio muuhunkin kuin ulkonäkoon ja tissien kokoon.
Miksi valitset köyhän naisen, jos et sitten ole valmis sitä elättämään? Suomessa saa ihan itse valita puolisonsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäpä kerron miksi moni mies pitää rahansa naiselta salassa. Kaikki esimerkit ovat tosielämästä, ja niissä toistuu samat pulmat. Osaatte ehkä päätellä mitä ne ovat.
ERI ELINTASO
Minä tein pidempää päivää ja todella stressaavaa työtä, josta maksettiin paremmin. Muuttaessamme yhteen tämä oli naisesta reilua. Päädyin maksamaan yhteisiä matkoja ym, ja se oli minulle ok. Mutta tämä ei riittänyt; nainen tunsi että hän on minun armoillani, kaikkea kivaa kallista saa vain kun minä haluan tarjota, tai pyytämällä. Jouduin kysymään moneen kertaan mitä nainen sitten halusi, kunnes hän viimein kiukustuttuaan sanoi että rahojen pitäisi olla yhteisessä käytössä.SAMA ELINTASO, TOISELLA ENEMMÄN RAHAA
Tämä on kaatunut siihen että asia on naiselle ensin ok. Mutta sitten kummasti toiveet asunnosta, matkoista, harrastuksista, ym alkavat perustua elintasoon joka on mahdollinen vain jos minä kustannan isomman osan. Minulle vaatimaton elämä kävisi, mutta se onkin köyhempi osapuoli jolle ei käy."VÄLTTÄMÄTTÖMÄT MENOT"
Kerroin jo esimerkin tosielämästä. Kun miehellä on rahaa, kummasti nainen ei varaudukaan mihinkään. Eikö se ole tiedossa että kodinkoneet hajoavat, autoa pitää rempata, asunto ei pysy uudenveroisena loputtomiin, ja että se hevonen saattaa joutua ähkyn tms vuoksi eläinlääkäriin? Ja kappas vain, syntyykin tilanne jossa miehellä on moraalinen velvollisuus auttaa, vaikka on sovittu että nainen vastaa heppansa kuluista.SAMANLAISET TULOT, SÄÄSTÄMINEN VS TUHLAAMINEN
Lienee reilua että jos tuhlaa, saa enemmän kaikkea kivaa nyt. Jos säästää, saa enemmän kaikkea kivaa myöhemmin. Eikö? Mutta kummasti sitten myöhemmin se tuntuukin epäreilulta kun itsellä on edessä köyhät ajat, kun taas toisella on mukava eläkekassa odottelemassa vanhuuden päiviä.Kaikissa toistuu samat kolme ongelmaa.
1) Tieto miehen rahoista ja potentiaalisesti mukavammasta elämästä tuntuu olevan vastustamaton kiusaus. Ne rahat on saatava omaan käyttöön.
2) Se mitä on sovittu, ei pädekään. Vaikka kuinka kysyisi että onko tämä nyt varmasti ok, naisen tunnetila muuttuukin. Ja aina sellaiseksi ettei tyytyväisyyttä saavuteta ennen kuin miehen rahat on saatu omaan käyttöön.
3) Jollain ihme tavalla nainen onnistuu luomaan tilanteen jossa on sovittu asioista, mutta herrasmies unohtaisi sopimuksen ja antaisi naiselle rahaa. Kun miehellä on rahaa, tarve rahalle löytyy kyllä. Mutta toki ilmaisematta suoraan mistä on kyse, koska silloin nainen tuntisi elävänsä miehen kustannuksella (niin kuin asia oikeasti olisi).Asiallista ja realistista pohdintaa, mielestäni tämä ei kuitenkaan ole sukupuolisidonnaista. Monessa parisuhteessa nainen on se enemmän tienaava.
On sukupuolisidonnaista.
Parisuhteessa olevat miehet tienaavat huomattavasti enemmän kuin parisuhteessa olevat naiset.
pl. vanhimmat ikäluokat, sinkkunaiset tienaavat hieman enemmän kuin sinkkunaiset.
= naiset pariutuvat selkeästi ylöspäin.
Lähde: Tilastokeskus.
Mikähän on se prosenttiosuus? Jos mietin omaa parisuhdettani ja tuttujani (ikäluokassa 30-50-v), niin kyllä noin puolessa nimenomaan nainen on se enemmän tienaava. Jos jompi kumpi vanhemmista on lasten kanssa kotona, on hänen tulot toki tuolloin pienemmät.
https://www.stat.fi/artikkelit/2014/art_2014-02-26_006_001.gif
https://www.stat.fi/artikkelit/2014/art_2014-02-26_006_002.gif
Kuinkahan moni nainen haluaa tulla elätetyksi'? Onnellisuus vaatii tasavertaisen suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikki pitäisi jakaa
No vaikka siksi, ettei toiselle tule pahoja yllätyksiä jossain elämän vaiheessa.
Sukulaiseni meni naimisiin maanviljelijän kanssa ja alussa tehtiin avioehto, että jos avioliitto purkautuu 5v sisällä, ei nainen saa mitään. Aika kului ja liitto kesti monia vuosikymmeniä, vaimo teki lähes kaikki talon työt, hoiti karjat , ajoi koneita pellolla jne koska mies oli sairaalloinen.
Mies sitten kuoli ja kävi ilmi, että avioehto oli edelleen voimassa ja vaimo jäi täysin tyhjänpäälle. Ei omistanut talosta mitään ja koko ikänsä tehnyt palkatonta työtä talon eteen. Ja luultavasti ei juurikaan eläkettä maksettu , mies kun hoiteli maksuliikenteen.
Vaimo oli joskus aikojen saatossa kysellyt avioehdosta ja mies oli sanonut, että kaikki on kunnossa.
Lesken asumisoikeushan sille olisi ainakin pitänyt jäädä.
Talo oli testamentattu toiselle ihmiselle.
Sillä ei ole mitään väliä, leski saa jäädä silti sinne asumaan.
Saa toki jäädä. Hauskaa vaan tehdä ikänsä töitä ja sitten huomata, että ei omista edes kotiaan jonka eteen uurastanut.
Olisipa kiva tehdä töitä vuosikymmeniä ja sitten huomata, että onkin tehnyt kaiken työn jonkun toisen hyväksi ja itse jäisi puille paljaille .
Kyllä luulisi ottavan pattiin.
No tämä on kyllä hanurista. Usein näissä maatila jutuissa on vielä määrätty ettei puolisolle mene mitään.
Siis että pysyy suvussa, puolisot suljettu pois jo aiemmissa testamenteissa.
Mutta tämä ei ole aviopuolison vika vaan hänen vanhempiensa. Mun vanhemmillani ei ole maatilaa, mutta muuten on paljon varallisuutta (sijoitusasuntoja, metsää jne). Mä tiedän, että he ovat sulkeneet lastensa aviopuolisot pois perinnöstään. Kaikki eivät välttämättä tiedä, että heidän vanhempansa ovat tehneet näin. Sitä kun ei tarvitse kertoa perillisilleen, jos ei halua. Tässä em tapauksessa kuitenkin mies varmaan tiesi, jos hänen vanhempansa olivat kuolleet jo aiemmin.
Minä olen kerännyt varallisuutta palkasta säästämällä ja sijoittamalla. Olen kyllä sitä mieltä, että se on tullut niin kovan työn tuloksena, että haluan rajata edunsaajiksi vain lapset ja heidän lapsensa.
Mutta tässä tapauksessahan juuri se, joka teki työt jäi puille paljaille. Koko omaisuus meni sille, joka ei töitä ollut tilalla tehnyt.
Muutenkin on eri juttu jos omaisuus on tienattu vieraan palkkatöissä , kuin silloin, jos olet naimissa maanviljelijän kanssa, etkä saa työstäsi mitään palkkaa ja sitten kun mies kuolee, et saakaan mitään, vaikka olet tehnyt töitä 40v. Ja onhan se tila silloin jo tuon naisenkin eikä vain sen miehen suvun, joista kukaan ei vuosikymmeniin ole enää ollut missään tekemisissä tilan tai sen töiden kanssa. Miehen sisaruksille on aikoinaan maksettu omat osuudet, joten ei heillä enää ole mitään saatavaa entisestä lapsuudenkodistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommenteista näkyy, ettei suurimmalla osalla keskustelijoista ole yhtään säästöjä. Pankit soittelevat jatkuvasti ja ehdottelevat tapaamista myydäkseen sijoitustuotteitaan, mikäli asiakkaan pankkitilillä on hiukankin rahaa. Tätä taustaa vasten on luonnollista, että varallisuusneuvoja haluaa myös myydä pankin sijoitustuotteita, mikäli on saanut asiakkaan paikalle vaikkapa avaamaan tiliä.
Näihin sijoitustuotteisiin ei yleensä kannata tarttua, sillä niissä on kovat kulut ja usein ne ovat edullisia vain pankille itselleen. Mikäli sijoittamista haluaa kuitenkin harrastaa, niin pienemmällä tietotaidolla paras vaihtoehto on osakesäästötili. Sen saa avattua verkossa, eikä se ole niin edullinen kuin arvo-osuustili, mutta verottajan kanssa pärjää helpommalla, kun ei tarvitse laskea uutta hankintamenoa osakeantien, fuusioiden ja osittaisjakautumisten jälkeen.
Itse kieltäydyn aina pankin tapaamisehdotuksista ja olen sanonut jopa yhden pankkisuhteen irti, koska sijoitustuotteiden myynti oli niin agressiivista.
Paljonko pitää olla rahaa pankissa, että jatkuvasti soitellaan? Ei minulle kukaan pankista soittele, mutta ehkä säästössä on liian vähän.
Kun käydään harvakseltaan pankkineuvojan luona, niin silloin he tarjoavat tuotteitaan. Tästä varmaan ap:nkin tapauksessa on ollut kyse, että muiden juttujen jälkeen kysellään saisiko olla jotain muuta.
Tuolla ylempänä jo kirjoitin että minulla oli kuusinumeroinen summa eikä pankki ottanut yhteyttä. Eli seitsemännumeroisella summa taitaisi saada pankin kiinnostumaan.
Minulle soiteltiin useampaankin kertaan viisinumeroisella summalla o_O
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan moni nainen haluaa tulla elätetyksi'? Onnellisuus vaatii tasavertaisen suhteen.
Kun mies tienaa enemmän, nuo väittämät ovat toisensa poissulkevia.
Naisen mielestä tasavertainen suhde on kun rahat käytetään puoliksi. Se kuitenkin tarkoittaa sitä että mies elättää naista, riippumatta siitä kuinka asia puetaan sanoiksi tai mitä kautta raha naisen hyväksi siirtyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikki pitäisi jakaa
No vaikka siksi, ettei toiselle tule pahoja yllätyksiä jossain elämän vaiheessa.
Sukulaiseni meni naimisiin maanviljelijän kanssa ja alussa tehtiin avioehto, että jos avioliitto purkautuu 5v sisällä, ei nainen saa mitään. Aika kului ja liitto kesti monia vuosikymmeniä, vaimo teki lähes kaikki talon työt, hoiti karjat , ajoi koneita pellolla jne koska mies oli sairaalloinen.
Mies sitten kuoli ja kävi ilmi, että avioehto oli edelleen voimassa ja vaimo jäi täysin tyhjänpäälle. Ei omistanut talosta mitään ja koko ikänsä tehnyt palkatonta työtä talon eteen. Ja luultavasti ei juurikaan eläkettä maksettu , mies kun hoiteli maksuliikenteen.
Vaimo oli joskus aikojen saatossa kysellyt avioehdosta ja mies oli sanonut, että kaikki on kunnossa.
Lesken asumisoikeushan sille olisi ainakin pitänyt jäädä.
Talo oli testamentattu toiselle ihmiselle.
Sillä ei ole mitään väliä, leski saa jäädä silti sinne asumaan.
Saa toki jäädä. Hauskaa vaan tehdä ikänsä töitä ja sitten huomata, että ei omista edes kotiaan jonka eteen uurastanut.
Olisipa kiva tehdä töitä vuosikymmeniä ja sitten huomata, että onkin tehnyt kaiken työn jonkun toisen hyväksi ja itse jäisi puille paljaille .
Kyllä luulisi ottavan pattiin.
No tämä on kyllä hanurista. Usein näissä maatila jutuissa on vielä määrätty ettei puolisolle mene mitään.
Siis että pysyy suvussa, puolisot suljettu pois jo aiemmissa testamenteissa.
Mutta tämä ei ole aviopuolison vika vaan hänen vanhempiensa. Mun vanhemmillani ei ole maatilaa, mutta muuten on paljon varallisuutta (sijoitusasuntoja, metsää jne). Mä tiedän, että he ovat sulkeneet lastensa aviopuolisot pois perinnöstään. Kaikki eivät välttämättä tiedä, että heidän vanhempansa ovat tehneet näin. Sitä kun ei tarvitse kertoa perillisilleen, jos ei halua. Tässä em tapauksessa kuitenkin mies varmaan tiesi, jos hänen vanhempansa olivat kuolleet jo aiemmin.
Minä olen kerännyt varallisuutta palkasta säästämällä ja sijoittamalla. Olen kyllä sitä mieltä, että se on tullut niin kovan työn tuloksena, että haluan rajata edunsaajiksi vain lapset ja heidän lapsensa.
Mutta tässä tapauksessahan juuri se, joka teki työt jäi puille paljaille. Koko omaisuus meni sille, joka ei töitä ollut tilalla tehnyt.
Muutenkin on eri juttu jos omaisuus on tienattu vieraan palkkatöissä , kuin silloin, jos olet naimissa maanviljelijän kanssa, etkä saa työstäsi mitään palkkaa ja sitten kun mies kuolee, et saakaan mitään, vaikka olet tehnyt töitä 40v. Ja onhan se tila silloin jo tuon naisenkin eikä vain sen miehen suvun, joista kukaan ei vuosikymmeniin ole enää ollut missään tekemisissä tilan tai sen töiden kanssa. Miehen sisaruksille on aikoinaan maksettu omat osuudet, joten ei heillä enää ole mitään saatavaa entisestä lapsuudenkodistaan.
Talon saamisessa ei olisi ollut järkeä, sama asumisoikeus siinä on nytkin ja näin säästyi toiset perintöverot. Varojen testamenttaus ei minusta ollut oikeudenmukaista, mutta kun summa ei ole tiedossa eikä syyt on vaikea sanoa tarkkaa mielipidettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan moni nainen haluaa tulla elätetyksi'? Onnellisuus vaatii tasavertaisen suhteen.
Kun mies tienaa enemmän, nuo väittämät ovat toisensa poissulkevia.
Naisen mielestä tasavertainen suhde on kun rahat käytetään puoliksi. Se kuitenkin tarkoittaa sitä että mies elättää naista, riippumatta siitä kuinka asia puetaan sanoiksi tai mitä kautta raha naisen hyväksi siirtyy.
Ei kaikki naiset.
Ajattelematon kysymys virkailijalta. Jos toinen ei halua omista raha-asioista puhuttavan puolison kuullen, niin on pakko sanoa ei ja soppa on nopeasti valmis, kuten tässä nyt kävikin. Virkailijan ei olisi pitänyt ottaa asiaa puheeksi tuossa lainkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aluks mielenkiintoinen dilemma, mutta p..kan jankkaajat pilasi ketjun. Taas.
Rahasta tuntuu olevan puute kun siitä jaksetaan jankata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäpä kerron miksi moni mies pitää rahansa naiselta salassa. Kaikki esimerkit ovat tosielämästä, ja niissä toistuu samat pulmat. Osaatte ehkä päätellä mitä ne ovat.
ERI ELINTASO
Minä tein pidempää päivää ja todella stressaavaa työtä, josta maksettiin paremmin. Muuttaessamme yhteen tämä oli naisesta reilua. Päädyin maksamaan yhteisiä matkoja ym, ja se oli minulle ok. Mutta tämä ei riittänyt; nainen tunsi että hän on minun armoillani, kaikkea kivaa kallista saa vain kun minä haluan tarjota, tai pyytämällä. Jouduin kysymään moneen kertaan mitä nainen sitten halusi, kunnes hän viimein kiukustuttuaan sanoi että rahojen pitäisi olla yhteisessä käytössä.SAMA ELINTASO, TOISELLA ENEMMÄN RAHAA
Tämä on kaatunut siihen että asia on naiselle ensin ok. Mutta sitten kummasti toiveet asunnosta, matkoista, harrastuksista, ym alkavat perustua elintasoon joka on mahdollinen vain jos minä kustannan isomman osan. Minulle vaatimaton elämä kävisi, mutta se onkin köyhempi osapuoli jolle ei käy."VÄLTTÄMÄTTÖMÄT MENOT"
Kerroin jo esimerkin tosielämästä. Kun miehellä on rahaa, kummasti nainen ei varaudukaan mihinkään. Eikö se ole tiedossa että kodinkoneet hajoavat, autoa pitää rempata, asunto ei pysy uudenveroisena loputtomiin, ja että se hevonen saattaa joutua ähkyn tms vuoksi eläinlääkäriin? Ja kappas vain, syntyykin tilanne jossa miehellä on moraalinen velvollisuus auttaa, vaikka on sovittu että nainen vastaa heppansa kuluista.SAMANLAISET TULOT, SÄÄSTÄMINEN VS TUHLAAMINEN
Lienee reilua että jos tuhlaa, saa enemmän kaikkea kivaa nyt. Jos säästää, saa enemmän kaikkea kivaa myöhemmin. Eikö? Mutta kummasti sitten myöhemmin se tuntuukin epäreilulta kun itsellä on edessä köyhät ajat, kun taas toisella on mukava eläkekassa odottelemassa vanhuuden päiviä.Kaikissa toistuu samat kolme ongelmaa.
1) Tieto miehen rahoista ja potentiaalisesti mukavammasta elämästä tuntuu olevan vastustamaton kiusaus. Ne rahat on saatava omaan käyttöön.
2) Se mitä on sovittu, ei pädekään. Vaikka kuinka kysyisi että onko tämä nyt varmasti ok, naisen tunnetila muuttuukin. Ja aina sellaiseksi ettei tyytyväisyyttä saavuteta ennen kuin miehen rahat on saatu omaan käyttöön.
3) Jollain ihme tavalla nainen onnistuu luomaan tilanteen jossa on sovittu asioista, mutta herrasmies unohtaisi sopimuksen ja antaisi naiselle rahaa. Kun miehellä on rahaa, tarve rahalle löytyy kyllä. Mutta toki ilmaisematta suoraan mistä on kyse, koska silloin nainen tuntisi elävänsä miehen kustannuksella (niin kuin asia oikeasti olisi).Asiallista ja realistista pohdintaa, mielestäni tämä ei kuitenkaan ole sukupuolisidonnaista. Monessa parisuhteessa nainen on se enemmän tienaava.
On sukupuolisidonnaista.
Parisuhteessa olevat miehet tienaavat huomattavasti enemmän kuin parisuhteessa olevat naiset.
pl. vanhimmat ikäluokat, sinkkunaiset tienaavat hieman enemmän kuin sinkkunaiset.
= naiset pariutuvat selkeästi ylöspäin.
Lähde: Tilastokeskus.
Mikähän on se prosenttiosuus? Jos mietin omaa parisuhdettani ja tuttujani (ikäluokassa 30-50-v), niin kyllä noin puolessa nimenomaan nainen on se enemmän tienaava. Jos jompi kumpi vanhemmista on lasten kanssa kotona, on hänen tulot toki tuolloin pienemmät.
Minulla on sama kokemus. Toki naisilla on saattanut hetkellisesti olla pienemmät tulot, jos ovat olleet kotona lasten kanssa.
Itse esim tienasin viime vuonna varmaan 20 000 euroa enemmän kuin mieheni, mutta sitä ennen olen ollut kotona lyhyehköjä jaksoja lasten kanssa, maksanut kuluja säästöistäni jne. En todellakaan ole kertonut miehelleni että minulla jälleen säästötilillä ihan kiva summa rahaa. Yksi syy on juurikin se, että olen paljon tarkempi rahankäytön suhteen. Mies tuhlaa joka tapauksessa kaiken minkä saa, joten eikö se ole parempi että laittaa perheen menoihin sen mitä pystyy?
Olen meidän yhdessäolon aikana laittanut muutenkin paljon enemmän rahaa perheen yhteisiin menoihin silloinkin kun tienasin saman verran tai vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikki pitäisi jakaa
No vaikka siksi, ettei toiselle tule pahoja yllätyksiä jossain elämän vaiheessa.
Sukulaiseni meni naimisiin maanviljelijän kanssa ja alussa tehtiin avioehto, että jos avioliitto purkautuu 5v sisällä, ei nainen saa mitään. Aika kului ja liitto kesti monia vuosikymmeniä, vaimo teki lähes kaikki talon työt, hoiti karjat , ajoi koneita pellolla jne koska mies oli sairaalloinen.
Mies sitten kuoli ja kävi ilmi, että avioehto oli edelleen voimassa ja vaimo jäi täysin tyhjänpäälle. Ei omistanut talosta mitään ja koko ikänsä tehnyt palkatonta työtä talon eteen. Ja luultavasti ei juurikaan eläkettä maksettu , mies kun hoiteli maksuliikenteen.
Vaimo oli joskus aikojen saatossa kysellyt avioehdosta ja mies oli sanonut, että kaikki on kunnossa.
Lesken asumisoikeushan sille olisi ainakin pitänyt jäädä.
Talo oli testamentattu toiselle ihmiselle.
Sillä ei ole mitään väliä, leski saa jäädä silti sinne asumaan.
Saa toki jäädä. Hauskaa vaan tehdä ikänsä töitä ja sitten huomata, että ei omista edes kotiaan jonka eteen uurastanut.
Olisipa kiva tehdä töitä vuosikymmeniä ja sitten huomata, että onkin tehnyt kaiken työn jonkun toisen hyväksi ja itse jäisi puille paljaille .
Kyllä luulisi ottavan pattiin.
No tämä on kyllä hanurista. Usein näissä maatila jutuissa on vielä määrätty ettei puolisolle mene mitään.
Siis että pysyy suvussa, puolisot suljettu pois jo aiemmissa testamenteissa.
Mutta tämä ei ole aviopuolison vika vaan hänen vanhempiensa. Mun vanhemmillani ei ole maatilaa, mutta muuten on paljon varallisuutta (sijoitusasuntoja, metsää jne). Mä tiedän, että he ovat sulkeneet lastensa aviopuolisot pois perinnöstään. Kaikki eivät välttämättä tiedä, että heidän vanhempansa ovat tehneet näin. Sitä kun ei tarvitse kertoa perillisilleen, jos ei halua. Tässä em tapauksessa kuitenkin mies varmaan tiesi, jos hänen vanhempansa olivat kuolleet jo aiemmin.
Minä olen kerännyt varallisuutta palkasta säästämällä ja sijoittamalla. Olen kyllä sitä mieltä, että se on tullut niin kovan työn tuloksena, että haluan rajata edunsaajiksi vain lapset ja heidän lapsensa.
Mutta tässä tapauksessahan juuri se, joka teki työt jäi puille paljaille. Koko omaisuus meni sille, joka ei töitä ollut tilalla tehnyt.
Muutenkin on eri juttu jos omaisuus on tienattu vieraan palkkatöissä , kuin silloin, jos olet naimissa maanviljelijän kanssa, etkä saa työstäsi mitään palkkaa ja sitten kun mies kuolee, et saakaan mitään, vaikka olet tehnyt töitä 40v. Ja onhan se tila silloin jo tuon naisenkin eikä vain sen miehen suvun, joista kukaan ei vuosikymmeniin ole enää ollut missään tekemisissä tilan tai sen töiden kanssa. Miehen sisaruksille on aikoinaan maksettu omat osuudet, joten ei heillä enää ole mitään saatavaa entisestä lapsuudenkodistaan.
Se mitä minä en tässä ymmärrä on, ettå minkälainen oli avioehto?
Jos se olisi oikeasti ollut kirjattu "voimassa 5v hääpäivästä 26.6. 1987 ASTI" ja tämän mies ja vaimo olisivat allekirjoittaneet, avioehto ei olisi ollut voimassa ja vaimo olisi ollut oikeutettu tasinkoon, ehkä jopa lakiosaan loppuperinnöstä, jos miehellä ei ollut rintaperillistä vaan ainoastaan testamentti jollekin ulkopuoliselle.
Jos oli vain tehty avioehto ja sovittu, että "mitätöidään se sitten 5v päästä" - niin ei niin tyhmä saa olla, että hyväksyy sen, ettei mitätöintipaperia tehdä ja silti raataa koko ikänsä siellä tilalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäpä kerron miksi moni mies pitää rahansa naiselta salassa. Kaikki esimerkit ovat tosielämästä, ja niissä toistuu samat pulmat. Osaatte ehkä päätellä mitä ne ovat.
ERI ELINTASO
Minä tein pidempää päivää ja todella stressaavaa työtä, josta maksettiin paremmin. Muuttaessamme yhteen tämä oli naisesta reilua. Päädyin maksamaan yhteisiä matkoja ym, ja se oli minulle ok. Mutta tämä ei riittänyt; nainen tunsi että hän on minun armoillani, kaikkea kivaa kallista saa vain kun minä haluan tarjota, tai pyytämällä. Jouduin kysymään moneen kertaan mitä nainen sitten halusi, kunnes hän viimein kiukustuttuaan sanoi että rahojen pitäisi olla yhteisessä käytössä.SAMA ELINTASO, TOISELLA ENEMMÄN RAHAA
Tämä on kaatunut siihen että asia on naiselle ensin ok. Mutta sitten kummasti toiveet asunnosta, matkoista, harrastuksista, ym alkavat perustua elintasoon joka on mahdollinen vain jos minä kustannan isomman osan. Minulle vaatimaton elämä kävisi, mutta se onkin köyhempi osapuoli jolle ei käy."VÄLTTÄMÄTTÖMÄT MENOT"
Kerroin jo esimerkin tosielämästä. Kun miehellä on rahaa, kummasti nainen ei varaudukaan mihinkään. Eikö se ole tiedossa että kodinkoneet hajoavat, autoa pitää rempata, asunto ei pysy uudenveroisena loputtomiin, ja että se hevonen saattaa joutua ähkyn tms vuoksi eläinlääkäriin? Ja kappas vain, syntyykin tilanne jossa miehellä on moraalinen velvollisuus auttaa, vaikka on sovittu että nainen vastaa heppansa kuluista.SAMANLAISET TULOT, SÄÄSTÄMINEN VS TUHLAAMINEN
Lienee reilua että jos tuhlaa, saa enemmän kaikkea kivaa nyt. Jos säästää, saa enemmän kaikkea kivaa myöhemmin. Eikö? Mutta kummasti sitten myöhemmin se tuntuukin epäreilulta kun itsellä on edessä köyhät ajat, kun taas toisella on mukava eläkekassa odottelemassa vanhuuden päiviä.Kaikissa toistuu samat kolme ongelmaa.
1) Tieto miehen rahoista ja potentiaalisesti mukavammasta elämästä tuntuu olevan vastustamaton kiusaus. Ne rahat on saatava omaan käyttöön.
2) Se mitä on sovittu, ei pädekään. Vaikka kuinka kysyisi että onko tämä nyt varmasti ok, naisen tunnetila muuttuukin. Ja aina sellaiseksi ettei tyytyväisyyttä saavuteta ennen kuin miehen rahat on saatu omaan käyttöön.
3) Jollain ihme tavalla nainen onnistuu luomaan tilanteen jossa on sovittu asioista, mutta herrasmies unohtaisi sopimuksen ja antaisi naiselle rahaa. Kun miehellä on rahaa, tarve rahalle löytyy kyllä. Mutta toki ilmaisematta suoraan mistä on kyse, koska silloin nainen tuntisi elävänsä miehen kustannuksella (niin kuin asia oikeasti olisi).Asiallista ja realistista pohdintaa, mielestäni tämä ei kuitenkaan ole sukupuolisidonnaista. Monessa parisuhteessa nainen on se enemmän tienaava.
On sukupuolisidonnaista.
Parisuhteessa olevat miehet tienaavat huomattavasti enemmän kuin parisuhteessa olevat naiset.
pl. vanhimmat ikäluokat, sinkkunaiset tienaavat hieman enemmän kuin sinkkunaiset.
= naiset pariutuvat selkeästi ylöspäin.
Lähde: Tilastokeskus.
Ei tuo palkka nyt suoranaisesti mun mielestäni kerro "ylemmästä" tai "alemmasta" mutta varmasti on totta, että nainen on tarkempi siitä, että pärjää ennemmin itsekseen kuin ottaa elätettäväksemme jonkun velton riippakiven sohvalle piereskelemään.
Miehet taas tuntuvat useammin pelkäävän yksin jäämistä ja jos heillä ei ole mitään tarjottavaa naiselle, kelpuuttavat he lähes kenen tahansa, että saisi vakioseksiä ja jonkun kotiin siivoamaan.
Kommentissa 510 kuvattiin tuo ilmiö ihan tyhjentävästi. On paljon ihmisiä joille tuntuu olevan kuin riivaus jos tilillä on vähänkin rahaa ja myös sekin on puolison pankkitilillä on rahaa. Mutta sitten kun tulee yllättävää rahantarvetta niin ollaan määkimässä että ei se näin saisi mennä. Luultavasti AP on juuri tämänkaltainen vaimo ja siksi mies haluaa ettei raha-asioista puhuta vaimon kuullen.
Jos lapsena on saanut viikko- tai kuukausirahaa, ihminen yleensä oppii järkevän rahankäytön ja siihen kuuluvan säästeliäisyyden. Jos ei, asiaa on yleensä mahdoton korjata enää jälkikäteen koska ihmisaivojen toimintamallit, arvomaailma, yms muokkaantuvat käytännössä 20 ikävuoteen mennessä ja sen jälkeen niiden muuttaminen vaatii sellaista itsekuria että sitä on vain aniharvalla. Toki joitakin yksittäisiä poikkeuksia on olemassa mutta ne ovat todellakin yksittäisiä poikkeuksia, isot massat eivät tähän ole koskaan pystyneet eivätkä tule pystymään koskaan. Tässä rahankäytön opettelussa kaikkein pahinta on ehkä se lapselle ei koskaan anneta rahaa (sen enempää viikkorahana, kotitöitä tai hyvistä numeroista), hänelle mahdollisesti muualta annettu raha (esim sukulaisten antamat lahjat) käytetään hänen puolestaan mutta hänelle ostetaan kaikki tarvittava siitä riippumatta mitä se maksaa. Tällöin lapsi elää eräänlaisessa rahattomassa tilassa eikä mikään asia kannusta häntä suunnittelemaan asioita etukäteen, säästämään ja ennakoimaan. Juuri tuollaiset henkilöt päätyvät yleensä heti täysikäistyttyään pikavippikierteeseen.
Kyllä se pitää joku roti olla kirjoitusasun oikeaoppisuudessa... * muikea hymy *
Asiallista ja realistista pohdintaa, mielestäni tämä ei kuitenkaan ole sukupuolisidonnaista. Monessa parisuhteessa nainen on se enemmän tienaava.