Lue keskustelun säännöt.
Jos haluaa työllistyä koodariksi, mikä olisi tärkein koodikieli osata?
27.04.2022 |
Mikä on tärkein koodikieli osata, jos haluaa työllistyä koodariksi? Voi listata myös eri työtyyppien vaatima tärkein koodikieli, kun onhan niitä eri positioita, mitä sitten onkaan...
Kommentit (124)
Kun noista vähentää verot ja huomioi yt-korvaukset, niin palkkaerokaan ei ole niin suuri.
Mikään ihan pieni rahasumma ei vastaa sitä helpotuksen tunnetta kun tehtaan pillin viheltäessä kädet aukeavat ja kaikki niissä olleet esineet tippuvat maahan samalla kun pää tyhjenee täydellisesti työhön liittyistä asioista.
Tai sitä että viettää lomaa neljä viikkoa putkeen avaamatta kertaakaan sähköpostiaan tai vastaamatta edes puhelimeen. Loman jälkeen pää on niin tyhjä työhön liittyvistä asioista ettei edes muista missä oli töissä ja joutuu kaivamaan osoitetta jostain vanhasta palkkakuitista.
Koskee tietenkin lähes kaikkia valkokaulusduunareita, mutta ennen kaikkea koodareita
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sehän on juuri nimen omaan typescript joka on kehitetty backend koodareita silmälläpitäen.
Miten joku voi olla noin kuutamolla mistään asiasta noin pahasti?
Siirry tästä opiskelemaan perusteita 🙂
https://www.typescriptlang.org/Väitätkö siis, että kun tyypittämättömään leikkikieleen liimataan tyypitys, jotta virheiden löytämisestä tulisi helpompaa, niin se on sitten jollain tavalla tehty backend-kehittäjiä varten?
Tätähän koitin kertoa, asenteesi on tyypillinen bäkkiukon höpötys. Jos osaa kirjoittaa Javascriptiä, se on jopa tehokkaampaa ja selkeämpää kuin sen tiukka supersetti, typescript, joka siis tulee kokoajan ecma standardia perässä.
Typescript on lähestulkoon yksinomaan Microsoftin kehittämä, joka päätti hommaan ryhtyä kun oliokielten osaajille javascriptin tulkinta ja kehitys oli todella haastavaa ja kallista. Virheetkään eivät typescriptissä ole sama asia kuin oliokielissä sillä typescriptissä sinä itse lopulta määrität onko jokin asia virhe vai ei. Se siis toimii täysin Javascriptin ehdoilla ja on aivan yhtä 'leikkikieli'.
Mitä NodeJS tulee, jos tutkit hieman maailman suurimpia IoT alustoja/tuotteita, on NodeJS siellä elinehto.
Minun ei tarvitse väittää mitään, kunhan käännän Googlen hakutuloksia alkuperäislähteistä sinulle suomeksi.Käytän töissäni Reactia, Reduxia ja expressiä (myönnän, että valitettavasti). Olen täysin eri mieltä siitä, että TypeScript on vain backend-juttu. TypeScriptin alkuperä ei kerro sen nykyhyödyistä mitään.
Teen töikseni softaa, jota ei vedetä pois tuotannosta tuosta vaan. Testit toki varmistavat, mitä voivat, mutta softan toimivuuden kannalta on oleellista, että koodin oikeellisuus on katselmoitavissa helposti. Muutenkin kuin onko sisennys kunnossa yms. tyypillistä turhuutta mitä jossain tehdään.
Tyypitys auttaa jo pelkästään siinä, mitä voi odottaa löytävänsä reduxista. Eläähän sitä ilmankin. Ei tarvii mitään interfaceja kirjoitella, ja voi tehdä helpommin ja vähemmin rivein semmoista sontaa, mitä ei lue kukaan. Kiitoksia saa vuoden tai kahden sisällä, kun on aktiivisesti mukana projektissa, mutta useamman vuoden aikatähtäimellä kiroillaan, että mitä paskaa tämä on. Ja sitähän melkein kaikki koodi maailmalla onkin.
Mikä tässä on haastava mieltää? Typescript on kehitysympäristön lisäosa. Se tulkitsee Javascriptiä ja kääntää typescriptin javascriptiksi ennenkuin koodia ajetaan vaikkapa selaimessa ja web backissa. Typescript ei ole backend puolen juttu mutta sen syntaxi on pyritty saamaan muistuttamaan oloikieliä. Interface on vain kehitysympöristössä elossa oleva oliomallia simuloiva syntaxi. Sen kääntyessä javascriptiksi lopputuloksena on tyhjä objekti.
Typescriptiä on yhtä helppo kirjoittaa hirveästi muusiksi kuin Javascriptiä. Se ei todellisuudessa ota kantaa vaan huomauttaa sen säännöstön perusteella jonka itse tulkille määrittelee.
En väitä etteikö se olisi hyödyllinen työkalu, mutta hyödyllisempää on ymmärtää minkä lopputuloksen se tuottaa javascriptinä ja ennen kaikkea mitä se lopullinen JavaScript sitten todellisuudessa tekee.
Se on yksi hyvä apu automaattisen unit testauksen yhteydessä. Kuitenkin helposti voi päätyä tilanteeseen jossa build pipeline kaatuu typescript tulkin tulkkaamaan virheeseen joka ei todellisuudessa ole virhe.
Työpaikkailmoituksista nopeasti katsottuna on Java ja C# edelleen kysytyimmät backend-kielet ja JavaScript (sekä HTML + CSS) frontin puolella. Jos sinne käyttöliittymäpuolelle haluaa niin olisi hyvä omata jotain graafikon/suunnittelijan kykyjä myös, koska usein ainakin pienemmissä putiikeissa päädyt myös tekemään niitä leiskoja ja käyttöliittymien suunnittelua siinä frontend roolissa.
Siis C ja sen "laajennukset". Ensin oli C, sitten C++ ja viimeisimpänä C# (C++++).
Kun osaa C ja C++ kieltä jollakin tasolla, niin muut on jo kohtuullisen helppo oppia (Pascalit, Javat ja Visual Basicit).
C++ ja C# kielet on oliokieliä, mutta C ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osaan vain Python ja SQL ja palkka on hyvä
Vierailija kirjoitti:
Cobol
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005168120.html
https://www.mikrobitti.fi/uutiset/cobol-osaajille-on-nyt-tarvetta-ibm-t…
Iltis ja Mikrobitti, jee! Kyllä tuollaisia työpaikkoja JOSKUS on, mutta kun selaa työkkärin yms. koodarihommia läpi, niin montako löydät. Niinpä! Voisi sanoa jotain muuta, mutta en jaksa sekoilla teidän kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
JavaScript ja Python. Java, C, C++. PHP
Opettele noi nyt ensin.
Yleiskielistä javaa käytetään monessa paikassa, pythoniakin, jopa c ja c++ jossain paikoissa. Mikrosoft-firmoissa käytetään jotain noiden omia joista en tiedä. esim C#
Sitten on full-stack joilla on joku setti javascript murteita ja kirjastoja.
Lisäksi löytyy kuulemma myös kaikenmaailman go:ta, rust:ia, clojurea ja ties mitä mitä joku on saanut päähänsä ruveta käyttämään joskus ja jälkipolvet sitä päätöstä saa sitten kirota :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikea vastaus tähän on, että riippuu, mitä haluaa tehdä.
Nähtävästi täällä on yksi innokas webbikäyttöliittymäohjelmoija vetänyt mutkat suoriksi, että JavaScript on koodarin uran graalin malja. Jos haaveilee webbipalvelujen tekohommista, ehkä niin. Muualla käyttökohteet ovat rajatumpia. Kielenä siinä ei ole mitään erityisen vaikeaa. Opettele modernia JavaScriptiä. Kieli itsessään on peräisin muinaiselta 90-luvulta ollen alkujaan vain selaimissa pyörinyt skriptikieli, jota upotettiin HTML:n sekaan.
PHP on tänä päivänä vitsi. Mitään uutta projektia ei sillä varmasti aloiteta, jos tekijät osaavat hommansa. Pascalista ja varsinkin Basicista samat sanat. On viimeksi tehty oikeasti 20 vuotta sitten. Vielä enemmän vitsejä ovat FORTRAN (tieteellisessä laskennassa yleisesti käytetty kieli 70-luvulta) ja COBOL. Unohda nämä, opettele ohjelmoimaan modernilla kielellä ja palaa näihin sitten myöhemmin, jos haluat. Näiden opiskelu on kuin matematiikan ja fysiikan opiskelua Aristoteleen kirjoitusten pohjalta.
Python on monessa asiassa suosittu. Missään oikeassa koodarityöpaikassa siltä ei liene voi välttyä vähintäänkään talon sisäisissä työkaluissa. Helppo oppia ja käyttää, mutta monen mielestä se saattaa opettaa aloittelevan ohjelmoijan huonoille tavoille. Sillä ei tehdä webbisivuston käyttöliittymää kuin poikkeustapauksissa. Webbisovelluksen taustajärjestelmän tekemisessä se on verrattain suosittu, mutta ei niin suosittu kuin Java tai JavaScript.
C on lähes puhtaasti sulautettujen järjestelmien ja systeemitason (käyttöjärjestelmän ajurit, ydin, järjestelmäkirjastot) kieli tätä nykyä. Niissäkin pyritään jo enenevissä määrin C++:aan tai C#:iin, mutta joskus myös Javaan, Pythoniin tai jopa Nodeen (JavaScriptiin) tai nykyään Rustiin. C:n ja C++:n osattuasi voisit periaateessa toteuttaa Node.js:n (jonka päällä sitten joku omahyväinen pikselinviilaaja nysvää komponenttejaan sipaisten välillä lattea ja artisaaniolutta vahattuine viiksineen haukkuen kaikki muut vanhanaikaisiksi). Node.js on tehty C++:lla. Tosin et voi, koska sinulla ei ole aikaa. Sulautetut latteet, kuten kellot, pesukoneet, yms. vaativat laitteistoläheistä ohjelmointitaitoa. Peruspiirteitä on, että pitää pystyä tekemään niin, ettei laite kuluta paljon sähköä, ja tuottaminen pitää olla halpaa, (=tehoa tai muistia ei ole käytettävissä paljoa).
Sitten on koulukunta, jonka mielestä ohjelmoimaan kannattaisi opetella ensiksi jollain funktionaalisella ohjelmointikielellä, koska se opettaa ajattelemaan oikein. Periaatteessa mitä tahansa kieltä voi ohjelmoida funktionaalisesti (niin kuin lähes jokaisella kielellä voi suorittaa olio-ohjelmointia, puhumattakaan proseduraalisesta ohjelmoinnista), mutta toiset soveltuvat siihen paremmin. Haskellit, Scalat, Clojuret, Lispit ynnä muut on tämän koulukunnan suosikkikieliä.
Kun osaat jonkin kielen, niin toisen kielen oppiminen on helppoa. Alkeet ovat pitkälti samaa asiaa eri syntaksilla. Ehkä poikkeuksena on C ja C++. Niiden kanssa monelta loppuu motivaatio, ja erityisesti C++ on kielenä haastava osata (sen "osaajia" löytyy, mutta oikeat osaajat ovat harvinaisempia).
Jos tälle uralle lähdet, niin oma asenne ratkaisee eniten. Kaikki, mitä luulet tietäväsi nyt, on viiden vuoden päästä vanhaa tai kyseenalaista. Jossain vaiheessa, jos et ole todella skarppina vuodesta toiseen opetellen jatkuvasti uusia asioita ja seuraten omatoimisesti alaa, väistämättä jostain tulee joku lähes lapselta näyttävä tyyppi, joka toteuttaa jotain tunnissa, minkä kanssa olet painanut töitä viikon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Cobol ja Fortran, Jenkeissä noiden osaajat saavat suurinpiirtein itse määritellä palkkansa.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005168120.htmlNo ehkä jos oot valmis lähtemään sinne jenkkeihin... Meillä ihan tavalliset Java, C++ tai Javascript koodarit oppii nuo tarvittaessa lennosta ja hoitaa projektit ilman erityisasiantuntijaa. Olen tehnyt Cobol-ylläpitoa ja kehitystä ilman mitään aiempaa kokemusta. Ei ollut mitenkään vaikeaa.
Kyllä noille osaajille on käyttöä täällä kotimaassakin ja läntisissä naapurivaltioissa. Norjassa 150/h ei ole ollenkaan mahdoton pyyntö. Pahimpaan aikaan Cobol koodareita metsästettiin mm. ruttopuiston pultsareiden joukosta, kun huhu kiiri että sieltä löytyisi osaajia.
Mitä tarkoittaa osaaja? Riittääkö että osaa kielen vai tarvitaanko parempaa ymmärrystä sen aikaisesta mainframesta yms?
Osaajan ei tarvitse kysyä tätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö!
Kyllä näin kattavien argumenttien edessä täytyy nöyrtyä.
Nyt on kuulkaa vauva-foorumille estynyt sen tason tekijä ... ettei se kelpaa työmarkkinoilla kenellekään kun sillä on aikaa roikkua täällä koodaajien parhaaseen työaikaan.No kyllähän säkin varmaan tiedät alan työtahdin. Se ei ole kummoinen kuin poikkeustapauksissa.
Kyllähän siellä hommia painetaan, mutta sitten välillä odotellaan kun kääntäjä kääntää tai että testit menevät läpi. Siinä ehtii Vauva-palstalla roikkua, jos on taipumusta sellaiseen.
Vierailija kirjoitti:
Cobol
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005168120.html
https://www.mikrobitti.fi/uutiset/cobol-osaajille-on-nyt-tarvetta-ibm-t…
Taloussanomien juttu oli jo vähän vanha (2017) mutta tuo jälkimmäinen oli vain pari vuotta vanha, tosin koski USA:ta.
Yritin joku aika sitten googletella mikä tilanne Suomessa, niin tuli vastaan juttu, missä kerrottiin Kelan isosta IT-hankkeesta ja Tieto oli valittu sitä toteuttamaan. (No valistuneemmat arvaavat jo tässä kohtaa, että ennuste on huono.) Lopulta siitä hankkeesta luovuttiin, kun todettiin liian kalliiksi tms. Kela ilmeisesti siis edelleen jatkaa mainframellä.
Löysin myös jonkun firman, joka tarjoaa mainframe-osaamista pitkällä kokemuksella ja siellä taisi olla tyyliin kolme jamppaa töissä ja liikevaihto ei ollut kovin kummoinen.
Kiinnostaisi kyllä tietää missä noita myllyjä vielä pyörii ja mikä niiden tulevaisuus on. Ymmärrän, että nuoret eivät halua tikullakaan koskea näihin kuolleisiin kieliin, mutta IT-alalla on ilmeisesti työttöminä 40-50+ -vuotiaita jotka jossain kohtaa ovat YT:ssä joutuneet ulos, eivätkä ole sen jälkeen päässeet takaisin sorvin ääreen. Nämä voisivat aivan hyvin tarttua Coboliin, jos sitä kautta riittäisi hommia vielä edes joksikin aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Cobol ja Fortran, Jenkeissä noiden osaajat saavat suurinpiirtein itse määritellä palkkansa.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005168120.htmlNo ehkä jos oot valmis lähtemään sinne jenkkeihin... Meillä ihan tavalliset Java, C++ tai Javascript koodarit oppii nuo tarvittaessa lennosta ja hoitaa projektit ilman erityisasiantuntijaa. Olen tehnyt Cobol-ylläpitoa ja kehitystä ilman mitään aiempaa kokemusta. Ei ollut mitenkään vaikeaa.
Kyllä noille osaajille on käyttöä täällä kotimaassakin ja läntisissä naapurivaltioissa. Norjassa 150/h ei ole ollenkaan mahdoton pyyntö. Pahimpaan aikaan Cobol koodareita metsästettiin mm. ruttopuiston pultsareiden joukosta, kun huhu kiiri että sieltä löytyisi osaajia.
Mitä tarkoittaa osaaja? Riittääkö että osaa kielen vai tarvitaanko parempaa ymmärrystä sen aikaisesta mainframesta yms?
Osaajan ei tarvitse kysyä tätä.
Kyllä muuten yleensä tarvitsee. Jos palkkaisi jonkun kyselemättömän "osaajan", joka ei osaa kysyä, mitä homman osaamiseen vaaditaan, fiksailemaan vaikka jotain vuosikymmenten takaista pankkijärjestelmää, niin tiedossa on korkeintaan oppimisprosessi, joka voi olla joskus aika kurja. Vanhan laajan legacy-järjestelmän, jolla ei ole ehkä ensimmäistäkään testiä, kukaan ei tunne sitä kunnolla, yms. ylläpitoon otto ja päivittäminen on oma osaamisalansa.
Työnhakijoita, joilla on utopistiset käsitykset omista kyvyistään ja olemattomat kommunikointitaidot riittää IT-alalla.
Vierailija kirjoitti:
Opettele C/C++ ja Python.
Töitä on varmasti.
Näitä minäkin suosittelen. C/C++ osaajista on ollut joka työpaikassa pulaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettele C/C++ ja Python.
Töitä on varmasti.Näitä minäkin suosittelen. C/C++ osaajista on ollut joka työpaikassa pulaa.
Niin niistä on pulaa, kun niitä tarvitaan monessa työpaikassa nykyisin aika vähän jos lainkaan. :D
Nyt jos aloittaa oikeasti nollista, niin osaa C++:ssan riittävän hyvin, että kehtaisi oikeasti mainostaa osaavansa sen kunnollisille työnantajille ehkä 2 vuoden päästä. Joutuisi käytännössä opiskelemaan C:n, C:n luokilla, ja C++:n ja pari buildisysteemiä (ehkä make ja CMake, joista jälkimmäinen on melkein oma ohjelmointikielensä).
Siinä mielessä vähän huono kieli aloitella opiskelemaan, jos nopea työllistyminen on tavoitteena, mutta se on tehtävä, jos esimerkiksi sulautetut laitteet kiinostavat. JavaScriptillä pääsee helpommin leipään kiinni. Ei tarvitse loppujen lopuksi osata hirvittävän paljoa, ennen kuin johonkin tiimiin pääsee oppimaan lisää.
Käytännössä kukaan järkevä työnantaja ei palkkaa itseoppinutta C++:ssaajaa ilman muuta alan kokemusta ja ilman, että olet esitellyt omaa koodiasi työnantajalle hyvinkin tarkkaan. Asia on toki aikalailla sama JavaScriptinkin kanssa, mutta kokonaisen projektin tekeminen ns. oikein on sillä paljon helpommin opittavissa kuin C++-maailmassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettele C/C++ ja Python.
Töitä on varmasti.Näitä minäkin suosittelen. C/C++ osaajista on ollut joka työpaikassa pulaa.
Voi harmi, kun jäi C++-opinnot 20 vuotta sitten syventäviä opintoja vaille, kun yht´äkkiä sitä mainostettua työvoimapulaa ei ollutkaan. Pari vuotta sitten heitin koko aineiston menemään, kun ei siihenkään mennessä ollut mitään käyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettele C/C++ ja Python.
Töitä on varmasti.Näitä minäkin suosittelen. C/C++ osaajista on ollut joka työpaikassa pulaa.
Voi harmi, kun jäi C++-opinnot 20 vuotta sitten syventäviä opintoja vaille, kun yht´äkkiä sitä mainostettua työvoimapulaa ei ollutkaan. Pari vuotta sitten heitin koko aineiston menemään, kun ei siihenkään mennessä ollut mitään käyttöä.
Sellaisiinkin tuli tutustuttua kuin Pascal, Cobol ja Fortran sekä Java, Visual Basic, HTML ja SQL-kieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettele C/C++ ja Python.
Töitä on varmasti.Näitä minäkin suosittelen. C/C++ osaajista on ollut joka työpaikassa pulaa.
Voi harmi, kun jäi C++-opinnot 20 vuotta sitten syventäviä opintoja vaille, kun yht´äkkiä sitä mainostettua työvoimapulaa ei ollutkaan. Pari vuotta sitten heitin koko aineiston menemään, kun ei siihenkään mennessä ollut mitään käyttöä.
20 vuotta vanhalla C++-materiaalilla et tee nykyään juuri mitään. Hyvä vaan, että heitit pois. Jos tulee tarve opiskella, niin pidä huoli, että opiskelet vähintään C++11:n. Mieluummin C++:17:n tai jopa C++20:n.
No kyllähän säkin varmaan tiedät alan työtahdin. Se ei ole kummoinen kuin poikkeustapauksissa.