Miehen kanssa hirveä riita siitä pitääkö kaikki maksaa puoliksi vai ei

Vierailija kirjoitti:

Tuommoiset ukot kannattaa heittää sinne luiskaa ja nopsaan, yhdessä kun ollaan niin tulot ja menot on yhteisiä

Juuri näin. Ja se maksaa kulut kenenn omaisuus on. Se maksaa laskut kuka pystyy tai kenellä on rahaa. Avioliitossa ja perheessä näistä huolehditaan yhdessä. Isompituloiselle se on itsestäänselvyys. Jos on rahaa käyttää, tämä ei ole ongelma. Missään ei ole tällaista puolittamisen lakia tai sääntöä.

Ei tarvi olla einstrin, jos toinen on hyväpalkkaisessa työssä ja toinen hoitaa lapsia ja kotia, että mikä on todellisuus. Jos ei sitä kestä, ei kannata hankkia perhettä.

Vierailija kirjoitti:

Ettäkö ole jo ymmärtäneet. Rahat on yhteiset vaikka toinen tienaisi tuplasti (paitsi jos mies on köyhä ja nainen hyvätuloinen, jolloin suhdetta ei ole), mutta kotityöt jaetaan tasan.

Ymmärrät varmaan itse, että jos perheen menot ovat noin 2 t (asuntolaina, autolaina, ruokakulut laskut etc )kuukaudessa, ja naiselle jää käteen palkasta 1200 ja miehelle 3200, niin tasajako ei oikein toimi. Ilman lapsia voi joku nainen tuohon lähteäkin mutta lasten kanssa on mahdotonta. Se 200 ylijäämä menee lasten ylim kuluihin aika äkkiä ja miehelle jää 2200 sijoitettavaksi kuussa omaan varallisuuteen. Lopputulos on usein, että nainen elää köyhänä rikkaan miehen kanssa ja pärjäisi yksinhuoltajana lasten kanssa paremmin yksin, varsinkin kun mies maksaa elarit.

Tässäkin kun monen naisen kommentit kääntää ihan yleispäteviksi neuvoiksi, niin se on jotain seuraavaa. Ap:n ja muiden olisi pitänyt valita tasaveroinen kumppani. Sellainen mies joka tekee 1-2 päivää töitä vuodessa. Kun kumpikin tekee kotitöitä ja hoitaa lapsia  sen ne loput ajat, niin kukaan ei ole kotiorja. Niin ja vanhempien kannattaa muuttaa eri asuntoihin, niin sossusta saa rahaa ja molemmat ovat varakkaampia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä!

Veisin tämän naksun pidemmälle, eli joo, yhteinen taloustili vireille, mutta sanokaa sitä vaikka laina & laskutiliksi. Eli molemmat siirtää tänne sovitun summan kuun lainanlyhennyksiä ja yhteisiä laskuja varten.

Sitten toinen yhteistili ja molemmille tähän tiliin liitetty kortti, tämä tili varataan ruoka- ja taloustarvike ja auton(/-jen) bensakuluja varten.

Kolmas yhteistili yhteistä säästämistä varten, eli kerätään rahaa isompia yhteisiä hankintoja, remppoja tai vaikka matkustelua varten.

Kun jokaiselle, kolmelle, tilille pistetään yhteisesti sovitut summat, niin molempien henk.koht. tileille.jäävät rahat ovat sitten ns. omia rahoja joiden käyttöön toisella ei ole mutistavaa. Tämä systeemi myös mahdollistaa hyvinkin tarkan osuuksien laskemisen, jos niin haluaa, riippumatta mahdollisista tuloeroista.

Meidän perheessä tulot ovat 20+ vuoden aikana vaihdelleet, välillä nainen on ollut suurituloisempi, välillä mies. Sattuman kautta nyt meillä on palkat sentilleen samat. Tuo ym. systeemi on meillä ollut nyt käytössä n. 8 vuotta ja yhteisellä sopimuksella siirtosummat täsmätään niin, että molemmille jää suurin piirtein sama summa käyttöön henk. koht. tilille, joka kuukausi.

Miksi laina-, lasku-, ruoka-, bensa- jne ei voi olla samalla tilillä? Kuulosta kankealta systeemiltä, että lompakossa on useampi eri maksukortti, jolla sitten maksellaan eri asioita. Jos kortit on vielä Osuuspankista, jossa kaikki kortit on valkoisia, eikä personointia ole, niin niihin saa sitten tussilla kirjoitella omia tunnisteita, että tulee maksettua oikealta kortilta.

Eihän tuossa systeemissä tarvitse kuin yhden kortin - käyttötilille. Lainat ja laskut hoituvat ilman korttia, ja säästöstä siirretään käyttötilille tarvittaessa.

Laina/laskutili on suorastaan nerokas keksintö. Sinne menee vakiomäärä rahaa joka kuukausi, ja kun summa on laskettu oikein, ei enää ikinä tarvitse ihmetellä, mitä tehdään, kun kaikki isot laskut sattuvat samalle kuukaudelle.

Säästötili puolestaan parantaa mahdollisuuksia saada rahaa säästöön - siellä olevien rahojen käyttöön on paljon isompi kynnys.

Etenkin jos tulot ovat pienet, suunnitelmallisuus on tosi tärkeää - sen ansiosta rahat riittävät pakollisiin asioihin paljon paremmin.

Eri

Ei tässä silti ole tullut yhtään syytä, miksei se lasku- ja käyttötili voisi olla yksi ainoa tili. Eli yksi taloustili, jonne siirretään kuussa automaattiveloituksella molemmilta sovitut summat ja maksetaan yhteiset kulut (niin ruoka kuin laskutkin). Miksi tähän tarkoitukseen pitäisi olla kaksi tiliä?

Aika monella laskuja tulee eri kuukausina hyvinkin epätasainen määrä, joten toisina kuukausina olisi tarkoitus kerryttää hyvinkin suurta puskuria. On kätevää, kun käyttötilin saldo kertoo oikeasti sen, paljonko sieltä saa käyttää. Muuten voi tulla vahingossa käytettyä ne rahat, joita tarvitaan, kun seuraavassa kuussa onkin tavallista enemmän laskuja.

Eli neuvo oli niille, joilla raha polttaa tilillä. Ehkä kuitenkin järkevämpää olisi opetella käyttämään sitä rahaa oikein, eikä aina tuhlata kaikkea mikä on saatavilla, mutta ok... Ehkä jotkut sitten tarvitsevat moisen "pakottavan" tilijaon. Ei ole vaan itselle ikinä ollut ongelma.

Ei meilläkään raha polta tilillä. Mutta mies haluaa pystyä näkemään todellisen käyttövaran mahdollisimman helposti.

Mitä väliä sillä on, jos ei ole tapana tehdä satunnaisia turhia ostoksia "kun kerta rahaa on"? Jos tililtä ostaa ruoan ja maksaa pakolliset laskut, pitäisi riittää kun kerran arvioi paljonko näihin menee per vuosi ja siten per kuukausi. Jos esim ruokaan menee keskimäärin 500e kuussa, niin mitä väliä onko tilillä "todellista käyttövaraa" 500 vai 5000e? Eihän sen pitäisi vaikuttaa siihen, että ruokaan yhä menee se 500... Tuo nimenomaan kuulostaa siltä että raha polttelee, eli jos sitä käyttövaraa olisikin se 5000e niin sitä tuhlaisi johonkin turhaan, vs 500e jolloin sitä ei käyttäisi turhuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä!

Veisin tämän naksun pidemmälle, eli joo, yhteinen taloustili vireille, mutta sanokaa sitä vaikka laina & laskutiliksi. Eli molemmat siirtää tänne sovitun summan kuun lainanlyhennyksiä ja yhteisiä laskuja varten.

Sitten toinen yhteistili ja molemmille tähän tiliin liitetty kortti, tämä tili varataan ruoka- ja taloustarvike ja auton(/-jen) bensakuluja varten.

Kolmas yhteistili yhteistä säästämistä varten, eli kerätään rahaa isompia yhteisiä hankintoja, remppoja tai vaikka matkustelua varten.

Kun jokaiselle, kolmelle, tilille pistetään yhteisesti sovitut summat, niin molempien henk.koht. tileille.jäävät rahat ovat sitten ns. omia rahoja joiden käyttöön toisella ei ole mutistavaa. Tämä systeemi myös mahdollistaa hyvinkin tarkan osuuksien laskemisen, jos niin haluaa, riippumatta mahdollisista tuloeroista.

Meidän perheessä tulot ovat 20+ vuoden aikana vaihdelleet, välillä nainen on ollut suurituloisempi, välillä mies. Sattuman kautta nyt meillä on palkat sentilleen samat. Tuo ym. systeemi on meillä ollut nyt käytössä n. 8 vuotta ja yhteisellä sopimuksella siirtosummat täsmätään niin, että molemmille jää suurin piirtein sama summa käyttöön henk. koht. tilille, joka kuukausi.

Miksi laina-, lasku-, ruoka-, bensa- jne ei voi olla samalla tilillä? Kuulosta kankealta systeemiltä, että lompakossa on useampi eri maksukortti, jolla sitten maksellaan eri asioita. Jos kortit on vielä Osuuspankista, jossa kaikki kortit on valkoisia, eikä personointia ole, niin niihin saa sitten tussilla kirjoitella omia tunnisteita, että tulee maksettua oikealta kortilta.

Eihän tuossa systeemissä tarvitse kuin yhden kortin - käyttötilille. Lainat ja laskut hoituvat ilman korttia, ja säästöstä siirretään käyttötilille tarvittaessa.

Laina/laskutili on suorastaan nerokas keksintö. Sinne menee vakiomäärä rahaa joka kuukausi, ja kun summa on laskettu oikein, ei enää ikinä tarvitse ihmetellä, mitä tehdään, kun kaikki isot laskut sattuvat samalle kuukaudelle.

Säästötili puolestaan parantaa mahdollisuuksia saada rahaa säästöön - siellä olevien rahojen käyttöön on paljon isompi kynnys.

Etenkin jos tulot ovat pienet, suunnitelmallisuus on tosi tärkeää - sen ansiosta rahat riittävät pakollisiin asioihin paljon paremmin.

Eri

Ei tässä silti ole tullut yhtään syytä, miksei se lasku- ja käyttötili voisi olla yksi ainoa tili. Eli yksi taloustili, jonne siirretään kuussa automaattiveloituksella molemmilta sovitut summat ja maksetaan yhteiset kulut (niin ruoka kuin laskutkin). Miksi tähän tarkoitukseen pitäisi olla kaksi tiliä?

Laskutilin eriytys käyttötilistä antaa sen edun, että silloin voi budjetoida seuraavan vuoden laskunhoitotilille siirrettävät summat, per naama, jo edellisen vuoden joulukuussa. Meillä tällä laskutilillä pidetään puskuria, joka sallii sen että joka kuu menee tietty summa omalta tililtä tänne, riippumatta paljonko laskuja tulee. Välillä siis puskuri ohenee ja välillä kasvaa. Tilin budjetointi on tehty niin, että alkuvuodesta ja loppuvuodesta puskuria on n. 50% keskimääräisen kuukauden vakiomenoista. Keskellä vuotta saatetaan joskus käydä hyvinkin lähellä nollaa, mutta tämä tasautuu vuoden aikana.

Käyttötili, siis ruokia, bensoja yms. varten on huomattavasti eläväisempi tili ja sen käyttöaste voi vaihdella aika rajusti eri kuukausina. Siten, ajan kanssa nähtiin vain yksinkertaisemmaksi irrottaa nämä tilit omikseen, eikä nyt tarvitse miettiä syökö seuraava tankkaus ja kauppakeikka jo laskunhoidon puskuria, vaiko ei.

Elämä "kahden kortin" kanssa on oikeestaan aika simppeliä, kun muistaa että ruoat ja bensat yhdellä, omat ostokset toisella.

Tämä toimii siis meillä, toisille tämä saattaa olla vaikean kuuloista. Eiköhän se oo niin, että kukin hakekoon oman toimintamallinsa, tästä ketjusta voi vaikka poimia ne jutut, mitkä vois toimia omalla kohdalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä!

Veisin tämän naksun pidemmälle, eli joo, yhteinen taloustili vireille, mutta sanokaa sitä vaikka laina & laskutiliksi. Eli molemmat siirtää tänne sovitun summan kuun lainanlyhennyksiä ja yhteisiä laskuja varten.

Sitten toinen yhteistili ja molemmille tähän tiliin liitetty kortti, tämä tili varataan ruoka- ja taloustarvike ja auton(/-jen) bensakuluja varten.

Kolmas yhteistili yhteistä säästämistä varten, eli kerätään rahaa isompia yhteisiä hankintoja, remppoja tai vaikka matkustelua varten.

Kun jokaiselle, kolmelle, tilille pistetään yhteisesti sovitut summat, niin molempien henk.koht. tileille.jäävät rahat ovat sitten ns. omia rahoja joiden käyttöön toisella ei ole mutistavaa. Tämä systeemi myös mahdollistaa hyvinkin tarkan osuuksien laskemisen, jos niin haluaa, riippumatta mahdollisista tuloeroista.

Meidän perheessä tulot ovat 20+ vuoden aikana vaihdelleet, välillä nainen on ollut suurituloisempi, välillä mies. Sattuman kautta nyt meillä on palkat sentilleen samat. Tuo ym. systeemi on meillä ollut nyt käytössä n. 8 vuotta ja yhteisellä sopimuksella siirtosummat täsmätään niin, että molemmille jää suurin piirtein sama summa käyttöön henk. koht. tilille, joka kuukausi.

Miksi laina-, lasku-, ruoka-, bensa- jne ei voi olla samalla tilillä? Kuulosta kankealta systeemiltä, että lompakossa on useampi eri maksukortti, jolla sitten maksellaan eri asioita. Jos kortit on vielä Osuuspankista, jossa kaikki kortit on valkoisia, eikä personointia ole, niin niihin saa sitten tussilla kirjoitella omia tunnisteita, että tulee maksettua oikealta kortilta.

Eihän tuossa systeemissä tarvitse kuin yhden kortin - käyttötilille. Lainat ja laskut hoituvat ilman korttia, ja säästöstä siirretään käyttötilille tarvittaessa.

Laina/laskutili on suorastaan nerokas keksintö. Sinne menee vakiomäärä rahaa joka kuukausi, ja kun summa on laskettu oikein, ei enää ikinä tarvitse ihmetellä, mitä tehdään, kun kaikki isot laskut sattuvat samalle kuukaudelle.

Säästötili puolestaan parantaa mahdollisuuksia saada rahaa säästöön - siellä olevien rahojen käyttöön on paljon isompi kynnys.

Etenkin jos tulot ovat pienet, suunnitelmallisuus on tosi tärkeää - sen ansiosta rahat riittävät pakollisiin asioihin paljon paremmin.

Eri

Ei tässä silti ole tullut yhtään syytä, miksei se lasku- ja käyttötili voisi olla yksi ainoa tili. Eli yksi taloustili, jonne siirretään kuussa automaattiveloituksella molemmilta sovitut summat ja maksetaan yhteiset kulut (niin ruoka kuin laskutkin). Miksi tähän tarkoitukseen pitäisi olla kaksi tiliä?

Laskutilin eriytys käyttötilistä antaa sen edun, että silloin voi budjetoida seuraavan vuoden laskunhoitotilille siirrettävät summat, per naama, jo edellisen vuoden joulukuussa. Meillä tällä laskutilillä pidetään puskuria, joka sallii sen että joka kuu menee tietty summa omalta tililtä tänne, riippumatta paljonko laskuja tulee. Välillä siis puskuri ohenee ja välillä kasvaa. Tilin budjetointi on tehty niin, että alkuvuodesta ja loppuvuodesta puskuria on n. 50% keskimääräisen kuukauden vakiomenoista. Keskellä vuotta saatetaan joskus käydä hyvinkin lähellä nollaa, mutta tämä tasautuu vuoden aikana.

Käyttötili, siis ruokia, bensoja yms. varten on huomattavasti eläväisempi tili ja sen käyttöaste voi vaihdella aika rajusti eri kuukausina. Siten, ajan kanssa nähtiin vain yksinkertaisemmaksi irrottaa nämä tilit omikseen, eikä nyt tarvitse miettiä syökö seuraava tankkaus ja kauppakeikka jo laskunhoidon puskuria, vaiko ei.

Elämä "kahden kortin" kanssa on oikeestaan aika simppeliä, kun muistaa että ruoat ja bensat yhdellä, omat ostokset toisella.

Tämä toimii siis meillä, toisille tämä saattaa olla vaikean kuuloista. Eiköhän se oo niin, että kukin hakekoon oman toimintamallinsa, tästä ketjusta voi vaikka poimia ne jutut, mitkä vois toimia omalla kohdalla.

Tai sitten pitää sen puskurin ja ruokarahat samalla tilillä. Sori mutta en vaan ymmärrä miten kaksi eri tiliä samoille rahoille muuttaa yhtään mitään, kun ihan sama määrä rahaa niihin menoihin menee lopulta silti - joutuu vaan puljaamaan kahden tilin kanssa yhden sijaan 🤷‍♀️. Mutta toki kukin saa tehdä asiat niin hankalasti kuin haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä!

Veisin tämän naksun pidemmälle, eli joo, yhteinen taloustili vireille, mutta sanokaa sitä vaikka laina & laskutiliksi. Eli molemmat siirtää tänne sovitun summan kuun lainanlyhennyksiä ja yhteisiä laskuja varten.

Sitten toinen yhteistili ja molemmille tähän tiliin liitetty kortti, tämä tili varataan ruoka- ja taloustarvike ja auton(/-jen) bensakuluja varten.

Kolmas yhteistili yhteistä säästämistä varten, eli kerätään rahaa isompia yhteisiä hankintoja, remppoja tai vaikka matkustelua varten.

Kun jokaiselle, kolmelle, tilille pistetään yhteisesti sovitut summat, niin molempien henk.koht. tileille.jäävät rahat ovat sitten ns. omia rahoja joiden käyttöön toisella ei ole mutistavaa. Tämä systeemi myös mahdollistaa hyvinkin tarkan osuuksien laskemisen, jos niin haluaa, riippumatta mahdollisista tuloeroista.

Meidän perheessä tulot ovat 20+ vuoden aikana vaihdelleet, välillä nainen on ollut suurituloisempi, välillä mies. Sattuman kautta nyt meillä on palkat sentilleen samat. Tuo ym. systeemi on meillä ollut nyt käytössä n. 8 vuotta ja yhteisellä sopimuksella siirtosummat täsmätään niin, että molemmille jää suurin piirtein sama summa käyttöön henk. koht. tilille, joka kuukausi.

Miksi laina-, lasku-, ruoka-, bensa- jne ei voi olla samalla tilillä? Kuulosta kankealta systeemiltä, että lompakossa on useampi eri maksukortti, jolla sitten maksellaan eri asioita. Jos kortit on vielä Osuuspankista, jossa kaikki kortit on valkoisia, eikä personointia ole, niin niihin saa sitten tussilla kirjoitella omia tunnisteita, että tulee maksettua oikealta kortilta.

Eihän tuossa systeemissä tarvitse kuin yhden kortin - käyttötilille. Lainat ja laskut hoituvat ilman korttia, ja säästöstä siirretään käyttötilille tarvittaessa.

Laina/laskutili on suorastaan nerokas keksintö. Sinne menee vakiomäärä rahaa joka kuukausi, ja kun summa on laskettu oikein, ei enää ikinä tarvitse ihmetellä, mitä tehdään, kun kaikki isot laskut sattuvat samalle kuukaudelle.

Säästötili puolestaan parantaa mahdollisuuksia saada rahaa säästöön - siellä olevien rahojen käyttöön on paljon isompi kynnys.

Etenkin jos tulot ovat pienet, suunnitelmallisuus on tosi tärkeää - sen ansiosta rahat riittävät pakollisiin asioihin paljon paremmin.

Eri

Ei tässä silti ole tullut yhtään syytä, miksei se lasku- ja käyttötili voisi olla yksi ainoa tili. Eli yksi taloustili, jonne siirretään kuussa automaattiveloituksella molemmilta sovitut summat ja maksetaan yhteiset kulut (niin ruoka kuin laskutkin). Miksi tähän tarkoitukseen pitäisi olla kaksi tiliä?

Laskutilin eriytys käyttötilistä antaa sen edun, että silloin voi budjetoida seuraavan vuoden laskunhoitotilille siirrettävät summat, per naama, jo edellisen vuoden joulukuussa. Meillä tällä laskutilillä pidetään puskuria, joka sallii sen että joka kuu menee tietty summa omalta tililtä tänne, riippumatta paljonko laskuja tulee. Välillä siis puskuri ohenee ja välillä kasvaa. Tilin budjetointi on tehty niin, että alkuvuodesta ja loppuvuodesta puskuria on n. 50% keskimääräisen kuukauden vakiomenoista. Keskellä vuotta saatetaan joskus käydä hyvinkin lähellä nollaa, mutta tämä tasautuu vuoden aikana.

Käyttötili, siis ruokia, bensoja yms. varten on huomattavasti eläväisempi tili ja sen käyttöaste voi vaihdella aika rajusti eri kuukausina. Siten, ajan kanssa nähtiin vain yksinkertaisemmaksi irrottaa nämä tilit omikseen, eikä nyt tarvitse miettiä syökö seuraava tankkaus ja kauppakeikka jo laskunhoidon puskuria, vaiko ei.

Elämä "kahden kortin" kanssa on oikeestaan aika simppeliä, kun muistaa että ruoat ja bensat yhdellä, omat ostokset toisella.

Tämä toimii siis meillä, toisille tämä saattaa olla vaikean kuuloista. Eiköhän se oo niin, että kukin hakekoon oman toimintamallinsa, tästä ketjusta voi vaikka poimia ne jutut, mitkä vois toimia omalla kohdalla.

Tai sitten pitää sen puskurin ja ruokarahat samalla tilillä. Sori mutta en vaan ymmärrä miten kaksi eri tiliä samoille rahoille muuttaa yhtään mitään, kun ihan sama määrä rahaa niihin menoihin menee lopulta silti - joutuu vaan puljaamaan kahden tilin kanssa yhden sijaan 🤷‍♀️. Mutta toki kukin saa tehdä asiat niin hankalasti kuin haluaa.

Näinpä, siksi siirryimme usempaan tiliin, kun se oli hankalampaa yhden tilin kanssa. Useammalla tilillä tämä on helpompaa ja yhdellä silmäyksellä näkee, ilman laskutoimituksia, missä perheen talous menee.

Jos muuten kahden pankkitilin hallinnointi tuntuu hankalalta, niin voinet hakea ihan itse itsellesi edunvalvojaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä!

Veisin tämän naksun pidemmälle, eli joo, yhteinen taloustili vireille, mutta sanokaa sitä vaikka laina & laskutiliksi. Eli molemmat siirtää tänne sovitun summan kuun lainanlyhennyksiä ja yhteisiä laskuja varten.

Sitten toinen yhteistili ja molemmille tähän tiliin liitetty kortti, tämä tili varataan ruoka- ja taloustarvike ja auton(/-jen) bensakuluja varten.

Kolmas yhteistili yhteistä säästämistä varten, eli kerätään rahaa isompia yhteisiä hankintoja, remppoja tai vaikka matkustelua varten.

Kun jokaiselle, kolmelle, tilille pistetään yhteisesti sovitut summat, niin molempien henk.koht. tileille.jäävät rahat ovat sitten ns. omia rahoja joiden käyttöön toisella ei ole mutistavaa. Tämä systeemi myös mahdollistaa hyvinkin tarkan osuuksien laskemisen, jos niin haluaa, riippumatta mahdollisista tuloeroista.

Meidän perheessä tulot ovat 20+ vuoden aikana vaihdelleet, välillä nainen on ollut suurituloisempi, välillä mies. Sattuman kautta nyt meillä on palkat sentilleen samat. Tuo ym. systeemi on meillä ollut nyt käytössä n. 8 vuotta ja yhteisellä sopimuksella siirtosummat täsmätään niin, että molemmille jää suurin piirtein sama summa käyttöön henk. koht. tilille, joka kuukausi.

Miksi laina-, lasku-, ruoka-, bensa- jne ei voi olla samalla tilillä? Kuulosta kankealta systeemiltä, että lompakossa on useampi eri maksukortti, jolla sitten maksellaan eri asioita. Jos kortit on vielä Osuuspankista, jossa kaikki kortit on valkoisia, eikä personointia ole, niin niihin saa sitten tussilla kirjoitella omia tunnisteita, että tulee maksettua oikealta kortilta.

Jaa, mun OPn kortti on ainakin kullanvärinen ja toisen tilin kortti taas se persuvalkoinen.

Mietin aina rahankäyttökeskusteluita lukiessani, eikö osa miehistä oikeasti käsitä, mikä fyysinen JA taloudellinen taakka yhteisen lapsen saaminen on vaimoille tai tyttöystäville?

Tulot romahtavat äitiysloman tai hoitovapaan aikana, eläke pienenee todella paljon ja useampi vuosi voi mennä lasta hoitaessa ja kotia kuuratessa. 

Kuinka moni mies on valmis tinkimään tuloistaan ja - mahdollisesti - hyvästä kropastaan oman lapsen vuoksi?

Niinpä.

Vierailija kirjoitti:

Mietin aina rahankäyttökeskusteluita lukiessani, eikö osa miehistä oikeasti käsitä, mikä fyysinen JA taloudellinen taakka yhteisen lapsen saaminen on vaimoille tai tyttöystäville?

Tulot romahtavat äitiysloman tai hoitovapaan aikana, eläke pienenee todella paljon ja useampi vuosi voi mennä lasta hoitaessa ja kotia kuuratessa. 

Kuinka moni mies on valmis tinkimään tuloistaan ja - mahdollisesti - hyvästä kropastaan oman lapsen vuoksi?

Niinpä.

Eli....tämä oikeuttaa sen naisen ajattelumallin, että "minun rahat on minun rahoja, ja miehen rahat on myöskin minun rahoja"?

Minun ja mieheni suhteessa maksamamme kaikki yhteiset menot puoliksi. Se toimii, koska meillä on suunnilleen samat tulot.

En missään tapauksessa suostuisi suhteeseen, jossa kaikki rahat olisivat yhteisiä. Kyllä se väistämättä rajoittaa, jos ei ole omia rahoja, joita voi kuluttaa, miten haluaa. Ei se tarkoita, että kumpikaan olisi joka kuukausi ostamassa purjevenettä, mutta olisipa nöyryyttävää kysyä vaikka jokaisesta harrastusmaksusta, että onko ok ja että onko toinen nyt saanut tasaveroisesti käyttää rahaa harrastamiseen. Kun on omat tilit, niin ei tarvitse kysellä.

En myöskään lähtökohtaisesti näe, että miksi parisuhteessa pitäisi paremmin tienaavan taata puolisolleen elintaso, johon hänellä ei olisi varaa ilman suhdetta. Poislukien tietenkin vanhempainvapaat jne., jolloin tietenkin töissäkäyvän tulee tasata toimeentuloa, kun toinen on hoitamassa yhteistä lasta.

Minusta jokainen on lähtökohtaisesti vastuussa omasta toimeentulostaan (poislukien juuri perhevapaat).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä!

Veisin tämän naksun pidemmälle, eli joo, yhteinen taloustili vireille, mutta sanokaa sitä vaikka laina & laskutiliksi. Eli molemmat siirtää tänne sovitun summan kuun lainanlyhennyksiä ja yhteisiä laskuja varten.

Sitten toinen yhteistili ja molemmille tähän tiliin liitetty kortti, tämä tili varataan ruoka- ja taloustarvike ja auton(/-jen) bensakuluja varten.

Kolmas yhteistili yhteistä säästämistä varten, eli kerätään rahaa isompia yhteisiä hankintoja, remppoja tai vaikka matkustelua varten.

Kun jokaiselle, kolmelle, tilille pistetään yhteisesti sovitut summat, niin molempien henk.koht. tileille.jäävät rahat ovat sitten ns. omia rahoja joiden käyttöön toisella ei ole mutistavaa. Tämä systeemi myös mahdollistaa hyvinkin tarkan osuuksien laskemisen, jos niin haluaa, riippumatta mahdollisista tuloeroista.

Meidän perheessä tulot ovat 20+ vuoden aikana vaihdelleet, välillä nainen on ollut suurituloisempi, välillä mies. Sattuman kautta nyt meillä on palkat sentilleen samat. Tuo ym. systeemi on meillä ollut nyt käytössä n. 8 vuotta ja yhteisellä sopimuksella siirtosummat täsmätään niin, että molemmille jää suurin piirtein sama summa käyttöön henk. koht. tilille, joka kuukausi.

Miksi laina-, lasku-, ruoka-, bensa- jne ei voi olla samalla tilillä? Kuulosta kankealta systeemiltä, että lompakossa on useampi eri maksukortti, jolla sitten maksellaan eri asioita. Jos kortit on vielä Osuuspankista, jossa kaikki kortit on valkoisia, eikä personointia ole, niin niihin saa sitten tussilla kirjoitella omia tunnisteita, että tulee maksettua oikealta kortilta.

Eihän tuossa systeemissä tarvitse kuin yhden kortin - käyttötilille. Lainat ja laskut hoituvat ilman korttia, ja säästöstä siirretään käyttötilille tarvittaessa.

Laina/laskutili on suorastaan nerokas keksintö. Sinne menee vakiomäärä rahaa joka kuukausi, ja kun summa on laskettu oikein, ei enää ikinä tarvitse ihmetellä, mitä tehdään, kun kaikki isot laskut sattuvat samalle kuukaudelle.

Säästötili puolestaan parantaa mahdollisuuksia saada rahaa säästöön - siellä olevien rahojen käyttöön on paljon isompi kynnys.

Etenkin jos tulot ovat pienet, suunnitelmallisuus on tosi tärkeää - sen ansiosta rahat riittävät pakollisiin asioihin paljon paremmin.

Eri

Ei tässä silti ole tullut yhtään syytä, miksei se lasku- ja käyttötili voisi olla yksi ainoa tili. Eli yksi taloustili, jonne siirretään kuussa automaattiveloituksella molemmilta sovitut summat ja maksetaan yhteiset kulut (niin ruoka kuin laskutkin). Miksi tähän tarkoitukseen pitäisi olla kaksi tiliä?

Aika monella laskuja tulee eri kuukausina hyvinkin epätasainen määrä, joten toisina kuukausina olisi tarkoitus kerryttää hyvinkin suurta puskuria. On kätevää, kun käyttötilin saldo kertoo oikeasti sen, paljonko sieltä saa käyttää. Muuten voi tulla vahingossa käytettyä ne rahat, joita tarvitaan, kun seuraavassa kuussa onkin tavallista enemmän laskuja.

Eli neuvo oli niille, joilla raha polttaa tilillä. Ehkä kuitenkin järkevämpää olisi opetella käyttämään sitä rahaa oikein, eikä aina tuhlata kaikkea mikä on saatavilla, mutta ok... Ehkä jotkut sitten tarvitsevat moisen "pakottavan" tilijaon. Ei ole vaan itselle ikinä ollut ongelma.

Ei tässä kukaan ongelmasta puhukaan, vaan asioiden hallinnointitavoista. Sinulle voi riittää ylimalkainen näkemys taloudestasi ja olet tyytyväinen, kun asiat pysyy tolallaan. Toiset persoonallisuustyypit taas tarkkailee maailmaa yksityskohtien kautta, jolloin asioiden näpeissä pysyminen vaatii erilaisen otteen. Eikä kyse ole siitä, onko joku tapa absoluuttisesti parempi, kuin toinen vaan siitä, että kukin löytäisi itselleen parhaan tavan.

Vierailija kirjoitti:

En myöskään lähtökohtaisesti näe, että miksi parisuhteessa pitäisi paremmin tienaavan taata puolisolleen elintaso, johon hänellä ei olisi varaa ilman suhdetta. Poislukien tietenkin vanhempainvapaat jne., jolloin tietenkin töissäkäyvän tulee tasata toimeentuloa, kun toinen on hoitamassa yhteistä lasta.

Minusta jokainen on lähtökohtaisesti vastuussa omasta toimeentulostaan (poislukien juuri perhevapaat).

Tämä lienee niitä perhe- ja yksilökohtaisia asioita. Meilläkin on tulot aina olleet lähellä toisiaan, eikä isoja repeämisiä ole tullut suuntaan tai toiseen kummallakaan palkoissa. Joten meillä taas se on ollut jo kauan yhteinen sopimus, että molemmille jää about sama käyttöraha omille tileille, kuukausittain.

Toki, jos tilanne olisi sellainen, että toinen saisi nettona 7000e/kk ja toinen 1500e/kk, niin toista saattaisi hieman jo harmittaa tilanne ja "nettomaksajana" eläminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä!

Veisin tämän naksun pidemmälle, eli joo, yhteinen taloustili vireille, mutta sanokaa sitä vaikka laina & laskutiliksi. Eli molemmat siirtää tänne sovitun summan kuun lainanlyhennyksiä ja yhteisiä laskuja varten.

Sitten toinen yhteistili ja molemmille tähän tiliin liitetty kortti, tämä tili varataan ruoka- ja taloustarvike ja auton(/-jen) bensakuluja varten.

Kolmas yhteistili yhteistä säästämistä varten, eli kerätään rahaa isompia yhteisiä hankintoja, remppoja tai vaikka matkustelua varten.

Kun jokaiselle, kolmelle, tilille pistetään yhteisesti sovitut summat, niin molempien henk.koht. tileille.jäävät rahat ovat sitten ns. omia rahoja joiden käyttöön toisella ei ole mutistavaa. Tämä systeemi myös mahdollistaa hyvinkin tarkan osuuksien laskemisen, jos niin haluaa, riippumatta mahdollisista tuloeroista.

Meidän perheessä tulot ovat 20+ vuoden aikana vaihdelleet, välillä nainen on ollut suurituloisempi, välillä mies. Sattuman kautta nyt meillä on palkat sentilleen samat. Tuo ym. systeemi on meillä ollut nyt käytössä n. 8 vuotta ja yhteisellä sopimuksella siirtosummat täsmätään niin, että molemmille jää suurin piirtein sama summa käyttöön henk. koht. tilille, joka kuukausi.

Miksi laina-, lasku-, ruoka-, bensa- jne ei voi olla samalla tilillä? Kuulosta kankealta systeemiltä, että lompakossa on useampi eri maksukortti, jolla sitten maksellaan eri asioita. Jos kortit on vielä Osuuspankista, jossa kaikki kortit on valkoisia, eikä personointia ole, niin niihin saa sitten tussilla kirjoitella omia tunnisteita, että tulee maksettua oikealta kortilta.

Eihän tuossa systeemissä tarvitse kuin yhden kortin - käyttötilille. Lainat ja laskut hoituvat ilman korttia, ja säästöstä siirretään käyttötilille tarvittaessa.

Laina/laskutili on suorastaan nerokas keksintö. Sinne menee vakiomäärä rahaa joka kuukausi, ja kun summa on laskettu oikein, ei enää ikinä tarvitse ihmetellä, mitä tehdään, kun kaikki isot laskut sattuvat samalle kuukaudelle.

Säästötili puolestaan parantaa mahdollisuuksia saada rahaa säästöön - siellä olevien rahojen käyttöön on paljon isompi kynnys.

Etenkin jos tulot ovat pienet, suunnitelmallisuus on tosi tärkeää - sen ansiosta rahat riittävät pakollisiin asioihin paljon paremmin.

Eri

Ei tässä silti ole tullut yhtään syytä, miksei se lasku- ja käyttötili voisi olla yksi ainoa tili. Eli yksi taloustili, jonne siirretään kuussa automaattiveloituksella molemmilta sovitut summat ja maksetaan yhteiset kulut (niin ruoka kuin laskutkin). Miksi tähän tarkoitukseen pitäisi olla kaksi tiliä?

Laskutilin eriytys käyttötilistä antaa sen edun, että silloin voi budjetoida seuraavan vuoden laskunhoitotilille siirrettävät summat, per naama, jo edellisen vuoden joulukuussa. Meillä tällä laskutilillä pidetään puskuria, joka sallii sen että joka kuu menee tietty summa omalta tililtä tänne, riippumatta paljonko laskuja tulee. Välillä siis puskuri ohenee ja välillä kasvaa. Tilin budjetointi on tehty niin, että alkuvuodesta ja loppuvuodesta puskuria on n. 50% keskimääräisen kuukauden vakiomenoista. Keskellä vuotta saatetaan joskus käydä hyvinkin lähellä nollaa, mutta tämä tasautuu vuoden aikana.

Käyttötili, siis ruokia, bensoja yms. varten on huomattavasti eläväisempi tili ja sen käyttöaste voi vaihdella aika rajusti eri kuukausina. Siten, ajan kanssa nähtiin vain yksinkertaisemmaksi irrottaa nämä tilit omikseen, eikä nyt tarvitse miettiä syökö seuraava tankkaus ja kauppakeikka jo laskunhoidon puskuria, vaiko ei.

Elämä "kahden kortin" kanssa on oikeestaan aika simppeliä, kun muistaa että ruoat ja bensat yhdellä, omat ostokset toisella.

Tämä toimii siis meillä, toisille tämä saattaa olla vaikean kuuloista. Eiköhän se oo niin, että kukin hakekoon oman toimintamallinsa, tästä ketjusta voi vaikka poimia ne jutut, mitkä vois toimia omalla kohdalla.

Tai sitten pitää sen puskurin ja ruokarahat samalla tilillä. Sori mutta en vaan ymmärrä miten kaksi eri tiliä samoille rahoille muuttaa yhtään mitään, kun ihan sama määrä rahaa niihin menoihin menee lopulta silti - joutuu vaan puljaamaan kahden tilin kanssa yhden sijaan 🤷‍♀️. Mutta toki kukin saa tehdä asiat niin hankalasti kuin haluaa.

Meillä on 5 tiliä. Yksi on käyttötili josta maksetaan muut juoksevat menot paitsi asuntolaina. Toinen on ns. säästötili josta menee asuntolaina ja jonne säästetään sitä puskuria yllättävien menojen varalle. Meillä on siis laskettu kuukausibudjettiin kaikki menot + säästöt, ja näille kahdelle tilille siirretään sovitusti joka kk palkasta osuus. Lisäksi molemmilla on omat tilit joiden käyttäminen ei kuulu toiselle, sekä vielä yksi S-pankin tili mihin menee S-bonukset. Tälle tilille säästetään matkoja varten pieni summa kuussa + ne bonukset.

Kerropa sille laskutaidottomalle miehellesi että maksaa ensin sinulle tasoitusta ja eläkettä siltä ajalta kun olit lapsien kanssa kotona.

Sitten exceliin paljonko on perheen kk-menot, paljonko ovat molempien tulot ja siitä prosentuaalinen jako niin että kk-menot katetaan. Molempien olisi hyvä myös saada säästöön, oli se sitten kymppi tai satanen kuussa.

Vierailija kirjoitti:

Minun ja mieheni suhteessa maksamamme kaikki yhteiset menot puoliksi. Se toimii, koska meillä on suunnilleen samat tulot.

En missään tapauksessa suostuisi suhteeseen, jossa kaikki rahat olisivat yhteisiä. Kyllä se väistämättä rajoittaa, jos ei ole omia rahoja, joita voi kuluttaa, miten haluaa. Ei se tarkoita, että kumpikaan olisi joka kuukausi ostamassa purjevenettä, mutta olisipa nöyryyttävää kysyä vaikka jokaisesta harrastusmaksusta, että onko ok ja että onko toinen nyt saanut tasaveroisesti käyttää rahaa harrastamiseen. Kun on omat tilit, niin ei tarvitse kysellä.

En myöskään lähtökohtaisesti näe, että miksi parisuhteessa pitäisi paremmin tienaavan taata puolisolleen elintaso, johon hänellä ei olisi varaa ilman suhdetta. Poislukien tietenkin vanhempainvapaat jne., jolloin tietenkin töissäkäyvän tulee tasata toimeentuloa, kun toinen on hoitamassa yhteistä lasta.

Minusta jokainen on lähtökohtaisesti vastuussa omasta toimeentulostaan (poislukien juuri perhevapaat).

Meillä oli yhteiset tulot siihen saakka kun meillä oli tuloina lähinnä opintotuet, eli minimillä elettiin eikä mihinkään ylimääräiseen ollut varaa muutenkaan. Sitten kun työelämään päästiin, miehen itsekkyys alkoi nostaa päätään. Hänellä on huomattavasti paremmat tulot, ja hänen mielestään minulla ei ollut oikeutta käyttää rahaa mihinkään omaan asiaan, koska ”hänhän tähän talouteen rahat tuo”. 20€/kk harrastusmaksua minun harrastuksiini oli liikaa, itse käytti useita satasia kuukaudessa omiinsa. Jopa silloin kun sanoin että tili on melkein tyhjä, nippanappa on ruokaan rahaa ennen seuraavaa palkkaa, hän käytti ruokarahat omaan harrastukseensa ja söimme sitten säästöjä loppukuun.

Luonnollisesti meni hermot, keskustelimme asiasta hyvin vakavasti, ja siirryimme useamman tilin systeemiin, ja kuukausibudjettiin. Nyt minullakin on lähes 1000€/kk omaa rahaa käytössä, miehellä tuplasti tuon verran. Ja miehen rahankäyttö harrastuksiinsa on vähentynyt huomattavasti, kun vasta ”omiaan” yhteisten sijaan käyttäessään alkoi tajuta paljonko sitä rahaa oikein kuluu.

Vierailija kirjoitti:

Minun ja mieheni suhteessa maksamamme kaikki yhteiset menot puoliksi. Se toimii, koska meillä on suunnilleen samat tulot.

En missään tapauksessa suostuisi suhteeseen, jossa kaikki rahat olisivat yhteisiä. Kyllä se väistämättä rajoittaa, jos ei ole omia rahoja, joita voi kuluttaa, miten haluaa. Ei se tarkoita, että kumpikaan olisi joka kuukausi ostamassa purjevenettä, mutta olisipa nöyryyttävää kysyä vaikka jokaisesta harrastusmaksusta, että onko ok ja että onko toinen nyt saanut tasaveroisesti käyttää rahaa harrastamiseen. Kun on omat tilit, niin ei tarvitse kysellä.

En myöskään lähtökohtaisesti näe, että miksi parisuhteessa pitäisi paremmin tienaavan taata puolisolleen elintaso, johon hänellä ei olisi varaa ilman suhdetta. Poislukien tietenkin vanhempainvapaat jne., jolloin tietenkin töissäkäyvän tulee tasata toimeentuloa, kun toinen on hoitamassa yhteistä lasta.

Minusta jokainen on lähtökohtaisesti vastuussa omasta toimeentulostaan (poislukien juuri perhevapaat).

Ei yhteisen tilin tai yhteisien rahojen tarvitse tarkoittaa sitä, että kysellään lupia ja hyväksytetään jokainen ostos tai maksu toisella. Meillä oli entisen kumppanini kanssa periaatteessa omat rahat (ja tietysti myös omat tilit), mutta käytännössä rahat menivät limittäin ja sekoittuivat. Ei ollut kyllä koskaan mitään riitaa tai sen kummempia keskusteluja harrastusmaksuista ainakaan siinä hengessä, että pitäisi saada toiselta hyväksyntä niihin, eikä tilanne olisi ollut toisenlainen, vaikka rahat olisivat olleet yhteisellä tilillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun ja mieheni suhteessa maksamamme kaikki yhteiset menot puoliksi. Se toimii, koska meillä on suunnilleen samat tulot.

En missään tapauksessa suostuisi suhteeseen, jossa kaikki rahat olisivat yhteisiä. Kyllä se väistämättä rajoittaa, jos ei ole omia rahoja, joita voi kuluttaa, miten haluaa. Ei se tarkoita, että kumpikaan olisi joka kuukausi ostamassa purjevenettä, mutta olisipa nöyryyttävää kysyä vaikka jokaisesta harrastusmaksusta, että onko ok ja että onko toinen nyt saanut tasaveroisesti käyttää rahaa harrastamiseen. Kun on omat tilit, niin ei tarvitse kysellä.

En myöskään lähtökohtaisesti näe, että miksi parisuhteessa pitäisi paremmin tienaavan taata puolisolleen elintaso, johon hänellä ei olisi varaa ilman suhdetta. Poislukien tietenkin vanhempainvapaat jne., jolloin tietenkin töissäkäyvän tulee tasata toimeentuloa, kun toinen on hoitamassa yhteistä lasta.

Minusta jokainen on lähtökohtaisesti vastuussa omasta toimeentulostaan (poislukien juuri perhevapaat).

Ei yhteisen tilin tai yhteisien rahojen tarvitse tarkoittaa sitä, että kysellään lupia ja hyväksytetään jokainen ostos tai maksu toisella. Meillä oli entisen kumppanini kanssa periaatteessa omat rahat (ja tietysti myös omat tilit), mutta käytännössä rahat menivät limittäin ja sekoittuivat. Ei ollut kyllä koskaan mitään riitaa tai sen kummempia keskusteluja harrastusmaksuista ainakaan siinä hengessä, että pitäisi saada toiselta hyväksyntä niihin, eikä tilanne olisi ollut toisenlainen, vaikka rahat olisivat olleet yhteisellä tilillä.

Näinhän se toimii, JOS molemmilla on samankaltaiset kulutustottumukset tai kumpikaan ei harrasta mitään erikoisen kallista.

Kysytään näin, jos toinen haluaa laittaa kiinteistön puutarhan kuntoon ja toinen haluaisi ostaa kesäauton ... kumpi laitetaan? Suomessa noin 999 kertaa tuhannesta vastaus on ensimmäinen, eikö?

Vierailija kirjoitti:

Täällä on moneen otteeseen sanottu, että eri tulotason perheissä pitää elintaso laittaa pienituloisemman tulojen tasolle. Eihän se kelpaa kuin hyvin harvalle isotuloisemmalle, siis sellaiselle, joka nuukailee muutenkin ihan jokaisessa asiassa. Jos pienituloisempi määrää, miten perheessä eletään ja miten rahaa käytetään, niin se tarkoittaa ihan kaikkea sähkönkulutuksesta ruokiin. Jos puoliso sanoo, että saunaa ei enää lämmitetä ja kerran viikkoon syödään kesäkeittoa, niin saunaa ei enää lämmitetä ja syödään sitä kesäkeittoa hyvillä mielin.

Näin juuri. Jos kumppaneilla on isot tuloerot, tarkoittaa kulujen tasajako pienempituloiselle elintason laskua verrattuna tilanteeseen, että hän asuisi yksin. Ja jos kerran kuitenkin eletään ihan erilaista elämää ja käytännössä pyöritetään saman perheen sisällä kahta eri taloutta, herää kysymys, mikä pointti on edes asua yhdessä. Jos halutaan pitää henkilöiden taloudet tiukasti erillään, yhteenmuutto tekee tämän "valvonnan" epäselväksi, ja jos lisäksi ennen yhteenmuuttoa pienituloisempi oli ollut oikeutettu vaikka asumistukeen (jonka hän yhteenmuutossa menettää), niin eihän yhdessä asumisessa ole mitään järkeä. Yksinkertaisempaa ja helpompaa, kun asutaan erillään, kumpikin tulotasonsa mukaisesti, ja kumpikin pyörittää omaa talouttaan, niin ikään tulotasonsa mukaisesti. Seurustellahan silti voi, koska ei suhde edellytä yhdessä asumista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun ja mieheni suhteessa maksamamme kaikki yhteiset menot puoliksi. Se toimii, koska meillä on suunnilleen samat tulot.

En missään tapauksessa suostuisi suhteeseen, jossa kaikki rahat olisivat yhteisiä. Kyllä se väistämättä rajoittaa, jos ei ole omia rahoja, joita voi kuluttaa, miten haluaa. Ei se tarkoita, että kumpikaan olisi joka kuukausi ostamassa purjevenettä, mutta olisipa nöyryyttävää kysyä vaikka jokaisesta harrastusmaksusta, että onko ok ja että onko toinen nyt saanut tasaveroisesti käyttää rahaa harrastamiseen. Kun on omat tilit, niin ei tarvitse kysellä.

En myöskään lähtökohtaisesti näe, että miksi parisuhteessa pitäisi paremmin tienaavan taata puolisolleen elintaso, johon hänellä ei olisi varaa ilman suhdetta. Poislukien tietenkin vanhempainvapaat jne., jolloin tietenkin töissäkäyvän tulee tasata toimeentuloa, kun toinen on hoitamassa yhteistä lasta.

Minusta jokainen on lähtökohtaisesti vastuussa omasta toimeentulostaan (poislukien juuri perhevapaat).

Ei yhteisen tilin tai yhteisien rahojen tarvitse tarkoittaa sitä, että kysellään lupia ja hyväksytetään jokainen ostos tai maksu toisella. Meillä oli entisen kumppanini kanssa periaatteessa omat rahat (ja tietysti myös omat tilit), mutta käytännössä rahat menivät limittäin ja sekoittuivat. Ei ollut kyllä koskaan mitään riitaa tai sen kummempia keskusteluja harrastusmaksuista ainakaan siinä hengessä, että pitäisi saada toiselta hyväksyntä niihin, eikä tilanne olisi ollut toisenlainen, vaikka rahat olisivat olleet yhteisellä tilillä.

Näinhän se toimii, JOS molemmilla on samankaltaiset kulutustottumukset tai kumpikaan ei harrasta mitään erikoisen kallista.

Kysytään näin, jos toinen haluaa laittaa kiinteistön puutarhan kuntoon ja toinen haluaisi ostaa kesäauton ... kumpi laitetaan? Suomessa noin 999 kertaa tuhannesta vastaus on ensimmäinen, eikö?

Ei ainakaan oma suhteeni ollut mikään kilpailu siitä, kumman tahto voittaa. Me keskustelimme suhteessa niin paljon, että oltaisiin kyllä toisen seurassa "ajateltu ääneen" niin suunnitelma puutarhan laittamisesta kuin toive kesäauton ostamisesta, ja ainakin meillä oli omien toiveiden lisäksi yhtä tärkeällä sijalla myös kumppanin toiveet ja intressit. Suhteemme perustui kumppanuuteen, rakkauteen ja toisen arvostamiseen, ja toivoimme toisillemme hyvää - ja toivoimme toisillemme niitä asioita, joita tiesimme kumppanin haluavan.  Meidän tapauksessa oltaisiin mietitty, miten saataisiin toteutettua sekä puutarha että kesäauto. Luultavasti kumpikin olisi ollut halukas joustamaan tai jopa siirtämään omaa hankintaansa seuraavaan vuoteen, joten oltaisiin luultavasti tehty yhdessä päätös, että tehdään jotain kivaa ja halvempaa tänä vuonna, mutta säästetään seuraavaan vuoteen, jolloin toteutetaan molempien toiveet. Tätä päätöstä olisi edeltänyt keskustelu, jossa kumpikin olisi halunnut antaa toiselle tämän toivoman asian.

(Tätäkin ketjua lukiessa tuntuu hassulta, että yleensä erosimme - no, siihen oli tietysti muut syyt. Ja olemme kyllä hyvissä väleissä edelleen. Ei ole syytä katkaista välejä, kun kummallakaan ei ole katkeruutta toista kohtaan, ja yhteistä suhdetta on hyvä muistella lämmöllä. Tämän(kin) ketjun valossa täytynee muistaa olla kiitollinen, että sai sellaisen suhteen kokea, vaikka se sitten muiden ongelmien vuoksi tulikin päätökseen.)