Helsingin uudet asuinalueet ihan järkyttäviä, esim. Pasilan uudet kerrostalot sekä Postipuisto. Rakennukset ihan kiinni toisissaan.

Ei Pasila nyt sentään mitään korpea ole, lol.

Palstalla Pasila on korpea, Helsinki tuppukylä ja Kontula ghetto 😀

Suomessa on todella runsaasti aitoa korpea. Hyvä, että kivikaupunkia edes jossain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun teoriani, että niitä suunnittelevat ihmiset, jotka eivät ymmärrä kerrostaloasumista. Asuvat itse jossain omakotitaloalueella ja ajattelevat, että koti on koti vasta kun on nurmea, lapsille tramppa ja omenapuu. Kerrostaloeläminen nähdään välivaiheena elämässä, sinkuille ja nuorille.

Kun sitten on pakko suunnitella se kerrostaloalue, yritetään tehdä jotain New Yorkia. Siellä olisi varmaan ok asua kerrostalossa? Joten tehdään korkeaa, tiivistä ja betonista.

Ehkä myös salaa ajattelevat, että tiivistämällä väestökasvun mahdollisimman pienelle pinta-alalle, oikealle asumiselle jää paremmin tilaa?

Arvon kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopistosta ajattelee myös noin kuin kuvailit viestisi viimeisessä kappaleessa. Piti meille kaupunkimaantieteen kurssin osallistujille viime syksynä luennon, jossa sanoi, että koko Suomen kansa mahtuisi asumaan pk-seudulle, jos vaan asutusta tiivistettäisiin täällä lisää. Ihan kuin koko Suomen kansa haluais muuttaa vapaaehtoisesti pk-seudulle.:-D Itsekin haluaisin ehkä muuttaa vielä pois ainakin Helsingistä tulevaisuudessa. Helsingin kantakaupunkiin mua ei saa muuttamaan kirveelläkään. Keskustakampuksella lähiopetuksen aikaan luennoilla käyminen siellä riittää mulle vallan hyvin käymisestä ko. alueella.

T: junantuoma savolaissukujuurinen yliopisto-opiskelija Helsingin yliopistosta

Tiivis urbaani rakentaminen on ekologista. Ei Pasilaan muuta perhe, jolla on tarvetta kahteen autoon ja omenapuihin. Pasilaan muuttaa perhe, jolle on tärkeää hyvät kulkuyhteydet ilman autoa ja nopea arki, jossa kauppareissuun ei mene kauaa. Noihin Pasilan taloihin kuuluu myös paljon yhteisöllisyyttä. Siellä on yhteisiä tiloja, joissa esim. kestitä vieraita, ei tarvitse syntymäpäiviä mahduttaa omaan kotiin, joka ei välttämättä ole sitten valtavan kokoinen. Ei kannata arvottaa toisten asumista oman elämänapansa perusteella, se kun ei välttämättä ole kaikkien tapa elää.

Tiiviillä kaupunkirakentamisella on puolensa, mutta valitettavasti näissä tuppaa unohtumaan yksi tärkeä seikka.

Tulevaisuudessa sademäärät esimerkiksi Helsingissä lisääntyy 25-40%. Tätä varten eri asuinalueilla pitäisi lisätä viheralueita, jotka imisivät näitä sateita. Tiivis rakentaminen talo kiinni toisessa ja asfaltoidut alueet aiheuttaa mittavia tuhoja, ellei ympärillä ole riittävästi viheralueita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun teoriani, että niitä suunnittelevat ihmiset, jotka eivät ymmärrä kerrostaloasumista. Asuvat itse jossain omakotitaloalueella ja ajattelevat, että koti on koti vasta kun on nurmea, lapsille tramppa ja omenapuu. Kerrostaloeläminen nähdään välivaiheena elämässä, sinkuille ja nuorille.

Kun sitten on pakko suunnitella se kerrostaloalue, yritetään tehdä jotain New Yorkia. Siellä olisi varmaan ok asua kerrostalossa? Joten tehdään korkeaa, tiivistä ja betonista.

Ehkä myös salaa ajattelevat, että tiivistämällä väestökasvun mahdollisimman pienelle pinta-alalle, oikealle asumiselle jää paremmin tilaa?

Arvon kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopistosta ajattelee myös noin kuin kuvailit viestisi viimeisessä kappaleessa. Piti meille kaupunkimaantieteen kurssin osallistujille viime syksynä luennon, jossa sanoi, että koko Suomen kansa mahtuisi asumaan pk-seudulle, jos vaan asutusta tiivistettäisiin täällä lisää. Ihan kuin koko Suomen kansa haluais muuttaa vapaaehtoisesti pk-seudulle.:-D Itsekin haluaisin ehkä muuttaa vielä pois ainakin Helsingistä tulevaisuudessa. Helsingin kantakaupunkiin mua ei saa muuttamaan kirveelläkään. Keskustakampuksella lähiopetuksen aikaan luennoilla käyminen siellä riittää mulle vallan hyvin käymisestä ko. alueella.

T: junantuoma savolaissukujuurinen yliopisto-opiskelija Helsingin yliopistosta

Tiivis urbaani rakentaminen on ekologista. Ei Pasilaan muuta perhe, jolla on tarvetta kahteen autoon ja omenapuihin. Pasilaan muuttaa perhe, jolle on tärkeää hyvät kulkuyhteydet ilman autoa ja nopea arki, jossa kauppareissuun ei mene kauaa. Noihin Pasilan taloihin kuuluu myös paljon yhteisöllisyyttä. Siellä on yhteisiä tiloja, joissa esim. kestitä vieraita, ei tarvitse syntymäpäiviä mahduttaa omaan kotiin, joka ei välttämättä ole sitten valtavan kokoinen. Ei kannata arvottaa toisten asumista oman elämänapansa perusteella, se kun ei välttämättä ole kaikkien tapa elää.

Kaavoitus- ja kaupunkirakentaminen rajaavat ihmisten vaihtoehdot valmiiksi. Vain hyvin rikkaat ihmiset voivat valita vapaasti, muut joutuvat sopeutumaan siihen mitä on kaavoitettu. Siksi kritisointi (mm. Vaattovaaran kritiikki miniasuntoja kohtaan) on erittäin tarpeellista.

Keskusta tarkoittaa useimmille hyviä palveluita, lyhyitä välimatkoja ja viihtyisää kaupunkiympäristöä. Helsingissä rakennetaan hirveitä slummeja joihin pitää mennä raiteilla, ikkunasta näkyy vastapäisen talon seinä ja palveluina yksi alepa. Hinnat on silti tapissa.

p

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta ne ovat kivoja. Tykkään kaupunkimaisesta asumisesta.

Eivät nuo ole kaupunkimaista, nehän on ihan korvessa. Siksi on outoa, että pitää korpeenkin rakentaa korkeat kerrostalot kiinni toisiinsa.

Tiheään rakennetut umpikorttelit on kaupunkimaista rakentamisesta. Sellaistahan keskustakin on. Lähiöissä on usein yksittäisiä kerrostaloja parkkipaikkojen keskellä.

Pasila ja Postipuisto EIVÄT ole keskustassa. Nyt näyttää siltä, että näissä yhdistetään keskusta- ja lähiöasumisen huonot puolet. Kaikki ymmärtävät, että ydinkeskustassa talot on kiinni toisissaan, mutta vastineeksi saat kaikki keskustan palvelut lähellesi. Nyt rakennettaan johonkin korpeen talot kiinni toisiinsa, kuin oltaisiin ydinkeskustassa, ja palveluina on yksi Alepa (Esim. Kivistössä).

Keskustaa laajennetaan koska keskusta-asuminen on suosittua. Kun asukasluku kasvaa, niin noille alueille tulee lisää palveluja. Kauppakeskussuunnitelmat tosin jarruttavat palvelujen kehitystä eräillä alueilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun teoriani, että niitä suunnittelevat ihmiset, jotka eivät ymmärrä kerrostaloasumista. Asuvat itse jossain omakotitaloalueella ja ajattelevat, että koti on koti vasta kun on nurmea, lapsille tramppa ja omenapuu. Kerrostaloeläminen nähdään välivaiheena elämässä, sinkuille ja nuorille.

Kun sitten on pakko suunnitella se kerrostaloalue, yritetään tehdä jotain New Yorkia. Siellä olisi varmaan ok asua kerrostalossa? Joten tehdään korkeaa, tiivistä ja betonista.

Ehkä myös salaa ajattelevat, että tiivistämällä väestökasvun mahdollisimman pienelle pinta-alalle, oikealle asumiselle jää paremmin tilaa?

Arvon kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopistosta ajattelee myös noin kuin kuvailit viestisi viimeisessä kappaleessa. Piti meille kaupunkimaantieteen kurssin osallistujille viime syksynä luennon, jossa sanoi, että koko Suomen kansa mahtuisi asumaan pk-seudulle, jos vaan asutusta tiivistettäisiin täällä lisää. Ihan kuin koko Suomen kansa haluais muuttaa vapaaehtoisesti pk-seudulle.:-D Itsekin haluaisin ehkä muuttaa vielä pois ainakin Helsingistä tulevaisuudessa. Helsingin kantakaupunkiin mua ei saa muuttamaan kirveelläkään. Keskustakampuksella lähiopetuksen aikaan luennoilla käyminen siellä riittää mulle vallan hyvin käymisestä ko. alueella.

T: junantuoma savolaissukujuurinen yliopisto-opiskelija Helsingin yliopistosta

Tiivis urbaani rakentaminen on ekologista. Ei Pasilaan muuta perhe, jolla on tarvetta kahteen autoon ja omenapuihin. Pasilaan muuttaa perhe, jolle on tärkeää hyvät kulkuyhteydet ilman autoa ja nopea arki, jossa kauppareissuun ei mene kauaa. Noihin Pasilan taloihin kuuluu myös paljon yhteisöllisyyttä. Siellä on yhteisiä tiloja, joissa esim. kestitä vieraita, ei tarvitse syntymäpäiviä mahduttaa omaan kotiin, joka ei välttämättä ole sitten valtavan kokoinen. Ei kannata arvottaa toisten asumista oman elämänapansa perusteella, se kun ei välttämättä ole kaikkien tapa elää.

Kaavoitus- ja kaupunkirakentaminen rajaavat ihmisten vaihtoehdot valmiiksi. Vain hyvin rikkaat ihmiset voivat valita vapaasti, muut joutuvat sopeutumaan siihen mitä on kaavoitettu. Siksi kritisointi (mm. Vaattovaaran kritiikki miniasuntoja kohtaan) on erittäin tarpeellista.

Rakennusfirma rakentaa sellaisia taloja ja asuntoja, kuin mitä ostajat haluavat ostaa. Urbaanisti haluavilla ostajilla on rahaa maksaa niistä ja hyvin ne kaupaksi ovat käyneet. Köyhät voivat katsella vaikka sitten sieltä Pihlajanmäestä niitä mäntymetsän keskellä olevia taloja tai mennä vaikka Nurmijärvelle, jos pihalla pitää olla se palju ja tramppa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen asunut noin 30 vuotta helsingin keskustassa, yleisilme nyt ei niin paljoa ole muuttunut. Jatkuvia rakennustöitä milloin minkäkin projektin parissa, vanhaa puretaan ja uusiakin korjataan. Viime vuosikymmenen aikana joutomaille ja ranta-alueille on alettu puskemaan kerrostaloja ihan tosissaan. Puisto-, liikunta- ja virkistysmahdollisuudet eivät ole kehittyneet samassa suhteessa. Asumisviihtyvyys ei ole parantunut.

Tulee tunne että rakennusfirmat ja asuntosijoittajat ovat päättäneet rakentaa jatkuvasti lisää. Asuntojen hinnat nousevat kun asukkaita tulee lisää? On kuitenkin selvästi havaittavissa että arvo- ja uuskohteissa on huomattava määrä asuntoja tyhjillään. Kukapa noita törkeitä vuokria tai velattomia hintoja haluaisi maksaakaan. Rahalleen saa enemmän vastinetta mistä tahansa muualta, varsinkin kun Helsinki ei ole idyllinen paikka elää. Jatkuvat ruuhkat, rakennusmeteli, katupöly, kapeat kevyenliikenteenväylät, puutteelliset virkistysalueet.

Luulen helsingin asuntokuplan olemaan puhkeamaan päin. Tilanne ei kyllä ole niin riskaabeli kuin jossain muualla voisi olla, helsingin vetovoima on ulkomaalaisille hyvätuloisille suuri joten asuntosijoittajia ja tulijoita riittää varmasti jatkossakin. Itse aion täältä kyllä poistua heti mahdollisuuden tullessa.

Minäkin olen asunut kolmekymmentä vuotta Helsingin keskustassa. Sitä ennen asuin pienessä eteläsuomalaisessa kaupungissä. Sielläkin joka kesä oli kadut auki ja remontit päällä. Sellaista se elämä on, pakko koko ajan korjata vanhaa ja silti suomalainen asuntokanta on vanhaa. Helsingissä juuri korjattiin viemäriputket, jotka olivat edelleen toiminnassa, vaikka ne oli rakennettu tsaarin aikaan. Asumisviihtyvyydestä olen kanssasi hyvin eri mieltä. 30 vuotta sitten Helsingissä oli laajoja hukkamaita, teollisuusmaita, jotka olivat tavalliselle tallaajalle käyttökelvottomia tai suljettuja. Nyt niitä on rakennettu ja tehty viihtyisiksi alueiksi. Hyvä esimerkki on Vallilan konepajan alue, joka oli hyödytöntä VR:n verstasaluetta ja nyt miellyttävää kaupunkikeidasta. Siellä on viihtyisiä ravintoloita ja jopa Kansallisteatterin esityksiä. Helsingissä on edelleen paljon luontoa. Viikin pellot, saaristo, keskuspuisto mm. Riittävät minulle erinomaisesti, ei minun tarvitse nähdä puita kotini ikkunoista. Nyt sieltä näkyy Linnanmäki. Helsinki tulee jatkossakin kasvamaan ja olemaan elinvoimainen. Helsinkiläiset asunnot ovat erinomainen sijoituskohde, joiden arvo tulee jatkossakin nousemaan.

Se onkin hyvä että joutomaita kehitettiin ja teollisuutta siirrettiin keskustasta ja sen liepeiltä pois. Ongelmaksi onkin muodostunut se että niille rakennettiin kaikille kerrostaloja. Helsingissä on edelkeen samat virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet kuin 80-luvulla, poislukien joutomaiden mahdollisuudet. Väkiluku kasvaa mutta samojen urheilukenttien ja puistojen pitäisi riittää? Noilla kerrostalojen piha-alueillakin viihtyy ainoastaan lapset ja vanhukset. No heille helsinki nyt kai on muokattukin.

Itselläni on täällä aina ollut merinäköala, näkyy silti myös naapuritalon parvekkeet. Eivät onneksi ole ihan vieressä. Asuntoni hinnalla saisin maaseudulta, ehkä jopa tunnin päästä helsingistä, viisi kertaa enemmän asuinneliöitä tontin koosta puhumattakaan. Rauhallista ulkoilualuetta ei keskustassa enää ole, kaikkialla parveilee ihmisiä. Ulkoilualueet ovat huonosti hoidettuja.

Kaupunkeja vertaillessa helsinki varmaan pärjää monessa asiassa hyvin. Mutta tietystä kyvyttömyydestä kertoo jos kuvittelee keskustan olevan ihmiselle optimaalinen asuinympäristö.

Haja-asutusalueella elämistä koetetaan nyt vaikeuttaa monella tavalla ja sama kehityssuunta jatkuu. Kalalla on helpompi tienata kun se on katiskassa.

Vierailija kirjoitti:

Keskusta tarkoittaa useimmille hyviä palveluita, lyhyitä välimatkoja ja viihtyisää kaupunkiympäristöä. Helsingissä rakennetaan hirveitä slummeja joihin pitää mennä raiteilla, ikkunasta näkyy vastapäisen talon seinä ja palveluina yksi alepa. Hinnat on silti tapissa.

p

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta ne ovat kivoja. Tykkään kaupunkimaisesta asumisesta.

Eivät nuo ole kaupunkimaista, nehän on ihan korvessa. Siksi on outoa, että pitää korpeenkin rakentaa korkeat kerrostalot kiinni toisiinsa.

Tiheään rakennetut umpikorttelit on kaupunkimaista rakentamisesta. Sellaistahan keskustakin on. Lähiöissä on usein yksittäisiä kerrostaloja parkkipaikkojen keskellä.

Pasila ja Postipuisto EIVÄT ole keskustassa. Nyt näyttää siltä, että näissä yhdistetään keskusta- ja lähiöasumisen huonot puolet. Kaikki ymmärtävät, että ydinkeskustassa talot on kiinni toisissaan, mutta vastineeksi saat kaikki keskustan palvelut lähellesi. Nyt rakennettaan johonkin korpeen talot kiinni toisiinsa, kuin oltaisiin ydinkeskustassa, ja palveluina on yksi Alepa (Esim. Kivistössä).

Keskustaa laajennetaan koska keskusta-asuminen on suosittua. Kun asukasluku kasvaa, niin noille alueille tulee lisää palveluja. Kauppakeskussuunnitelmat tosin jarruttavat palvelujen kehitystä eräillä alueilla.

Tripla taitaa olla Pohjoismaiden suurin ostoskeskus. Että kyllä palveluita Keski-Pasilassa on. Siihen Triplan viereen on tulossa myös parin vuoden sisällä tuhannelle lapselle päiväkodit ja koulut.

Ihminen on myös eläin.

Tämän eläimen luontaisessa asumisympäristössä on tilaa, avaruutta ja luontoa, jotta laji voisi hyvin.

Järjetöntä rakentaa epäviihtyisyyttä. Se on pidemmän päälle täysin kestämätön ratkaisu, ei todellakaan ekologinen.

50-luvun lähiöitä ovat esim lauttasaari ja käpylä. Molemmat ovat nykyisin suosittuja ja hinnoissaan. Asunnoissa on hyvät pohjat ja tontit ovat väljästi rakennettuja. Ikkunoista näkyy luontoa.

l

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummallisinta on se, että ihmiset on valmiita maksamaan poskettomia hintoja näistä karmeista asunnoista! Vaikka idyllisen luonnon lähellä olevan esim. 50-luvun peruskorjatun lähiöasunnon saisit paljon halvemmalla.

Missä rakennettiin lähiöitä 50-luvulla? Juu, ei missään.

Esim. Pihlajanmäki. Taitaa olla stadin halvin asuinalue. Ei niitä mäntymetsiä kaupunkilaiset viitsi ikkunoista katsella.

Pihlajanmäkeä on alettu rakentamaan 60-luvulla.

Espoossa on sama ilmiö. Esim Finnoossa osa kerrostaloista on 8m päässä toisistaan. +10 naapuria näkee suoraan sun kotiin ikkunastaan. Sun maisemat on heidät talon seinä ja ikkunat.

Onko tonttimaa liian kallista vai mitä , ettei hajurakoa jätetä?

Muutettiin vuosi sitten Verkkosaareen, alueen rakentaminen on edelleen kesken, mutta viheralueista ei ole tietoakaan .

Olen muuttamassa täällä pois, kestä tätä betonialuetta.

Rannan toisella puolella näkyy vehreä ja ihana Kulosaari

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun teoriani, että niitä suunnittelevat ihmiset, jotka eivät ymmärrä kerrostaloasumista. Asuvat itse jossain omakotitaloalueella ja ajattelevat, että koti on koti vasta kun on nurmea, lapsille tramppa ja omenapuu. Kerrostaloeläminen nähdään välivaiheena elämässä, sinkuille ja nuorille.

Kun sitten on pakko suunnitella se kerrostaloalue, yritetään tehdä jotain New Yorkia. Siellä olisi varmaan ok asua kerrostalossa? Joten tehdään korkeaa, tiivistä ja betonista.

Ehkä myös salaa ajattelevat, että tiivistämällä väestökasvun mahdollisimman pienelle pinta-alalle, oikealle asumiselle jää paremmin tilaa?

Arvon kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopistosta ajattelee myös noin kuin kuvailit viestisi viimeisessä kappaleessa. Piti meille kaupunkimaantieteen kurssin osallistujille viime syksynä luennon, jossa sanoi, että koko Suomen kansa mahtuisi asumaan pk-seudulle, jos vaan asutusta tiivistettäisiin täällä lisää. Ihan kuin koko Suomen kansa haluais muuttaa vapaaehtoisesti pk-seudulle.:-D Itsekin haluaisin ehkä muuttaa vielä pois ainakin Helsingistä tulevaisuudessa. Helsingin kantakaupunkiin mua ei saa muuttamaan kirveelläkään. Keskustakampuksella lähiopetuksen aikaan luennoilla käyminen siellä riittää mulle vallan hyvin käymisestä ko. alueella.

T: junantuoma savolaissukujuurinen yliopisto-opiskelija Helsingin yliopistosta

Tiivis urbaani rakentaminen on ekologista. Ei Pasilaan muuta perhe, jolla on tarvetta kahteen autoon ja omenapuihin. Pasilaan muuttaa perhe, jolle on tärkeää hyvät kulkuyhteydet ilman autoa ja nopea arki, jossa kauppareissuun ei mene kauaa. Noihin Pasilan taloihin kuuluu myös paljon yhteisöllisyyttä. Siellä on yhteisiä tiloja, joissa esim. kestitä vieraita, ei tarvitse syntymäpäiviä mahduttaa omaan kotiin, joka ei välttämättä ole sitten valtavan kokoinen. Ei kannata arvottaa toisten asumista oman elämänapansa perusteella, se kun ei välttämättä ole kaikkien tapa elää.

Kaavoitus- ja kaupunkirakentaminen rajaavat ihmisten vaihtoehdot valmiiksi. Vain hyvin rikkaat ihmiset voivat valita vapaasti, muut joutuvat sopeutumaan siihen mitä on kaavoitettu. Siksi kritisointi (mm. Vaattovaaran kritiikki miniasuntoja kohtaan) on erittäin tarpeellista.

Rakennusfirma rakentaa sellaisia taloja ja asuntoja, kuin mitä ostajat haluavat ostaa. Urbaanisti haluavilla ostajilla on rahaa maksaa niistä ja hyvin ne kaupaksi ovat käyneet. Köyhät voivat katsella vaikka sitten sieltä Pihlajanmäestä niitä mäntymetsän keskellä olevia taloja tai mennä vaikka Nurmijärvelle, jos pihalla pitää olla se palju ja tramppa.

Kaava määrää kuitenkin rakentamista, eivät rakennusfirmat.

Vierailija kirjoitti:

Keskusta tarkoittaa useimmille hyviä palveluita, lyhyitä välimatkoja ja viihtyisää kaupunkiympäristöä. Helsingissä rakennetaan hirveitä slummeja joihin pitää mennä raiteilla, ikkunasta näkyy vastapäisen talon seinä ja palveluina yksi alepa. Hinnat on silti tapissa.

p

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta ne ovat kivoja. Tykkään kaupunkimaisesta asumisesta.

Eivät nuo ole kaupunkimaista, nehän on ihan korvessa. Siksi on outoa, että pitää korpeenkin rakentaa korkeat kerrostalot kiinni toisiinsa.

Tiheään rakennetut umpikorttelit on kaupunkimaista rakentamisesta. Sellaistahan keskustakin on. Lähiöissä on usein yksittäisiä kerrostaloja parkkipaikkojen keskellä.

Pasila ja Postipuisto EIVÄT ole keskustassa. Nyt näyttää siltä, että näissä yhdistetään keskusta- ja lähiöasumisen huonot puolet. Kaikki ymmärtävät, että ydinkeskustassa talot on kiinni toisissaan, mutta vastineeksi saat kaikki keskustan palvelut lähellesi. Nyt rakennettaan johonkin korpeen talot kiinni toisiinsa, kuin oltaisiin ydinkeskustassa, ja palveluina on yksi Alepa (Esim. Kivistössä).

Keskustaa laajennetaan koska keskusta-asuminen on suosittua. Kun asukasluku kasvaa, niin noille alueille tulee lisää palveluja. Kauppakeskussuunnitelmat tosin jarruttavat palvelujen kehitystä eräillä alueilla.

Niin siis helsingissä on astuttu samaan monttuun kuin kaikessa muussakin suomalaisessa toiminnassa - optimointiin. Tehokkuus on mennyt kaiken muun edelle, eikä ole mietitty miksi tätä kaupunkisudokua edes tehdään. Halvin tarjous ja isoin kuutio, that's it. Kaikki sielukkuus, estetiikka ja mukavuus on unohtunut.

Vierailija kirjoitti:

50-luvun lähiöitä ovat esim lauttasaari ja käpylä. Molemmat ovat nykyisin suosittuja ja hinnoissaan. Asunnoissa on hyvät pohjat ja tontit ovat väljästi rakennettuja. Ikkunoista näkyy luontoa.

l

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummallisinta on se, että ihmiset on valmiita maksamaan poskettomia hintoja näistä karmeista asunnoista! Vaikka idyllisen luonnon lähellä olevan esim. 50-luvun peruskorjatun lähiöasunnon saisit paljon halvemmalla.

Missä rakennettiin lähiöitä 50-luvulla? Juu, ei missään.

Esim. Pihlajanmäki. Taitaa olla stadin halvin asuinalue. Ei niitä mäntymetsiä kaupunkilaiset viitsi ikkunoista katsella.

Pihlajanmäkeä on alettu rakentamaan 60-luvulla.

Kaupunginosia, eivät lähiöitä.

Määritelmä löytyy mm. googlesta.

Vierailija kirjoitti:

Muutettiin vuosi sitten Verkkosaareen, alueen rakentaminen on edelleen kesken, mutta viheralueista ei ole tietoakaan .

Olen muuttamassa täällä pois, kestä tätä betonialuetta.

Rannan toisella puolella näkyy vehreä ja ihana Kulosaari

On Kulosaari kyllä vehreä ja timantti helsingissä, mutta kyllä sitäkin rakennetaan ja toimii läpikulkualueena. lisäksi aika pienet virkistysmahdollisuudet itsessään. No onneksi mustikkamaa, kivinokka ja viikinlahti ihan vieressä niin pärjää.

Mutta kuten sanoit niin verkkosaaresta arabian rantaan ja toisella puolella vielä sillanrakennus ja sitten vielä hiilivoimala-alue, niin kyllä täällä saa työmaita ja niiden lieveilmiöitä sietää..

Viheralueita saattaa tulla joskus kymmenen vuoden päästä.

Tähän liittyen ihmettelen, mikä motivoi ihmisiä muuttamaan keskelle rakennustyömaata? Esim. Kivistön ensimmäisiin taloihin muuttaaneet, jotka ovat nyt asuneet vuosikausia työmaalla. Ehtiihän sinne muuttaa sittenkin, kun alue on valmis, jos siltä tuntuu.

Vierailija kirjoitti:

Tähän liittyen ihmettelen, mikä motivoi ihmisiä muuttamaan keskelle rakennustyömaata? Esim. Kivistön ensimmäisiin taloihin muuttaaneet, jotka ovat nyt asuneet vuosikausia työmaalla. Ehtiihän sinne muuttaa sittenkin, kun alue on valmis, jos siltä tuntuu.

Minä taas en ymmärrä miksi Helsingin keskustassa asuu ihmisiä, joiden mielestä lenkillä ei pitäisi nähdä muita ihmisiä tai naapurin parveke häiritsee. Kaupungit kuuluvat urbaaneille ihmisille, joille ei tuota vaivaa asua tiiviisti ilman, että on lakkasuo alkamassa kotiovelta.

Vierailija kirjoitti:

Suomi on yksi Europpaan harvimmin asutuista maista. Silti talot pitää rakentaa ihan kiinni toisiinsa. En ymmärrä.

Olen ihmetellyt samaa. Pasilaa pidettiin kammottavana alueena (varsinkin Itä-Pasila) jo siitä lähtien kun rakennettiin mutta nämä uudethan ne on vielä pahempia. Eikö tässä maassa, ja etelässäkin, riitä luontoa ja maata johon rakentaa ettei tarvitsisi ahdata täyteen tällaisilla hirveyksillä? Mitä se tekee ihmismielelle? Entisajan lähiöistä on paljon tutkimusta joka osoitti kuinka haitallisia ne oli, mitään ei näköjään opittu. Suomalaiset yleensä arvostavat omaa pihaa ja vehreyttä ympärillä, miten olisi nopeiden yhteyksien rakentaminen muille asuinalueille jotta voisi asua kauempana jos on tarve päästä keskustaan?