Helsingin uudet asuinalueet ihan järkyttäviä, esim. Pasilan uudet kerrostalot sekä Postipuisto. Rakennukset ihan kiinni toisissaan.
Ikkunasta tulet näkemään vain toisen kerrostalon seinän.
Kuka haluaa asua tuollaisissa?
Kommentit (148)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on yksi Europpaan harvimmin asutuista maista. Silti talot pitää rakentaa ihan kiinni toisiinsa. En ymmärrä.
Olen ihmetellyt samaa. Pasilaa pidettiin kammottavana alueena (varsinkin Itä-Pasila) jo siitä lähtien kun rakennettiin mutta nämä uudethan ne on vielä pahempia. Eikö tässä maassa, ja etelässäkin, riitä luontoa ja maata johon rakentaa ettei tarvitsisi ahdata täyteen tällaisilla hirveyksillä? Mitä se tekee ihmismielelle? Entisajan lähiöistä on paljon tutkimusta joka osoitti kuinka haitallisia ne oli, mitään ei näköjään opittu. Suomalaiset yleensä arvostavat omaa pihaa ja vehreyttä ympärillä, miten olisi nopeiden yhteyksien rakentaminen muille asuinalueille jotta voisi asua kauempana jos on tarve päästä keskustaan?
Itä-Pasila on nykyisin hyvin suosittu asuinalue, jossa hinnat ovat nousseet yhtenä eniten koko maassa. Täällä on valtava määrä lapsiperheitä, jotka arvostavat hyviä liikenneyhteyksiä ja palveluita. Itä-Pasilassa on ihania leikkipuistoja mm. Sähköttäjänpuisto, iso kirjasto, maan suurin uimahalli ja lasten turvallista kulkea, kun autot liikkuvat eri tasolla kuin jalankulkijat. Itä-Pasila on ehkä karua betonia, mutta nykyisin myös urbaanin taiteen peittämä, ainutkertaisia muraaleja on joka paikassa. Iltaisin ja viikonloppuisin ei täällä kukaan liiku, joten rauhallista on. Jos sinä arvostat omaa pihaa ja vihreyttä, niin ei me kaikki muut olla samanlaisia.
Vierailija kirjoitti:
Suomi on yksi Europpaan harvimmin asutuista maista. Silti talot pitää rakentaa ihan kiinni toisiinsa. En ymmärrä.
Se on Vihreiden mielestä ekologista vaikka lukuisat asiantuntijat ovat tyrmänneet tiiviin betonirakennelma ekologisuuden moneen otteeseen. Meillä vaan jumitetaan jonkun laskelman varassa kyseenalaistamatta sitä. Helsinkiä pilataan kovaa vauhtia....
Se tunne, kun keität aamukahvia ja naapuri keittelee kahveja ikkunan toisella puolella. Aamutakkisillaan kävellään ja koitetaan olla huomaamattakaan. Ihan helvetin hieno asumismuoto.
Vihreet kiimaisina kaatamassa lisää metsiä kerrostaloille. Seuraavaksi lähtee Haagan riistavuoren metsä, kun pitää rakentaa niitä korkeita kammotuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun teoriani, että niitä suunnittelevat ihmiset, jotka eivät ymmärrä kerrostaloasumista. Asuvat itse jossain omakotitaloalueella ja ajattelevat, että koti on koti vasta kun on nurmea, lapsille tramppa ja omenapuu. Kerrostaloeläminen nähdään välivaiheena elämässä, sinkuille ja nuorille.
Kun sitten on pakko suunnitella se kerrostaloalue, yritetään tehdä jotain New Yorkia. Siellä olisi varmaan ok asua kerrostalossa? Joten tehdään korkeaa, tiivistä ja betonista.
Ehkä myös salaa ajattelevat, että tiivistämällä väestökasvun mahdollisimman pienelle pinta-alalle, oikealle asumiselle jää paremmin tilaa?
Arvon kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopistosta ajattelee myös noin kuin kuvailit viestisi viimeisessä kappaleessa. Piti meille kaupunkimaantieteen kurssin osallistujille viime syksynä luennon, jossa sanoi, että koko Suomen kansa mahtuisi asumaan pk-seudulle, jos vaan asutusta tiivistettäisiin täällä lisää. Ihan kuin koko Suomen kansa haluais muuttaa vapaaehtoisesti pk-seudulle.:-D Itsekin haluaisin ehkä muuttaa vielä pois ainakin Helsingistä tulevaisuudessa. Helsingin kantakaupunkiin mua ei saa muuttamaan kirveelläkään. Keskustakampuksella lähiopetuksen aikaan luennoilla käyminen siellä riittää mulle vallan hyvin käymisestä ko. alueella.
T: junantuoma savolaissukujuurinen yliopisto-opiskelija Helsingin yliopistosta
Tiivis urbaani rakentaminen on ekologista. Ei Pasilaan muuta perhe, jolla on tarvetta kahteen autoon ja omenapuihin. Pasilaan muuttaa perhe, jolle on tärkeää hyvät kulkuyhteydet ilman autoa ja nopea arki, jossa kauppareissuun ei mene kauaa. Noihin Pasilan taloihin kuuluu myös paljon yhteisöllisyyttä. Siellä on yhteisiä tiloja, joissa esim. kestitä vieraita, ei tarvitse syntymäpäiviä mahduttaa omaan kotiin, joka ei välttämättä ole sitten valtavan kokoinen. Ei kannata arvottaa toisten asumista oman elämänapansa perusteella, se kun ei välttämättä ole kaikkien tapa elää.
Kaavoitus- ja kaupunkirakentaminen rajaavat ihmisten vaihtoehdot valmiiksi. Vain hyvin rikkaat ihmiset voivat valita vapaasti, muut joutuvat sopeutumaan siihen mitä on kaavoitettu. Siksi kritisointi (mm. Vaattovaaran kritiikki miniasuntoja kohtaan) on erittäin tarpeellista.
Rakennusfirma rakentaa sellaisia taloja ja asuntoja, kuin mitä ostajat haluavat ostaa. Urbaanisti haluavilla ostajilla on rahaa maksaa niistä ja hyvin ne kaupaksi ovat käyneet. Köyhät voivat katsella vaikka sitten sieltä Pihlajanmäestä niitä mäntymetsän keskellä olevia taloja tai mennä vaikka Nurmijärvelle, jos pihalla pitää olla se palju ja tramppa.
Helsingissä on noin 40% asuntokannasta, ellei ala jo olla enemmänkin, valtion
eri tavoin tukemaa. Harvemmin rikkaat ostavat noilta alueilta muuta kuin ne parhaat ylimpien kerrosten loft yms luksusasunnot.
Esim Kalasataman tornitalojen asunnot eivät ole menneet hyvin kaupaksi. Myytiin sijoitusfirmalle vuokrataloksi, ja nytkin on noin 70 asuntoa vapaana! Eivät kelpaa.... ehkä niihin vois sijoittaa Ukrainan sotapakolaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vihreet kiimaisina kaatamassa lisää metsiä kerrostaloille. Seuraavaksi lähtee Haagan riistavuoren metsä, kun pitää rakentaa niitä korkeita kammotuksia.
Maltsun metsät pilataan myös. 🤬
Vierailija kirjoitti:
Suomi on yksi Europpaan harvimmin asutuista maista. Silti talot pitää rakentaa ihan kiinni toisiinsa. En ymmärrä.
Siksi koska pitää matkia "ulkomaita", että on täällä meilläkin suurkaupunkeja :D
Vierailija kirjoitti:
Myös keskusta on ihan järkyttävä? Olisi pitänyt rakentaa vain joka kolmannelle tontille talo, ja jättää loppuosa tonteista pusikon valtaan ja parkkipaikoiksi?
Kekustassa aika harva rakennus on niin tiheässä kuin näillä uusilla alueilla. Aika harvassa kuitenkin viereinen seinä 8 metrin päässä. Ja miksi pitää toistaa huonoja ratkaisuja alueille joilla ei ole pakko
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun teoriani, että niitä suunnittelevat ihmiset, jotka eivät ymmärrä kerrostaloasumista. Asuvat itse jossain omakotitaloalueella ja ajattelevat, että koti on koti vasta kun on nurmea, lapsille tramppa ja omenapuu. Kerrostaloeläminen nähdään välivaiheena elämässä, sinkuille ja nuorille.
Kun sitten on pakko suunnitella se kerrostaloalue, yritetään tehdä jotain New Yorkia. Siellä olisi varmaan ok asua kerrostalossa? Joten tehdään korkeaa, tiivistä ja betonista.
Ehkä myös salaa ajattelevat, että tiivistämällä väestökasvun mahdollisimman pienelle pinta-alalle, oikealle asumiselle jää paremmin tilaa?
Arvon kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopistosta ajattelee myös noin kuin kuvailit viestisi viimeisessä kappaleessa. Piti meille kaupunkimaantieteen kurssin osallistujille viime syksynä luennon, jossa sanoi, että koko Suomen kansa mahtuisi asumaan pk-seudulle, jos vaan asutusta tiivistettäisiin täällä lisää. Ihan kuin koko Suomen kansa haluais muuttaa vapaaehtoisesti pk-seudulle.:-D Itsekin haluaisin ehkä muuttaa vielä pois ainakin Helsingistä tulevaisuudessa. Helsingin kantakaupunkiin mua ei saa muuttamaan kirveelläkään. Keskustakampuksella lähiopetuksen aikaan luennoilla käyminen siellä riittää mulle vallan hyvin käymisestä ko. alueella.
T: junantuoma savolaissukujuurinen yliopisto-opiskelija Helsingin yliopistosta
Tiivis urbaani rakentaminen on ekologista. Ei Pasilaan muuta perhe, jolla on tarvetta kahteen autoon ja omenapuihin. Pasilaan muuttaa perhe, jolle on tärkeää hyvät kulkuyhteydet ilman autoa ja nopea arki, jossa kauppareissuun ei mene kauaa. Noihin Pasilan taloihin kuuluu myös paljon yhteisöllisyyttä. Siellä on yhteisiä tiloja, joissa esim. kestitä vieraita, ei tarvitse syntymäpäiviä mahduttaa omaan kotiin, joka ei välttämättä ole sitten valtavan kokoinen. Ei kannata arvottaa toisten asumista oman elämänapansa perusteella, se kun ei välttämättä ole kaikkien tapa elää.
Oikeasti nyt. Ekologisuuden nimiin grynderien voittojen maksimointi on vain täysin sinisilmäistä hyödyllisenä hölmönä toimimista. Niissä taloissa runkosyvyydet ovat 2x keskustan vahojen kerrostalojen runkosyvyydet, ne on pimeitä, valottomia huoneita ilman ikkunoita ja asuntojen ainoista ikkunoista tuijotetaan 8 metrin päässä olevaa vastapäistä seinää. Jos jostain tulee slummi ja ghetto niin näistä uusista ylitiheistä. Ihmisten pahoinvointi ei synnytä myötämielisyyttä ekologisille tavoitteille. Tämä on nähty kaikkialla.
Vierailija kirjoitti:
Kun oikein kaivelette höttöisten aivojenne pohjia, niin muistatte, että Keski-Pasila oli ratapiha, Postipuisto maaliikennekeskuksen valtava alue ja Jätkänsaari satama-aluetta.
Eipä siellä mitään luontoa ole koskaan edes ollut ja tuleejan sinne puistikoita.
Kolmikerroksisten kenkälaatikkotalojen aika on ohi, niitä puretaan kiihtyvällä vauhdilla ja hyvä niin.
Nyt on keksitty ihan uusi cityvihreä käsite: alue joka ei ole ollut luontoa koskaan! Sille voi tehdä mitä vaan siksi kun se ei ole ollut luontoa koskaan!!
Ette voi ajatella noin tyhmästi.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin ne asunnot on haluttuja. Joten se siitä.
Mutta ostaako niitä ihmiset itselleen vai asuntosijoittajat? Sitten sinne muuttaa joku koska pakko jossain on asua ja muutakaan ei löydy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikkunat on pieniä. Taitaa olla pimeitä asuntoja.
Uusissa taloissa on paljon isommat ja korkeammat ikkunat kuin vanhoissa taloissa. Ainakin siinä talossa johon itse olen muuttamassa.
Niistä isoista ikkunoista aurinko pääsee paremmin kuumentamaan asuntoa kasvihuoneeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun teoriani, että niitä suunnittelevat ihmiset, jotka eivät ymmärrä kerrostaloasumista. Asuvat itse jossain omakotitaloalueella ja ajattelevat, että koti on koti vasta kun on nurmea, lapsille tramppa ja omenapuu. Kerrostaloeläminen nähdään välivaiheena elämässä, sinkuille ja nuorille.
Kun sitten on pakko suunnitella se kerrostaloalue, yritetään tehdä jotain New Yorkia. Siellä olisi varmaan ok asua kerrostalossa? Joten tehdään korkeaa, tiivistä ja betonista.
Ehkä myös salaa ajattelevat, että tiivistämällä väestökasvun mahdollisimman pienelle pinta-alalle, oikealle asumiselle jää paremmin tilaa?
Arvon kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopistosta ajattelee myös noin kuin kuvailit viestisi viimeisessä kappaleessa. Piti meille kaupunkimaantieteen kurssin osallistujille viime syksynä luennon, jossa sanoi, että koko Suomen kansa mahtuisi asumaan pk-seudulle, jos vaan asutusta tiivistettäisiin täällä lisää. Ihan kuin koko Suomen kansa haluais muuttaa vapaaehtoisesti pk-seudulle.:-D Itsekin haluaisin ehkä muuttaa vielä pois ainakin Helsingistä tulevaisuudessa. Helsingin kantakaupunkiin mua ei saa muuttamaan kirveelläkään. Keskustakampuksella lähiopetuksen aikaan luennoilla käyminen siellä riittää mulle vallan hyvin käymisestä ko. alueella.
T: junantuoma savolaissukujuurinen yliopisto-opiskelija Helsingin yliopistosta
Tiivis urbaani rakentaminen on ekologista. Ei Pasilaan muuta perhe, jolla on tarvetta kahteen autoon ja omenapuihin. Pasilaan muuttaa perhe, jolle on tärkeää hyvät kulkuyhteydet ilman autoa ja nopea arki, jossa kauppareissuun ei mene kauaa. Noihin Pasilan taloihin kuuluu myös paljon yhteisöllisyyttä. Siellä on yhteisiä tiloja, joissa esim. kestitä vieraita, ei tarvitse syntymäpäiviä mahduttaa omaan kotiin, joka ei välttämättä ole sitten valtavan kokoinen. Ei kannata arvottaa toisten asumista oman elämänapansa perusteella, se kun ei välttämättä ole kaikkien tapa elää.
Oikeasti nyt. Ekologisuuden nimiin grynderien voittojen maksimointi on vain täysin sinisilmäistä hyödyllisenä hölmönä toimimista. Niissä taloissa runkosyvyydet ovat 2x keskustan vahojen kerrostalojen runkosyvyydet, ne on pimeitä, valottomia huoneita ilman ikkunoita ja asuntojen ainoista ikkunoista tuijotetaan 8 metrin päässä olevaa vastapäistä seinää. Jos jostain tulee slummi ja ghetto niin näistä uusista ylitiheistä. Ihmisten pahoinvointi ei synnytä myötämielisyyttä ekologisille tavoitteille. Tämä on nähty kaikkialla.
Ei sinun tietenkään tarvitse sieltä asuntoa itsellesi ostaa, jos ne eivät miellytä sinua. Hyvin ne tietääkseni ovat kaupaksi käyneet ja aika hyvällä hinnalla vielä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija ja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun teoriani, että niitä suunnittelevat ihmiset, jotka eivät ymmärrä kerrostaloasumista. Asuvat itse jossain omakotitaloalueella ja ajattelevat, että koti on koti vasta kun on nurmea, lapsille tramppa ja omenapuu. Kerrostaloeläminen nähdään välivaiheena elämässä, sinkuille ja nuorille.
Kun sitten on pakko suunnitella se kerrostaloalue, yritetään tehdä jotain New Yorkia. Siellä olisi varmaan ok asua kerrostalossa? Joten tehdään korkeaa, tiivistä ja betonista.
Ehkä myös salaa ajattelevat, että tiivistämällä väestökasvun mahdollisimman pienelle pinta-alalle, oikealle asumiselle jää paremmin tilaa?
Arvon kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopistosta ajattelee myös noin kuin kuvailit viestisi viimeisessä kappaleessa. Piti meille kaupunkimaantieteen kurssin osallistujille viime syksynä luennon, jossa sanoi, että koko Suomen kansa mahtuisi asumaan pk-seudulle, jos vaan asutusta tiivistettäisiin täällä lisää. Ihan kuin koko Suomen kansa haluais muuttaa vapaaehtoisesti pk-seudulle.:-D Itsekin haluaisin ehkä muuttaa vielä pois ainakin Helsingistä tulevaisuudessa. Helsingin kantakaupunkiin mua ei saa muuttamaan kirveelläkään. Keskustakampuksella lähiopetuksen aikaan luennoilla käyminen siellä riittää mulle vallan hyvin käymisestä ko. alueella.
T: junantuoma savolaissukujuurinen yliopisto-opiskelija Helsingin yliopistosta
Tiivis urbaani rakentaminen on ekologista. Ei Pasilaan muuta perhe, jolla on tarvetta kahteen autoon ja omenapuihin. Pasilaan muuttaa perhe, jolle on tärkeää hyvät kulkuyhteydet ilman autoa ja nopea arki, jossa kauppareissuun ei mene kauaa. Noihin Pasilan taloihin kuuluu myös paljon yhteisöllisyyttä. Siellä on yhteisiä tiloja, joissa esim. kestitä vieraita, ei tarvitse syntymäpäiviä mahduttaa omaan kotiin, joka ei välttämättä ole sitten valtavan kokoinen. Ei kannata arvottaa toisten asumista oman elämänapansa perusteella, se kun ei välttämättä ole kaikkien tapa elää.
Oikeasti nyt. Ekologisuuden nimiin grynderien voittojen maksimointi on vain täysin sinisilmäistä hyödyllisenä hölmönä toimimista. Niissä taloissa runkosyvyydet ovat 2x keskustan vahojen kerrostalojen runkosyvyydet, ne on pimeitä, valottomia huoneita ilman ikkunoita ja asuntojen ainoista ikkunoista tuijotetaan 8 metrin päässä olevaa vastapäistä seinää. Jos jostain tulee slummi ja ghetto niin näistä uusista ylitiheistä. Ihmisten pahoinvointi ei synnytä myötämielisyyttä ekologisille tavoitteille. Tämä on nähty kaikkialla.
Tällainen putkiyksiö olisi oma painajaiseni. Onneksi löysin vanhan asunnon vanhalta alueelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikkunat on pieniä. Taitaa olla pimeitä asuntoja.
Uusissa taloissa on paljon isommat ja korkeammat ikkunat kuin vanhoissa taloissa. Ainakin siinä talossa johon itse olen muuttamassa.
Niistä isoista ikkunoista aurinko pääsee paremmin kuumentamaan asuntoa kasvihuoneeksi.
Ilmastointiratkaisuja on olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on myös eläin.
Tämän eläimen luontaisessa asumisympäristössä on tilaa, avaruutta ja luontoa, jotta laji voisi hyvin.
Järjetöntä rakentaa epäviihtyisyyttä. Se on pidemmän päälle täysin kestämätön ratkaisu, ei todellakaan ekologinen.
Tämä.
Se lohduttaa, että joskus tulevaisuudessa Sinnemäen & Co ratkaisut puretaan.
P.S. Malmin lentokenttää ei olisi saanut sulkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun teoriani, että niitä suunnittelevat ihmiset, jotka eivät ymmärrä kerrostaloasumista. Asuvat itse jossain omakotitaloalueella ja ajattelevat, että koti on koti vasta kun on nurmea, lapsille tramppa ja omenapuu. Kerrostaloeläminen nähdään välivaiheena elämässä, sinkuille ja nuorille.
Kun sitten on pakko suunnitella se kerrostaloalue, yritetään tehdä jotain New Yorkia. Siellä olisi varmaan ok asua kerrostalossa? Joten tehdään korkeaa, tiivistä ja betonista.
Ehkä myös salaa ajattelevat, että tiivistämällä väestökasvun mahdollisimman pienelle pinta-alalle, oikealle asumiselle jää paremmin tilaa?
Arvon kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopistosta ajattelee myös noin kuin kuvailit viestisi viimeisessä kappaleessa. Piti meille kaupunkimaantieteen kurssin osallistujille viime syksynä luennon, jossa sanoi, että koko Suomen kansa mahtuisi asumaan pk-seudulle, jos vaan asutusta tiivistettäisiin täällä lisää. Ihan kuin koko Suomen kansa haluais muuttaa vapaaehtoisesti pk-seudulle.:-D Itsekin haluaisin ehkä muuttaa vielä pois ainakin Helsingistä tulevaisuudessa. Helsingin kantakaupunkiin mua ei saa muuttamaan kirveelläkään. Keskustakampuksella lähiopetuksen aikaan luennoilla käyminen siellä riittää mulle vallan hyvin käymisestä ko. alueella.
T: junantuoma savolaissukujuurinen yliopisto-opiskelija Helsingin yliopistosta
Tiivis urbaani rakentaminen on ekologista. Ei Pasilaan muuta perhe, jolla on tarvetta kahteen autoon ja omenapuihin. Pasilaan muuttaa perhe, jolle on tärkeää hyvät kulkuyhteydet ilman autoa ja nopea arki, jossa kauppareissuun ei mene kauaa. Noihin Pasilan taloihin kuuluu myös paljon yhteisöllisyyttä. Siellä on yhteisiä tiloja, joissa esim. kestitä vieraita, ei tarvitse syntymäpäiviä mahduttaa omaan kotiin, joka ei välttämättä ole sitten valtavan kokoinen. Ei kannata arvottaa toisten asumista oman elämänapansa perusteella, se kun ei välttämättä ole kaikkien tapa elää.
Oikeasti nyt. Ekologisuuden nimiin grynderien voittojen maksimointi on vain täysin sinisilmäistä hyödyllisenä hölmönä toimimista. Niissä taloissa runkosyvyydet ovat 2x keskustan vahojen kerrostalojen runkosyvyydet, ne on pimeitä, valottomia huoneita ilman ikkunoita ja asuntojen ainoista ikkunoista tuijotetaan 8 metrin päässä olevaa vastapäistä seinää. Jos jostain tulee slummi ja ghetto niin näistä uusista ylitiheistä. Ihmisten pahoinvointi ei synnytä myötämielisyyttä ekologisille tavoitteille. Tämä on nähty kaikkialla.
Ei sinun tietenkään tarvitse sieltä asuntoa itsellesi ostaa, jos ne eivät miellytä sinua. Hyvin ne tietääkseni ovat kaupaksi käyneet ja aika hyvällä hinnalla vielä.
Ainakin Kalasataman torneissa on runsaasti myymättömiä asuntoja.
Veikkaan, että tämä on yksinkertaisesti se syy miksi vihreiden kannatuslukemat laskussa. Ydinkannattajajoukko kuitenkin isoissa kaupungeissa. Itsekin olen jo muutamissa vaaleissa harkinnut, että äänestäisin jotain toista puoluetta. 20 v. olen vihreitä äänestänyt, tunnen itseni petetyksi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun teoriani, että niitä suunnittelevat ihmiset, jotka eivät ymmärrä kerrostaloasumista. Asuvat itse jossain omakotitaloalueella ja ajattelevat, että koti on koti vasta kun on nurmea, lapsille tramppa ja omenapuu. Kerrostaloeläminen nähdään välivaiheena elämässä, sinkuille ja nuorille.
Kun sitten on pakko suunnitella se kerrostaloalue, yritetään tehdä jotain New Yorkia. Siellä olisi varmaan ok asua kerrostalossa? Joten tehdään korkeaa, tiivistä ja betonista.
Ehkä myös salaa ajattelevat, että tiivistämällä väestökasvun mahdollisimman pienelle pinta-alalle, oikealle asumiselle jää paremmin tilaa?
Arvon kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopistosta ajattelee myös noin kuin kuvailit viestisi viimeisessä kappaleessa. Piti meille kaupunkimaantieteen kurssin osallistujille viime syksynä luennon, jossa sanoi, että koko Suomen kansa mahtuisi asumaan pk-seudulle, jos vaan asutusta tiivistettäisiin täällä lisää. Ihan kuin koko Suomen kansa haluais muuttaa vapaaehtoisesti pk-seudulle.:-D Itsekin haluaisin ehkä muuttaa vielä pois ainakin Helsingistä tulevaisuudessa. Helsingin kantakaupunkiin mua ei saa muuttamaan kirveelläkään. Keskustakampuksella lähiopetuksen aikaan luennoilla käyminen siellä riittää mulle vallan hyvin käymisestä ko. alueella.
T: junantuoma savolaissukujuurinen yliopisto-opiskelija Helsingin yliopistosta
Tiivis urbaani rakentaminen on ekologista. Ei Pasilaan muuta perhe, jolla on tarvetta kahteen autoon ja omenapuihin. Pasilaan muuttaa perhe, jolle on tärkeää hyvät kulkuyhteydet ilman autoa ja nopea arki, jossa kauppareissuun ei mene kauaa. Noihin Pasilan taloihin kuuluu myös paljon yhteisöllisyyttä. Siellä on yhteisiä tiloja, joissa esim. kestitä vieraita, ei tarvitse syntymäpäiviä mahduttaa omaan kotiin, joka ei välttämättä ole sitten valtavan kokoinen. Ei kannata arvottaa toisten asumista oman elämänapansa perusteella, se kun ei välttämättä ole kaikkien tapa elää.
Oikeasti nyt. Ekologisuuden nimiin grynderien voittojen maksimointi on vain täysin sinisilmäistä hyödyllisenä hölmönä toimimista. Niissä taloissa runkosyvyydet ovat 2x keskustan vahojen kerrostalojen runkosyvyydet, ne on pimeitä, valottomia huoneita ilman ikkunoita ja asuntojen ainoista ikkunoista tuijotetaan 8 metrin päässä olevaa vastapäistä seinää. Jos jostain tulee slummi ja ghetto niin näistä uusista ylitiheistä. Ihmisten pahoinvointi ei synnytä myötämielisyyttä ekologisille tavoitteille. Tämä on nähty kaikkialla.
Ei sinun tietenkään tarvitse sieltä asuntoa itsellesi ostaa, jos ne eivät miellytä sinua. Hyvin ne tietääkseni ovat kaupaksi käyneet ja aika hyvällä hinnalla vielä.
Menevät kaupaksi isoille vuokrabisnesfirmoille sitten niitä kaupunki liisaa niitä vuokra-asunnoiksi ja maksaa kovaa hintaa yritykselle. Näin on käynyt useille kolossitaloille esim Koskelan uudet talojätit, metroasemille rakennetut. Tämä on Vihreää hölmöläisten kaupunkisuunnittelua ja kiinteistöbisnestä. Veronmaksajien rahojen ohjaamista ensin gryndereille kaavoittamalla maksimaalisesti kerrosalaa viihtyisyydestä piittaaamatta ja sitten grynderiin koplattua vuokrabisnestä jossa kaupunki ensin subventoi vuokraa maksamalla vuokrabisnekselle välirahaa asunnoista jotka toimivat kaupungin vuokra-asuntoina ja sitten vielä asumistukea asukkaalle jonka maksama vuokra vuokrabisneksen taskuun.
Helsingin rakennusvirastosta paljastui pari vuotta sitten mittava lahjus/korruptio-keissi. En hämmästyisi että tähän liittyisi myös.
Se postipuisto on aivan painajaismaisen näköinen. Talot aivan kiinni toisissaan - osasta asuntoja näkyy vain toinen talo ja osasta maaliikennekeskusta, rataa, varikkoa... Bussilla joutuu sieltä köröttelemään eri suuntiin. Parkkihalli muistittaa jättimäistä lahjapakettia (sen on kai tarkoitus olla piristävä elementti).
Leppävaarassa Vermonniitty on rakennettu vanhalle merenpohjalle ja on aivan tasankoa. Siellä talot eivät ole niin kiinni toisissaan vaan jotenkin hajalleen "viskottu". Yleisilmeeltään tulee mieleen 70-luvun lähiöt esim. Rooman kaupungin ympäristössä. Valoa ainakin riittää.