Lue keskustelun säännöt.
Mitä on henkinen pettäminen?
Tälläkin palstalla välillä mainitaan tuollainen asia. Mitä se on?
Kommentit (681)
Seuraavan kerran kun joku syyttää minua henkisestä pettämisestä, syytän häntä lähisuhdeväkivallasta.
Koska jos mun tunteet ja ajatukset on sama kuin olisin pettänyt, niin se että mulle suututaan on sama kuin olisi lyönyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tajusin juuri (vasta), että näillä henkisen pettämisen kieltäjillä on niin sekaisin puurot ja vellit, että on aivan turhaa edes jatkaa keskustelua. Huhhuh mitä juttuja. Sitä se on, kun jämähtää moraalikehityksessään sinne kakkostasolle.
Terveiset täältä nelostasolta, nimittäin teiän kumppaneille, jotka ovat teidän lisäksi myös häviäjiä tässä sopassa.
Vierailija kirjoitti:
Okei, mites tää.
Jos mä fantasioin usein naapurin rouvasta, käännyn katsomaan sen hanuria kun se kävelee ohi, ja ajattelen sitä kun teen suihkussa käsitöitä, mut en laittele sille viestejä tai muutenkaan tee mitään muuta ku morotan rappukäytävässä, onko se henkistä pettämistä?
No eihän nyt tuo (toivottavasti) ole kenenkään mielestä henkistä pettämistä.
Taas tällaista turhaa jankutusta. Kaikki tietävät ilmiön, minusta on turha väitellä siitä onko henkinen pettäminen sille osuvin mahdollinen nimi.
Vierailija kirjoitti:
Tajusin juuri (vasta), että näillä henkisen pettämisen kieltäjillä on niin sekaisin puurot ja vellit, että on aivan turhaa edes jatkaa keskustelua. Huhhuh mitä juttuja. Sitä se on, kun jämähtää moraalikehityksessään sinne kakkostasolle.
Terveiset täältä nelostasolta, nimittäin teiän kumppaneille, jotka ovat teidän lisäksi myös häviäjiä tässä sopassa.
Sulla on luetun ymmärtämisessä pahasti vikaa, jos kuvittelet, että henkisen pettämisen kieltäjien keskeinen ajatus on "mitä tahansa saa tehdä jos ei jää kiinni". Argumentoit koko ajan sellaista väitettä vastaan, mitä juuri kukaan ei ole esittänyt.
En näin ollen luottaisi ihan hirveästi siihen, että niitä moraalin tasojakaan olisi niin kauhean täsmällisesti ymmärretty myöskään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoohan se termikin sen. Se on sellaista pettämistä, missä mitään ei ole oikeasti tapahtunut, mutta jollain henkimaailman tasolla se sitten muka on pettämistä.
Se on tietenkin täyttä paskaa. Pettäminen on joko ihan suoraan pettämistä tai sitten se ei ole sitä lainkaan. Pettämisen ei tarvitse olla seksiä, se voi olla vaikka flirttailua. Mut ihastuminen tai fantasiointi ei ole pettämistä.
Monia ihmisiä kuitenkin loukkaa vielä enemmän se, että kumppani rakastaa toista henkilöä, kuin se että kumppani harrastaa toisen henkilön kanssa seksiä.
Totta kai. Se on aivan kauheaa.
Toiseen ihastuminen tai rakastuminen ei kuitenkaan ole tietoista tai tahallista tekemistä. Ei ihminen päätä rakastua, kuten ei päätä muistakaan tunteista.
Joten: voiko ihminen pettää vahingossa? Minusta ei. Pettämiseen liittyy tahallinen petollisuus.
Se on sitten eri asia, kun parisuhteessa oleva ihminen valitsee viettää aikaa ihmisen kanssa johon on kehittymässä tunteita ja täten mahdollistaa sen rakastumisen. Mutta ei ne itse tunteet ole pettämistä.
Sekin, että ei rakasta puolisoaan enää, voi
satuttaa todella paljon. Eikä silti ole mitään pettämistä.Ei pettäminen parisuhteessa tarkoita kirjaimellisesti tahallista petollisuutta. Käytetäänhän myös sanaa uskottomuus kuvaamaan samaa asiaa, vaikka se ei tarkoita kirjaimellisesti uskon puutetta.
Älä nyt takerru tuohon petollisuuteen, kun tuosta sanaparista se oleellinen oli "tahallisuus". Kirjaimellisesta petollisuudesta ei puhuttu sanaakaan.
Tämän ketjun aiheena on, mitä on henkinen pettäminen. Jos kysyttäisiin, mitä on tahallinen henkinen pettäminen, kysymys olisi eri asiasta.
"Tahaton henkinen pettäminen" nyt on niin absurdi ajatus ettei tosikaan.
Jos voi pettää vahingossa ja tekemättä mitään niin mä heitän kädet pystyyn, miksi edes yrittää olla monogamisessa suhteessa kun voin pettää kumppania tahattomasti ja tekemättä mitään?
No se on aivan erityyppistä pettämistä. Ei kukaan ole väittänyt, että se olisi ihan sama asia.
Niin, perustavanlaatuisesti erityyppistä. Sellaista joka ei ole väärin.
Ei se väärin olekaan, vaikka onkin sikäli vakava asia, että se voi johtaa koko suhteen päättymiseen. Mutta ei suhteen lopettamisessakaan mitään pahaa ole.
Vierailija kirjoitti:
Taas tällaista turhaa jankutusta. Kaikki tietävät ilmiön, minusta on turha väitellä siitä onko henkinen pettäminen sille osuvin mahdollinen nimi.
No niinhän sitä voisi kuvitella, mut kun tätä ketjua lukee, niin näköjään on erimielisyyksiä siitäkin onko ns ajatusrikos mahdollinen.
Tsemppiä kaikille orwellimaisiin suhteisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoohan se termikin sen. Se on sellaista pettämistä, missä mitään ei ole oikeasti tapahtunut, mutta jollain henkimaailman tasolla se sitten muka on pettämistä.
Se on tietenkin täyttä paskaa. Pettäminen on joko ihan suoraan pettämistä tai sitten se ei ole sitä lainkaan. Pettämisen ei tarvitse olla seksiä, se voi olla vaikka flirttailua. Mut ihastuminen tai fantasiointi ei ole pettämistä.
Monia ihmisiä kuitenkin loukkaa vielä enemmän se, että kumppani rakastaa toista henkilöä, kuin se että kumppani harrastaa toisen henkilön kanssa seksiä.
Totta kai. Se on aivan kauheaa.
Toiseen ihastuminen tai rakastuminen ei kuitenkaan ole tietoista tai tahallista tekemistä. Ei ihminen päätä rakastua, kuten ei päätä muistakaan tunteista.
Joten: voiko ihminen pettää vahingossa? Minusta ei. Pettämiseen liittyy tahallinen petollisuus.
Se on sitten eri asia, kun parisuhteessa oleva ihminen valitsee viettää aikaa ihmisen kanssa johon on kehittymässä tunteita ja täten mahdollistaa sen rakastumisen. Mutta ei ne itse tunteet ole pettämistä.
Sekin, että ei rakasta puolisoaan enää, voi
satuttaa todella paljon. Eikä silti ole mitään pettämistä.Ei pettäminen parisuhteessa tarkoita kirjaimellisesti tahallista petollisuutta. Käytetäänhän myös sanaa uskottomuus kuvaamaan samaa asiaa, vaikka se ei tarkoita kirjaimellisesti uskon puutetta.
Älä nyt takerru tuohon petollisuuteen, kun tuosta sanaparista se oleellinen oli "tahallisuus". Kirjaimellisesta petollisuudesta ei puhuttu sanaakaan.
Tämän ketjun aiheena on, mitä on henkinen pettäminen. Jos kysyttäisiin, mitä on tahallinen henkinen pettäminen, kysymys olisi eri asiasta.
"Tahaton henkinen pettäminen" nyt on niin absurdi ajatus ettei tosikaan.
Jos voi pettää vahingossa ja tekemättä mitään niin mä heitän kädet pystyyn, miksi edes yrittää olla monogamisessa suhteessa kun voin pettää kumppania tahattomasti ja tekemättä mitään?
No se on aivan erityyppistä pettämistä. Ei kukaan ole väittänyt, että se olisi ihan sama asia.
Niin, perustavanlaatuisesti erityyppistä. Sellaista joka ei ole väärin.
Ei se väärin olekaan, vaikka onkin sikäli vakava asia, että se voi johtaa koko suhteen päättymiseen. Mutta ei suhteen lopettamisessakaan mitään pahaa ole.
On toki. Tässä on vaan ajauduttu siten hölmösti sivuraiteille, että suunnilleen kaikki joka satuttaa toista, on väärin ja jopa pettämistä.
Sekin sattuu, että puoliso ei enää rakasta ja haluaa erota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, mites tää.
Jos mä fantasioin usein naapurin rouvasta, käännyn katsomaan sen hanuria kun se kävelee ohi, ja ajattelen sitä kun teen suihkussa käsitöitä, mut en laittele sille viestejä tai muutenkaan tee mitään muuta ku morotan rappukäytävässä, onko se henkistä pettämistä?
No eihän nyt tuo (toivottavasti) ole kenenkään mielestä henkistä pettämistä.
No jos minä fantasioisin naapurin rouvasta ja ajattelisin häntä käteen vetäessäni, niin kokisin kyllä olevani henkisesti uskoton, vaikkakin suhteellisen lievästi. Enhän minäkään tykkäisi, jos oma vaimoni ihastuisi johonkin mieheen vastaavasti. Ei se silti olisi mikään syy erota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on parisuhteessa ja tapaa henkilön, jonka kanssa kokee olevansa persoonana yhteensopivampi kuin puolisonsa kanssa JA lähtee sitten tutustumaan enemmän ja viettämään aikaa. Kokee, että on mieluummin tämän henkilön seurassa, kuin puolisonsa. Kyllähän hyviä tyyppejä tapaa silloin tällöin, mutta tutustumisen ja yhteydenpidon aktiivinen syventäminen on sitten jo valinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaas nyt te viisaat ja superkontrolloidut, kuinka estetään ihastumisen tunne ennen kuin se edes tulee? Entäs muut tunteet, kuten vaikka v*tutus tai suru?
Ei niitä tarvitse estää, mutta älykäs ihminen ymmärtää tunteidensa rajat. Et sinä vedä turpaan jokaista vastaantulijaakaan, vaikka v… ttaa. Vai vedätkö? Ellet, ymmärrät että niin ei saa tehdä. Sama pettämisesessä ja henkisen pettämisen sallimisessa. Jos ole älykäs, et löhde lirkutteluun mukaan, koska tiedät ettei siitä hyvää seuraa - etenkään muille osapuolille ja erityisesti itsellesi.
Eipäs nyt yleistetä.
Mä olen useimmilla käytössä olevilla mittareilla älykäs, reilusti keskivertoa älykkäämpi.
Olen lähtenyt "lirkutteluun" mukaan ja siitä seurasi aika paljon hyvää. Olen nykyään paljon onnellisemmassa parisuhteessa, ja exäkin varmaan järkytyksestä toivuttuaan on onnellisempi kuin oli minun kanssa.
Tää "älykäs ihminen ei petä" on vielä typerämpi, kuin myöskin virheellinen väite että jos rakastaa, ei petä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tajusin juuri (vasta), että näillä henkisen pettämisen kieltäjillä on niin sekaisin puurot ja vellit, että on aivan turhaa edes jatkaa keskustelua. Huhhuh mitä juttuja. Sitä se on, kun jämähtää moraalikehityksessään sinne kakkostasolle.
Terveiset täältä nelostasolta, nimittäin teiän kumppaneille, jotka ovat teidän lisäksi myös häviäjiä tässä sopassa.
Sulla on luetun ymmärtämisessä pahasti vikaa, jos kuvittelet, että henkisen pettämisen kieltäjien keskeinen ajatus on "mitä tahansa saa tehdä jos ei jää kiinni". Argumentoit koko ajan sellaista väitettä vastaan, mitä juuri kukaan ei ole esittänyt.
En näin ollen luottaisi ihan hirveästi siihen, että niitä moraalin tasojakaan olisi niin kauhean täsmällisesti ymmärretty myöskään.
Kenellä on luetun ymmärtämisessä vikaa, kun selität jostain, mitä en ole edes kirjoittanut? En ole muuten argumentoinut yhtään mitään vähään aikaan, vaan lukenut pari sivua uusia sekoilujanne.
Vierailija kirjoitti:
Jos on parisuhteessa ja tapaa henkilön, jonka kanssa kokee olevansa persoonana yhteensopivampi kuin puolisonsa kanssa JA lähtee sitten tutustumaan enemmän ja viettämään aikaa. Kokee, että on mieluummin tämän henkilön seurassa, kuin puolisonsa. Kyllähän hyviä tyyppejä tapaa silloin tällöin, mutta tutustumisen ja yhteydenpidon aktiivinen syventäminen on sitten jo valinta.
Kuulostaa siltä että poissuljet parisuhteessa olevilta kaikki uudet kaverit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Okei, mites tää.
Jos mä fantasioin usein naapurin rouvasta, käännyn katsomaan sen hanuria kun se kävelee ohi, ja ajattelen sitä kun teen suihkussa käsitöitä, mut en laittele sille viestejä tai muutenkaan tee mitään muuta ku morotan rappukäytävässä, onko se henkistä pettämistä?
Ei, vaan tuo kuuluu normaaliin vakiintuneeseen parisuhteeseen.
Ja se, ettei toimi mitenkään suhteen edistämiseksi, vaikka omassa päässään ruokkii sitä tunnetta (kuten monet täällä ovat sanoneet sen henkisen pettämisen ytimen olevan), on sitä uskollisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tajusin juuri (vasta), että näillä henkisen pettämisen kieltäjillä on niin sekaisin puurot ja vellit, että on aivan turhaa edes jatkaa keskustelua. Huhhuh mitä juttuja. Sitä se on, kun jämähtää moraalikehityksessään sinne kakkostasolle.
Terveiset täältä nelostasolta, nimittäin teiän kumppaneille, jotka ovat teidän lisäksi myös häviäjiä tässä sopassa.
Sulla on luetun ymmärtämisessä pahasti vikaa, jos kuvittelet, että henkisen pettämisen kieltäjien keskeinen ajatus on "mitä tahansa saa tehdä jos ei jää kiinni". Argumentoit koko ajan sellaista väitettä vastaan, mitä juuri kukaan ei ole esittänyt.
En näin ollen luottaisi ihan hirveästi siihen, että niitä moraalin tasojakaan olisi niin kauhean täsmällisesti ymmärretty myöskään.
Kenellä on luetun ymmärtämisessä vikaa, kun selität jostain, mitä en ole edes kirjoittanut? En ole muuten argumentoinut yhtään mitään vähään aikaan, vaan lukenut pari sivua uusia sekoilujanne.
Muistan kyllä mitä kirjoitettiin muutama sivu sitten. Kirjoitus- ja argumentointitapasi on varsin tunnistettava.
No se on sitä, että on imposetti, eikä muna seiso, niin ei voi nusasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, mites tää.
Jos mä fantasioin usein naapurin rouvasta, käännyn katsomaan sen hanuria kun se kävelee ohi, ja ajattelen sitä kun teen suihkussa käsitöitä, mut en laittele sille viestejä tai muutenkaan tee mitään muuta ku morotan rappukäytävässä, onko se henkistä pettämistä?
No eihän nyt tuo (toivottavasti) ole kenenkään mielestä henkistä pettämistä.
Minusta kyllä on. Ihastuminen sinänsä ei ole, mutta tietoinen ihastuksella mässäily ja hekumointi on minusta henkistä pettämistä. Tosin kuka niistä runkkufantasioista pahastuu jos ei niitä kenellekään kerro.
Vierailija kirjoitti:
Jos on parisuhteessa ja tapaa henkilön, jonka kanssa kokee olevansa persoonana yhteensopivampi kuin puolisonsa kanssa JA lähtee sitten tutustumaan enemmän ja viettämään aikaa. Kokee, että on mieluummin tämän henkilön seurassa, kuin puolisonsa. Kyllähän hyviä tyyppejä tapaa silloin tällöin, mutta tutustumisen ja yhteydenpidon aktiivinen syventäminen on sitten jo valinta.
Ja jos tapaa hyvän tyypin, siihen ei saa tutustua?
Tiedän kyllä ajatuksen, että "puoliso on mun paras ystävä" mutta kaikilla ei ole. Eikä se tee kenenkään parisuhteesta huonompaa.
Ymmärrätkö kun sulle valehdellaan? Sitä on henkinen pettäminen.
Olipas siinä kerrassaan. Unohdit kyllä mainita, että kuollessaan joutuu helvettiin kanssa. Mutta mikä sivusuhde tuhoutuu, jos kyse oli henkisestä pettämisestä? Eihän siinä siis ns. tapahdu mitään, elinei ole olemassa mitään sivusuhdetta?