Koulukiusatut, miltä tuntisitte jos kiusaaja ottaisi yhteyttä ja pyytäisi anteeksi?

Meidän luokalla oli tyttö nimeltä Liisa Sipilä.

Kiusasi kaikkia, tyttöjä ja poikia.

1 kaveri oli hänellä, kaikki muut käänsivät selän.

Mammalla meni, viimeksi kun kuulin, ihan tarpeeksi huonosti.

Luuseriainesta oli sillonkin. Tuskin mikään on muuttunut

Ala-asteen aikainen paras ystäväni siirtyi yläasteella toisiin porukoihin sanomatta mitään. Noissa porukoissa naureskeltiin minulle ja muille ala-asteen aikaisille ystävillemme. Koin tulleeni hylätyksi. Kirjoitin hänelle kirjeen, jossa kyselin, miksi hän tekee näin. Hän ei vastannut. Tapasin hänet sattumalta noin 5v myöhemmin. Hän pyysi anteeksi tyhmää käytöstään, sanoi ettei oikein tiedä mistä se johtui (muuta kuin teini-iästä). Sanoi, että olen ainut sen aikaisista koulukavereista, jonka kanssa tekee mieli vaihtaa kuulumisia. Facessa ollaan kavereita ja tarkoitus olisi joskus treffata, käytännössä se on vaan vaikeaa kun hän asuu ulkomailla. Olen päässyt asiasta täysin yli ja minusta olisi vain hauskaa tavata.

Työelämässä törmäsin mielenterveysongelmaiseen henkilöön n. 7v sitten. Hän sai töissä itkupotkuraivarikohtauksia, huusi minulle (kukaan avokonttorissa ei tehnyt mitään vaikka kaikki kuulivat) ja väitti että olen pilannut hänen elämänsä. Hän yritti senkin jälkeen pyydellä anteeksi ja "olla ystäviä", mutta en halua olla hänen kanssaan missään tekemisissä. Vaihdoin työpaikkaa.

Onko aidosti pahoillaan. Osoittanut katumusta. Miks haluu eheyttää välit ?

Kyllä antasin anteeks mut vähä varuillaa kumminki

Vierailija kirjoitti:

Riikka Leppämäki Karjaa kirjoitti:

AP:lle

Ja tämän vuoksi sinun kurkkusi viillellään auki, ettäs tiedät!

Kertokaa, onko tämä

a) trolli

b) oikea ihminen, josta pitäisi ilmoittaa viranomaisille

c) oikea ihminen, jota joku kiusaa lähettämällä viestejä hänen nimissään?

Samanlaista tekstiä eri palstoilla. Joo, googlasin.

Ei kuulu sinulle, pedofiili.

Kaikkien kiusattujen opetukseen pitää lisätä Dexter sarjojen läpikäynti jota voi sitten pohtia hyödynnettävän kiusaajia kohtaan... toki tämä vain mielipiteenä ei yllytyksenä... mutta moraalisesti aivan oikein...

Ottaisin selvää ja kävisin vetämässä turpaan. Ei muuta lisättävää.

Ja tämän vuoksi kakaroitten kurkut viillellään auki, ettäs tiedätte.



Riikka Leppämäki Karjaa

Kiitos kun kysyt. Mutta mitä vastaisin sinulle? Kiusaaminen kun oikeasti jättää niin rumat jäljet. Minua on kiusattu koulussa, välillä enemmän ja välillä vähemmän ja aikuisiälläkin. Yksi aikuisiän kiusaajistani kertoi myöhemmin, että inhosi minua ensi silmäyksellä, kun olin siinä juhlassa, jossa tutustuimme onnistunut pukeutumaan näyttävämmin kuin hän. Hänellä oli siinä porukassa "hyvä asema" ja kun hän ilmoitti muille, että tuota tyyppiä ei oteta millään tavalla huomioon, niin muut seurasivat tämän toiveita. 

Hänen myöhempi "ulostulonsa" helpotti hieman oloani, varsinkin, kun sain selvän selityksen. Lähinnä alkoi naurattaa. Varsinkin kun olin muita kautta päässyt ihan hyvin niihin "piireihin" mukaan enkä kummemmin kaivannut tätä naista ja hänen hoviansa. Oli silti jäänyt kaivertamaan, miksi tämä oli niin kopea.

Mutta kouluajan kiusaajat?

En usko, että pystyn antamaan niitä ilkeitä sanoja, porukasta pois jättämistä, tirskumista, ilmeitä ja muita anteeksi.

Ja myönnän, että jos vain pystyn, niin kiusaajani saa puolestaan kärsiä nyt, vuosikymmeniä myöhemmin, jos vain saan mahdollisuuden kostaa.

Kuulostaa ehkä julmalta, ja niin on, mutta sen lisäksi ehkä nämä aiemmat kiusaajat oppivat seuraamaan omien lastensa käytöstä ja kitkemään pienimmätkin kiusaamiseen viittaavat käytöshäiriöt omista lapsistaan. Ja ymmärtämään, miksi omia lapsia jossain ehkä kiusataan. Lapset eivät ole siinä kohteena vaan äiti tai isä, jonka kiusaamiset saavat näin palkkansa. Ehkä kerrot siinä vaiheessa lapsillesi, että heitä kiusataan, koska äiti kiusasi aikoinaan.

Ainoa anteeksipyyntö, joka merkitsisi yhtään mitään, olisi julkinen anteeksipyyntö. Ei siinä pidä kiusata uhreja enemmän kuin mitä ovat jo kärsineet niin, että mainitsisi nämä nimeltään mutta esim näin - ja huom: omalla naamalla varustettu valokuva mukaan siltä ajalta kun on kiusannut ja nyt uusi tämänhetkinen.

Esim:

Minä, XX, kadun vilpittömästi, että solvasin luokkatoveriani (tai mikä sitten olikaan) ja valehtelin tästä ummet lammet.Mikään sanomastani ei ollut totta, ja tiedän, että sanomiseni/tekemiset olivat omiaan tekemään kiusatun arkipoäivästä helvetillisen. Olin epäreilu, epärehellinen enkä edes tiedä mihin pyrin toiminnallani....

Tai esim näin: Minä XX, valehtelin muille porukassa, että olin paneskellut luokkatoveriani. Mikään sanomistani ei pidä paikkansa, mutta oli omiaan pilaamaan tytön maineen. Haluan viimeistään tänään, kun minulla itselläni on lapsia ja ymmärrän, mitä valheellani olen saanut aikaan, pyytää vilpittömästi anteeksi ja tuoda ilmi, että kaikki oli vain sairaan mielikuvitukseni tuotetta.

Anteeksipyyntö kohteelle ei tuo muuta kuin paskamaiset muistot mieleen.

Kääntäisin selän ja kävelisin pois. Jos olisi puhelimessa, sulkisin puhelun. 

Todennäköisesti etsii uhria itselleen, ja haluaisi vain kakkoskierroksen nyt aikuisena. Olen itse vain jo siirtynyt elämässä eteenpäin ja myös vapaa päättämään miten/kenen kanssa vietän aikani. 

Mieti itse: Aiheutit tälle henkilölle helvetin, ehkä ikuiset traumat joiden kanssa selviytymiseen ja joista toipumiseen on häneltä saattanut mennä koko elämä. Ehkä romutit hänen kykynsä luottaa ystäviin.

Nyt aiot käyttää terapeuttinasi tätä traumatisoimaasi ihmistä, aktivoida jälleen hänen kipeät traumansa, pistää hänetkin jälleen muistamaan tuskan jota hän tunsi. Aiot rääkätä häntä pistämällä hänet elämään uudestaan läpi helvetin, jotta sinulla olisi helpottunut olo? Sinä ehkä nukut hyvin yösi sen jälkeen, mutta kaverisi valvoo, itkee ja kiroaa sinua, kun sinä pistit hänet käymään uudestaan läpi sen kaiken mistä hän kuvitteli jo selviytyneensä. Hän ei ansaitse sitä! Kanna itse oma helvettisi. Älä siirrä sitä syyttömälle, jotta omatuntosi kevenisi.

Hanki itsellesi oikea ammattimainen terapeutti ja käy hänen kanssaan läpi näitä asioita. Olitte silloin lapsia. Lapset ovat julmia ja ymmärtämättömiä. Olisi aikuisten velvollisuus pistää stoppi kiusaamiselle. Lasten empatiakyky ei ole vielä kovin kehittynyt tai kyky sietää tai ymmärtää esim. Kateutta. Lapsi vasta opettelee tunteitaan ja niiden tunnistamista ja niiden kanssa toimimista. On aikuisten velvollisuus huolehtia ja puuttua asioihin.

Voit esimerkiksi selittää lapsillesi, miksi ketään ei saa kiusata. Lapsi ei ymmärrä kiusaamisen pitkäaikaisvaikutuksia kiusatulle tai itse kiusaajalle.

En haluaisi, että pahin kiusaajani ottaisi yhteyttä. Se vain toisi vuosikymmenien takaiset muistot mieleen ja järkyttäisi mielenrauhaani.

Kiusaaja ei edes tuntenut mua, olin hänelle vaan joku tyttö joka vietti välitunnit yksin ja jota oli siksi sopiva haukkua, töniä ja syljeskellä. Joka ikinen välitunti, kun välituntivalvojan silmä vältti. Ja sehän kyllä vältti. Veikkaan että jotkut opettajatkin pelkäsivät tätä poikaa, joten oli helpompi katsoa toiseen suuntaan.

Mielestäni anteeksi voi pyytää, mutta et voi odottaa anteeksiantoa. Eli jos haluat oma oloasi helpottaaksesi pyytää anteeksi, sinun pitää myös tehdä itsellesi selväksi, että et välttämättä saa anteeksi, etkä voi edes vaatia anteeksisaamista.

En välittäisi paskan vertaa. Tuli yksi Eetu mieleen.

Minusta se tuntuisi siltä kuin henkilö yrittäisi vain keventää omaa taakkaansa ja antaisi minulle sellaisen painolastin, että minun olisi "ikään kuin pakko olla se jalo ihminen, joka unohtaa, antaa anteeksi ja lohduttaa". Ja olen sitten jotenkin huono jos en pysty tai halua.

Parempi, että ei ole mitään yhteyttä. Minun tapauksessani ei ole mitään selvitettäviä asioita. Minua ei siksi kiinnosta myöskään kuulla mitään nyyhkytarinoita "perhekriiseistä" yms. Ei se ole mikään syy. Ainakaan hyvä sellainen. Enköhän mä aikuisena ihmisenä jo muutenkin ymmärrä, että siellä on voinut olla jotain muhun liittymätöntä taustalla, mutta miksi se mua enää liikuttaisi?

Rehellisesti sanoen toivon VAIN, että he eivät lisäänny. Ni*o ja muut, älkää lisääntykö. Älkää siirtäkö samoja sairaita juttuja ja asenteita eteenpäin uudelle sukupolvelle. 9-vuotiaan ei kuulu puhua seksikkyydestä ja siitä, kenen kanssa haluaa olla intiimisti ja kenen ei.

Olisi mahtavaa kun olisi joku paikka, mihin kirjoittaa ihan julkisesti näkyville kaikkien kiusaajien nimet. Kuka perustaisi sellaisen foorumin?

Viillän myös sinulta kurkkusi auki, ettäs tiedät, vammaisten työntekijä Maarit Kinnunen! 

Riikka Leppämäki Karjaa 

No ei se nyt enää mitään auta.

"Anteeksi en anna ja toivon, että koet saman."

Ymmärtämisellä on rajansa ja anteeksipyyntö tulee vain siksi, että joku haluaa keventää omaa mieltääm.

Nyt meillä on koulukiusaaja Tasavallan presidentti 😡🕳🔥

Mitään anteeksiantoa ei olisi luvassa, vaan voisin hyvinkin turvautua väkivaltaan "anteeksipyytäjää" kohtaan. Kuten toimin jo lapsena. Kimpussani olleet ihmiset ovat saastaa ja jätettä, jotka sietäisivät kaikki tulla ammutuiksi lapsiensa nähden, jotta traumatisoituisivat. Yksi onkin kuulemani mukaan jo suorittanut itsesurman oltuaan vuosia päihteidenkäyttäjä ja häiriö yhteiskunnalle, tanssin muuten polkkaa kyseisenä päivänä.

Koulukiusaajat eivät oikeasti kadu koskaan mitään. AP on trolli tai kerjää ansaitsematonta sääliä.