Lue keskustelun säännöt.
Hyvä esimerkki siitä kun jätin vaan "metatyöt" tekemättä
Kun nehän on vain naisten keksimiä turhakkeita tai vähintäänkin hoituu ihan itsellään siinä arjessa, ilman sen suurempaa ajattelua tai ponnistelua.
No. Tänään kysyin mieheltä miten seuraavat asiat on hoidettu tai hoidetaan:
Lapsen synttäreiden järjestäminen
Lapsen ilmoittaminen harrastukseen, sinne tutustuminen, varusteiden hankinta
Koulun yhteiseen perhepäivään osallistuminen
Kevätvaatteiden ja kenkien hankinta
Toisen lapsen peliturnaukseen osallistuminen
Mies oli ihan ihmeissään. Miksi nyt vasta sanot? Ei hän nyt voi siksi ja täksi yhtäkkiä muuttua. Kai ne sit jotenkin järjestyy. Ei hän osaa sanoa tai luvata voiko hoitaa.
Niin, et sillai. Kyllä miehet hoitaa!
Kommentit (2456)
Metatöitä kannattaa jakaa.
Meillä oli hyvä systeemi, mies katsoi koulun alkaessa, että kaikilla 4 lapsella koulussa tarvittavat liikuntavälineet, sukset, luistimet, sisäpelikengät uimapuvut ym oikean kokoisia ja käyttökelpoisia. Ei sitten tarvinnut etsiä luistimia kun koulusta tuli ilmoitus, että huomenna luistellaan.
Minä hoidin yhteydenpidon jalkapallon kuskaamiseista ( oli rinki jossa useampia vanhempia)
Sunnuntaina illalla koko perhe istui samaan aikaan iltapalalle ja luettiin yhdessä seuraavan kalenteri. Kuka menee ja minne menee, välillä tarvittiin myös isovanhempia harrastekuskeiksi. Ja perhekalenteriin merkattiin kaikki menot. Siitä lapset kyllä osasivat lukea kuka missäkin ja milloin.
Kun molemmilla vanhemmilla työ jossa myös työmatkoja niin ei voi olettaa että vain toinen vanhempi hoitaisi kaikki metatyöt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todellinen ongelma ei ole @ap kuvailema: olen itse hootanut kaikki nuokin asiat avioliitossani, ja aina ne oli jotenkin väärin hoidettu (myös siivosin väärin, laitoin ruoat väärin jne jne). Ja miesten kanssa keskusteltuani tämä on lähes standardi suomalaisten naisten kanssa eläessä.
Metatyöstä horina on 99% nalkuttamista ja kontrolloimista. Aivan ihanaa kun erotuani ymmärsin, että vika oli vain ja ainoastaan x-vaimossa. Lapsetkin tykkäävät olla kanssani, koska nalkuttajahan _aina_ tyrannisoi koko perhettä, eikä vain kumppaniaan (pitäisi jo voida puhua nalkuttavasta persoonallisuushäiriöstä!). Ihanan seesteinen ja rauhallinen sekä rakkaudellinen tunnelma omassa kodissa ja elämässä. <3
Toki x aina välillä yrittää udella ja kokeilla rajoja, mutta en ole esimerkiksi koskaan päästänyt häntä ulko-ovea sisemälle kotiini. Hän on kyllä vongannut mm seksiä. :D
Mun mies asui vuosikaudet eri maassa, minä hoitelin kotona teinit, kissat, hevosen, lasten harrastukset, oman työni ja vielä syöpänikin. Kerran kuussa mies kävi kotona ja valitteli, kun tiskipöytä on pyyhkimättä. Mies missasi kaikki lasten kuulumiset ja tekemiset ja koko perhearjen ja ihmettelee nyt, miksi meillä ei ole mitään yhteistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä et ole ymmärtänyt homman ydintä. Nyt et tee mitään, jätät nuo hommat tekemättä.
Aurinko nousee silti.
Mutta kärsijöinä on omat lapset. Millainen nainen haluaa tuota omille lapsilleen? Välinpitämätön nainen.
Vierailija kirjoitti:
Sinun pitää jättää tekemättä kaikki, mikä vaikuttaa mieheen. Ostat ja teet ruokaa vain itselle ja lapsille "oho, en yhtään muistanut, että sinäkin syöt ". Et pese miehen vaatteita, et muistuta miestä yhtään mistään. Jos mies kysyy, missä meillä on se tai tämä, et ole kuullutkaan niistä vaikka tietäisit.
Mieskin voi laitttaa kukkaron nyörit kiinni tasapainoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun pitää jättää tekemättä kaikki, mikä vaikuttaa mieheen. Ostat ja teet ruokaa vain itselle ja lapsille "oho, en yhtään muistanut, että sinäkin syöt ". Et pese miehen vaatteita, et muistuta miestä yhtään mistään. Jos mies kysyy, missä meillä on se tai tämä, et ole kuullutkaan niistä vaikka tietäisit.
Mieskin voi laitttaa kukkaron nyörit kiinni tasapainoksi.
No se ei nyt näy missään, kun miehet ei kustanna perheen päivittäistä elämistä. Jos hyvin käy niin maksaa asumiskuluista puolet, yleensä ei sitäkään.
Vierailija kirjoitti:
Oikeastaan mikään noista ei ole kovin pakollista. Perhepäivään ei ole kenelläkään velvoitetta osallistua ja lapset voivat harrastaa esim. lukemista tai muuta, jota voi tehdä kotona tai itsenäisesti muuten. Kevätvaatteiden oston voi hoitaa vaikka netissä, kun tietää lasten mitat. Otat aivan ylenpalttista ja turhaa stressiä.
Järkyn itsekästä roskaa. Entä jos sitä lasta sattuu kiinnostamaan joku muu kuin lukeminen kotona? Vaikkapa liikunta ja utheilu? Joo, ei nyt vaan voi kun isi ri viitsi vaivautua hoitamaan ilmottautumisia ajoissa, tai edes ottaa selvää koska pitäosi ilmottautua. Saati että hommaisi oikeanlaiset varusteet oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Isihän ei ole aikuinen vaan mieslapsi joka ei kykene näkemään oman navan lisäksi mitään muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naisille kaikki on työtä. Jos ei oikeaa, niin metaa. Sitä voi kutsua myös elämäksi.
Sittenhän mies voi hoitaa kaikki yhtä tiptop
Hoidin 7 vuotta kaikki kotityöt, metatyöt, lomien buukkaukset. Erosin, hoidan kaiken edelleen, nyt saan sentään hyvät elarit, eikä tarvii katella miestä sohvalla laiskana
Sanoisin, että onnelliset ydinperheet muodostuu näistä pariskunnista, joissa mies ihan oikeasti on mies ja hoitaa oman puoliskonsa mukisematta, vastuut jakautuu tasan
Sit on vielä yksi kategoria, eli tyhmät orjat, jotka kattelee miehen lorvailua läpi sormien ihan loputtomiin (olin tätä ennen eroa)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nalkuti,nalkuti, nalkuti. Pientä kevyttä vittuilua ja nipotusta aiheettomista asioista, vaan ja ainoastaan siksi,että vaimon kaveri alkoi telaketjufemakoksi. Ei tarvi,kun yhteinen kahvihetki,niin sen jälkeen on taas uutta nipotuksen aihetta. Ja varmasti hoidan osuuteni talouden hoidosta ja tekemisistä. Ja tietysti ne aidanleikkuut,nurmikot,maalaukset,remontoinnit ja autojen huoltamiset, ovat vain minun harrastustoimintaani. Eivät kotitöitä. Lisäksi tuon perheen rahavarat töistäni. Hän on työtön ja kotona. Jos eroaisin,niin varmasti en näkisi lapsiani koskaan. Tekisi varmasti kaikkien elämästä helvetin.
Kun lueskelee tätä ketjua niin palaan muistoissani siihen hetkeen kun päätin jättää ns.paperilla hyvän miehen vaikka hänen kanssaan olisi ollut (toki siinä kohtaa teoreettinen) mahdollisuus lapsiin (hän halusi lapsia), hyvään elintasoon (olisin osallistunut myös) ja näennäisesti sujuvaan elämään. Mutta, hänen kanssaan oli iso mutta. Hän ei osannut millään asettua toisen ihmisen asemaan jos hän ei kokenut itse samoin. Jos hänellä oli nälkä kaksi kertaa päivässä niin kellään muullakaan ei voinut olla. Jos toinen loukkaantui hänen tekemästään lapsellisesta kiusasta niin vika oli loukkaantujassa, ei hänessä eikä hän ollut pahoillaan. Kerta kaikkisesti mitään mitä sanoin ei mennyt hänelle perille tai hän ei vaan kyennyt uskomaan mitä sanoin, olipa se itseeni tai johonkin faktaan liittyvää. Nyt tämä ja kaikki tämä metatyötä koskeva keskustelu on kyllä vahvistanut omaa tunnetta siitä että tein oikein kun päätin suhteen koska tuosta ihmisestä olisi tullut myös perheenisänä tällainen pässi joka ei kykene havainnoimaan saati kunnioittamaan muiden perheenjäsenten tarpeita ja toiveita - eli jos jostain ei ole miehelle hyötyä tai iloa niin se on turhaa ja sitä ei tarvitse tehdä. Nämä ihmiset tuijottavat vain omaa napaansa ja ovat bare minimum tyyppejä jotka odottaa että niiden rooli vanhempana ja puolisona on hoidettu sillä että ne käy töissä. Naisen tekemää ei nähdä eikä ymmärretä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille tuli yllättäen hautajaiset. Kolmelle lapselleni ja itselleni tarkistin että on kaikille on vaatetta yms. Pojalle villakangastakki ja juhlakengät, juhlava hattu päähän ulos, suorat housut, pikkutakki, valkoinen paita. Tytöille villakangastakit, mekot, sukkahousut, juhlakengät, bolerot. Kaikki sopivan väristä myös lapaset, kaulaliinat yms. Itselleni musta hame ja paita, saappaat, villakangastakki, käsineet, kaulaliina, sukkikset, laukku. Pesin ja silitin ja sovutin kaikille kaikki vaatteet. Tilasin ja hain kukat ja kirjoitin värssyn. Kävin pesettämässä auton ja pesin myös pienimmälle matkarattaat mukaan, kun ei ehkä jaksa kävellä hautausmaalla.
Arvatkaapa oliko miehellä hautajaisaamuna omat vaatteet puhtaana tai silitettynä? Ei todellakaan. Ihmetteli että missä hänen vaatteensa ovat?
Lopputulos: kaikki hautajaisvieraat katsoivat säälivästi miestä. Onpa saanut laiskan vaimon, kun ei ressukalla ole edes asiallisia vaatteita päällä.
Naisen ei tarvitse tehdä tuota kaikkea yllämainittua yksin. Tosiasia on, että naiset usein tekevät ja kuormittuvat. Kuormittuneisuus johtaa siihen, että on vielä vaikeampi antaa asioiden olla, koska pelkää että kaikki kaatuu ja kuormittuneisuus sen kun kasvaa---> tämä johtaa huokailuun, "nalkutukseen" jne.
Naisten on helpompi tehdä usein monta asiaa kerralla ja organisoida asioita. Siksi monet tekevät sitä. Miesten rooli perheessä on erilainen. Harvan miehen aivot pystyvät tekemään monta asiaa kerralla. Tämä ei ole vittuilua, kyse on biologisista muutoksista.
Pystyykö miehen aivoja muuttamaan, entä naisen. Totutut tavat on tiukassa, vanhemmalla iällä oppiminen on entistä vaikeampaa. Täytyy vaatia tosi kovaa motivaatiota, että muutos tapahtuu. Usein sairaus tai ero on tekijöitä, joiden vuoksi toisen on pakko muuttua.
Jos oma jaksaminen on kortilla ja mies ei muutu, omaa käyttäytymistä pitää pystyä muuttamaan niin että ottaa rennommin. Menee sieltä mistä aita on matalin. Kaiken ei tarvitse olla tip top. Jokainen tietää itse mistä voi luopua. Toista ihmistä ei pysty muuttamaan, ja kyräily vie loputkin voimat.
Lapsiperhe arki on ohi jossain kohtaa. Kaikki on ohi menevää. Myös tuo tilanteesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille tuli yllättäen hautajaiset. Kolmelle lapselleni ja itselleni tarkistin että on kaikille on vaatetta yms. Pojalle villakangastakki ja juhlakengät, juhlava hattu päähän ulos, suorat housut, pikkutakki, valkoinen paita. Tytöille villakangastakit, mekot, sukkahousut, juhlakengät, bolerot. Kaikki sopivan väristä myös lapaset, kaulaliinat yms. Itselleni musta hame ja paita, saappaat, villakangastakki, käsineet, kaulaliina, sukkikset, laukku. Pesin ja silitin ja sovutin kaikille kaikki vaatteet. Tilasin ja hain kukat ja kirjoitin värssyn. Kävin pesettämässä auton ja pesin myös pienimmälle matkarattaat mukaan, kun ei ehkä jaksa kävellä hautausmaalla.
Arvatkaapa oliko miehellä hautajaisaamuna omat vaatteet puhtaana tai silitettynä? Ei todellakaan. Ihmetteli että missä hänen vaatteensa ovat?
Lopputulos: kaikki hautajaisvieraat katsoivat säälivästi miestä. Onpa saanut laiskan vaimon, kun ei ressukalla ole edes asiallisia vaatteita päällä.
Ei vaan "onpas käytöstavaton mies, kun ei ole edes laittanut asiallisia vaatteita hautajaisiin". Oikeassa elämässä kukaan ei kuvittele, että vaimo pukisi aikuista miestä.
Ja koska vaimolla ja lapsilla oli asialliset vaatteet, niin kaikki tajusivat, ettei mies ole lapsiakaan viitsinyt pukea vaan vaimo senkin teki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun äitini jätti aikoinaan kaikki nuo metatyöt tekemättä. Isä myös.
Sama täällä
Seurasiko siitä jotain? Hammaslääkäristä, neuvolasta tms viranomaisille ilmoituksia, kun aikoja ei varattu? Harmittiko teitä, kun teillä ei ollut sopivia vaatteita, tai liikuntavarusteita? Ei ollut oikean kokoista pyörää, tai ette päässeet harrastuksiin ettekä kavereiden synttäreille?
Saattoi seurata reikiintyneitä hampaita tai huonoja numeroita, kun koulussa aina varusteet puuttuivat.
Jos ihmisillä on oikeasti tällaiset suhteet perheessä, niin eikö kannattaisi etsiä paremmat puolisot molemmille? Jos elämä on vain jatkuvaa toisen laittamista ikävään rakoon ja voitonriemuista leijumista, kun itse ei ole tehnyt myöskään mitään, niin okei, teidän elämä on aika huonoilla raiteilla. Kannattaa laittaa tällaiset tarinat myös deitti-ilmoitukseen tai kertoa uusille kumppaniehdokkaille, niin tietävät heti, mikä on pelin henki.