**HUHTIKUUNhelmet** vko 34

mitä on raskauspahoinvointi. Tähän asti oon tyytyväisenä luullut, ettei mulla sitä ole eikä tule. Eilen se kuitenkin alkoi, töissä oli aamusta iltapäivään asti aivan hirveetä. Mitään ei onneksi ulos asti tullut. Ja nyt etoo taas, ihan kun olis matkapahoinvointia linja-auton takapenkillä. Ruoka kuitenkin maistuu, se kun on ainoa asia, joka vie pahan olon edes hetkeksi pois. Toivottavasti tässä ei sentään lihomaan pääse. Millä te muut selviätte?



Tissit on niin kipeet ettei voi nukkua vatsallaan. Poikaystävän mielestä ne kasvaa silmissä, ja niin ne valitettavasti tekee. Rintsikoista mahtuu päälle enää muutamat.



Hajuaisti on parantunut hurjasti, niin kun joku toinenkin täällä oli huomannut. En tiedä johtuuko se raskaudesta vai tupakoinnin lopettamisesta (oon ollut yli viikon täysin ilman tupakkaa, mistä olen melko ylpeä). Menkääpä sateen jälkeen koiran kanssa metsään kävelylle, sieltä ei raaskisi tulla pois kun hajuja on joka puolella. Alkaa pikkuhiljaa ymmärtää sitä koiraakin kun joka nurkka pitäisi nuuskia..



Hyvää viikonloppua kaikille!



Sonja rv 7

Ajattelin, että jospa täältä saisi tukea... Olen tupakoinut 13-vuotiaasta asti. Nyt olen pian 32-vuotias eli tuohon väliin mahtuu monta tupakan kanssa vietettyä vuotta. Olen polttanut noin 20 tupakkaa päivässä. Nyt haluan todella lopettaa sauhuttelun, mutta vaikka on maailman paras syy lopettaa, tuntuu tämä todella vaikealta. Soitin jo työterveyshoitajalle, jolle sain ajan ensi tiistaiksi, jospa sieltäkin saisi jotain henkistä tukea. En kaipaa saarnaa tupakoinnin haitoista ja vaaroista, vaan konkreettisia vinkkejä ja tsemppausta. Jokainen poltettu tupakka aiheuttaa jo itsessään huonon omantunnon ja morkkiksen. Kun en polta, ajattelen tupakkaa koko ajan. Tänään olen polttanut yhden noin kello 10.30 ja annoin itselleni luvan polttaa seuraavan neljän tunnin päästä. Haluaisin kuitenkin tupakasta eroon kokonaan. Auttakaa selkärangatonta! =) Oikein toivon, että voisin niin pahoin, etten voisi ajatellakaan koko myrkkyä!

Minulla ei ollut noin monta tupakointivuotta takana, mutta määrät olivat samanmoisia. Normaalipäivänä meni aski tupakkaa ja biletyspäivänä toinen aski lisää.



Kun sain tietää raskaudesta rupesin heti vähentämään (olin siis kuvitellut lopettavani kuin seinään mutta ei se ihan niin mennyt). Ensinnäkin aloin lykkäämään päivän ensimmäistä tupakkaa ja tein niin kuin sinäkin, että suunnittelin tarkkaan milloin minulla oli 'lupa' polttaa. Lisäksi koetin jättää osan tupakasta polttamatta, eli tumppasin heti kuin sielu sieti. Pääsin aika pian 4-5 tupakkaan/päivä.



Sitten oli oikeastaan vaikeampi vaihe, kun piti luopua koko tupakoinnista. Henkinen riippuvuus taisi ainakin minulla olla pahempi kuin fyysinen riippuvuus. Lopulta sain lopetettua ihan kertaheitolla niinkin hassun asian kuin yhden unen takia. Näin unta masuvauvastani joka oli tukehtumassa ja tähän sitten heräsin. Huono omatuntonihan se käsitteli asiaa unen kautta. Kuulostaa ehkä vähän kornilta, mutta päätin lopettaa juuri silloin, enkä sen jälkeen polttanut tupakan tupakkaa. Puolityhjä tupakka-aski oli keittiön hyllyllä koko raskauden loppuun asti. Muuton yhteydessä heitin sen lopulta pois.



Nyt on mennyt 7 vuotta ilman tupakkaa. Kerran vetäisin pari henkosta pikkujouluissa, mutta se maistui niin hyvältä, että tumppasin heti. Totesin että olisi ihan liian helppo aloittaa uudelleen jos rupeaisin polttamaan ollessani viihteellä.



Tsemppiä sinulle! Koeta sinnitellä ja juttele tosiaan työterveyshoitajan kanssa. Muistaakseni raskaudenkin aikana voi käyttää nikotiinipurkkaa/laastareita jos lopettaminen ei muuten onnistu. Nuo ovat sikiölle pienempi paha kuin kaikki se mikä äidin ja sikiön vereen tulee tupakansavun myötä.

pieni testaus..

Sähelsin tuon rekisteröitymisen kanssa sen verran, että testasin hieman toimiiko. Uutena, arkana ilmoittautuisin. 5+0 vasta ja epätodellinen olo vielä, että ihan oikeastiko masussa joku köllii..

olen 32v, kakkosta odotellaan, esikko aloitti juuri koulun, joten raskausaika jo hieman unohtunut. Muistaakseni ekasta ei juuri ollut kuin vatsakipuilua ja rintojen aristelua. Nyt lisäksi oli väsymys, palelu, pahoinvointi aallot, makeaa ei tee lainkaan mieli vaikka olen aina kuvitellut olevani pahassa sokerikoukussa. Nyt ei juuri muuta oiretta kuin palelu. Varasin varhaisultran rv 7. Ihanaa ja jännittävää! :x



Kiva huomata, että tässä ketjussa paljon liikunnallisia odottajia. Pari päivää ennen testausta, olin aika iisissä jumpassa ja jo alkusykkeen nostossa, jouduin istumaan kun meinasin pyörtyä, voiko tosiaan johtua raskaudesta? Myös hengästyminen ollut vaivana ja kävin juoksemassa 5km lenkin ja oli kyllä ihan puuskutusta ja alavatsaakin hiukan nipisteli lopussa, mutta menin seuraavana päivänä sitkeäasti uudelleen ja ihan normisti meni koko lenkki, joten olen lenkkeillyt ihan kuin ennenkin. Jumppaan/ spinning meinaan taas ensi vkolla mennä, mutta vähän jännittää, että pitääkö jalat, kuitenkin noloa kesken tunnin makailla. Mun kortti huhtikuuhun voimassa, joten toivottavasti pystyn edes lähes loppuun käymään ja ehkä jotain pilatesta tms. rauhallisempaa voisi aloitella. Ja sykemittaria ajattelin sitten pidemmällä seurailla, jos nyt sinne asti päästään..



niin ja la olisi teoreettisesti laskettuna 23.4, reipasta viikonloppua kaikille! :)

Ihana lukea viestisi. On tosi kiva huomata, että joku on onnistunut todella lopettamaan kokonaan (toivottavasti loppuiäksi). Toivoisin itsekin, että pääsen irti tupakasta ja pystyisin olemaan ilman myös lapsen synnyttyä. Olen tänään polttanut kaksi tupakkaa ja olen tosi tyytyväinen itseeni.



Kiitos tuesta!



Muruz 6+3

Kävin tänään neuvolan gynekologilla ja ultrassa näkyi kuin näkyikin pieni möykky, jolla oli pikkuinen läpättävä sydän <3 Eilen illalla etominen alkoikin taas ja myös palelu. Voihan olla, että säännöllisesti popsimani B6-vitamiini on tosiaan auttanut pahoinvointiin. Tällaisen "normaalin" pahoinvoinnin kyllä kestää, kun jotain pystyy syömäänkin. Ultran mukaan laskettu aika olisi 5.4.2009. Nyt ei muuta kuin tila-autoa shoppailemaan ;) Tervetuloa uusille!



adelia 7+4

Heippa kaikille!



Olen 28 vuotta ja odotan toista lastamme.

Jos kaikki menee hyvin, niin esikoisen ja uuden vauvan ikäeroksi tulee 2v6kk. La on 11.4.



Olen käynyt yhdessä ultrassa kun viikkoja oli 6+5 ja kaikki oli hyvin, näkyi ruskuaispussi sekä vauvan alku ja sydän sykki vimmatusti :)



Vointi on ollut suht hyvä, mutta jos nälkä pääsee yllättämään, niin sitten tulee kyllä huono-olo. Pitää muistaa popsia pieniä välipaloja, niin jaksaa paremmin.



Tupakoinnista:

Poltin ennen esikoista.

Lopetin silloin heti kun tulin raskaaksi.

Tein totaalisen päätöksen lopettamisesta, ja en ole sen jälkeen polttanut. Töissä oli silloin ennen tapana käydä tupakkatauoilla, korvasin ne popsimalla porkkanaa.



En halua mitenkään syyllistää, enkä saarnata, ajattelin vain tähän kertoa tutustani, joka poltti raskaus ajan.

Tyttö syntyi jokin aika sitten ja hänellä todettiin paha huulihalkio ja epämuodostumia oli myös korvissa. On menossa leikkaukseen, kunhan vähän kasvaa. Vanhempana saattaa tulla mm. purenta ja puhevaikeuksia.

Jokainen saa päättää omista asioistaan ja tiedän että lopettaminen voi olla todella vaikeaa.

Tässä yksi linkki tupakoinnista raskauden aikana ja tuosta huulihalkiosta, joka voi tulla toki myös vaikka ei polttaisikaan, mutta riski on suurempi jos polttaa, niinkuin monissa muissakin asioissa.





[http://www.tupakkaverkko.fi/index.php?option=co...|http://www.tupakkave…]



Oikein mukavaa viikonloppua kaikille!!!



PäärynäSmurffi rv6+6

eli sain eilen plussan, josta olin aivan ihmeissäni. toki sitä toivoin, kun menkat olivat myöhässä, mutta en silti meinannut uskoa. tänään tein toisen testin ja sekin plussaa, joten kai uskallan tänne jo tulla. toivon vain että kaikki sujuisi hyvin. en ole ehtinyt muiden viestejä vielä lukea, mutta ehkä jossain vaiheessa lukaisen läpi, niin tutustun teihin :) mulla laskettu aika on varmaan jotakin 29.4. paikkeilla, ainakin laskurit antaneet sellaisen päivän, mutta eihän sitä vielä tiedä.



tuiskutuuli rv 4+2

Jos tässä ehtisi kirjoittamaan samalla kun järjestelee tupareita..

Mulla on kauhee huoli kun ei ole ollut mitn raskausoireita pariin päivään =( .. Ei oo ollu etovaa oloo, ei oo rinnat kipeet ja ihan ku ne ois normalisoituneet kooltaan ja mahaa ei oo vihlonu ja ei vilutuksia.. Pelottaapi ja sitten taas ei ja sitten taas joo.. Tekis mieli varata yksityiselle ultra, mutta näkkyykö siellä vielä yhtn mitn kun tänään on rv 6+0 ?? Kun tosiaan tiedä koska täällä turkkusees pääsee ees ekaan ultraan..

Töissä on pitänyt kiirusta, koska sitä ny hoitoalal ei kiirus oliskaan.. Muutamin päivin on ollut jalat, nilkat tosi turvoksis kun on koko päivän jalkojen päällä..

Paljon uusia tullut mukaan.. Päivitettyä listaa olis kiva saaha niin näkis monta meitä täällä jo on =)

Tsemppiä kaikille tupakasta eroon pyrkiville =)

Verticia & Työnimetön rv 6+0

Hyppäsin nyt uutena mukaan ketjuun vaikka tilanne on vähän vielä epäselvä. Viimeksi vietin täällä aikaa n. 9 vuotta sitten, enkä tunnu osaavan enään viesteihinkään vastata :-). Sain sentään rekisteröidyttyä :-)



Kävin tiistaina alkuraskauden ultrassa ja siellä löytyi kyllä raskaus, mutta ei asukkia. Tissit on ollut turbona jo pari viikkoa ja normaalit housut ei mene kohta enään jalkaan. Hämmennyin lääkärin epämääräisestä viestistä niin etten millään tahtonut ymmärtää, että mikä on tilanne. Aivojen selkeydyttyä ymmärsin, että parin viikon päästä pitäisi mennä tarkistuttamaan, että onko asukki löytynyt tai muuten todetaan tuulimuna. Saattaa olla, että ollaan vasta niin aikaisessa vaiheessa ettei mitään näkynyt tai sitten ei?!?! Olo on aivan kammo kun turvottaa niin perhanasti. Varasin neuvolan kuitenkin kun en tiedä miten sinne joutuu odottamaan. Ajan sain 4.9. Ei mitään havaintoa, että tekeekö ne siellä jotain ultraa vai ei. Viikolla kävin yksityisellä, 85 egeä. Jos ei muu auta niin sitten käyn siellä vielä toistamiseen.



Maanantaina pitäisi lähteä 3 päivän työmatkalle ulkomaille ja se vähän hermostutaa, jos sitten siellä sitten kaikki kääntyykin huonommalle tolalle. 9 vuotta sitten en ollut alussa näin kipeä enkä turvonnut, mutta tosin olinhan paljon nuorempi ja about 10 kiloa keveämpi.



Fiilikset on tosi sekalaiset. Mies on toivonut positiivisen tuloksen kuulemista jo vajaan vuoden. Minä en ole ollut asian suhteen yhtä fanaattinen ja tässä ajan kuluessa olen jo ajatellut ettei sieltä enään mitään tule. Nyt kun raskaustesti näytti plussaa olin aika järkyttynyt. Nyt kun ultra näytti mitä näytti olen sitten eritavalla järkyttynyt. Olikohan tuo kosto minulle niistä pahoista ajatuksista, että mitenköhän sitä enää tässä iässä jaksaa :-( Tämä tälläinen odottaminen se vasta sitten onkin myrkkyä. Tytölle ei olla uskallettu kertoa vielä mitään. Äidille ja anopille oli pakko uskoutua, kun jotenkin tuntuu ettei miehet pysty laskeutumaan tälle "odottavan" äidin hormoonitasolle.



Olo varmasti vähän piristyy kun saisi nukuttua edes yhdet kunnolliset yöunet ilman heräämisiä. En voi kyllä muuta sanoa kuin että onneksi sentään tota urheilua tulee yölläkin telkusta. Ei käy aika pitkäksi.



Tsemppiä kaikille jaksamisen kanssa!



Päkkänä, rv 6+1 (??)

Eilen näytti testit minullekin positiivista. Hyvä kun pysyin housuissa.

Päätin tehdä taas kerran, kun menkat 2vko myöhässä ja pahoinvointi, rintojen kipu, vatsa/selkä kipu KOKO AJAN.

Esikoinen tulossa ja Mies ei ole vieläkään sisäistänyt asiaa, että lapsi olisi oikeasti tulossa.. No on tässä aikaa..

Lapsi on toivottu..

Keskenmenoa pelkään kovin, kun abortti takana 6 vuotta sitten kylläkin. Itse vielä olin lapsi ja juuri menossa lukion tokalle.. Sama mies kuitenkin :).

Labrassa käyn ensiviikolla vielä varmentamassa.

LA 22.4 laskurien mukaan. Salassa yritetään pitää niin pitkälle, kun voidaan. Yksi työkaveri tietää ja ukko. Työkaveri kuitenkin totesi, että meidän osaston mammat huomaa kyllä ja viimeistään kahden viikon päästä koko osasto tietää.. En jaksaisi kuitenkaan vielä sitä anopin hössötystä(samassa talossa töissä). se on jo kattonut mm. 2 vuotta lasten rattaita, miettinyt nimiä, katsellut vaatteita(myös mammavaatteita).. Odottaa siis kovin ensimmäistä lapsen lasta ja voihan elämä, kun se kuulee, et sellainen on tulossa...

-86 5+6

Huomenta kaikille,



ihana oli lukea noita ultrakuulumisia, hienoa että kaikki hyvin kaikilla. Uskon että Päkkänälläkin kaikki hyvin, viikot vaan niin vähäiset... =)



Täälläkin nuo ihanan kamalat oireet hellittäneet, toivon sen johtuvan siitä että näihin aikoihin istukka aloittaa toimintansa ja siksi hellittää. Muutenkin nyt on sellainen olo että turvotusta lukuunottamatta ei juuri tunne olevansa raskaana...



Mulle tuli postista se niskaturvotusultra aika, se on 10.9. Seuraava neuvola mulla on 24.9. joka on lääkärineuvola.



Menis nää viikot nyt vauhdilla... =))



Pakko vielä Miruliilta kysyä että alkoiko sulla vuoto noissa keskenmenoissa vai kävitkö ultrassa molemmista jossa todettiin raskauden keskeytyneen? Pidän sulle todella kovasti peukkuja että tällä kertaa kaikki menisi hyvin ja huhtikuussa saisit palkinnon syliisi!



Terkuin numerokolme ja pikkuhippu rv 9+1

Heippa kaikki,



onpa kivaa kun pääsee jonnekin purkamaan tuntojaan! Vielä ei olla uskallettu kenellekään kertoa, vaikka mieli tekisi.. Esikoista odotellaan siis hämmentynein mielin, kun tulla tupsahti kaksi viivaa melko yllättäin. Mutta ihana yllätys <3.



Mulla alkoi oireet jo samana päivänä kun epäsäännöllisten menksujen lyhin kiertopäivä jäin taakse (kp23). Aamukahvi piti heittää mökillä pusikkoon :). Edelleen on päivittäistä kuvotusta pitkin päivää, nukkuisin koko ajan ellei olisi pakko käydä töissä välissä ja vatsaa nipistelee. Lenkeillä & kävelyillä tulee ikäviä tuntemuksia vatsaan, joten lenkkeilyä en ole uskaltanut nyt harrastaa. Lisäksi sain jonkun syysnuhan, höh. Vessassa ramppaan edelleen koko ajan, ja rinnatkin ovat alkaneet aristaa muutama viikko sitten. Myös yökkäysrefleksi hampaidenharjauksen yhteydessä alkoi pari viikkoa sitten. Iltaisin on vatsa turvoksissa, mikä on tosi omituista, kun tyyppi on alle senttimetrin pituinen ;). Paino laski ihan alussa nopeasti pari kiloa, mutta nyt pysynyt kuta kuinkin samassa. Entisenä karkkihiirenä kummastelen, ettei mitään makiaa pysty syömään, suolaista tekee välillä kovasti mieli. Neuvolaan 3.9.! Tahtoisin miehen mukaan, kun ei oikein hiffaa ilmeisesti tätä juttua ;D. Jos joku toinen sille kertois, se vois uskoa...



Sitten kysymys kahvi-ihmisille: olen juonut koko ikäni paljon kahvia, ja koukuttunut siihen pahasti. Nyt olen onnistuneesti vähentänyt kahvinjuontia. Nyt vaan on käynyt niin, etten voi kuvitellakaan juovani sellaista moskaa, maistuu vaan niin ihan kamalan pahalle! Pienen aamukahvin olen juonut väkisin, ettei vieroitusoireet jylläisi. Yksi aamu jätin kuitenkin tuonkin väliin, kun etoi niin paljon. Sitten sainkin kiitokseksi migreenikohtauksen... :( SIISPÄ: haluaisin vaihtaa aamukahvin kofeiinitablettiin. Pärjään yhdellä tabletilla varmasti mainiosti, kun olen jo vähentänyt juontia. MUTTA: onkohan se haitallista...? Luin, ettei suuria annoksia kofeiinia suositella raskaana oleville. Tabletissahan on 100mg eli yhden ison kupillisen verran. Tämmöistä stressaan, kaiken muun hyvän lisäksi mitä nyt esikoistaan odottava voi keksiä... Olisin iloinen synninpäästöstä! ;)



Mukavaa ja onnellista viikonloppua teille kaikille!



emoko2009 6+5

Ainakin itse muistan, kun vuonna 1995 kirjoitin ylioppilaaksi ja söin kofeiinitabletteja, niin purkissa luki, ettei saa käyttää, jos on raskaana. Joskus muistan myös, että sellaisia särky-/flunssalääkkeitä ei suositeltu, joissa oli kofeiinia. Syytä en tiedä, mutta apteekissa varmaan osaavat neuvoa.



Eilen selvisin kolmella tupakalla. Löysin myös sivuston, jossa neuvottiin, kuinka kannattaa lopettaa. Siellä suositeltiin, että päättää tarkan päivän, milloin ei enää polta. Tämä pitää olla tarpeeksi pitkällä, että ehtii henkisesti valmistautua, jolloin onnistuminen on varmempaa. Päätin päiväksi 7.9.! Päätin myös onnistua!



Olisi kiva kuulla myös muiden tupakoivien tupakoinnista, vähentämisestä, lopettamisesta.. voitais tsempata toisiamme! Ja tosi paljon kiitos muillekin kannustuksesta. Tämä on jotenkin tosi arka asia ja itse ainakin häpeän edes puhua siitä, sillä pitäisihän olla itsestäänselvää, että kun plussan saa, lopettaa heti. En voi, enkä edes halua puolustella itseäni.



Aamu on mennyt ihan ok. Pojat lähtivät juuri ulos, tytär on isällään ja mies pelaamassa jalkapalloa, joten ihanan rauhallista täällä meillä. Mies myönsi eilen, että tissit on kuin onkin kasvanut =). Painoa on tullut pari kiloa ja saa tulla (imetys vie multa aina enemmän, mitä on raskausaikana tullut). On tämä vaan niin ihanaa!



On kiva, että on tälläinen paikka, missä voi käydä purkamassa itseään ja kohdata muita samassa tilanteessa olevia.



Muruz ja Tiiti 6+4

sä joka mieteit,että onko siellä asukkia,niin puhuko se lääkäri sulle sen sikiöpussin koosta,mä oon kuullut,ainakin että jos sikiöpussi ei oo 18mm iso,niin ei oo ees mahdollista kuulla tai nähdä sydämen sykettö tai asukkia,uskon,että sulla on kaikki ihan hyvin !! : ) se on vain niiiiiin pikkuinen,että ei vielä voi nähdä : )

Verticialle, joka pohdiskeli raskausoireiden katoamista:



Mulla on vähän sama meininki, nyt vko 8+3 eikä koko viikkona ole ollut juurikaan pahoinvointia. Kysyin asiasta neuvolassa ja lääkäri vain totesi, että joillakin pahoinvointi kestää vain pari viikkoa, joillain sitä ei ole lainkaan ja joillain se saattaa kestää vaikka neljännelle kuulle. Kovin yksilöllistä.



Toivotaan siis, että kuulumme niihin onnekkaisiin, joilla pahoinvointi ei kestä kauaa ja että kaikki on silti hyvin... varasin kuitenkin ultran ensi perjantaiksi, kun opiskelijana selviän lääkärikäynnistä YTHS:llä alle viidellä eurolla.



Lääkäri tosin sanoi myös, ettei ylenmääräinen ultrauskaan ole hyväksi, koska sikiöön menee aina vähän säteilyä. Kuulemma Ruotsissa suositellaan nykyään että koko raskauden aikana tehtäisiin max kaksi ultraa. Äh, tuntuu että nykyään varoitellaan ihan kaikesta. (Ajattelin joka tapauksessa mennä oman mielenrauhani vuoksi, vaikka se onkin jo toine ultraus tämän raskauden aikana.)



Niin ja Verticialle vielä tiedoksi, että neuvola tarjoaa Turussa kaksi ultraa. jos haluat niskapoimuseulontaan, se on viikon 12 paikkeilla. Jos et, voit mennä jo aiemmin. Jälkimmäinen ultra on vko 20 paikkeilla muistaakseni.

Oletko jo käynyt neuvolassa? Ekalla käynnillä yleensä varataan ultra-ajat.

Heh, Amena. Kiitos tuosta Ruotsin ultrasuositustiedosta.



Täällä on käyty kädenvääntöä, kun itse haluaisin varhaisultraan ja mies on kovana, että en saa mennä (tai toki saan, jos menen, mutta hän ei tule mukaan).



Hänellä oli ihan fiksu perustelu, että kun tässä alussa ei mitään kuitenkaan voi tehdä, ja tavallisessa raskaudessa näin alussa ei mitään sellaista tietoa voi saada, jolla olisi merkitystä tulevaa varten, niin turhaa se on. Jos tuon säteilyn ottaa vielä huomioon, niin ehkä tässä odotellaan sinne np-ultraan rauhassa.



Voisin käyttää varhaisultrarahat itseni hemmotteluun ja keskittyä pohtimaan, mitä teen, jos seulonnassa tulee ikäviä uutisia.



Tervetuloa uusille.

Ja Muruzille tsemppiä. Kyllä sä pystyt!



Kahvista. Jätin kahvin pois reilu viikko sitten ja olihan ne ensimmäisten päivien päänsäryt aika kovia. En nyt voi kehua, että olisin esim. töissä ollut kovin tuottava.



Itse en kofeiinitabletteja söisi, kun sen kofeiinin takiahan se kahvi on pahasta. Sen sijaan olen pari kertaa juonut kofeiinittoman kahvin ja esikoisen aikaan (en voinut juoda kahvia imettäessä vauvan vatsakipujen takia) ostin kotiinkin jotain viljasta tehtyä korviketta. Ajan kanssa siihen tottui.



Minulla on kai nyt ihan rehellinen flunssa, siksi olokin on ollut viime aikoina niin vetämätön. Tänään alkoi yskä. Tähän asti olen selvinnyt oksentamatta, mutta yskiessä meinaa tulla ylös ja vauhdilla. Aika kamalaa.



-Putri

Ottaa päähän salailu..

Mutta miten muuttaa elämän tyyli nopeasti ilman, että kukaan huomaa mitään poikkeavaa?

Paheeni on Kokis, jota yövuorossa vedän sen litran luokkaa ja jaksaa.. Työpaikalla kutsutaankin sitä riippuvuudeksi. Lopeta kokiksen juominen ilman huomioo..

Samanaikaisesti tupakan poltto.. Noh.. Onneksi jotkut on niin hölmöjä, että asiasta voi lyödä vetoa.. Veto siis päällä ja toivotaan, että toimii..

Ruokavalion muutos... Pullahiirenä tunnettu alkaakin vetää paljon hedelmiä..

SAlmiakkia ei vedetäkkään enää pussitolkulla vaan ihan kohtuullisesti..



Lihomisen voi sitten pistää tupakan lopettamiseen..

Heih!!!



Taas on tullut paljon lisää porukkaa mukaan, kiva kiva!!!!



Tämä pieni ihmisen alku vatsassani väsyttää aivan älyttömästi!!! Töissä ei meinaa pysyä hereillä, ja pitkätkään päiväunet ei yöunia haittaa! Ja nukahdan yöunille tosi nopeaa, mikä on minun kohdalla harvinaista!!!! Lisäksi minua vaivaa erittäin suuri laiskuus!!! Mitään kotihommia ei jaksaisi tehdä... Onneksi mies kuitenkin jaksaa!! Tosin sekin on nyt reissussa!!!



Huomaan myös, että töissä tulee nälkä nopeampaa kuin aiemmin!!! Pakko raahata enemmän evästä töihin mukaan, ja yrittää päästä syömään sopivin väliajoin!! Nälän lähestyessä etova tunne tulee ja jos ei pääse syömään melko heti, olo on vaikea!! Onneksi aamupahoinvoinnista ei vielä ainakaan ole tarvinnut kärsiä!!!



Tsemppiä kaikille tupakoinnin lopettamisen kanssa painiskeleville!!! Meillä kotipuolessa vanhemmat sekä pikkuveli kessuttelee, ja odotan kauhulla ensimmäistä vierailukertaa näin raskauden aikana sinne... Huono olo tulee jo pelkästä tupakan hajun ajattelemisesta... Kotona eivät kuitenkaan sisällä polta, mutta kun jokainen käy eri aikaan siellä "happihyppelyllä" niin sisällä leijuu se haju koko ajan.. ja kun vielä hajuaistikin on herkempi...

Ja jos alan pahoinvoimaan siellä niin hetihän se äiti tajuaa mistä on kyse.. Ajateltiin kuitenkin pitää salassa tämä asia ainakin "kriittisten viikkojen" yli.. Ehkä jopa pitempää, koska en millään jaksaisi sitä hössäystä mitä siitä seuraa...

Tulipahan tekstiä...



Mukavaa lauantai-iltaa kaikille!!!!



KevätPerhonen ja 7+1