Lue keskustelun säännöt.
Miehen kanssa hirveä riita siitä pitääkö kaikki maksaa puoliksi vai ei
22.04.2022 |
Yhteisiä lapsiakin on. Mies on sitä mieltä, että kaikki pitää maksaa puolisiksi. Tai siis että molempien pitää maksaa puolet perheen menoista. Tästä on ihan hirveä riitä, sillä minä olen eri mieltä. Olen pienempituloinen, tuloni on vain satunnaista keikkatyötä. Ja hoidan isomman osuuden lapsista ja kotitöistä.
Mielipiteitä?
Kommentit (643)
Vierailija kirjoitti:
teillä on siis ilmesesti hyvin suurikin ero tuloissa? henkilökohtasesti en ymmärrä miehesi kaltaisia ihmisiä, jotka ei tajua, että ei se puoliksi jakaminen ole aina välttämättä viisainta. miksi hän on kiven kovaa tätä mieltä? mietin vaan, että jos hänellä olisi pienemmät tulot kuin sinulla, niin olisikohan viel samaa mieltä...
Samaa mieltä, mies kuulostaa Redditin käyttäjältä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ei tällä hetkellä jää tuloista juuri mitään ns. itselleni eli pakolliset edulliset vaatteet ja shampoot pystyn ostamaan, mutta en koskaan mitään extraa itselleni. Jos eroaisimme, niin saisin tukiakin sen verran, että taitaisi jäädä silloin rahaa ostaa itselleni vaikka leffalippu joskus.
Ap
Laskekaa yhteiset menot ja tavatkaa % osuus kummankin tuloista.
Tai laske hintalappu lastenhoidolle, kotitöille ja ruuanlaitolle , vaikka 15€/h+työnantajan sivukulut.
Esim. 10h/ viikko on 40h/kk x 20€=800€/kk!
Siinä on miehellesi, joko maksettavaa tai skarpattavaa.
Ap sano miehelle, että harkitset eroa, koska silloin elintasosi nousee ja työmääräsi vähenee. Mies pohtikoon tykönään, mitä ero hänelle merkitsee. Sinuna kyllä lähtisin tuosta suhteesta ihan heti, mies on hyväksikäyttäjä.
Vierailija kirjoitti:
Niin, tässä tullaan nyt siihen klassiseen pariskuntien riitaan.
Kyllä omasta mielestäni miehen kuuluu suurempituloisena myös pistää enempi perheen elämään, sitä vartenhan sitä rahaa tehdään että olis koko perheellä mukavaa.
Mutta sitten kaikenlaiset tasa-arvo kaakatukset pitää loppua myöskin, miehiltä odotetaan perheensä vuoksi henkensä heittämistäkin kaiken muun passaamisen ja maksamisen lisäksi, se tarkoittaa että mies on aina perheen lopullinen johtaja ja vaimon tulee olla tukena, ei kilpakumppanina saati jonain tasa-arvoisena kämppäkaverina.
Ei ole terve perhemalli jos joku on johtaja. Ei toimi. Perhe on yhteisyritys johon molemmat antaa omien kykyjensä mukaisen panoksen, aikaa, rahaa tai jotain muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan se toisaalta ymmärrettävää miehen puolelta. Ehkä hän on odottanut, että alat tienata rahaa yhtä paljon perheen eteen, kun hän tekee. Ehkä sitten ero on tuossa kohtaa hyvä ratkaisu.
Onko mies valmis hoitamaan lapsia ja tekemään oman osuutensa kotitöistä, jos ap. lähtee tienaamaan rahaa?
Jonkun ne lapset on hoidettava, laitettava lapsille ruokaa ja pestävä pyykit, muuten sossut ja poliisit ovella.
Eikä lapsen päivähoito ole ilmaista, moni maksaa 300€/kk ja kun tarvitaan lastenhoito apua se on 20€/h.
Se maksaa enemmän, jolla on enemmän rahaa. Tai maksatte niin että kyllä on kulloinkin rahaa. Jos olette naimisissa, miehesi on elatusvelvollinen sinun suhteesi, eli miehesi toiminta on laitonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei tällä hetkellä jää tuloista juuri mitään ns. itselleni eli pakolliset edulliset vaatteet ja shampoot pystyn ostamaan, mutta en koskaan mitään extraa itselleni. Jos eroaisimme, niin saisin tukiakin sen verran, että taitaisi jäädä silloin rahaa ostaa itselleni vaikka leffalippu joskus.
Ap
Ihan vaan ohiksena kysyn, että oletko lukenut ketjun Narsistin keskustelutyyli?
Vierailija kirjoitti:
Perustakaa tili, jolta maksetaan kaikki kodinhoidon ja lasten asiat. Ja te molemmat laitatte sille rahaa. Loput rahay kumpikin saa käyttää, kuten haluaa.
Kannattaisin tilin rahoitusta % osuuksilla suhteessa tuloihin, jos olisitte molemmat kokoaikatyössä. Tuo, että sinä teet vaan keikkoja, on vähän eri tilanne. Menettelisi jonkin aikaa, kunnes saat kokoaikatyötä. Mutta pysyvästi en haluaisi olla päätoiminen elättäjä.
Miksi perheen menot pitäisi jakaa suhteessa tuloihin? Eikö oikeampi jako olisi suhteessa menoihin eli jos toinen maksattaa yhteisistä menoista enemmän kuin toinen, niin hän myös maksaa enemmän (esim. auton käyttö).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä mies kuluttaa paljon enemmän. Syö enemmän kuin minä ja lapset yhteensä. Auto on 90% miehen käytössä. Mies saunoo yksinään melkein joka ilta. Meillä on kanavapaketteja, joita vain mies katsoo. Pyykkiäkin tulee mieheltä paljon enemmän, kun urheilee melkein päivittäin. Olis tosi epäreilua maksaa kaikki puoliksi.
Mikään pakko ei ole maksaa kuin omat kulunsa. Lapsen elatuksesta voi sopia sitten erikseen. Useinhan se sovitaan tulojen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perustakaa tili, jolta maksetaan kaikki kodinhoidon ja lasten asiat. Ja te molemmat laitatte sille rahaa. Loput rahay kumpikin saa käyttää, kuten haluaa.
Kannattaisin tilin rahoitusta % osuuksilla suhteessa tuloihin, jos olisitte molemmat kokoaikatyössä. Tuo, että sinä teet vaan keikkoja, on vähän eri tilanne. Menettelisi jonkin aikaa, kunnes saat kokoaikatyötä. Mutta pysyvästi en haluaisi olla päätoiminen elättäjä.
Miksi perheen menot pitäisi jakaa suhteessa tuloihin? Eikö oikeampi jako olisi suhteessa menoihin eli jos toinen maksattaa yhteisistä menoista enemmän kuin toinen, niin hän myös maksaa enemmän (esim. auton käyttö).
Yhteiset menot tulojen suhteessa ja omat menot sitten erikseen. Jos autoa käyttää vain toinen niin hän varmaan maksaa sen itse. Jos jompikumpi välttämättä haluaa vaikka uuden telkkarin tai sohvan ja toinen ei niin maksaa sen itse. Tai miten nyt sovitaan sitten, tuommoiset yksittäisjutut voi varmaan sopia sitten vaikkapa sen käytöm mukaan erikseen. Mutta normit asumiskulut ja lasten menot tulojen suhteessa.
Tää varmaan parhaiten ratkeis terapiassa? Eihän tässä varmaan ole muuta taustalla kuin jokin tunne siitä, että ei tule kuulluksi/tasa-arvoiseksi..jotain. Mutta älä lähde tuolle linjalle, että alat laskea itsellesi tuntipalkkaa kodin/lastenhoidosta.. se on kyllä sellasta roskaa, ettei pitkällä rakkausliitolla ole sen kanssa mitään tekemistä. Meillä hoituu näin: molemmilla oma tili johon palkkatulo ja mulle lapsilisät myös. Yhteinen tili jonne kumpikin siirtää joka kuukausi 1000€. Eli 2000kk menee yhteiskassaan, josta maksetaan kaikki asumiskulut, vakuutukset, auton kulut, p-kotimaksut, ruokien verkkokauppatilaukset tms.
Mulla vähän pienemmät tulot, mutta saan tuon lapsilisän, josta siirrän lapsien tilille 50€/nassu.
Omalle tilille jäävällä rahalla ostetaan omia juttuja, säästetään, käydään hoitamassa kaupassa täydennysostoksia tms. Ei meistä kumpikaan toista tilille laita, montako maitoa on tullut ostettua.. meidän rahat on yhteisiä, kaikki. Yhteistilille kertyy sen verran extraa joka kk, että sieltä hoituu yleensä myös auton rempat, renkaat, lasten polkupyörät ym. Ja jos ei hoidu, lisäillään tilille omista säästöistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jospa mies haluaa, että alat tienata taas kunnolla, etkä tee pelkästään satunnaisia keikkoja.
Kaverinu luuli, että voi ilmoitusluontoisesti jättää työnsä ja lähteä opiskelemaan, mutta eihän tuommoista taloudellista päätöstä yksin voi tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Laskekaa yhteiset menot ja tavatkaa % osuus kummankin tuloista.
Tai laske hintalappu lastenhoidolle, kotitöille ja ruuanlaitolle , vaikka 15€/h+työnantajan sivukulut.
Esim. 10h/ viikko on 40h/kk x 20€=800€/kk!
Siinä on miehellesi, joko maksettavaa tai skarpattavaa.
Tämä, minusta se on oikeudenmukainen ja hyvä ratkaisu.
Minä olen parempi tuloinen ja mies tekee keikkahommia, kun lapsenhoidolta ja kotitöiltä ehtii ja maksan suurimman osan perheen kuluista. Näin on ollut jo pari vuotta, kun menin töihin kun nuorin lapsi oli vuoden. Ja se on minusta oikeudenmukaista ja myös helpottaa minun elämääni, kun en tarvitse illalla raataa kotona, kun tulen töistä ja saan mennä valmiiseen ruokapöytään ja pyykit on pesty. Arvostan kovasti.
Mulla on niin kauheat lapsuuden traumat että en halua yhteistä tiliä kenenkään kanssa. Tästä äiti ja sisko sitten kilpaa pilkkasivat että ette ole oikea perhe kun teillä on eri rahat. Olen ajatellut että ostan sen mihin olisi varaa ilman miestäkin, siis en halua hyötyä hänen paremmasta palkasta. Olin pitkään kotona ihan omasta tahdosta. Maksan vähemmän koska teen kotityöt ja hoidan enemmän lasta. Mies on voinut sopia esim. työmatkat vapaammin. Miehen sukulaiset taas pilkkasivat sitä kun vaimo ei ole vieläkään mennyt töihin. Ollaan näistä välillä keskenäänkin otettu yhteen. Lopputulema kuitenkin että lapsi voi hyvin ja ei olla penniäkään velkaa mihinkään suuntaan. Kauppaan voi mennä, välillä hampurilaiselle ja ostaa vaatteet ilman että tili tyhjenee. Minua ei haittaa että mies syö lounaan työkavereiden kanssa ulkona vaikka minulla ei ole siihen rahaa. Hän on palkkansa ansainnut omalla työllään, voisi sen tyhmemminkin käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies kuluttaa paljon enemmän. Syö enemmän kuin minä ja lapset yhteensä. Auto on 90% miehen käytössä. Mies saunoo yksinään melkein joka ilta. Meillä on kanavapaketteja, joita vain mies katsoo. Pyykkiäkin tulee mieheltä paljon enemmän, kun urheilee melkein päivittäin. Olis tosi epäreilua maksaa kaikki puoliksi.
Ootko sä tosissasi?! Mihin on kadonnut rakkaus sitä puolisoa kohtaan ja ymmärrys YHTEISESTÄ elämästä?
Sä varmaan maksat sitten enemmän shampoosta jos sulla on naisena pidempi tukka? Hei haloo..
Siis onpa älytön ja epäoikeudenmukainen tilanne. Kun muutin mun miehen kanssa yhteen, hän sanoi kustantavansa aivan kaikki elämisemme menot, koska on erittäin hyvin palkattu ja tottunut tiettyyn elintasoon. Jos hän olisi alkanut vaatia multa opiskelijana kulujen puolittamista, koko suhde olisi ollut siinä. Ei mulla olisi ollut varaa.
Vierailija kirjoitti:
Oletteko sitä mieltä, että ap on tässä se uhri? Miksei mies saisi vaatia, että ap alkaa tienata rahaa enemmän perheen yhteiseen talouteen? Näin hänelle jäisi itselleenkin rahaa yhteisten menojen jälkeen. Ap, kerrohan, miksi et tee 100% työaikaa?
Heitän arvauksen: ap on ollut hoitamassa lapsiaan kotona, mikä on aiheuttanut sen ettei ole voinut panostaa uraansa saadakseen vakipaikan. Nytkään ei voi ottaa vastaan mitä vaan paikkaa, koska miehelle ei sovi että hän hoituisi hoitamaan isoimman osan lasten päiväkotikuskauksista ym., joten ap ei voi lähteä kovin pitkän työmatkan päähän tai hankaliin työaikoihin.
Meillä molemmat laittaa 60% tuloistaan yhteiselle tilille josta maksetaan ruoka, asuminen, pakolliset laskut ja lasten menot. Loput saa käyttää miten tykkää, isommat menot sovitaan sitten erikseen. Reilu peli minusta, toiminut jo kohta vuosikymmenen eri tilanteissa (%-osuutta muutettu vaan välillä tarpeen mukaan).