**HUHTIKUUNhelmet** vko 34

Täällä pahoinvointi jatkuu, mutta vielä en ole oksentanut. Olen yrittänyt syödä B-vitamiinia, mutta tablettien hajukin oksettaa.. Miten muuten, syöttekö monet jotain raskaus-monivitamiineja? Yliopiston ravitsemustieteissä sanottiin, että liialllinen vitamiinien saanti voi olla haitallista, ja yleensä noita vitamiinipillereitä syö juuri ne ihmiset, joiden ei tarvitsisi (eli jotka syövät puoli kiloa kasviksi päivässä jne.). Noissa mun B-vitamiineissa on mukana foolihappoa, joka on tärkeää juuri raskauden allkuvaiheessa (estää vauvan kehityshäiriöitä, etenkin "epämuodostuneisuutta"). Tarttis syödä niin pirusti ruisleipää ja vihreitä yrttejä että sais ton foolihappo suosituksen toteutumaan, että otan sitä purkista nyt ainakin muutaman viikon. Vielä kysysisin, kun monet olette käyneet yksityisellä ekassa ultrassa, että paljonhan tuo kustantaa?



Töissä on jo monet arvaillu että oisin raskaana kun en enää käy röökitauoilla enkä jää töiden jälkeen parille sidukalle. Edelleen kuitenkin poltan n. 5 tupakkaa päivässä. En millään saa lopetetuksi. Yritettiin tätä vauvaa tasan vuosi. Aluksi olin polttamatta, mutta kun vauvaa ei kuulunut, ratkesin taas. Nyt en viitsi edes kunnollaa yrittää lopettaa, kun ajattelen vaan, että tää on joku kohdun ulkopuolinen tms. Enhän minä voi saada lasta, kun olen jo joutunut pettymään vuoden ajan kerran kuussa. Siksikin ois kiva jo päästä sinne ultraan, haluaisin jonkun kertovan, että ihan oikeasti saan vauvan, niin olisi maailman paras syy lopettaa tupakointi. Miten muuten, oletteko kuinka monet pyytäneet miehenne mukaan ekaan neuvolaan vai vasta ultraan?



Eipä muuta, tässä tämä alkuviikon vuodatus.



Nanuuk-85, rv 6

Mulla on ollut samat ongelmat kun Nanuukilla, ketjupolttajasta savuttomaksi kun on niin vaikeaa siirtyä. Heti kun sain tietää olevani raskaana, "lopetin tupakoinnin". Oikeasti polttelin ensin salaa poikaystävältäni ja sitten ihan julkisestikin, tosin paljon vähemmän kuin ennen. En ollut varautunut tupakoinnin lopettamiseen mitenkään, koska vauva oli yllätys, ja tuntui kuin joutuisi luopumaan parhaasta ystävästään. (Sairasta, mutta ketjupolttajat varmaan ymmärtävät.)



Kävin viime viikolla ultrassa, ja yllättäen siellä näkyi jo lyömässä pikkuinen sydän. Se, että tietää siellä jonkun asuvan, motivoi kummasti myös tupakoinnin lopettamiseen. Sairaalan pihalla poltin viimeisen (toivottavasti), loppuaskin heitin roskikseen.



Töissä sanoin vaan lopettaneeni, eikä sitä kukaan ihmetellyt. Kavereille selittäminen tulee olemaan tosi vaikeaa, jätin yhdet tuparit lauantaina väliin vaan tämän asian takia.



Ja kyllä, otin miehen mukaan ainakin ekaan neuvolaan. Koska kyseessä on eka lapsi, on hyvä että mieskin tietää jotain. Tuntui itse asiassa että kätilöllä oli miehelle enemmän asiaa kun mulle!



Sonja rv7

Kiva kun aloitit uuden viikkopinon mikunmamma, nyt on paljon helpompi lueskella kuulumisia kun pino pysyy lyhyempänä.

Itselläni oli kovin kiireinen loppuviikko etten ehtinyt paljon kirjoittelemaan, lukemassa kyllä kävin muiden kuulumisia.

Olen tosin niin huono muistinen jotta en muista hirveesti muiden kuulumisia..kaikki taitaa kuitenkin olla edelleen matkassa, vai kuinka?



Omalta kohdaltani melkein jo pelkäsin matkani päättyneen kun raskausoireeni heikkeni miltei olemattomiin..

Jo reilun viikon vaivannut pahoinvointi katosi kuin tuhkatuuleen. Ei yököttänyt vaikka vatsa tyhjeni ja olin syömättä pidempäänkin..

Väsymystä ei ole ollut vielä ollenkaan, olo on sen suhteen aikas normaali. Rinnat oli ja on edelleen tosin aikalailla turvoksissa ja arahkot.

Vatsan turvotus on kyllä helpottanut, tai sitten olen vain paukutellut yöllä turhat paineet pihalle.. :D



Tänä aamuna kun kävin koiran kanssa kävelyllä, kotiin palattuani iski valtavan etova olo.. ei muuta kuin ihan kunnolla yökkimään pöntölle.. (JES!!)

Jos vatsassa olisi ollut jotain kaikki olisi kyllä tullut ulos, joten kai minulla sitä pahoinvointia vielä on.

Arvannette varmaan sen riemun tunteen kun yökin pöntöllä, että olen ehkä sittenkin vielä raskaana!!!

Kummallisia nämä ajatukset :)



Miten teidän muiden oireet, onko miten vaihdelleen nyt tässä raskaudessa tai aiemmissa?



Toivottelenkin teille kaikille roppakaupalla oireita jotta säilytte turhilta murheilta..



KMK75 ja 6+6 (ei vielä työnimeä)

Mulla on aika paljon pahoinvointia, mutta kyllä se silti vaihtelee päivän ja vuorokaudenajan mukaan. Eilen olin koko iltapäivän ja illan ihmeellisen hyvinvoiva, mutta kyllä se yökötys taas tänään palasi, kun en muistanut syödä tarpeeksi.



Tulee kyllä syynättyä omaa oloaan aika tarkkaan, koska viimeksi pahoinvointi loppui kuin seinään ja nelisen viikkoa sen jälkeen ultrassa sikiö huomattiin kuolleeksi. Koon perusteella se oli tapahtunut niihin aikoihin, kun pahoinvointi lakkasi. Muut oireet jatkuivat, kuten rintojen arkuus ja mielialanvaihtelut.



Nyt huolestuttaa ehkä enemmän se, ettei ole alavatsalla mitään tuntemuksia, jotka viittaisivat kohdun kasvuun. Niitä tuntuu aika monella olevan.



Lääkäri tosin lohdutti että jokainen raskaus on erilainen, eikä kannata vertailla oireitaan muiden oireisiin tai omiin edellisiin raskauksiin.



Mutta ei oireettomienkaan kannata olla huolissaan. Tunnen muutamia äitejä, joilla ei ole koskaan ollut pahoinvointia ja aivan terveitä lapsia on tullut. Oireiden puuttuminen ei siis välttämättä ole huolestuttavaa, mutta se voi olla, jos oireet katoavat yhtäkkiä.



Hyvää alkavaa viikkoa kaikille! Yritetään olla stressaamatta turhia...:)



Amena 7+5

edellisellä kerralla otin miehen mukaan ykköskäynnille, vaikka taisi se tuntea olonsa siellä hieman ulkopuoliseksi. Kyllä hoitaja kuitenkin siltäkin asioita kyseli. Tällä kertaa en kokenut tarpeelliseksi että mies tulee mukaan, koska samat asiathan siellä käydään läpi ja edellinen ensikäynti oli tammikuussa. Varhaisultraan mies tuli mukaan. Kuulemma ymmärtää nyt jotenkin konkreettisemmin raskauden, kun näki omin silmin alkion ja sen sydämensykkeen.

Tsemppiä teille, jotka tupakointia yritätte lopetella! Ite lopetin aikoinaan, kun esikoista aloin odottamaan eli reilu 5 vuotta sitten enkä oo uudestaan aloittanut. Lopetin aika kertalaakista, ekana päivänä vähensin viiteen, tokana neljään jne. Ihmeen helposti se sillon meni.

Nyt alan mäkin pikkuhiljaa uskomaan, että paksuna ollaan=) Sen verran huimaa ja yököttääkin välillä. Ei nyt suoranaisesti okseta, mutta vähän on sellanen olo kuin olis lievä krapula. Ja ihan tajuton väsymys iltasin! Nukahdan jo vähän ennen lapsia.

Mulla on sellanen ongelma ettei tee mieli syödä mitään. Kaikki mitä pistää suuhunsa maistuu kitkerältä=( Ihan sama vaikka jotain karkkia syö, niin sekin maistuu ällöttävältä ja alkaa vaan janottamaan. Paino on sen takia vähän tippunut, muttei onneks paljon, kun oon jo valmiiks alipainoinen.

Hyviä oloja kaikille toivotellen=)

Sihteeri-79

Josko sitä uskaltaisi varovaisesti kurkistaa tällekkin puolelle. Ihan alkumetreillä tässä ollaan, tänään viikot vasta 4+1. Odotamme kolmatta kullnmurua perheeseemme. Mulla oli tässä ennen tätä raskautta kaksi keskenmenoa. Toinen loppuvuodesta, toinen alkuvuodesta. Molemmissa löytyi alkuraskaudessa syke ja molemmat sikiöt olivat menehtyneet n. rv 8 ja molemmat myöskin kaavittiin. Joten hyyyyvin varovaisin mielin tässä liikkeellä ollan. Toki jokaisesta onnistuneesta raskauspäivästä iloiten.



Oireita tuntuu jo jonkin verran olevan. Kuvostusta ajoittain, rintojen turvotus sekä alavatsajuilinnat. Lisäksi tuntuu tuo väsymys löytäneen meikäläisen jo heti kärkeen. Vai liekö nää sateiset ilmat kun uuvutta. Mutta ehkä tuo minun taustanikin tekee sen että tuntuu että syynään kaikki oireet oikein suurennuslasilla. Ja ainakin tällä hetkellä olen valmis ottamaan kaikki raskausoireet ilolla vastaan. Mitä enempi, sitä parempi. Muistuttkaakin mua sitten tästä kommentista kun yrjöän jokusen viikon päästä aamusta iltaan ;D Ei vaan, mut kyllä se joteskin tekee varmemmaksi olon raskauden suhteen kun olisi kunnon oireet.



Vaan eipäs nyt tällä erää muuta kuin kaikille onnea matkaan roppakaupalla! Ja mukavaa viikkoa sateista huolimatta.



mirulii

Tänään varasin neuvola ajan joka on perjantaina 29.8.08, silloin on viikkoja 7+3.

Mulla on tosi kipeet rinnat varsinkin öisin, edellisissä raskauksissa ei ollut tälläistä. Paha olo on ajoittaista, varsinkin iltapäivästä on tosi huono olo. Maha on aika turvoksissa, farkut ei mahdu kiinni tai jos mahtuu ne puristaa.

Onkos huhtikuun helmille perustettu jo yahooseen (tai muuhun vastaavaan ryhmää ), olisin kiinostunut liittymään :)



Lokamamma ja iltatähti rv 5+6

mulla kanssa vaihtelee noi oireet välillä etoo ja välillä on ihan hyvä olla että ei oo oikeen mitään oireita, ainut mikä koko ajan on niin rinnat on tooosiiii arat:( saatan yölläkin herätä siihen kun rintaan sattuu sen takia kun on kyljelleen nukkunut rinnan päällä:D ja ei tarvii kun hipastakkin niin jo sattuu:(



Muuten täällä kyllä voidaan hyvin:)



Ekasta neuvolasta joku kysyi ottaako miehen mukaan, minä ainakin otan, mutta meillä on samassa siinä jo ultra. Ja mieskin haluaa tulla omasta tahdosta mukaan, mikä on tosi mukavaa:)



hyvää viikon alkua kaikille!



hentsu86 rv 7+2

ja kiitos mikumammalle pinon perustamisesta! =) Tänään oli eka neuvola ja reilu tunti siellä vierähti.



Täällä vaan pahaolo jatkuu ja oksentamaan pääsen noin 1-3 kertaa päivässä. Paino ei kuitenkaan ole tämän myötä laskenut, päinvastoin.. =)



Kuinka moni täällä harrastaa ryhmäliikuntaa? Ite käyn spinningissä ja bodypumpissa, tosin tuo jälkimmäinen on nyt vähän jäänyt, täytyisi ottaa itseään taas niskasta kiinni.



Kyllä on hiostavaa, viimeinen kesälomaviikko lähti käyntiin, voi kun ei ihan joka päivä sataisi.



Hyvää viikonalkua kaikille!



Terkuin,

numerokolme ja pikkuhippu rv 8+3

Määkin aattelin vähän jakaa tätä mun ekan raskauden epävarmuutta KAIKISTA asioista. Ihan kauheaa ku ei tiiä mikä on normaalia ja mikä ei. Ja jos sattuu niin ei tiiä onko se hyvä ja jos yhtäkkiä ei enää satukkaan niin sekin epäilyttää :D Koitan olla stressaamatta koko ajan, mut kauheen vaikeeta se on. Onko tässä muita ketkä odottaa ekaansa ja mietiskelee päivästä toiseen samoja juttuja?

Mulla on alavatsa melkeen koko aika kipee, rinnat arat ja nukun IHAN koko aika :D Yleis etova olo usiasti, mut oksentanu en oo kertaakaan (en oo kyllä muistaakseni muutenkaan oksentanu koskaan!!ehkä lapsena..?)

Tupakoinnin lopetin ku seinään testien jälkeen (no okei, otin parit savut yks päivä ku meinasin saada hermoromahuksen) .Mikä on aika ihmeellistä ku ottaa huomioon et oon polttanu 13 vuotta about aski päivässä (ja oon nyt siis 25 v)

Mutta tällaista sitten. Jään jännittämään. En tiiä miten selviän vielä 6 (?) viikkoa et kriittinen aika on ohi. :/ Tuntuu ikuisuudelta! :(((

Henisss: itse odotan myös ekaa ja pelottaa ajoittain ihan hirveesti.. mulla ei ole juuri lainkaan oireita, rintojen arkuuskin on hellittänyt alkuajoista niin että joudun välillä tunnusteleen onko ne enää yhtään arat :(

Sulla on sentäs selkeät oireet, "nauti" niistä!



Tänään iski ahistus kun luin Amenan kirjotuksen:

"Tulee kyllä syynättyä omaa oloaan aika tarkkaan, koska viimeksi pahoinvointi loppui kuin seinään ja nelisen viikkoa sen jälkeen ultrassa sikiö huomattiin kuolleeksi. Koon perusteella se oli tapahtunut niihin aikoihin, kun pahoinvointi lakkasi. Muut oireet jatkuivat, kuten rintojen arkuus ja mielialanvaihtelut."



Aivan kauheeta!!! Neljä viikkoa luulla että on raskaana ja asukki onkin kuollut :`(

Mie olen aiemmin luullut että sen kyllä tietää kun alkio/sikiö kuolee, eli tulee keskenmeno.... mutta ilmeisesti ei siis tulekaan aina itestään pois kohdusta (okei, olen sen itennyt että kaavintoja tehdään mutta en ole ilmeisesti ajatellut asiaa tarpeeksi pitkälle)..



Mutta toisaalta välillä osaan aatella järkevästikin... eihän sitä auta koko ajan vaan huolehtia ja tuhlata elämäänsä siihen.. kun alkaa näihin hommiin joutuu olemaan huolisssan koko ajan.. alkiosta/sikiösta/vastasyntyneestä/taaperosta/teinistä/jopa aikusesta lapsesta...



lapinlikka & masuasukki 7+5

Kiitos aktiivisesta toiminnasta, pinojen aloittelusta, odottajien listoista ja muusta.



Minä lopetin kahvin juonnin. Varmasti hätävarjelun liioittelua! Ei tarvitse ottaa mallia. Mutta joissain maissa kahvia ei raskaana suositella, joten jätin sen nyt pois, vaikka Suomessa on eri ohjeistus. Eikä se oikein nyt maistukaan, mutta ai kun päätä särkee! Vieroitusoireita.



Esikoisen kanssa olin rento kun mikä. En edes niistä "kiellettyjen" ruoka-aineiden listoista juuri välittänyt, vaan söin kaikkea mitä eteen tuli ml. raakaa kalaa, kaikenlaisia erikoisia juustoja ja sieniä. Vähän jopa naureskelin hysteerisille odottajille, jotka katuivat viikkoja jotain satunnaista homejuustopalaa. Join myös puolikkaan lasin viiniä silloin tällöin, jos oli joku hienompi ateria. Näin sitä muuttuu, nyt olen kyllä aika tarkka itsekin. Ei tulisi edes mieleeni juoda nyt puolta lasia. Mutta sen takia on myös paljon vaikeampi peitellä raskautta.



Amena (?), minullakin oli keskenmenon kanssa samoja kokemuksia, pahaolo loppui, mutta kun muut oireet jatkuivat, en osannut huolestua, vaan iloitsin vain, että jostain vaivasta pääsi eroon.



Kaksi viikkoa sitten yritin viimeksi jotain liikuntaan liittyvää. Kyse oli pilates-tunnista ja ensimmäisen viiden minuutin jälkeen oli pakko lähteä pois, kun huone pyöri ympyrää. Tämäkin on jo tuttua esikoisen odotusajoilta. En yleensä ole kateellinen, mutta tässä kohtaa on pakko myöntää, että kadehdin odottavia äitejä, jotka voivat harrastaa ja urheilla. Ja kyllähän minäkin voin, uinti sopii minulle hyvin. Täälläkin on vain kallis salijäsenyys , jota maksan koko ajan ja enpä usko, että kunto kestää mitään ohjattua tuntia vielä moneen viikkoon.



Minä voin siis pahoin, mutta en oksenna. Heikotus johtuu jostain muusta, mutta kun pyörryttää, niin pyörryttää. Ei sille mitään mahda.



Menen ensimmäiseen neuvolaan yksin ja se on vasta 10. viikon alussa. Mies tulee sitten ultraan mukaan, jos ei ole silloin matkoilla. Mutta siihenhän on vielä runsaasti matkaa.



Hyvää vointia kaikille!



Putri 6+3

... mutta on se vaan niin kivaa :-) Kop, kop, ainakin vielä...



Nanuuk kyseli vitamiinien syömisestä. Multitabs-raskaustabut on hyvä valinta. Mulla toi vihannes & hedelmien syönnin kanssa on vähän niin ja näin. Noissa tabuissa on just paljon b:tä ja foolihappoja, rautaa ja muuta tarpeellista.



Tosin vedän nyt pitkin päivää viinirypäleitä pitään yökötystä poissa. Mulla on salainen rypälekätkö töissä, pöytälaatikossa. Yritän mussuttaa huomaamattomasti. Meillä on toimisto täynnä naisia, joten tasan tarkkaan niillä leikkaa välittömästi mistä on kyse, jos jään kii viinirypäle kädessä :p



Teetä en nauti. Olin jo päättänyt kun aloitettiin tätä pikkukakkosta työstään, että en välitä mistään rajoituksista tän kanssa. No se päätös ei kyl pitänyt yhtään. Kun se plussa vihdoin viimein tuli niin olisin varmaan hengittämättäkin jos se vaan pitäis mut raskautettuna! Eli teehen en koske. Tosin taas esíkoisen tehdessä tuloaan maailmaan kätilö tarjosi Jorvin synnärillä mulle teetä. Se oli ihan ihmeissään, et multa oli neuvolassa se kielletty. Eli ei kait se kovin paha pahe voi olla.



Varasin just tänään neuvolan, on sit samana päivänä kuin lokamammalla eli pe 29.8. Edellisenä päivänä 28.8. on sit ultra yksityisellä (kertoivat kustantavan 120 €, joku sitä kyseli). Mielenrauhasta maksan sen mielelläni, vaikka hintava onkin.



Onnea Naperotx, eipä se plussa siihen tikkuun itsestään tule, kyllä sä oot raskaana :-)



Putrilla ja Shinonillapa onkin eka neuvola myöhään. Täällä Espoossa mennään jo ekaan ultraan vkosta 10 alkaen ja siks ottavat heti kun on saanut plussat neuvola-aikoja varaamaan, et ehtii saada sen ensimmäisen kunnallisen ultra-ajan. Noin mun terkkari mua valisti.



Yksin oon mäkin menossa neuvolaan + yksityisen ultraan. Mies on reissussa. Ultriin mäkin ottaisin sen mukaan, mutta noi neuvolareissut on vaan pelkkää mittailua että saa jättää ne välistä. Esikoisen kanssa mies oli ekalla neuvolakäynnilä mukana ja se oli meille molemmille kiva kokemus. Hänkin sai esittää kysymyksiä ja tuntui että raskaus tuli hänellekin siten enemmän todeksi ja omaksi.



Dole & Hentohyppynen, Rv 5+2

Täällä elellään eteenpäin päivä kerrallaan ja odotellaan neuvoloita(eka1.9) ja ultria(?)...

Hieman välillä ajatukset meinaa karata pelon puolelle ja painajaisiakin olen nähnyt, johtuvat varmaan tuosta keskenmenon pelosta ja siitä ettei kaikki olekkaan tuolla sisällä hyvin. Yritän kyllä tsempata itseäni positiivisin ajatuksin, mutta ei noille kauhu ajatuksille välillä voi mitään, ne vain hiipivät jostain salakavalasti mieleen.

Minun olo on aika ok. Välillä alavatsaa nipistelee ja säännöllisellä syömisellä+ B-vitamiinillä olen saanut sen ällön olon pysymään poissa. Sitäkin olen kyllä miettinyt onko tämä nyt aivan normaalia. :|

Rinnat on arat ja välillä pissattaa niin vietävästi. Vatsa on turvoksissa ja kun on tottunut kapeaan vyötäröön, pömppä vatsan kyllä mielestäni jo erottaa. Mutta nehän ovat lomalla kerättyjä lisäkiloja pitkää, kylmää talvea varten, vararavintoa :)

Hikolienmuuten esim. kävelylenkillä aivan valtavasti ja muutenkin touhutessa välillä iskee hirveä kuumuus. Aluksihan hieman palelin.

Minä ajattelin käydä ekassa neuvolassa ilman miestä, ultraan mies haluaa ehdottomasti lähteä sitten mukaan ja sen kokemuksen haluan kyllä yhdessä jakaakkin!

Mutta jaksamisia kaikille, palailen taas asiaan jossain vaiheessa :)



Terveisin

Kristiina75+Martti(miehen antama nimi, haaveilee varmaan pojasta, pääasia kun vain olisi terve!!!)rv.6+6

Meillä siis odotellaan kolmatta ja edellisen syntymästä jo yli 6vuotta aikaa. Olo on tosi epätodellinen ja ihan hirveetä, kun aika matelee, eikä oikeen uskalla vielä innostua, mutta asia pyörii mielessä koko ajan 24/7.

La laskurien mukaan 15.4. Tänään varasin neuvola ajan ja meilläpäin sinne pääsee vasta vkon 9 täytyttyä, joten sain ajan VASTA 15.9 (rv 9+5) Tuntuu kyllä tosi pitkältä ajalta odottaa, mutta enpä taida yksityisellekään malttaa mennä jos kaikki jatkuu ok. Kyllä sitä vaan hermoilee ihan yhtä paljon vaikka jo kolmatta kertaa tässä tilassa.

Oireina mulla rintojen arkuus, jatkuva pissahätä ja ehkä lievä väsymys ja jonkinasteinen kuvotus, mutta kovin on lieviä noi oireet ainakin vielä..

Tsemppiä kaikille odotukseen!



Terkuin: magicktrick ja salamatkustaja "muru" rv 5+5

tai siltä se tuntuu, veto on poissa, oksettaa ja kerran tyhjensinkin tänään vessanpönttöön. Maha muuten turvoksis ja olen nukahdellu sohvalle. siis en ole työelämäs vaan yritän lukea tenttikirjoja kylläkään tajuamatta mitä luen. kohta 3v lapsukainen ihmetteli, mitä äiti tekee pää vessanpöntös...

Joo kait tämä tästä, päivä kerrallaan..

Täytyypä tässä itsekin vähän aktivoitua. Taustalta olen keskustelua seurannut, mutta en ole vain saanut itsestäni sen vertaa irti, että olisin mitään kirjoitellut. Perheeseemme odotellaan siis kolmatta. Kaksi erittäin vilkasta poikaa on ennestään ja pienen pieni toive olis, että jos nyt saataisiin tytöntylleröinen aikaan. No, oikeasti se on ihan sama, kunhan kaikki menee hyvin ja uusi tulokas, oli se sitten tyttö tai poika, pääsee meitä sulostuttamaan. luulatavasti kolmosemmekin on poika ja vauhti perheessämme sen kuin kasvaa :)



Raskaus sai alkunsa heti toisesta kierrosta kun päättiin hommiin ryhtyä. Testin jälkeen mulle iski ihan kauhea paniikki: mietin miten rahat riittää, miten asuinneliöt riittää ja miten työnanataja suhtautuu. Nyt kun olen hiukan asioita rauhassa mietiskellyt alkaa olokin rauhoittua: asioilla on tapana järjestyä ja eikös vanha kansakin sano, että lapsi tuo leivän tullessaan. OIkeastaan ainut mikä mua enää huolestuttaa on työnanataja. Aloitin vuosi sitten vakituisena nykyisessä työssäni. Koko kesän ja alkusyksyn olen esimieheni suusta kuullut kuinka kiireinen syksy ja talvi on tulossa ja kuinka minun panokseni yhteen suurempaan projektiin pitää olla 100 prosenttinen. Mulla ei ole mitään mielenkiintoa kertoa töissä vielä pitkään aikaan, mutta kokemuksesta tiedän, ettei mahaa voi kovin kauaa piilotella (varsinkin kun on jo kolmonen tulossa). Luultavasti tässä käy niin, että kun kerron raskaudestani, loppuvat mielenkiintoiset ja haastavat työtehtävät kuin seinään (näin kävi edellisen työnantajani kohdalla edellisessä raskaudessani). No, pyörittelen sitten peukaloitani ja kasvatan mahaa täydellä palkalla :) Ehkä tämä ahdistus lievittyy kun aika kuluu...



Muuten olen ottanut raskauden aika rennosti: kahvia ja teetä olen juonut ja syönytkin mitä mieli on tehnyt. Syömistä mun kylläkin pitää ruveta tarkkailemaan: olen molemmissa aikaisemmissa raskauksissani sairastanut raskausdiabetesta, joten roskaruoka ja karkit menee pannaan. Tiedän , että sairaus pysyy kurissa mun tapauksessa dieetillä, joten lupaan aloittaa sen heti kun kuvotus hiukan helpottaa (kuvotus on tällä hetkellä ihan jatkuvaa; aamusta iltaan...)

Neuvolaan menen vasta rv 10. Aikaisemmin en siinä oikein näe järkeä näin kolmosta odotellessa. Yksityisessä ultrassa en ole koskaan käynyt, vaan kunnan tarjoamat ovat minulle riittäneet.

Semmottii. Niin, olikos sitä yahoo tms. ryhmää tälle porukalle joku jo ehtinyt perustaa?





Mariia74 (5+5)

Mä kävin laittamassa postilistan:

http://groups.yahoo.com/group/huhtikuu2009/



Jos joku tuntee mielenkiintoa moderointia kohtaan, laita listalle viestiä...



Laitoin listan sen verran suljetuksi, että hyväksyn jokaisen erikseen. Tässä vaiheessa ei tarvii laittaa mitään esittelyjä kumminkaan sähköpostiin. Mä kuitenkin roikun koneella joka päivä, joten ei muuta kun liittymään!



Tää palsta ainakin tökkii niin usein, että hermo menee...



Helmikuun Haaveet vuodelta 2003 on ainakin ollut aktiivinen lista kaikki nämä 6 vuotta ja tutuksi on tultu. Suosittelen :)

Ajattelin kurkistella varovaisesti jo tänne puolelle!



Neljäs lapsukainen olisi tulossa, la. 11.4. Tuo laskettuaika kyllä muuttuu ihan varmasti, koska meillähän tärppäsi ekasta kierrosta pillereiden jälkeen ja + tuli vasta kp 41

.

Kotona hääräilen lasten kanssa. Vanhin alotti eskarin (p. -02), keskimmäinen aloittaa kerhon (p. -04) ja nuorimmainen (t. -06) auttelee äitiä kotona.



ON: Vatsa on turvonnut ja ruokahalu on riittävän hyvä. Etovaa oloa on pitkin päivää mutta en ole ainakaan aiemmissa raskauksissa joutunut oksentamaan, toivottavasti en nytkään.

Väsymys on jotain mieletöntä! Nukahtelen välillä sohvalle jos vain siihen oikaisen ja illalla uni tulee JO n. klo 21.



Neuvolaan ajattelin soitella parin viikon päästä. Joudunkin varmaan aika aikaisessa vaiheessa äitipolin seurantaan kun tuo meidän tyttö meinasi syntyä jo n. rv 24.



Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!!



Tuulikello ja Tirriäinen 6+3