Lue keskustelun säännöt.
Luulin että minulla ja miehellä ei ole raha-asioissa salaisuuksia mutta pankissa kävikin näin
10.05.2022 |
Olimme avaamassa tiliä parivuotiaalle lapsellemme kun virkailija olisi halunnut ottaa puheeksi meidän vanhempien raha-asiat. Hän kysyi että voiko näistä puhua vapaasti molempien kuullen. Mies vastasi hätäisesti: ei.
Olen nyt aika kummissani, meillä on yhteinen asuntolaina, yhteinen talous. Olen luullut ettemme salaile näissä asioissa. Palkkatulotkin on suunnilleen yhtä suuret, ei ole mitään elätettävä/elättäjä-asetelmaa.
Mitä tästä nyt pitäisi ajatella. Miksi te salaatte varallisuus- tai tulotietoja puolisolta?
Kommentit (716)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ongelma näissä on monesti juuri se että nainen käyttää rahaa miestä huolettomammin ja haluaa paljon asioita esim. asuntoon liittyen, mitä ilman mies voisi hyvin elää. Mutta nainen odottaa, että kaikki nuo hänen keksimänsä rahareiät ovat yhteisiä ja maksetaan yhdessä, mutta miehen omat harrastukset ja kiinnostuksen kohteet taas ovat, no, hänen omiaan ja ne tulee maksaa itse.
Tasapuolisuuden nimissi tiedän toki miehiäkin, joilla on raha-asiat ihan retuperällä.
Kyllä ne miehen laitteet, työvälineet, työkalut, autojutut ja elektroniikka on paljon kalliimpaa kuin naisen sisustustyynyt tai kesämekot. Puhumattakaan pelikonsolit tai uhkapelit.
Mutta mies maksaakin ne itse. Enpä ole koskaan kuullut, että tuollaisia rahoitettaisiin yhteisistä rahoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten voit sanoa että luulit että ei ole salaisuuksia raha asioissa kun itsekin salaat häneltä rahaasioita?
Vierailija kirjoitti:
Miten voit sanoa että luulit että ei ole salaisuuksia raha asioissa kun itsekin salaat häneltä rahaasioita?
Sekoitatko nyt aloittajan johonkin kommentoijaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikki pitäisi jakaa
No vaikka siksi, ettei toiselle tule pahoja yllätyksiä jossain elämän vaiheessa.
Sukulaiseni meni naimisiin maanviljelijän kanssa ja alussa tehtiin avioehto, että jos avioliitto purkautuu 5v sisällä, ei nainen saa mitään. Aika kului ja liitto kesti monia vuosikymmeniä, vaimo teki lähes kaikki talon työt, hoiti karjat , ajoi koneita pellolla jne koska mies oli sairaalloinen.
Mies sitten kuoli ja kävi ilmi, että avioehto oli edelleen voimassa ja vaimo jäi täysin tyhjänpäälle. Ei omistanut talosta mitään ja koko ikänsä tehnyt palkatonta työtä talon eteen. Ja luultavasti ei juurikaan eläkettä maksettu , mies kun hoiteli maksuliikenteen.
Vaimo oli joskus aikojen saatossa kysellyt avioehdosta ja mies oli sanonut, että kaikki on kunnossa.
Lesken asumisoikeushan sille olisi ainakin pitänyt jäädä.
Talo oli testamentattu toiselle ihmiselle.
Sillä ei ole mitään väliä, leski saa jäädä silti sinne asumaan.
Saa toki jäädä. Hauskaa vaan tehdä ikänsä töitä ja sitten huomata, että ei omista edes kotiaan jonka eteen uurastanut.
Olisipa kiva tehdä töitä vuosikymmeniä ja sitten huomata, että onkin tehnyt kaiken työn jonkun toisen hyväksi ja itse jäisi puille paljaille .
Kyllä luulisi ottavan pattiin.
No tämä on kyllä hanurista. Usein näissä maatila jutuissa on vielä määrätty ettei puolisolle mene mitään.
Siis että pysyy suvussa, puolisot suljettu pois jo aiemmissa testamenteissa.
Mutta tämä ei ole aviopuolison vika vaan hänen vanhempiensa. Mun vanhemmillani ei ole maatilaa, mutta muuten on paljon varallisuutta (sijoitusasuntoja, metsää jne). Mä tiedän, että he ovat sulkeneet lastensa aviopuolisot pois perinnöstään. Kaikki eivät välttämättä tiedä, että heidän vanhempansa ovat tehneet näin. Sitä kun ei tarvitse kertoa perillisilleen, jos ei halua. Tässä em tapauksessa kuitenkin mies varmaan tiesi, jos hänen vanhempansa olivat kuolleet jo aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voit sanoa että luulit että ei ole salaisuuksia raha asioissa kun itsekin salaat häneltä rahaasioita?
Sekoitatko nyt aloittajan johonkin kommentoijaan?
Sivu 3, kommentti 54. Voi kyllä olla joku toinenkin kun ei ole vaivautunut allekirjottamaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikki pitäisi jakaa
No vaikka siksi, ettei toiselle tule pahoja yllätyksiä jossain elämän vaiheessa.
Sukulaiseni meni naimisiin maanviljelijän kanssa ja alussa tehtiin avioehto, että jos avioliitto purkautuu 5v sisällä, ei nainen saa mitään. Aika kului ja liitto kesti monia vuosikymmeniä, vaimo teki lähes kaikki talon työt, hoiti karjat , ajoi koneita pellolla jne koska mies oli sairaalloinen.
Mies sitten kuoli ja kävi ilmi, että avioehto oli edelleen voimassa ja vaimo jäi täysin tyhjänpäälle. Ei omistanut talosta mitään ja koko ikänsä tehnyt palkatonta työtä talon eteen. Ja luultavasti ei juurikaan eläkettä maksettu , mies kun hoiteli maksuliikenteen.
Vaimo oli joskus aikojen saatossa kysellyt avioehdosta ja mies oli sanonut, että kaikki on kunnossa.
Lesken asumisoikeushan sille olisi ainakin pitänyt jäädä.
Talo oli testamentattu toiselle ihmiselle.
Sillä ei ole mitään väliä, leski saa jäädä silti sinne asumaan.
Saa toki jäädä. Hauskaa vaan tehdä ikänsä töitä ja sitten huomata, että ei omista edes kotiaan jonka eteen uurastanut.
Olisipa kiva tehdä töitä vuosikymmeniä ja sitten huomata, että onkin tehnyt kaiken työn jonkun toisen hyväksi ja itse jäisi puille paljaille .
Kyllä luulisi ottavan pattiin.
No tämä on kyllä hanurista. Usein näissä maatila jutuissa on vielä määrätty ettei puolisolle mene mitään.
Siis että pysyy suvussa, puolisot suljettu pois jo aiemmissa testamenteissa.
Mutta tämä ei ole aviopuolison vika vaan hänen vanhempiensa. Mun vanhemmillani ei ole maatilaa, mutta muuten on paljon varallisuutta (sijoitusasuntoja, metsää jne). Mä tiedän, että he ovat sulkeneet lastensa aviopuolisot pois perinnöstään. Kaikki eivät välttämättä tiedä, että heidän vanhempansa ovat tehneet näin. Sitä kun ei tarvitse kertoa perillisilleen, jos ei halua. Tässä em tapauksessa kuitenkin mies varmaan tiesi, jos hänen vanhempansa olivat kuolleet jo aiemmin.
Minä olen kerännyt varallisuutta palkasta säästämällä ja sijoittamalla. Olen kyllä sitä mieltä, että se on tullut niin kovan työn tuloksena, että haluan rajata edunsaajiksi vain lapset ja heidän lapsensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikki pitäisi jakaa
No vaikka siksi, ettei toiselle tule pahoja yllätyksiä jossain elämän vaiheessa.
Sukulaiseni meni naimisiin maanviljelijän kanssa ja alussa tehtiin avioehto, että jos avioliitto purkautuu 5v sisällä, ei nainen saa mitään. Aika kului ja liitto kesti monia vuosikymmeniä, vaimo teki lähes kaikki talon työt, hoiti karjat , ajoi koneita pellolla jne koska mies oli sairaalloinen.
Mies sitten kuoli ja kävi ilmi, että avioehto oli edelleen voimassa ja vaimo jäi täysin tyhjänpäälle. Ei omistanut talosta mitään ja koko ikänsä tehnyt palkatonta työtä talon eteen. Ja luultavasti ei juurikaan eläkettä maksettu , mies kun hoiteli maksuliikenteen.
Vaimo oli joskus aikojen saatossa kysellyt avioehdosta ja mies oli sanonut, että kaikki on kunnossa.
Lesken asumisoikeushan sille olisi ainakin pitänyt jäädä.
Talo oli testamentattu toiselle ihmiselle.
Sillä ei ole mitään väliä, leski saa jäädä silti sinne asumaan.
Saa toki jäädä. Hauskaa vaan tehdä ikänsä töitä ja sitten huomata, että ei omista edes kotiaan jonka eteen uurastanut.
Olisipa kiva tehdä töitä vuosikymmeniä ja sitten huomata, että onkin tehnyt kaiken työn jonkun toisen hyväksi ja itse jäisi puille paljaille .
Kyllä luulisi ottavan pattiin.
No tämä on kyllä hanurista. Usein näissä maatila jutuissa on vielä määrätty ettei puolisolle mene mitään.
Siis että pysyy suvussa, puolisot suljettu pois jo aiemmissa testamenteissa.
Mutta tämä ei ole aviopuolison vika vaan hänen vanhempiensa. Mun vanhemmillani ei ole maatilaa, mutta muuten on paljon varallisuutta (sijoitusasuntoja, metsää jne). Mä tiedän, että he ovat sulkeneet lastensa aviopuolisot pois perinnöstään. Kaikki eivät välttämättä tiedä, että heidän vanhempansa ovat tehneet näin. Sitä kun ei tarvitse kertoa perillisilleen, jos ei halua. Tässä em tapauksessa kuitenkin mies varmaan tiesi, jos hänen vanhempansa olivat kuolleet jo aiemmin.
Minusta nuo testamenttirajoitukset pitäisi olla pariskunnan tiedossa. Jos he eivät tee avioehtosopimusta, niin eron tullen toisen saama perintö pysyy hänen hallussaan ja vain toisen perintö jaetaan. Hirveän epäreilu tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikki pitäisi jakaa
No vaikka siksi, ettei toiselle tule pahoja yllätyksiä jossain elämän vaiheessa.
Sukulaiseni meni naimisiin maanviljelijän kanssa ja alussa tehtiin avioehto, että jos avioliitto purkautuu 5v sisällä, ei nainen saa mitään. Aika kului ja liitto kesti monia vuosikymmeniä, vaimo teki lähes kaikki talon työt, hoiti karjat , ajoi koneita pellolla jne koska mies oli sairaalloinen.
Mies sitten kuoli ja kävi ilmi, että avioehto oli edelleen voimassa ja vaimo jäi täysin tyhjänpäälle. Ei omistanut talosta mitään ja koko ikänsä tehnyt palkatonta työtä talon eteen. Ja luultavasti ei juurikaan eläkettä maksettu , mies kun hoiteli maksuliikenteen.
Vaimo oli joskus aikojen saatossa kysellyt avioehdosta ja mies oli sanonut, että kaikki on kunnossa.
Lesken asumisoikeushan sille olisi ainakin pitänyt jäädä.
Talo oli testamentattu toiselle ihmiselle.
Sillä ei ole mitään väliä, leski saa jäädä silti sinne asumaan.
Saa toki jäädä. Hauskaa vaan tehdä ikänsä töitä ja sitten huomata, että ei omista edes kotiaan jonka eteen uurastanut.
Olisipa kiva tehdä töitä vuosikymmeniä ja sitten huomata, että onkin tehnyt kaiken työn jonkun toisen hyväksi ja itse jäisi puille paljaille .
Kyllä luulisi ottavan pattiin.
No tämä on kyllä hanurista. Usein näissä maatila jutuissa on vielä määrätty ettei puolisolle mene mitään.
Siis että pysyy suvussa, puolisot suljettu pois jo aiemmissa testamenteissa.
Mutta tämä ei ole aviopuolison vika vaan hänen vanhempiensa. Mun vanhemmillani ei ole maatilaa, mutta muuten on paljon varallisuutta (sijoitusasuntoja, metsää jne). Mä tiedän, että he ovat sulkeneet lastensa aviopuolisot pois perinnöstään. Kaikki eivät välttämättä tiedä, että heidän vanhempansa ovat tehneet näin. Sitä kun ei tarvitse kertoa perillisilleen, jos ei halua. Tässä em tapauksessa kuitenkin mies varmaan tiesi, jos hänen vanhempansa olivat kuolleet jo aiemmin.
Minusta nuo testamenttirajoitukset pitäisi olla pariskunnan tiedossa. Jos he eivät tee avioehtosopimusta, niin eron tullen toisen saama perintö pysyy hänen hallussaan ja vain toisen perintö jaetaan. Hirveän epäreilu tilanne.
Eikö avioehtosopimuksen pitäisi nykyisin olla itsestäänselvyys?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikki pitäisi jakaa
No vaikka siksi, ettei toiselle tule pahoja yllätyksiä jossain elämän vaiheessa.
Sukulaiseni meni naimisiin maanviljelijän kanssa ja alussa tehtiin avioehto, että jos avioliitto purkautuu 5v sisällä, ei nainen saa mitään. Aika kului ja liitto kesti monia vuosikymmeniä, vaimo teki lähes kaikki talon työt, hoiti karjat , ajoi koneita pellolla jne koska mies oli sairaalloinen.
Mies sitten kuoli ja kävi ilmi, että avioehto oli edelleen voimassa ja vaimo jäi täysin tyhjänpäälle. Ei omistanut talosta mitään ja koko ikänsä tehnyt palkatonta työtä talon eteen. Ja luultavasti ei juurikaan eläkettä maksettu , mies kun hoiteli maksuliikenteen.
Vaimo oli joskus aikojen saatossa kysellyt avioehdosta ja mies oli sanonut, että kaikki on kunnossa.
Lesken asumisoikeushan sille olisi ainakin pitänyt jäädä.
Talo oli testamentattu toiselle ihmiselle.
Sillä ei ole mitään väliä, leski saa jäädä silti sinne asumaan.
Saa toki jäädä. Hauskaa vaan tehdä ikänsä töitä ja sitten huomata, että ei omista edes kotiaan jonka eteen uurastanut.
Olisipa kiva tehdä töitä vuosikymmeniä ja sitten huomata, että onkin tehnyt kaiken työn jonkun toisen hyväksi ja itse jäisi puille paljaille .
Kyllä luulisi ottavan pattiin.
No tämä on kyllä hanurista. Usein näissä maatila jutuissa on vielä määrätty ettei puolisolle mene mitään.
Siis että pysyy suvussa, puolisot suljettu pois jo aiemmissa testamenteissa.
Mutta tämä ei ole aviopuolison vika vaan hänen vanhempiensa. Mun vanhemmillani ei ole maatilaa, mutta muuten on paljon varallisuutta (sijoitusasuntoja, metsää jne). Mä tiedän, että he ovat sulkeneet lastensa aviopuolisot pois perinnöstään. Kaikki eivät välttämättä tiedä, että heidän vanhempansa ovat tehneet näin. Sitä kun ei tarvitse kertoa perillisilleen, jos ei halua. Tässä em tapauksessa kuitenkin mies varmaan tiesi, jos hänen vanhempansa olivat kuolleet jo aiemmin.
Minusta nuo testamenttirajoitukset pitäisi olla pariskunnan tiedossa. Jos he eivät tee avioehtosopimusta, niin eron tullen toisen saama perintö pysyy hänen hallussaan ja vain toisen perintö jaetaan. Hirveän epäreilu tilanne.
Jokaisen vanhemman pitäisi olla sen verran fiksu että rajaa AINA puolisot pois perinnöstä ja varsinkin silloin jos sitä on tulossa isompi määrä. Tosin en tiedä ketään joka ei olisi näin tehnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikki pitäisi jakaa
No vaikka siksi, ettei toiselle tule pahoja yllätyksiä jossain elämän vaiheessa.
Sukulaiseni meni naimisiin maanviljelijän kanssa ja alussa tehtiin avioehto, että jos avioliitto purkautuu 5v sisällä, ei nainen saa mitään. Aika kului ja liitto kesti monia vuosikymmeniä, vaimo teki lähes kaikki talon työt, hoiti karjat , ajoi koneita pellolla jne koska mies oli sairaalloinen.
Mies sitten kuoli ja kävi ilmi, että avioehto oli edelleen voimassa ja vaimo jäi täysin tyhjänpäälle. Ei omistanut talosta mitään ja koko ikänsä tehnyt palkatonta työtä talon eteen. Ja luultavasti ei juurikaan eläkettä maksettu , mies kun hoiteli maksuliikenteen.
Vaimo oli joskus aikojen saatossa kysellyt avioehdosta ja mies oli sanonut, että kaikki on kunnossa.
Lesken asumisoikeushan sille olisi ainakin pitänyt jäädä.
Talo oli testamentattu toiselle ihmiselle.
Sillä ei ole mitään väliä, leski saa jäädä silti sinne asumaan.
Saa toki jäädä. Hauskaa vaan tehdä ikänsä töitä ja sitten huomata, että ei omista edes kotiaan jonka eteen uurastanut.
Olisipa kiva tehdä töitä vuosikymmeniä ja sitten huomata, että onkin tehnyt kaiken työn jonkun toisen hyväksi ja itse jäisi puille paljaille .
Kyllä luulisi ottavan pattiin.
No tämä on kyllä hanurista. Usein näissä maatila jutuissa on vielä määrätty ettei puolisolle mene mitään.
Siis että pysyy suvussa, puolisot suljettu pois jo aiemmissa testamenteissa.
Mutta tämä ei ole aviopuolison vika vaan hänen vanhempiensa. Mun vanhemmillani ei ole maatilaa, mutta muuten on paljon varallisuutta (sijoitusasuntoja, metsää jne). Mä tiedän, että he ovat sulkeneet lastensa aviopuolisot pois perinnöstään. Kaikki eivät välttämättä tiedä, että heidän vanhempansa ovat tehneet näin. Sitä kun ei tarvitse kertoa perillisilleen, jos ei halua. Tässä em tapauksessa kuitenkin mies varmaan tiesi, jos hänen vanhempansa olivat kuolleet jo aiemmin.
Minusta nuo testamenttirajoitukset pitäisi olla pariskunnan tiedossa. Jos he eivät tee avioehtosopimusta, niin eron tullen toisen saama perintö pysyy hänen hallussaan ja vain toisen perintö jaetaan. Hirveän epäreilu tilanne.
Eikö avioehtosopimuksen pitäisi nykyisin olla itsestäänselvyys?
Lisään sen verran, että yksi tytär ja kolme ex-vävyä, avioliitoista.
Miehellä on perintö/sijoitustili. Eikö ole hyvä, että on hieman vanhuudenturvaa, jos jotain sattuu tai kuolema.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ongelma näissä on monesti juuri se että nainen käyttää rahaa miestä huolettomammin ja haluaa paljon asioita esim. asuntoon liittyen, mitä ilman mies voisi hyvin elää. Mutta nainen odottaa, että kaikki nuo hänen keksimänsä rahareiät ovat yhteisiä ja maksetaan yhdessä, mutta miehen omat harrastukset ja kiinnostuksen kohteet taas ovat, no, hänen omiaan ja ne tulee maksaa itse.
Tasapuolisuuden nimissi tiedän toki miehiäkin, joilla on raha-asiat ihan retuperällä.
Kyllä ne miehen laitteet, työvälineet, työkalut, autojutut ja elektroniikka on paljon kalliimpaa kuin naisen sisustustyynyt tai kesämekot. Puhumattakaan pelikonsolit tai uhkapelit.
Mutta mies maksaakin ne itse. Enpä ole koskaan kuullut, että tuollaisia rahoitettaisiin yhteisistä rahoista.
Exä käytti oman palkkansa tai tukensa juuri elektroniikkaan, esim aina uusiimpaan kännykkään, kameraan, autostereoihin, stereoihin, telkkariin, vaikka vanhat oli toimivia. Hän joko osti ne niin, ettei hänellä enää ollut rahaa vuokraan tai ruokaan tai sähkölaskuun tai sitten hän valittamalla ja tosi ikävällä käytöksellä (oli jatkuvasti vihainen, uhkaava jopa ja lapsille ilkeä) sai tahtonsa läpi. Että kyllä tällaisiakin miehiä on. Tästä on onneksi jo aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ongelma näissä on monesti juuri se että nainen käyttää rahaa miestä huolettomammin ja haluaa paljon asioita esim. asuntoon liittyen, mitä ilman mies voisi hyvin elää. Mutta nainen odottaa, että kaikki nuo hänen keksimänsä rahareiät ovat yhteisiä ja maksetaan yhdessä, mutta miehen omat harrastukset ja kiinnostuksen kohteet taas ovat, no, hänen omiaan ja ne tulee maksaa itse.
Tasapuolisuuden nimissi tiedän toki miehiäkin, joilla on raha-asiat ihan retuperällä.
Kyllä ne miehen laitteet, työvälineet, työkalut, autojutut ja elektroniikka on paljon kalliimpaa kuin naisen sisustustyynyt tai kesämekot. Puhumattakaan pelikonsolit tai uhkapelit.
Mutta mies maksaakin ne itse. Enpä ole koskaan kuullut, että tuollaisia rahoitettaisiin yhteisistä rahoista.
Voi nenä. Mitäs nyt tehdään kun meillä minä olen maksanut auton, pelikonsolin ja muutakin viihde-elektroniikkaa? Pitääkö nyt kieltää miestä käyttämästä niitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ongelma näissä on monesti juuri se että nainen käyttää rahaa miestä huolettomammin ja haluaa paljon asioita esim. asuntoon liittyen, mitä ilman mies voisi hyvin elää. Mutta nainen odottaa, että kaikki nuo hänen keksimänsä rahareiät ovat yhteisiä ja maksetaan yhdessä, mutta miehen omat harrastukset ja kiinnostuksen kohteet taas ovat, no, hänen omiaan ja ne tulee maksaa itse.
Tasapuolisuuden nimissi tiedän toki miehiäkin, joilla on raha-asiat ihan retuperällä.
Kyllä ne miehen laitteet, työvälineet, työkalut, autojutut ja elektroniikka on paljon kalliimpaa kuin naisen sisustustyynyt tai kesämekot. Puhumattakaan pelikonsolit tai uhkapelit.
Mutta mies maksaakin ne itse. Enpä ole koskaan kuullut, että tuollaisia rahoitettaisiin yhteisistä rahoista.
Voi nenä. Mitäs nyt tehdään kun meillä minä olen maksanut auton, pelikonsolin ja muutakin viihde-elektroniikkaa? Pitääkö nyt kieltää miestä käyttämästä niitä?
Itse olen maksanut naiselle vaatteita, koruja, puhelimen, ruokaa ja asunnon. Voinko kieltää naista käyttämästä niitä?
Mikä tässä aiheutti tuon järkytyksen? Sekö että miehellä saattaa olla rahaa jemmassa jota et ole vielä tuhlannut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikki pitäisi jakaa
No vaikka siksi, ettei toiselle tule pahoja yllätyksiä jossain elämän vaiheessa.
Sukulaiseni meni naimisiin maanviljelijän kanssa ja alussa tehtiin avioehto, että jos avioliitto purkautuu 5v sisällä, ei nainen saa mitään. Aika kului ja liitto kesti monia vuosikymmeniä, vaimo teki lähes kaikki talon työt, hoiti karjat , ajoi koneita pellolla jne koska mies oli sairaalloinen.
Mies sitten kuoli ja kävi ilmi, että avioehto oli edelleen voimassa ja vaimo jäi täysin tyhjänpäälle. Ei omistanut talosta mitään ja koko ikänsä tehnyt palkatonta työtä talon eteen. Ja luultavasti ei juurikaan eläkettä maksettu , mies kun hoiteli maksuliikenteen.
Vaimo oli joskus aikojen saatossa kysellyt avioehdosta ja mies oli sanonut, että kaikki on kunnossa.
Lesken asumisoikeushan sille olisi ainakin pitänyt jäädä.
Talo oli testamentattu toiselle ihmiselle.
Sillä ei ole mitään väliä, leski saa jäädä silti sinne asumaan.
Saa toki jäädä. Hauskaa vaan tehdä ikänsä töitä ja sitten huomata, että ei omista edes kotiaan jonka eteen uurastanut.
Olisipa kiva tehdä töitä vuosikymmeniä ja sitten huomata, että onkin tehnyt kaiken työn jonkun toisen hyväksi ja itse jäisi puille paljaille .
Kyllä luulisi ottavan pattiin.
No tämä on kyllä hanurista. Usein näissä maatila jutuissa on vielä määrätty ettei puolisolle mene mitään.
Siis että pysyy suvussa, puolisot suljettu pois jo aiemmissa testamenteissa.
Mutta tämä ei ole aviopuolison vika vaan hänen vanhempiensa. Mun vanhemmillani ei ole maatilaa, mutta muuten on paljon varallisuutta (sijoitusasuntoja, metsää jne). Mä tiedän, että he ovat sulkeneet lastensa aviopuolisot pois perinnöstään. Kaikki eivät välttämättä tiedä, että heidän vanhempansa ovat tehneet näin. Sitä kun ei tarvitse kertoa perillisilleen, jos ei halua. Tässä em tapauksessa kuitenkin mies varmaan tiesi, jos hänen vanhempansa olivat kuolleet jo aiemmin.
Minusta nuo testamenttirajoitukset pitäisi olla pariskunnan tiedossa. Jos he eivät tee avioehtosopimusta, niin eron tullen toisen saama perintö pysyy hänen hallussaan ja vain toisen perintö jaetaan. Hirveän epäreilu tilanne.
Eikö avioehtosopimuksen pitäisi nykyisin olla itsestäänselvyys?
No eiku se on epäreilua, ei ole oikeata rakkautta, avioehdon ehdottaja on jo valmiiks eroamassa. Yhyy yhyy.
Kuulostaapa omituiselta. Epäilisin itse että nyt ei ole puhtaat jauhot pussissa. Joko velkaa rutosti tai sitten isommat tulot kun luulit. Myös salainen säästötili voisi tulla kyseeseen.
Itselle kävi aikanaan avoliitossa ( iso uusperhe) niin, että minä makselin perheen isosta asunnosta lähes koko palkallani vuokran, omiiin menoihin eikä lasteni menoihin jäänyt rahaa koskaan. Mies väitti että hänellä on x-summa rahaa käytössä kuukausittain ja hän maksaa nämä-ja nämä-laskut ja sillä sipuli. Lisäksi lyhenteli ulosottoaan reilulla summalla, samalla kun minun velkani kasvoivat vuosia ainoastaan korkoa " kun ei ole rahaa nyt maksella niitä"
Kerran siivosin kaappeja ja löysin palkkakuitteja sekä tiliotteita. Kävikin ilmi että hän säästi rahaa eri tilille eikä suinkaan perhettämmä varten vaan ihan itselleen! Teki myös muuta ikävää minulle vuosien varrella sekä taloudellisesti että muutenkin. Sisuuntuneena lakkasin sitten lopulta maksamasta vuokraa yksin. Tuli häätö ja sitä myöten ero. Jätin miehen maksamaan yksin vuokrarästit hyvityksenä vuosien sikailusta. Hyvä näin.
Miehet ovat itsekkäitä ja pelaavat aina omaan pussiinsa. Olivatpa sitten perheellisiä tahi eivät, sen olen oppinut keski-ikään mennessä. Pidä sinä nyt varasi ja turvaa taloutesi ajoissa. Ota tuosta tapahtuneesta asiasta selvää, keinolla milllä hyvänsä! Pyydä miestä näyttämään tiliotteita, palkkakuitteja ja muita tositteita, näet kyllä jos hän alkaa ensin änkyttämään ja sitten heti perään hermostuu ja kiljuu " ettei asia sinulle kuulu " ja että " olet vainoharhainen" Etsi, tutki. Sitten: hutki.
Kommenteista näkyy, ettei suurimmalla osalla keskustelijoista ole yhtään säästöjä. Pankit soittelevat jatkuvasti ja ehdottelevat tapaamista myydäkseen sijoitustuotteitaan, mikäli asiakkaan pankkitilillä on hiukankin rahaa. Tätä taustaa vasten on luonnollista, että varallisuusneuvoja haluaa myös myydä pankin sijoitustuotteita, mikäli on saanut asiakkaan paikalle vaikkapa avaamaan tiliä.
Näihin sijoitustuotteisiin ei yleensä kannata tarttua, sillä niissä on kovat kulut ja usein ne ovat edullisia vain pankille itselleen. Mikäli sijoittamista haluaa kuitenkin harrastaa, niin pienemmällä tietotaidolla paras vaihtoehto on osakesäästötili. Sen saa avattua verkossa, eikä se ole niin edullinen kuin arvo-osuustili, mutta verottajan kanssa pärjää helpommalla, kun ei tarvitse laskea uutta hankintamenoa osakeantien, fuusioiden ja osittaisjakautumisten jälkeen.
Itse kieltäydyn aina pankin tapaamisehdotuksista ja olen sanonut jopa yhden pankkisuhteen irti, koska sijoitustuotteiden myynti oli niin agressiivista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikki pitäisi jakaa
No vaikka siksi, ettei toiselle tule pahoja yllätyksiä jossain elämän vaiheessa.
Sukulaiseni meni naimisiin maanviljelijän kanssa ja alussa tehtiin avioehto, että jos avioliitto purkautuu 5v sisällä, ei nainen saa mitään. Aika kului ja liitto kesti monia vuosikymmeniä, vaimo teki lähes kaikki talon työt, hoiti karjat , ajoi koneita pellolla jne koska mies oli sairaalloinen.
Mies sitten kuoli ja kävi ilmi, että avioehto oli edelleen voimassa ja vaimo jäi täysin tyhjänpäälle. Ei omistanut talosta mitään ja koko ikänsä tehnyt palkatonta työtä talon eteen. Ja luultavasti ei juurikaan eläkettä maksettu , mies kun hoiteli maksuliikenteen.
Vaimo oli joskus aikojen saatossa kysellyt avioehdosta ja mies oli sanonut, että kaikki on kunnossa.
Lesken asumisoikeushan sille olisi ainakin pitänyt jäädä.
Talo oli testamentattu toiselle ihmiselle.
Sillä ei ole mitään väliä, leski saa jäädä silti sinne asumaan.
Saa toki jäädä. Hauskaa vaan tehdä ikänsä töitä ja sitten huomata, että ei omista edes kotiaan jonka eteen uurastanut.
Olisipa kiva tehdä töitä vuosikymmeniä ja sitten huomata, että onkin tehnyt kaiken työn jonkun toisen hyväksi ja itse jäisi puille paljaille .
Kyllä luulisi ottavan pattiin.
No tämä on kyllä hanurista. Usein näissä maatila jutuissa on vielä määrätty ettei puolisolle mene mitään.
Siis että pysyy suvussa, puolisot suljettu pois jo aiemmissa testamenteissa.
Mutta tämä ei ole aviopuolison vika vaan hänen vanhempiensa. Mun vanhemmillani ei ole maatilaa, mutta muuten on paljon varallisuutta (sijoitusasuntoja, metsää jne). Mä tiedän, että he ovat sulkeneet lastensa aviopuolisot pois perinnöstään. Kaikki eivät välttämättä tiedä, että heidän vanhempansa ovat tehneet näin. Sitä kun ei tarvitse kertoa perillisilleen, jos ei halua. Tässä em tapauksessa kuitenkin mies varmaan tiesi, jos hänen vanhempansa olivat kuolleet jo aiemmin.
Minusta nuo testamenttirajoitukset pitäisi olla pariskunnan tiedossa. Jos he eivät tee avioehtosopimusta, niin eron tullen toisen saama perintö pysyy hänen hallussaan ja vain toisen perintö jaetaan. Hirveän epäreilu tilanne.
Eikö avioehtosopimuksen pitäisi nykyisin olla itsestäänselvyys?
Lisään sen verran, että yksi tytär ja kolme ex-vävyä, avioliitoista.
Aika haipakkaa on tytär sitten mennyt Onko vävyillä ollut avioehto ?
Mä olen samaa mieltä, että perheen yhteinen elintaso sovitaan yhdessä. Ja yhdessä sovitaan, mitä kyseinen elintaso pitää sisällään eli mitä perheen yhteiseltä tililtä maksetaan. Esimerkiksi mainitsemasi lapsen kengät, jos lapsi on yhteinen. Sovitaan myös, minkä hintaluokan kenkiä lapselle ostetaan. En mä voi yrityksessänikään päättää, että annanpa työntekijälle palkankorotuksen ja maksan palkan yrityksen tililtä kysymältä asiaa kaveriltani, jonka kanssa mulla on yhteinen yritys. Tai jos onkin sovittu palkankorotuksesta ja kaverini mielestä 200€/kk on sopiva summa, en mä voi alkaa maksamaan työntekijälle 400€/kk suurempaa palkkaa.
Meillä ei ole puolisonkaan kanssa yhteinen tili sitä varten, että sieltä humpataan jokainen euro. Sille tilille säästetään rahaa myös perheen yhteisiä lomia, kodinkoneita yms varten. Jos lapsen vaatekuluihin menee enemmän rahaa kuin mitä on budjetoitu (esim lapselta varastettaisiin uudet kengät koulussa), sitten se vaan on pois jostain muusta. Jätetään vaikka yksi perheen yhteinen ravintolassa käynti väliin. Ellei sitten toinen ehdottomasti halua maksaa omalta tililtään lapsen kenkiä ja käydä mieluummin perheen kanssa ravintolassa.
En ole koskaan joutunut riitelemään mieheni kanssa rahasta. Homma toimii, kun yhteisellä tilillä on perheen yhteisiin kuluihin riittävästi rahaa. Jos kävisi niin, että toisen tulot pienenisivät merkittävästi eikä pystyisi enää maksamaan puolta yhteisistä menoista, sitten asiasta keskusteltaisiin, väännettäisiin budjetti uusiksi ja mietittäisiin, mistä yhteisistä asioista tingitään eli lasketaan elintasoa. Näin ei ole toistaiseksi käynyt. Ei edes silloin, kun mies halusi ottaa kaksi kuukautta palkatonta vapaata, koska hän oli sitä varten säästänyt omalle tililleen rahaa, jotta voi edelleenkin maksaa oman osuutensa perheen yhteisistä kuluista.
- 435 -