Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Hyvä esimerkki siitä kun jätin vaan "metatyöt" tekemättä
Kun nehän on vain naisten keksimiä turhakkeita tai vähintäänkin hoituu ihan itsellään siinä arjessa, ilman sen suurempaa ajattelua tai ponnistelua.
No. Tänään kysyin mieheltä miten seuraavat asiat on hoidettu tai hoidetaan:
Lapsen synttäreiden järjestäminen
Lapsen ilmoittaminen harrastukseen, sinne tutustuminen, varusteiden hankinta
Koulun yhteiseen perhepäivään osallistuminen
Kevätvaatteiden ja kenkien hankinta
Toisen lapsen peliturnaukseen osallistuminen
Mies oli ihan ihmeissään. Miksi nyt vasta sanot? Ei hän nyt voi siksi ja täksi yhtäkkiä muuttua. Kai ne sit jotenkin järjestyy. Ei hän osaa sanoa tai luvata voiko hoitaa.
Niin, et sillai. Kyllä miehet hoitaa!
Kommentit (2456)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ovat metatyöt?
Minusta on kiva lähteä autolla reissuun miehen kanssa. Pakkaan kassini, vien sen autoon ja istun etupenkille. Kivoja reissuja ne ovat olleet vaikka mies joskus purnaa, että hän joutuu tekemään kaiken. En ymmärrä, minähän teen puolet.
Älykäs pakkaaminen ja kaappien organisointi on naisen erityisosaamista, mitä te miesaivoiset naiset ette enää tajua, kun haluatte olla aina samanlaisia kuin miehet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ongelma: Otit ton asian puheeksi -> teit metatyötä. Jätä se metatyö nyt oikeasti tekemättä ja kun asiat on edelleen hoitamatta, älä ota tilanteesta koppia tai "pelasta tilannetta" vaan anna seuraamusten jäädä miehelle edelleenkin ja luotat siihen että se hoitaa. Jos ootte sopinut että sä et hoida niin sitten et oikeasti hoida.
No sehan nyt on niin, etta mies ei tule koskaan huomaamaan mitaan. Syntymapaiva aamuna lapsi ihmettelisi kun kukaan ei muista, lpsen kengat puristaisi kun on kasvanut niista ulos aikoja sitten.. lapsi jaa ilman harrastusta, ellei ole jo sen ikainen etta itse osaa sanoa asiasta.
Miehet ei osaa ajatella muita kuin itseaan. Ja suuttuvat kun siita sanoo, joten siina lienee totuuden siemen. Ei totuutta puhuva vastaa takaisin vihaisena syyttelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma: Otit ton asian puheeksi -> teit metatyötä. Jätä se metatyö nyt oikeasti tekemättä ja kun asiat on edelleen hoitamatta, älä ota tilanteesta koppia tai "pelasta tilannetta" vaan anna seuraamusten jäädä miehelle edelleenkin ja luotat siihen että se hoitaa. Jos ootte sopinut että sä et hoida niin sitten et oikeasti hoida.
No sehan nyt on niin, etta mies ei tule koskaan huomaamaan mitaan. Syntymapaiva aamuna lapsi ihmettelisi kun kukaan ei muista, lpsen kengat puristaisi kun on kasvanut niista ulos aikoja sitten.. lapsi jaa ilman harrastusta, ellei ole jo sen ikainen etta itse osaa sanoa asiasta.
Miehet ei osaa ajatella muita kuin itseaan. Ja suuttuvat kun siita sanoo, joten siina lienee totuuden siemen. Ei totuutta puhuva vastaa takaisin vihaisena syyttelemaan.
Kuitenkin miehen rahat kelpaavat sinulle. Jätä senkin osalta metatyö tekemättä. Siis älä ota hänen rahaansa vastaan.
Kyllä minun mieheni huomaa lapsen liian pienet kengät tai rikkinäiset ulkohousut, pistää likaiset pyykkiin ja märät kuivumaan. Lukee myös wilma viestit ja yleensä muistaa ne sukset mukaan tai rahat leirikouluun. Hän käy myös kaupassa kun tarvii ja tekee muitakin kotitöitä ihan pyytämättä.
Hammaslääkärin tai kouluterkan aikoja hän ei sen sijaan varaa ellen erikseen pyydä. Jotenkin tuo on kai jäänne siitä että hoidin aikoinaan neuvolakäynnit sun muut. Kyllä ne varmaan hoituisi jos mainitsen ensin niistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma: Otit ton asian puheeksi -> teit metatyötä. Jätä se metatyö nyt oikeasti tekemättä ja kun asiat on edelleen hoitamatta, älä ota tilanteesta koppia tai "pelasta tilannetta" vaan anna seuraamusten jäädä miehelle edelleenkin ja luotat siihen että se hoitaa. Jos ootte sopinut että sä et hoida niin sitten et oikeasti hoida.
No sehan nyt on niin, etta mies ei tule koskaan huomaamaan mitaan. Syntymapaiva aamuna lapsi ihmettelisi kun kukaan ei muista, lpsen kengat puristaisi kun on kasvanut niista ulos aikoja sitten.. lapsi jaa ilman harrastusta, ellei ole jo sen ikainen etta itse osaa sanoa asiasta.
Miehet ei osaa ajatella muita kuin itseaan. Ja suuttuvat kun siita sanoo, joten siina lienee totuuden siemen. Ei totuutta puhuva vastaa takaisin vihaisena syyttelemaan.
Siis miksi ihmeessä menette parisuhteeseen tai lisäännytte tämmösten miesten kanssa? En voi käsittää. Seurusteluaikana pitäis selvittää minkälainen se toinen tyyppi on. Jos mies ei osaa pitää huolta omista perusasioistaan, ei hän tule osaamaan perheestäkään pitää huolta. Vai onko ruusunpunaiset lasit silmillä ja ajatellaan että kyllä se mies alkaa vastuuta ottamaan kun lapsi syntyy? Se mies, joka ei ole koskaan ottanut mistään vastuuta. Jos ahdistaa elää miesvauvan kanssa, erotkaa. Ei täällä yliseminen auta asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö kannattaisi mielummin vaan puhua puolisonsa kanssa?
Typeriä pelejä tuollaiset. Jos on jo puhuttu ja mikään ei muuttunut niin sitten se seuraava keskustelu olisikin syytä olla vakava. Jos mikään ei edelleenkään muutu niin parempi varmaan erota. Seuraavan kanssa oppikin sitten jo puhumaan itsestäänselvyyksistä ajoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä et ole ymmärtänyt homman ydintä. Nyt et tee mitään, jätät nuo hommat tekemättä.
Aurinko nousee silti.
Mutta kärsijöinä on omat lapset. Millainen mies haluaa tuota omille lapsilleen? Välinpitämätön mies.
Ei niitä syntymäpäiviä tarvitse järjestää viikkoja. Meillä kyllä lapset kyselee omien syntymäpäivien perään sen verran, että ei pääse isältäkään unohtumaan. Ota rennosti kerrankin, kyllä vähemmälläkin hösötyksellä synttärit hoituu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika moni nainen nimenomaan tuntuisi nauttivan noista metatöistä, sitten on se osa naisista, jotka ovat keksineet uhriutua, koska eivät jaksa instan menestyjänaisten päivitystahtia eivätkä pysy tahdissa. Ihmisiä on moneen junaan. Ja sitten alapeukut kehiin, kiitos!
Toimiva meta-koulutus.
Tärkeintä on vain olettaa luottavaisesti (ääneen), että toinen hoitaa asian / vastaa samantien. Käytä tällaisia ilmaisuja:
-Kirjoitatko mulle kauppalistan, niin voin hakea tämän viikon ruuat.
-Olethan sä täyttänyt sen Wilma-lomakkeen? Viitsitkö katsoa mihin päivään mennessä se piti tehdä?
-Mitkä vaatteet Elli-Petteri laittaa, kevätjuhliin? Onko ne juhlakengät sopivat?
-Pesetkö harrastuskamppeet tiistaina vai keskiviikkona?
-Mä voi lähteä kuskaamaan lapsia, monelta siellä piti olla?
-Mitä välipaloja sä ajattelit, että lapsille pakataan automatkalle mukaan? Entä onko niillä värityskirjoja?
-Kannattaako meidän pitää tämä vakuutus tällaisena?
Kysymykset tulee asetella niin, että toinen osapuoli ymmärtää olevansa mukana suunnittelussa ja perillä asioista, eikä mikään kädetön tottelija. Ei tarvitse siis itse myöskään heittäytyä toimettomaksi, vaan voi mainita meneillään olevista asioista, mutta tällä tavalla metatyön määrä jakautuu, eikä tarvitse yksin kuormittaa päätään kaikella tiedolla. Jo pelkästään tunne siitä, että toinen tietää missä mennään ja mitä pitää tehdä helpottaa. Yhteistyö parantaa myös muuten huimasti parisuhteen laatua. Ei tarvitse siis mitään mies-nais-sotaa lietsoa, sellainen asetelma harvoin saa mitään hyvää aikaan. Meillä ainakin molemmat osapuolet hoitavat ja miettivät yhteisiä asioita nykyään täysin tasapuolisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma: Otit ton asian puheeksi -> teit metatyötä. Jätä se metatyö nyt oikeasti tekemättä ja kun asiat on edelleen hoitamatta, älä ota tilanteesta koppia tai "pelasta tilannetta" vaan anna seuraamusten jäädä miehelle edelleenkin ja luotat siihen että se hoitaa. Jos ootte sopinut että sä et hoida niin sitten et oikeasti hoida.
No sehan nyt on niin, etta mies ei tule koskaan huomaamaan mitaan. Syntymapaiva aamuna lapsi ihmettelisi kun kukaan ei muista, lpsen kengat puristaisi kun on kasvanut niista ulos aikoja sitten.. lapsi jaa ilman harrastusta, ellei ole jo sen ikainen etta itse osaa sanoa asiasta.
Miehet ei osaa ajatella muita kuin itseaan. Ja suuttuvat kun siita sanoo, joten siina lienee totuuden siemen. Ei totuutta puhuva vastaa takaisin vihaisena syyttelemaan.Kuitenkin miehen rahat kelpaavat sinulle. Jätä senkin osalta metatyö tekemättä. Siis älä ota hänen rahaansa vastaan.
Pitääkin sitten tuossa tapauksessa maksaa kaikista laskuista vain puolet ja jättää toinen puolikas miehen hoidettavaksi. Siinä käy niin, että jos lasku on naisen nimissä, tulee kaikki maksuhäkiriömerkinnät myös naiselle. Sähkälaskuja ja vastikkeita ei taida saada niin, että niistä tulee kummankin nimellä omat laskut.
Vierailija kirjoitti:
Sä et ole ymmärtänyt homman ydintä. Nyt et tee mitään, jätät nuo hommat tekemättä.
Aurinko nousee silti.
Mutta ei sille lapselle, joka jää harrastusta paitsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopetin myös ja lopputulemana miehen äiti, sisko ja aikuinen lapsi ovat suuttuneet minulle. Syy: ei ole tullut enää mitään joulu- ja syntymäpäivämuistamisia. Ja nimenomaan ovat vihaisia minulle eikä miehelle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen synttäreiden järjestäminen = ehtii hoitamaan samana päivänä/quote]
Joo, kutsupa kaikki kaverit muutaman tunnin varoitusajalla synttäreille. Hyvä tulee.Eikö kavereiden kutsuminen ole lapsen homma eikä vanhempien? Sanoo lapselle tarpeeksi ajoissa, että kutsu kaveris päivänä X meille synttäreille. Vanhempien rooliksi jää lähinnä kaupassa käynti ja lasten kirkumisen sietäminen parin tunnin ajan päivänä X.
Lapsi kutsuu kaverit eikä vieraille ole järjestetty mitään.
Mitä niille pitäisi ruuan lisäksi järjestää? Tuollaiset ala-asteikäiset ovat siinä iässä, että lapsen kekseiliäisyydellä kyllä kehittelevät itse tekemistä. Menevät vaikka ulos leikkimään piilosta tai rakentamaan majaa.
Kuka sen ruuan järjestää?
Vaikka mies. Ei se nyt kovin vaikeaa ole tehdä pari voileipää lapsille ja laittaa jäätelöä pakastimesta pöytään.
Ja kaikilla on tietenkin aina jäätelöä jemmassa pakastimessa?
No kai se mieskin osaa ostaa jäätelöä pakastimeen.
Osaa toki ja osaa myös syödä jäätelön kertomatta kellekään tai ostamatta uutta tilalle.
Nimim. Kiva yllätys synttäripäivänäNäin meilläkin. Kysyn kaupassa/kauppaan lähtiessä joka kerran, että onko sulla erityisiä toiveita. Ei yleensä ole. Kysyn vielä uudestaan, että et sitten halua mökillä viikonloppuna mitään karkkia tai vaikka saunaolutta, "no joo, ota kaksi sandelsia". Tulee viikonloppu, ollaan mökillä, mies juo ensimmäisen illan aikana ne kaksi oluttaan ja lauantaina vääntelee käsiään kun ei ole saunaolutta. No onneksi "joku" on hankkinut itselleen pari lonkkua, toisenhan voi napata saunaan. Samoin sulkaalevy tai sipsipussi menee melkein kokonaan, ihan vaan lämmittäessä saunaa tai katsellessa hiihtoja. Ärsyttää kun pitää toisen puolesta miettiä sekin, että jos itse haluaisin la iltana ruoan jälkeen syödä suklaata, niin miehelle tulee hankkia erityinen varautumislevy, vaikkei hän erikseen kysyttäessä mitään tarvinnutkaan.
Kotonta mies hyppää kaupassa joka päivä unohtuneen maizena-purkin tai jätskinnälän ajamana, mökiltä vähän vaikeampaa kun kauppaan kymmeniä kilsoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, ja kun mies jättää metsätyöt tekemättä:
-Auton renkaat jää ostamatta ja öljyn vaihto varaamatta
-Talon huoltoon liittyvät seikat jää tekemättä (esim. Ilmastoinnin / ilmalämpöpumpun suodattimen vaihto kerran kuukaudessa)
- vakuutukset jäävät kilpailuttamattaTässä nyt ensimmäisen minuutin miesten metatyöt.
Voi luoja. Eikö oikeasti ensimmäistäkään päivittäistä tai edes viikottaista työtä?
Sullako on 52 lasta jakautuneena vuoden jokaiselle viikolle?
Millä ihmeen logiikalla lapsi on olemassa vain kerran vuodessa viikon ajan? Kyllä se ainutkin lapsi on jakautunut ihan joka päivälle, ihan joka tunnille ympäri vuoden useiden vuosien ajan. Tuollaiset luettelon "miesten metatyöt" hoidan itse kerran vuodessa eikä mene ajallisesti tosiaan kuin varmaan 0,01% noihin kaikesta metatyöstä, mitä lapsen asioiden järjestelyihin menee.
Lapsi kun kummasti tarvitsee vaikka puhtaita vaatteita päivittäin vauvana, kun vaipat vuotaa ohi tai ruuat on pitkin rinnuksia ja housuja. Ja niitä vaippojakin olisi hyvä olla tarpeeksi, varsinkin jos on jonnekin lähdössä. Tuleeko jollekin ihan yllätyksenä, että vauvatkin tarvitsevat vaatteita ihan päivittäin? Mokomat toukat vielä kasvavat, eli ei voi vain kerran käydä ostamassa kaapin täyteen sopivia. Tai tilaa pitäisi olla niin paljon, että sinne mahtuu n. 30 eri kokoa olevaa täydellistä vaatekertaa kahden pyykkikoneellisen verran +ulkovaatteet. Ennustajan lahjatkin ovat niin hyvät, että tietää millaisista vaatteista lapsi milloinkin tykkää. Ai niin, lapsen tykkäämisillähän ei ollukaan väliä, kulkekoot just niissä vaatteissa, mitä käsken ja kävelkööt sukkasillaan kun talvikengät ei mahdu enää jalkaan. Kuten ilmeisesti metatöistä ilkkuvat miehet ovat lapsena tehneet, eihän heidän vanhemmat koskaan mitään miettineet, tarvitseeko lapsi jotain, saati haluaako lapsi jotain.
Huh huh, no en todellakaan ihmettele, että te ”ruuhkavuosianne” elävät naiset saatte stressiä. Tavallisesta elämästä tehdään ”metatyötä” ja vahditaan, kuka tekee mitä ja varsinkin, kuka jättää mitäkin tekemättä. Miksi olette edes muodostaneet parisuhteen näiden kaikesta perheen yhteisestä toiminnasta poisjäävien miesten kanssa? Eikö seurusteluaikana koskaan soinut mikään kello, joka varoitti siitä, että tämä tyyppi ehkä haluaa minusta vain uuden äidin, joka hoitaa kaikki kotihommat?
En siis todellakaan ymmärrä, miksi tavallisesta elämästä tulee ”metatyötä”. Itselläni on kaksi jo aikuista lasta, mieheni tekee yötä, jonka vuoksi hän on aina ollut poissa puolet viikosta, eikä minulle ole koskaan tullut mieleenkään, että minä tekisin jotakin enemmän kuin hän. Hän hoiti lasten ollessa pieniä kotona ollessaan pyykit, kauppareissut jne. Myös mies näkee, ovatko ne vaipat loppu ja tarvitaanko lisää maitoa. En ole koskaan ajatellut, että se arjen pyöritys, joka jäi minulle hänen poissaolonsa vuoksi, olisi ”metatyötä”, jota pitäisi erikseen arvostaa ja että se olin minä, joka tarkisti kenkien ja vaatteiden sopivuuden. ”Metatyö”, surprise, se on ihan tavallista perhe-elämää, ei siitä tarvitse tehdä mitään suorittamista ja uhriutumista, tuollaisella asennoitumisella ei saa muuta aikaan kuin avioeron ja loppuunpalamisen. Jos siitä tulee näistä kommenteista paistava ’minä teen kaiken, mieheni ei mitään, kaikki kuolisivat nälkään, menisivät liian pienissä vaatteissa/kengissä kouluun, ei olisi lahjoja kaverisynttäreille’ jne. ei ole ihme, että puolet avioliitoista päätyy eroon. Lopettakaa tuo Excel-arkkeihin viittaava kaikkien pikkuasioiden listaaminen ja jahtaaminen, kuka tekee ja mitä ja se uhriutuminen. Rentoutukaa, sillä kaikki rullaa kuitenkin. Ja jos olette valinneet väärän miehen, erotkaa ja tunnustakaa se tosiasia, että valitsitte väärin.
T. +30 vuotta avioliitossa, jossa ei tunneta sanahirviötä ”metatyö”
tuota. Kyllä mulla hieman häiritsee se, että jos minä en muista muistuttaa lasta silloin kun hän on isänsä luona vuoroviikollaan, niin kouluun jää ottamatta liikuntavaatteet ja kokeisiin valmistautumatta. Ei lapsi vielä ymmärrä sitä, että jos ma ja ti on kokeet, niin niihin kannattaa alkaa valmistautumaan jo pe ja la, tai muuten tulee turhaan paine ja kiire. Kuitenkin poikkeuksetta sieltä tullaan su iltana äidille niin että tulevien päivien läksyt on tekemättä ja kokeisiin lukematta ja ollaan viikonlopun valvomisesta väsyneitä ja kiukkuisia. Reilua.
Soittelen lapselle myös listaa mitä tulee pakata seuraavalle viikolle mukaan, muistutan jos on hammaslääkäri, tarkistan, että poissaolot on tullut merkittyä Wilmaan jne. Joskus tuntuu, etteikö isänsä kakkaa nakkaa ainoan lapsensa tulevaisuudesta. Itse kuitenkin sai kaiken vanhemmiltaan valmiina opiskelupaikan hakua ja kesätöitä myöten.
Minä olen kyllästynyt ruuanlaittoon. Olen kysynyt mieheltä, että mitä tehdään ruuaksi. Jostain syystä se tuntuu miehelle olevan vaikea paikka päättää, mitä syödään. Viimeksi olimme lähdössä kauppaan ostamaan viikon ruuat. Siinä lähtiessä kysyin mieheltä, mitä me seuraavan viikon aikana syödään. Ilmeisesti olen kysynyt liian usein, kun mies suutahti, että hän ei halua elää noin suunnitelmallista elämää vaan tehdä niin, mitä sillä hetkellä tuntuu. No sehän se helppoa onkin, päivittäin tutkia jääkaappi ja koettaa keksiä jotain siellä olevista aineksista. Yksi pieni metatyö eikä mies saanut sitäkään hoidettua.
Vierailija kirjoitti:
Sinun pitää jättää tekemättä kaikki, mikä vaikuttaa mieheen. Ostat ja teet ruokaa vain itselle ja lapsille "oho, en yhtään muistanut, että sinäkin syöt ". Et pese miehen vaatteita, et muistuta miestä yhtään mistään. Jos mies kysyy, missä meillä on se tai tämä, et ole kuullutkaan niistä vaikka tietäisit.
Jos mun vaimo alkaisi tuolla tavalla vittuilemaan, niin joisin olutta joka päivä ja söisin nakkeja. Saa lasten kanssa sitten ihmetellä kun menen omia menojani ja juon kaljaa. Ei kestäisi edes viikkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma: Otit ton asian puheeksi -> teit metatyötä. Jätä se metatyö nyt oikeasti tekemättä ja kun asiat on edelleen hoitamatta, älä ota tilanteesta koppia tai "pelasta tilannetta" vaan anna seuraamusten jäädä miehelle edelleenkin ja luotat siihen että se hoitaa. Jos ootte sopinut että sä et hoida niin sitten et oikeasti hoida.
No sehan nyt on niin, etta mies ei tule koskaan huomaamaan mitaan. Syntymapaiva aamuna lapsi ihmettelisi kun kukaan ei muista, lpsen kengat puristaisi kun on kasvanut niista ulos aikoja sitten.. lapsi jaa ilman harrastusta, ellei ole jo sen ikainen etta itse osaa sanoa asiasta.
Miehet ei osaa ajatella muita kuin itseaan. Ja suuttuvat kun siita sanoo, joten siina lienee totuuden siemen. Ei totuutta puhuva vastaa takaisin vihaisena syyttelemaan.Siis miksi ihmeessä menette parisuhteeseen tai lisäännytte tämmösten miesten kanssa? En voi käsittää. Seurusteluaikana pitäis selvittää minkälainen se toinen tyyppi on. Jos mies ei osaa pitää huolta omista perusasioistaan, ei hän tule osaamaan perheestäkään pitää huolta. Vai onko ruusunpunaiset lasit silmillä ja ajatellaan että kyllä se mies alkaa vastuuta ottamaan kun lapsi syntyy? Se mies, joka ei ole koskaan ottanut mistään vastuuta. Jos ahdistaa elää miesvauvan kanssa, erotkaa. Ei täällä yliseminen auta asiaa.
Kun me seurusteltiin, miehellä oli laskut järjestyksessä mapissa ja kaikki toptop ojennuksessa. Nykyään pitää 27 kertaa muistuttaa jostain asiasta ja lopulta tehdä itse... Laskuja maksamatta, lämmitysöljyt tilaamatta eikä lasten asioista mitään hajua.
Huh huh. Onneksi olen valinnut lasteni isäksi oikean miehen enkä mitään perässä vedettävää lötköpötköä.
Miksi te naiset pariudutte tuollaisten miesvauvojen kanssa?
Metatyöt, noistahan on suurin osa höpönlöpöä. Ainoa noista tehtävistä tarpeellinen on vaatteiden hankinta. Keksittyjä ongelmia.
Alue: Aihe vapaa
En mä ymmärrä, jälleen kerran, että millaisten miesten kanssa porukka täällä pariutuu?
Meillä meidän perheessä minä (mies) hoidan nämä asiat tai ainakin keskustelemme ja järjestämme ne vaimon kanssa yhdessä. Ehkä joskus joku vilma-viesti menee minulta ohi ja vaimo paikkaa, mutta taas harrastuksissa minä olen se joka on "on the ball".
Kyllä perheen managerointi ja arjen hoitaminen on yhteistä puuhaa, joten ikävä kuulla jos niin ei ole. Ehkä teidän miehet sitten korvaavat kovalla työnteolla ja palkallaan "poissaolonsa" yhteisen arjen pyörittämisessä?