Miehen kanssa hirveä riita siitä pitääkö kaikki maksaa puoliksi vai ei
Yhteisiä lapsiakin on. Mies on sitä mieltä, että kaikki pitää maksaa puolisiksi. Tai siis että molempien pitää maksaa puolet perheen menoista. Tästä on ihan hirveä riitä, sillä minä olen eri mieltä. Olen pienempituloinen, tuloni on vain satunnaista keikkatyötä. Ja hoidan isomman osuuden lapsista ja kotitöistä.
Mielipiteitä?
Kommentit (643)
Onhan se toisaalta ymmärrettävää miehen puolelta. Ehkä hän on odottanut, että alat tienata rahaa yhtä paljon perheen eteen, kun hän tekee. Ehkä sitten ero on tuossa kohtaa hyvä ratkaisu.
Onhan se mahdollista, mutta elintaso pitää silloin tosiaan mitoittaa pienemmän tulojen mukaan. Ei voi olla niin, että päätetään lähteä lomalle tai remontoida olohuone ja kaikki puoliksi. Ne jäävät tekemättä, jos ei vähäntuloisemmalla ole rahaa.
Tätä useimmat menojen puolittamista vaativat eivät tajua.
Laske kotitöiden arvo myös, miehesi joutuu siitä antamaan hyvitystä. Muinoin oli kait avioliittolaissa että kukin osallistuu perheen elatukseen kykyjensä mukaan eli jos mies elätti niin naisen työpanos kotona vastasi samaa arvoa laskennallisesti
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se on niin että jos kunnolla yhteen mennään niin sitten se talous on enemmän tai vähemmän yhteistalous. Ei siinä voi elää kuin kaksi erillistä ihmistä joilla ei olisi mitään taloudellisia siteitä.
En kyllä kannustaisi tuollaisen ihmisen kanssa yhteen menmään tai perhettä perustamaan.
Niinpä. Aika omituista, jos äidillä ja isällä olisi eri elintaso. Kumman elintason saisi ne lapset? Vai olisiko niilläkin eri elintaso siitä jostain vanhempien puolesta välistä?
Vierailija kirjoitti:
Jos kulut jaetaan puoliksi, tulee menot olla mitoitettu sinun tulotasoon.
Mikä on ihan viisasta eli antaa miehen sijoittaa rahat itseensä eikä ap:n haluamaan elintasoon, johon hänellä ei ole itsellään varaa. Kummallisen moni nainen itkee eron jälkeen, että rahat on aina loppu, vaikka palkka ei eron takia pienene.
Tietysti maksatte yhteiset kulut suhteessa kunkin tuloihin. Siinä vaiheessa kun lapsetkin on jo olemassa ja yhteinen koti. Näitä hyväksikäyttäviä miehiä tuntuu sikiävän. Suosittelen tarkastelemaan myös muutakin elämää ja huomioimaan, että velvoitteet jaetaan molemmille tasaisesti.
Epäilen raha-asian olevan vain jäävuoren huippu. Onko näin?
Niin onko sun tulot olleet ennen isommat kuin nyt? Vai miehen tulot pienemmät kuin nyt? Mistä johtuu, että aiemmin ei ollut ongelmaa? Jos tulot on pudonneet sinulla tilapäisesti esim. Hoitovapaan aikana, niin tuo vaatiminen on väärin. Jos haluat vain chillailla ja sen takia teet vähemmän töitä, niin ymmärrän miehen asenteen. Ei kuitenkaan taida olla tästä kyse. Mistä mies kuvittelee sun löytävän sen 50%? Vai saatko sen kasaan mutta ei jää yhtään yli? Jos rahasta puhuminen ei onnistu, niin rupea sä tekemään 50% kotitöistä. Laita vaikka ylös parin viikon ajalta kaikki kotityöt. Sitten teet vaan 50% niistä. Auttaisko ymmärtämään että hoidat oman osasi niillä kotitöillä, kun rahaa ei ole yhtä paljon?
Havahduitte keskustelemaan asiasta vasta, kun on jo lapsia? Me keskusteltiin tuo(kin) asia selväksi hyvissä ajoin ennen saman katon alle muuttamista.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se mahdollista, mutta elintaso pitää silloin tosiaan mitoittaa pienemmän tulojen mukaan. Ei voi olla niin, että päätetään lähteä lomalle tai remontoida olohuone ja kaikki puoliksi. Ne jäävät tekemättä, jos ei vähäntuloisemmalla ole rahaa.
Tätä useimmat menojen puolittamista vaativat eivät tajua.
Ei sekään käy, että äiti ja lapset elää jatkuvasti puurolla ja tinkii kaikesta, kun mies taas käy ravintoloissa ja ostelee elektroniikkaa.
Perustakaa tili, jolta maksetaan kaikki kodinhoidon ja lasten asiat. Ja te molemmat laitatte sille rahaa. Loput rahay kumpikin saa käyttää, kuten haluaa.
Kannattaisin tilin rahoitusta % osuuksilla suhteessa tuloihin, jos olisitte molemmat kokoaikatyössä. Tuo, että sinä teet vaan keikkoja, on vähän eri tilanne. Menettelisi jonkin aikaa, kunnes saat kokoaikatyötä. Mutta pysyvästi en haluaisi olla päätoiminen elättäjä.
Kyllähän se tulojen suhteessa jako on reilu, varsinkin tuossa tilanteessa kun on yhteisiä lapsiakin. Jos jaetaan kulut puoliksi niin sitten pitäisi jakaa myös yhteiseen hyvään käytetty aika puoliksi. Tämä todennäköisesti olisi taas ongelma miehelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se on niin että jos kunnolla yhteen mennään niin sitten se talous on enemmän tai vähemmän yhteistalous. Ei siinä voi elää kuin kaksi erillistä ihmistä joilla ei olisi mitään taloudellisia siteitä.
En kyllä kannustaisi tuollaisen ihmisen kanssa yhteen menmään tai perhettä perustamaan.
Niinpä. Aika omituista, jos äidillä ja isällä olisi eri elintaso. Kumman elintason saisi ne lapset? Vai olisiko niilläkin eri elintaso siitä jostain vanhempien puolesta välistä?
Silloin valitaan se alhaisempi elintaso ja paremmintienaava sijoittaa rahojaan siten, että hän kokee saavansa niistä maksimaalisen hyödyn. Kesälomareissu tehdään Tallinnaan, mutta paremmintienaava voi juoda siellä kalliin artesaanioluen, kun toinen tyytyy kivennäisveteen.
Vierailija kirjoitti:
Havahduitte keskustelemaan asiasta vasta, kun on jo lapsia? Me keskusteltiin tuo(kin) asia selväksi hyvissä ajoin ennen saman katon alle muuttamista.
Kuten kirjoitin, niin asia ei ole ollut ennen ongelma, vaan ennen on maksettu suunnilleen suhteessa tuloihin. Nyt yhtäkkiä mies aloittanut asiasta kauhean riidan. Ja siis en törsäile mihinkään omiin vaateshoppailuihin tai vastaaviin, eli sellaista ei riitaan liity. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kulut jaetaan puoliksi, tulee menot olla mitoitettu sinun tulotasoon.
Mikä on ihan viisasta eli antaa miehen sijoittaa rahat itseensä eikä ap:n haluamaan elintasoon, johon hänellä ei ole itsellään varaa. Kummallisen moni nainen itkee eron jälkeen, että rahat on aina loppu, vaikka palkka ei eron takia pienene.
Kummallisen moni nainen myös pärjää ihan hyvin eron jälkeen ja mies itkee kun joutuukin maksamaan lastensa elatuksesta...
Vierailija kirjoitti:
Sitten väännät ratakiskosta, millaiseen asuntoon muutatte, mitä ruokaa syötte ja kuinka vanhalla autolla ajatte, jos kaikki kulutus perustuu siihen, mihin Sinulla on varaa.
Ohjeellisesti
- asuinkulut max 40 % kk-tuloista
- ruoka ja päivittäistavarat max 30 %
- loput bensoihin, vaatteisiin ym. ja säästöönkin pitää jäädä jotain.Meillä mies ymmärsi yskän vasta, kun väänsin ratakiskosta, että en ala opiskelijana rahoittaa keskituloisen miehen mielihaluja. Ja että jos hän haluaa tasapäistää, niin me muutetaan 15 km kauemmas keskustasta, hän joutuu ostamaan auton ja syömään pelkkää kaalta ja hernaria. Vakuutuksista karsitaan kömpelölle miehelle tärkeät omavastuurajat jne. Mutta kyllä se upposi hänelle tajuntaan lopulta.
Huh! Eihän tuossa jäisi käytännössä ollenkaan omaa rahaa. Laskin itse, että minulla meni viime vuonna aika tarkkaan kolmannes (33 %) nettotuloistani yhteiselle tilille, jolta maksettiin asuminen, ruoka ja yhteisen auton kulut puoliksi (ihan euromääräisesti 50/50, ei prosentteina).
Ihan uteliaisuudesta kirjoitti:
Ettkö keskustelleet asiasta ennen yhteenmuuttoa ja lasten hankintaa?
Eli naisen vika taas vaihteeksi. Naisen vika, koska ei tullut mieleen kysyä, että "mies, oletko sitä mieltä, että minä synnytän, imetän, kasvatan, puen ja ruokin lapset, siivoan kotona, ja sinua pienempituloisena silti maksaisin puolet perheen menoista?".
Ja tuollaisten ps*kopaattien kommentit saavat tykkäyksiä, koska ovat niiin älykkäitä onelinereita. Oksettavaa ja yksinkertaista sakkia AV täynnä.
Itse tuossa AP:n tilanteessa eroaisin. Mies maksakoon elareita ja naisena nu*sisin jatkossa laadukkaampaa miestä. P*skaan ei tarvitse tyytyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se mahdollista, mutta elintaso pitää silloin tosiaan mitoittaa pienemmän tulojen mukaan. Ei voi olla niin, että päätetään lähteä lomalle tai remontoida olohuone ja kaikki puoliksi. Ne jäävät tekemättä, jos ei vähäntuloisemmalla ole rahaa.
Tätä useimmat menojen puolittamista vaativat eivät tajua.
Ei sekään käy, että äiti ja lapset elää jatkuvasti puurolla ja tinkii kaikesta, kun mies taas käy ravintoloissa ja ostelee elektroniikkaa.
Itse pidän laskujen puolittamista taloudellisena väkivaltana, jos toisella osapuolella ei ole rahaa. Kaverini mies harrastaa tota, käy töissä, kaveri hoitovapaalla, saa vaipat ja ruuan ostettua, esim. omiin vaatteisiin ei sitten ole varaa. Käsittämätöntä.
Niin, tässä tullaan nyt siihen klassiseen pariskuntien riitaan.
Kyllä omasta mielestäni miehen kuuluu suurempituloisena myös pistää enempi perheen elämään, sitä vartenhan sitä rahaa tehdään että olis koko perheellä mukavaa.
Mutta sitten kaikenlaiset tasa-arvo kaakatukset pitää loppua myöskin, miehiltä odotetaan perheensä vuoksi henkensä heittämistäkin kaiken muun passaamisen ja maksamisen lisäksi, se tarkoittaa että mies on aina perheen lopullinen johtaja ja vaimon tulee olla tukena, ei kilpakumppanina saati jonain tasa-arvoisena kämppäkaverina.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kaikki yhteiset menot puoliksi.
Jos lähdetään saivartelemaan, onko se oikeudenmukaista, jos kulut jaetaan puoliksi, vaikka mies syö enemmän, näin ainakin pitäisi, kuluttaa enemmän vettä, yleensä myös painavat enemmän, jolloin useammin pitää hankkia huonekaluja jne. jne.
Ja jonkinlainen rahallinen arvo, jos ap. hoitaa enemmän lapsia ja tekee kotitöitä.
Lastenhoito arvo on meillä 21€/h (sis.sos.kulut) kun tarvitaan lastenhoito apua.
Voihan kyseessä olla kaksi naista, kaksi miestä tai kaksi muunsukupuolista. Tai voihan niitä yhteenmuuttajia olla useampikin.
Yhteisessä asunnossa ainakin ne asumiskulut ovat yhteiset, joten ne pitää mitoittaa ja jakaa niin että jokaisella on oikeasti varaa maksaa oma osuutensa.
Jos kuvioissa mukana on yhteisiä alaikäisiä lapsia, on Kelantätiä mahdoton saada uskomaan, että aikuiset eivät kuuluisi samaan ruokakuntaan. Eli se pienempituloinen ei voi saada omaan osuuteensa asumistukea.