Lue keskustelun säännöt.
MIKSI et usko Jumalaan?
02.10.2015 |
Siis MIK-SI ET? Perustelkaa hyvin. Mutta ennen kuin vastaatte tähän, täytyy teillä tietysti olla jonkinlainen käsitys Jumalasta tai sen olemattomuudesta. Ettehän muuten voi uskoa tai olla uskomatta, jos ette tiedä millaiseen Jumalaan uskotte tai olette uskomatta. Kertokaa siis myös käsityksenne Jumalasta, ja sen jälkeen perustelkaa miksi ette usko siihen. Toinen kysymys onkin että miksi juuri teidän käsityksenne Jumalasta olisi oikea?
Kommentit (337)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 16:27"]
Koska en näe.Koska et näe, ok. Mutta jos näkisit, ei se enää olisi uskoa. Toiseksi, miksi Jumalan pitäisi lähtökohtaisesti olla näkyvä? Raamatun mukaan kaikki näkyvä on luotua, mutta Jumala, joka on Henki, on näkymätön. Hänessä ei ole mitään luotua. Ihminen taas luotiin Jumalan (joka itse on siis henki) kuvaksi.
Miten ihminen voi olla Jumalan kuva jos Jumala on henki.
Siten, että ihminenkin pohjimmiltaan on henki, sielu. Tämä tomumaja on vain kulkuneuvo tämän ajan ja paikan ulottuvuuden kokemiseksi, ei ihmisen ydinolemus. Siksi siitä kuolemanjälkeisestäkin uskovat niin huolehtivat, että uskovat ettei ruumis niinkään ole se oleellinen juttu ihmisessä tai se mitä sille käy, vaan se mikä on ikuista.
Ja tälle lätinälle sinulla ei ole mitään perusteita. Mitään tuollaista ei ole. Ihminen on eläin siinä missä mikä tahansa muukin eläin. Kuoleman jälkeen yksilölle ei ole enää mitään ja maailma jatkaa olemistaan kuten ennenkin. Yksilön kannalta ei ole mitään ikuista. Ei ole olemassa mitään "suurempaa tarkoitusta". Ehkäpä tämä on joillekin liian ahdistavaa, ja tätä ahdistusta lieventämään keksitään kaikenmailman satuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei sitä jaksa 2018 uskoa mihinkää mistä ei ole tieteellistä näyttöä.
Kyllä Jumala varmaan on, mutta sen yleinen kieltäminen on parempi maapallolle. Ei tarvitse kiistellä ja tappaa sen nimissä mihin uskoo.
Parempi kysymys on: miksi sinä uskot?
Vierailija kirjoitti:
En ole vieläkään saanut vastauksia, että jos on jumala, miksi hän on sallinut ja sallii tämän kaiken kidutuksen, julmuuden ja väkivallan maailmassa. Tommonen jumala ei ole mun uskoni arvoinen. Tähän vielä vahvistuksena se että muinaiset ukkelit ovat kirjoittaneet raamatun pönkittääkseen omaa valtaansa, ja ilmeisen hyvin ovat onnistueetkin.
Joskus uskossa Jeesukseen eläviä koetellaan, siis heidän uskoaan. Vain sen verran mitä ihminen kestää ja palkinto on moninkertainen! Jumala ei näitä kidutuksia tee vaan Paholaisella on oma valtansa tässä maailmassa, itse asiassa hän on tämän maailman jumala.
Ihmiset jotka pilkkaavat Jumalaa ja kieltävät Jeesuksen Hänen poikanaan, ovat Paholaisen omia. Paholainen tuo onnettomuutta elämään monin tavoin. Vai auttaisitko itse jatkuvasti ihmistä joka pilkkaa sinua ja tapettua lastasi? Tuskinpa vain.
Jos kerran ihmiset on tarkoitettu "nauttimaan elämästä" ja tekemään mitä huvittaa niin miten selitätte tämän jatkuvasti lisääntyvän masennuksen ja mielenterveysongelmat? Ja väkivallan jatkuvan lisääntymisen! Eikö ihmisten pitäisi kaikessa kaikkivoipaisuudessaan nyt olla onnellisimmillaan kun mitkään keskiaikaiset uskonsäännöt ei päde heihin enää? Kaikki yhtä suurta alkoholijuhlaa, homostelua, aikuisviihdettä ja muuta ihanaa joka tuo onnen. Vai tuoko kuitenkaan? Näitä asioita olisi hyvä ihmetellä. Ettei vain kuitenkin raamattu olisi oikeassa tästäkin aikaudesta, eli lopunajoista. Se kirja kertoo että ihmiset tulevat ihan hulluiksi ja kaikkialla murhataan, raiskataan, ryypätään ja irstaillaan koska ihmiset on hylänneet Jumalan ja ottaneet vastaan Paholaisen. JOMPI KUMPI ON AINA VALITTAVA.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joku voi uskoa Raamatun satuja. Aatami ja Eeva tms.
Raamattu on ihmisen kirjoittama ja lisäksi on pystytty todistamaan, että ihminen on kehittynyt apinasta. Miten tämän voi kieltää ja uskoa johonkin paratiisiin ja käärmeeseen ym.
Ei meidän kaikkien usko ole noin kirjaimellista. Itse olen akateemisen luonnontieteellisen koulutuksen saanut uskova kristitty.
Ei minulla ole mitään esim. alkuräjähdys- tai evoluutioteorioita vastaan. En näe Raamattua luonnontieteen oppikirjana, enkä myöskään kirjaimellisena selityksenä siitä mitä on historiassa tapahtunut vaan enemmänkin ne tapahtumat on symbolisia kuvauksia ihmiskunnassa tai ihmisyksilössä tapahtuneille tai tapahtuville sielun tason tapahtumille.
Esim. siitä paratiisi ja käärme-asiasta ajattelen, että paratiisi oli aika jolloin ihminen oli muiden eläinten tapaan luontaisessa vaisto-ohjauksessa ja näin mikään organisoitu, suurimittainen pahuus tai esim. ympäristön tuho oli mahdotonta. Kyllä eläimetkin tappelevat, mutta ne eivät järjestä suursotia, eivätkä pysty organisoimaan niin tehokasta luonnonvarojen hyväksikäyttöjärjestelmää että ympäristö laajasti kärsisi. Syntiinlankeemuksen ajattelen olevan sitä, kun ihmiselle alkoi kehittyä henkisissä piireissä usein egoksi kutsuttu itsetiedostava minä, ja yhteys vaistoihin ja tietynlaiseen lapsenkaltaiseen, luontaiseen hetkessä elämisen rauhaan katosi. Näen myös että syntiinlankeemus oli haitoistaan huolimatta tarkoituksellinen ja hyvä vaihe, sillä tosiaan, ilman tätä kehitystä meillä ei olisi myös tiedettä eikä teknologiaa vaan eläisimme vieläkin luolissa, ilman esim. lääketieteen apua.
Ensimmäistä kertaa joku selittää minulle järkevästi raamattua. Tästä on hyvä jatkaa.
Minusta tuo oli tarkoitushakuista itsensä pettämistä. koitetaan valehdella (itselle) ristiriitoja oman uskomuksen perustelemiseksi muka älykkäästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maxwell kirjoitti:
Sä oot niitä joiden on pakko saada se viimeinen sana, ihan sama kuinka typerä? Lopetetaanko vai kerrotko tarkemmin missä Craig on niin väärässä? Kosmologia argumentin perusteella entinen ateismin ’evankelista’ Anthony Flew tuli uskoon.
Premisseissä, teesissä ja johtopäätöksessä.
”Kaikella, joka alkaa olla olemassa, on syy olemassaololleen.”
Tämä ei pidä paikkaansa, sen voimme todeta alkeishiukkasia tutkimalla. Hiukkasia syntyy ja katoaa jatkuvasti spontaanisti ja satunnaisesti.
Myös väitteen toinen väännös ”ei mistään ei voi tulla jotain” on yhtälailla tarkempaa tutkiskelua kestämätön. Meillä ei ole mitään ”ei mitään” jonka ominaisuuksia voisimme tutkia emmekä tiedä tilasta ennen tämän maailmankaikkeutemme alkua yhtään mitään.
Alkeishiukkaset eivät synny "ei-mistään", vaan ne syntyvät tyhjiössä, silloin kun jotain on jo olemassa. Jos on olemassa lainalaisuus, joka synnyttää niitä, eivät ne silloin synny olemattomuudesta.
Tiedämme, mitä ominaisuuksia "ei-millään" on järkemme perusteella. Kun ei ole olemassa mitään, ei silloin ole mitään, mikä voisi aiheuttaa jotain. Tämän päättelyn perusteella voimme tietää, ettei olemattomuudesta voi tulla mitään.
Vierailija kirjoitti:
”Universumi alkoi olla olemassa.”
Ehkä alkoi, ehkä ei. Meidän mitattavissa olevassa maailmankaikkeudessa ei ole mitään sellaista jolloin universumia ei ole ollut olemassa, joten meidän ja tieteen näkökulmasta universumi ei ole alkanut olla olemassa vaan ”universumiton” tila on määritelmätön.
Nykytieteen käsityksen universumilla oli alku. Sanoit itsekin, että ehkä alkoi, eli et kumonnut premissiä.
Vierailija kirjoitti:
”Siispä universumilla on syy olemassaololleen.”
Kyllä. Nimittäin Suuri Spagettihirviö. Vai Sotkan munako se on?
Vaikka universumin olemassaololle olisi jokin syy, ei mikään anna ymmärtää tai millään tapaa anna ymmärtää että se syy olisi kristinuskon (tai minkään muunkaan uskonnon) jumala.
Game, set and match!
Johtopäätöksen myönsit myös. Spagettihirviö ja sotkan muna eivät kuitenkaan ole uskottavia selityksiä, koska ne ovat aineellisia asioita. Aineeton Henki sen sijaan kuulostaa uskottavalta syyltä universumille.
Edellä osoitin, ettet onnistunut kumoamaan premissejä. Kosmologinen argumentti pätee siis edelleen.
Hyvä on. Näkymätön vaaleanpunainen unikorni oksensi maailmankaikkeuden krapulassaan syötyään käyneitä jumalallisia jumalallisesta omenapuusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo ihmisen kehittyminen apinasta tuo kyllä aina hymyn huulille :) Kertokaas miksi yhtäkkiä se kehitys vaan loppui eikä enää syntynyt apinoita vaan karvattomia ihmisiä? Miksei enää synny apinaihmisiä? Mihin ne karvat yhtäkkiä hävisi ja miksei ihminen enää aikoihin ole muuttunut vaan yhtäkkiä evoluutio vaan loppui ja tässä sitä nyt oltu jo hyvä tovi muuttumattomina.
Jos jokin on uskontoa niin evoluutio. Tiede EI ole pystynyt kokeellisesti todistamaan evoluutiota vaan kaikki perustuu uskomuksiin ja kuvitelmiin joita tehty parin luupalan perusteella - ja jolla Paholainen sumuttaa ihmiset uskomaan ettei Jumalaa ole olemassa. Koittakaapa haudata vaikka koiranne, hevosenne tai mummunne maahan ja kaivakaa 1000 vuotta myöhemmin esiin niin tajuatte että luista ei ole mitään jäljellä. TÄMÄ on tieteellinen fakta. Mysteerisesti joidenkin erikoisluut on säilyneet muka miljoonia vuosia, ei hyvää päivää hei. Koko maapallo ei ole 6000 vuotta vanhempi.
Ihmiset on olevinaan niin fiksuja ja sitten suu vaahdossa selittävät näitä apinasta kehittymisiä, voi hyvänen aika :D
-Syntyy, yhä edelleen syntyy apinoita päivittäin.
-Karvattomia ihmisiä syntyy äärimmäisen harvoin.
-eivät ne ole mihinkään hävinnyt, eikä yhtäkkiä edes ohentunut ja vaalenneet vaan hitaasti ajan kuluessa
-Ei evoluutio ole mihinkään loppunut, vaan jatkuu yhä edelleen, ei edes ihmisen kohdalla, Nykyinen ihminen on hyvin erilainen kuin esim vain 1500 luvun ihminen.
-Onpas pystynyt
Loppu oli jo sellasta oksennusta että oksat pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vieläkään saanut vastauksia, että jos on jumala, miksi hän on sallinut ja sallii tämän kaiken kidutuksen, julmuuden ja väkivallan maailmassa. Tommonen jumala ei ole mun uskoni arvoinen. Tähän vielä vahvistuksena se että muinaiset ukkelit ovat kirjoittaneet raamatun pönkittääkseen omaa valtaansa, ja ilmeisen hyvin ovat onnistueetkin.
Joskus uskossa Jeesukseen eläviä koetellaan, siis heidän uskoaan. Vain sen verran mitä ihminen kestää ja palkinto on moninkertainen! Jumala ei näitä kidutuksia tee vaan Paholaisella on oma valtansa tässä maailmassa, itse asiassa hän on tämän maailman jumala.
Ihmiset jotka pilkkaavat Jumalaa ja kieltävät Jeesuksen Hänen poikanaan, ovat Paholaisen omia. Paholainen tuo onnettomuutta elämään monin tavoin. Vai auttaisitko itse jatkuvasti ihmistä joka pilkkaa sinua ja tapettua lastasi? Tuskinpa vain.
Jos kerran ihmiset on tarkoitettu "nauttimaan elämästä" ja tekemään mitä huvittaa niin miten selitätte tämän jatkuvasti lisääntyvän masennuksen ja mielenterveysongelmat? Ja väkivallan jatkuvan lisääntymisen! Eikö ihmisten pitäisi kaikessa kaikkivoipaisuudessaan nyt olla onnellisimmillaan kun mitkään keskiaikaiset uskonsäännöt ei päde heihin enää? Kaikki yhtä suurta alkoholijuhlaa, homostelua, aikuisviihdettä ja muuta ihanaa joka tuo onnen. Vai tuoko kuitenkaan? Näitä asioita olisi hyvä ihmetellä. Ettei vain kuitenkin raamattu olisi oikeassa tästäkin aikaudesta, eli lopunajoista. Se kirja kertoo että ihmiset tulevat ihan hulluiksi ja kaikkialla murhataan, raiskataan, ryypätään ja irstaillaan koska ihmiset on hylänneet Jumalan ja ottaneet vastaan Paholaisen. JOMPI KUMPI ON AINA VALITTAVA.
Ihmisiä ei ole tarkoitettu yhtään mihinkään, ihmisiä vain on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 16:27"]
Koska en näe.Koska et näe, ok. Mutta jos näkisit, ei se enää olisi uskoa. Toiseksi, miksi Jumalan pitäisi lähtökohtaisesti olla näkyvä? Raamatun mukaan kaikki näkyvä on luotua, mutta Jumala, joka on Henki, on näkymätön. Hänessä ei ole mitään luotua. Ihminen taas luotiin Jumalan (joka itse on siis henki) kuvaksi.
Miten ihminen voi olla Jumalan kuva jos Jumala on henki.
Siten, että ihminenkin pohjimmiltaan on henki, sielu. Tämä tomumaja on vain kulkuneuvo tämän ajan ja paikan ulottuvuuden kokemiseksi, ei ihmisen ydinolemus. Siksi siitä kuolemanjälkeisestäkin uskovat niin huolehtivat, että uskovat ettei ruumis niinkään ole se oleellinen juttu ihmisessä tai se mitä sille käy, vaan se mikä on ikuista.
Ja tälle lätinälle sinulla ei ole mitään perusteita. Mitään tuollaista ei ole. Ihminen on eläin siinä missä mikä tahansa muukin eläin. Kuoleman jälkeen yksilölle ei ole enää mitään ja maailma jatkaa olemistaan kuten ennenkin. Yksilön kannalta ei ole mitään ikuista. Ei ole olemassa mitään "suurempaa tarkoitusta". Ehkäpä tämä on joillekin liian ahdistavaa, ja tätä ahdistusta lieventämään keksitään kaikenmailman satuja.
Ei ole mitään sellaisia perusteita, joita sinä pitäisit järkevinä, koska ne eivät ole järjen tason tai materian tason perusteita. En usko että sellaisia koskaan löydetään, esim. tieteellisiä todisteita sielun tai hengen olemassaolosta.
Miksi itse sitten kuitenkin uskon Jumalaan ja esim. sieluun, silti vaikka minulla on luonnontieteellinen koulutuskin? Oman subjektiivisen kokemukseni takia. Jo lapsena koin kaikessa jonkinlaisen pyhyyden ytimen, muodon ydinolemuksena, silti vaikka kotini oli agnostinen ja jopa uskontovihamielinen (opin aika pian pitämään nämä ajatukseni Jumalasta jokaisessa ruohossa jne omana tietonani, koska sellaisen kertomisesta tuli äidiltä kiukkuinen kivahdus että kuka sinulle on tuollaista höpinää mennyt opettamaan). Minusta on myös aina tuntunut että olen ollut ennen syntymääni ja valinnut tämän muodon jossa nyt olen, tämän kokemuksen ihmisenä, ajan ja paikan ja perheen johon synnyin.
Ahdistus ei ole koskaan ollut syynä ainakaan omaan uskovaisuuteeni, koska tosiaan koin hengen läsnäoloa kaikessa jo ennen kuin olin riittävän vanha kokemaan ahdistusta ajallisen katoavaisuudesta.
Maxwell kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et usko lentävään spagettihirviöön.
Tässä näemme loistavan esimerkin uusateismin ajattelusta. Mitä jos toisit jotain ihan oikeita loogisia argumentteja pöytään etkä heitä kuluneita möläytyksiä missä ei ole mitään järkeä. Laiskaa.
Uskon, että jumala on olemassa.
Uskon, että lentävä spagettihirviö on olemassa.
Toisen lauseista ajatellaan olevan mielenterveyden sairaus ja toinen on jostain syystä edelleen suht yleisesti hyväksyttyä. Luuleeko joku oikeasti, että ihmiset tulevaisuudessa uskovat johonkin hömpänpömppään? Tulevaisuuden opinahjoissa nuorille opetetaan asioita uskonnoista osana ihmiskunnan historiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vieläkään saanut vastauksia, että jos on jumala, miksi hän on sallinut ja sallii tämän kaiken kidutuksen, julmuuden ja väkivallan maailmassa. Tommonen jumala ei ole mun uskoni arvoinen. Tähän vielä vahvistuksena se että muinaiset ukkelit ovat kirjoittaneet raamatun pönkittääkseen omaa valtaansa, ja ilmeisen hyvin ovat onnistueetkin.
Joskus uskossa Jeesukseen eläviä koetellaan, siis heidän uskoaan. Vain sen verran mitä ihminen kestää ja palkinto on moninkertainen! Jumala ei näitä kidutuksia tee vaan Paholaisella on oma valtansa tässä maailmassa, itse asiassa hän on tämän maailman jumala.
Ihmiset jotka pilkkaavat Jumalaa ja kieltävät Jeesuksen Hänen poikanaan, ovat Paholaisen omia. Paholainen tuo onnettomuutta elämään monin tavoin. Vai auttaisitko itse jatkuvasti ihmistä joka pilkkaa sinua ja tapettua lastasi? Tuskinpa vain.
Jos kerran ihmiset on tarkoitettu "nauttimaan elämästä" ja tekemään mitä huvittaa niin miten selitätte tämän jatkuvasti lisääntyvän masennuksen ja mielenterveysongelmat? Ja väkivallan jatkuvan lisääntymisen! Eikö ihmisten pitäisi kaikessa kaikkivoipaisuudessaan nyt olla onnellisimmillaan kun mitkään keskiaikaiset uskonsäännöt ei päde heihin enää? Kaikki yhtä suurta alkoholijuhlaa, homostelua, aikuisviihdettä ja muuta ihanaa joka tuo onnen. Vai tuoko kuitenkaan? Näitä asioita olisi hyvä ihmetellä. Ettei vain kuitenkin raamattu olisi oikeassa tästäkin aikaudesta, eli lopunajoista. Se kirja kertoo että ihmiset tulevat ihan hulluiksi ja kaikkialla murhataan, raiskataan, ryypätään ja irstaillaan koska ihmiset on hylänneet Jumalan ja ottaneet vastaan Paholaisen. JOMPI KUMPI ON AINA VALITTAVA.
Itse asiassa kaikenlainen väkivalta on maailmassa vähentynyt, köyhyys on laskenut rajusti (esim. 1990 43% ihmisistä eli alle 1,25 dollarilla päivässä, 2008 enää 22%, köyhyys on vähentynyt 50 vuodessa enemmän kuin edell. 500 vuoden aikana), lapsikuolleisuus on romahtanut 1900-luvun alusta, ja tässä vain muutama esimerkki.
Ihmisten moraali on korkeammalla kuin koskaan. Esimerkiksi keskiajalla yhteiskunta oli hyvin uskonnollista, mutta siitä huolimatta aika oli hyvin väkivaltainen ja julma, esim. "Englannissa keskiajalla murhakuoleman riski oli 50-kertainen nykyiseen nähden ja riski on laskenut systemaattisesti. Kaikissa tutkituissa länsimaissa on vastaava ilmiö."
"Henkirikokset, ryöstöt, murrot, autovarkaudet, ja monet muut rikokset ovat vähentyneet huomattavasti 1990- ja 2000-luvuilla, ainakin monessa länsimaassa. Vaimoihin kohdistuva väkivalta on vähentynyt jopa kolmella neljänneksellä vuodesta 1994."
"1900-luvun alusta asti älykkyys on noussut 0,3 yksikköä vuodessa. On todistettu, että älykkäämmät ihmiset ovat vähemmän väkivaltaisia ja tekevät enemmän yhteistyötä ja heidän asenteensa ovat enemmän klassisen liberaaleja."
Kun miettii menneisyyttä, uskonnon voimakkaasta merkityksestä huolimatta, nykyinen maailma olisi varmasti sen köyhän ja tavallisen rahvaan (joita oli suurin osa ihmisistä) mielestä kuin "paratiisi". Länsimaissa suurin osa ihmisistä elävät kuin menneen maailman säätyläiset. Ruokaa on saatavilla yllin kyllin, samoin vaatteita, peseytyminen on jokapäiväinen mahdollisuus, koulutus korkea-asteelle asti on lähes kaikkien ulottuvilla, on mahdollista omistaa auto, viihde-elektroniikkaa puhelimista tietokoneisiin, tietoa on saatavilla heti ja valtava määrä, voit harrastaa lähes mitä vain, sairauksiin saat hoidon, ja jos jäät ilman työtä, sinun ei tarvitse kuolla nälkään, tai varastaa hengissäpysymiseksi, vaan yhteiskunta auttaa siinäkin jos mahdollista.
Tässä vain muutamia esimerkkejä maailman olojen parantumisesta. Maailman olojen huononeminen on vain harha, koska ihmisellä on tapana kiinnittää huomiota vain epäkohtiin. Tuo harha on myös siksi, että epäkohdista uutisoidaan enemmän ja nopeammin, mitään ei enää oikeastaan vain "lakaista maton alle".
Tässä esim. lähdettä ja linkkiä, josta voi itse lukea lisää: http://liberalismi.net/wiki/Maailma_paranee
Vaikka miksihän edes vaivauduin vastaamaan, uskovainen kun ei muuta mielipidettään/uskomustaan asiasta...
Uskon Jumalaan mutta en kristilliseen jumalaan. Se mihin uskon ei ole mikään ihmismäinen "luoja" vaan enneminkin jonkinlainen voima universumissa kaiken takana. Ja tuo voima ei kyllä voisi vähempää välittää siitä rakentaako ihmiset sille kirkkoja ja kutsutaanko sitä maapallolla allahiksi vai jumalaksi. Oikeastaan sen voiman kannalta koko maapallon olemassaolo on melko yhdentekevää, onhan maapallo loppujenlopuksi vain kärpäsenkakan kokoinen tuhnu suuressa universumissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joku voi uskoa Raamatun satuja. Aatami ja Eeva tms.
Raamattu on ihmisen kirjoittama ja lisäksi on pystytty todistamaan, että ihminen on kehittynyt apinasta. Miten tämän voi kieltää ja uskoa johonkin paratiisiin ja käärmeeseen ym.
Ei meidän kaikkien usko ole noin kirjaimellista. Itse olen akateemisen luonnontieteellisen koulutuksen saanut uskova kristitty.
Ei minulla ole mitään esim. alkuräjähdys- tai evoluutioteorioita vastaan. En näe Raamattua luonnontieteen oppikirjana, enkä myöskään kirjaimellisena selityksenä siitä mitä on historiassa tapahtunut vaan enemmänkin ne tapahtumat on symbolisia kuvauksia ihmiskunnassa tai ihmisyksilössä tapahtuneille tai tapahtuville sielun tason tapahtumille.
Esim. siitä paratiisi ja käärme-asiasta ajattelen, että paratiisi oli aika jolloin ihminen oli muiden eläinten tapaan luontaisessa vaisto-ohjauksessa ja näin mikään organisoitu, suurimittainen pahuus tai esim. ympäristön tuho oli mahdotonta. Kyllä eläimetkin tappelevat, mutta ne eivät järjestä suursotia, eivätkä pysty organisoimaan niin tehokasta luonnonvarojen hyväksikäyttöjärjestelmää että ympäristö laajasti kärsisi. Syntiinlankeemuksen ajattelen olevan sitä, kun ihmiselle alkoi kehittyä henkisissä piireissä usein egoksi kutsuttu itsetiedostava minä, ja yhteys vaistoihin ja tietynlaiseen lapsenkaltaiseen, luontaiseen hetkessä elämisen rauhaan katosi. Näen myös että syntiinlankeemus oli haitoistaan huolimatta tarkoituksellinen ja hyvä vaihe, sillä tosiaan, ilman tätä kehitystä meillä ei olisi myös tiedettä eikä teknologiaa vaan eläisimme vieläkin luolissa, ilman esim. lääketieteen apua.
Ensimmäistä kertaa joku selittää minulle järkevästi raamattua. Tästä on hyvä jatkaa.
Minusta tuo oli tarkoitushakuista itsensä pettämistä. koitetaan valehdella (itselle) ristiriitoja oman uskomuksen perustelemiseksi muka älykkäästi.
Ymmärrän hyvin että moni ajattelee ajatuksistani noin, ja monelle uskovaisellekin olen harhaoppinen koska en usko kirjaimelliseen tulkintaan.
Mutta lyhyesti haluan selittää uskonnon funktiota itselleni, koska se selittää miksi ajattelen kuten ajattelen. Minulle uskonto ei ole sellainen asia, että pitää uskoa oikeaan oppiin jotta pääsee kuoleman jälkeen taivaaseen eikä joudu helvettiin. Uskonto on minulle työkalu, jolla pyritään "taivasten valtakuntaan tässä ja nyt", uudelleensyntymään, valaistumiseen tai miksi sitä nyt kutsuukin. Kuitenkin kokonaisvaltaiseen muutokseen jossa levottomasta ja itsekkäästä ihmisestä tulisi vähemmän egoistinen myös ihan psyykkisellä tasolla eikä pelkästään mystisen hengellisellä.
Koska näen asian näin, näen Raamatun ikään kuin karttana siitä, mikä ihmisessä on mennyt historian kuluessa vikaan, ja mitä sen korjaamiseksi voi tehdä. Egostamme tuli ylikehittynyt ja yksin mieltä hallitseva jossain kehityksemme vaiheessa, mutta uskon että on olemassa tapoja saavuttaa oikeastaan sen kautta korkeampi taso kuin koskaan: sellainen jossa meillä edelleen on kehityksen tuomat hyvät ominaisuudet, mutta pääsemme eroon liian egohallinnan aiheuttamista ongelmista kuten sisäinen levottomuus ja tyhjyys, taipumus liiallisiin haluihin ja himoihin eri asioihin jne. Nämä tavat ei Raamatussa useinkaan ole kovin erilaisia kuin muissa transformaatioon pyrkivissä uskonnoissa: suositellaan hetkessä elämistä, murehtimattomuutta, sisäisestä vastustuksesta luopumista, sisäistä hiljaisuutta jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 16:27"]
Koska en näe.Koska et näe, ok. Mutta jos näkisit, ei se enää olisi uskoa. Toiseksi, miksi Jumalan pitäisi lähtökohtaisesti olla näkyvä? Raamatun mukaan kaikki näkyvä on luotua, mutta Jumala, joka on Henki, on näkymätön. Hänessä ei ole mitään luotua. Ihminen taas luotiin Jumalan (joka itse on siis henki) kuvaksi.
Miten ihminen voi olla Jumalan kuva jos Jumala on henki.
Siten, että ihminenkin pohjimmiltaan on henki, sielu. Tämä tomumaja on vain kulkuneuvo tämän ajan ja paikan ulottuvuuden kokemiseksi, ei ihmisen ydinolemus. Siksi siitä kuolemanjälkeisestäkin uskovat niin huolehtivat, että uskovat ettei ruumis niinkään ole se oleellinen juttu ihmisessä tai se mitä sille käy, vaan se mikä on ikuista.
Ja tälle lätinälle sinulla ei ole mitään perusteita. Mitään tuollaista ei ole. Ihminen on eläin siinä missä mikä tahansa muukin eläin. Kuoleman jälkeen yksilölle ei ole enää mitään ja maailma jatkaa olemistaan kuten ennenkin. Yksilön kannalta ei ole mitään ikuista. Ei ole olemassa mitään "suurempaa tarkoitusta". Ehkäpä tämä on joillekin liian ahdistavaa, ja tätä ahdistusta lieventämään keksitään kaikenmailman satuja.
Ei ole mitään sellaisia perusteita, joita sinä pitäisit järkevinä, koska ne eivät ole järjen tason tai materian tason perusteita. En usko että sellaisia koskaan löydetään, esim. tieteellisiä todisteita sielun tai hengen olemassaolosta.
Miksi itse sitten kuitenkin uskon Jumalaan ja esim. sieluun, silti vaikka minulla on luonnontieteellinen koulutuskin? Oman subjektiivisen kokemukseni takia. Jo lapsena koin kaikessa jonkinlaisen pyhyyden ytimen, muodon ydinolemuksena, silti vaikka kotini oli agnostinen ja jopa uskontovihamielinen (opin aika pian pitämään nämä ajatukseni Jumalasta jokaisessa ruohossa jne omana tietonani, koska sellaisen kertomisesta tuli äidiltä kiukkuinen kivahdus että kuka sinulle on tuollaista höpinää mennyt opettamaan). Minusta on myös aina tuntunut että olen ollut ennen syntymääni ja valinnut tämän muodon jossa nyt olen, tämän kokemuksen ihmisenä, ajan ja paikan ja perheen johon synnyin.
Ahdistus ei ole koskaan ollut syynä ainakaan omaan uskovaisuuteeni, koska tosiaan koin hengen läsnäoloa kaikessa jo ennen kuin olin riittävän vanha kokemaan ahdistusta ajallisen katoavaisuudesta.
Sinun subjektiivinen kokemuksesi = totuus? Jos et kirjoittaisi tässä uskonnosta, olisit jo laitoksella hoidettavana. Jos minun subjektiivinen kokemukseni on, että hopeavesi edistää terveyttä, niin onko se totuus?
Uskonto = uskoa vanhojen huru-ukkojen puheisiin, jotka on kerrottu viinispäissään toiselle huru-ukolle, joka on kirjoittanut sen krapulassa kiveen, jonka joku on parisataa vuotta myöhemmin tulkinnut "pyhäksi" tekstiksi. Siihen vielä päälle joku myyttinen ituhippu, joka oli jumalan poika, niin soppa on valmis.
Siis ihan hölynpölyä koko homma. Uskon imurikauppiastakin enemmän kuin näitä herranmiehiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskonnot ovat aiheuttaneet niin silmittömiä verenvuodatuksia tässä maailmassa, että se itsessään riittää minulle syyksi olla uskomatta mihinkään jumaliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 16:27"]
Koska en näe.Koska et näe, ok. Mutta jos näkisit, ei se enää olisi uskoa. Toiseksi, miksi Jumalan pitäisi lähtökohtaisesti olla näkyvä? Raamatun mukaan kaikki näkyvä on luotua, mutta Jumala, joka on Henki, on näkymätön. Hänessä ei ole mitään luotua. Ihminen taas luotiin Jumalan (joka itse on siis henki) kuvaksi.
Miten ihminen voi olla Jumalan kuva jos Jumala on henki.
Siten, että ihminenkin pohjimmiltaan on henki, sielu. Tämä tomumaja on vain kulkuneuvo tämän ajan ja paikan ulottuvuuden kokemiseksi, ei ihmisen ydinolemus. Siksi siitä kuolemanjälkeisestäkin uskovat niin huolehtivat, että uskovat ettei ruumis niinkään ole se oleellinen juttu ihmisessä tai se mitä sille käy, vaan se mikä on ikuista.
Ja tälle lätinälle sinulla ei ole mitään perusteita. Mitään tuollaista ei ole. Ihminen on eläin siinä missä mikä tahansa muukin eläin. Kuoleman jälkeen yksilölle ei ole enää mitään ja maailma jatkaa olemistaan kuten ennenkin. Yksilön kannalta ei ole mitään ikuista. Ei ole olemassa mitään "suurempaa tarkoitusta". Ehkäpä tämä on joillekin liian ahdistavaa, ja tätä ahdistusta lieventämään keksitään kaikenmailman satuja.
Ei ole mitään sellaisia perusteita, joita sinä pitäisit järkevinä, koska ne eivät ole järjen tason tai materian tason perusteita. En usko että sellaisia koskaan löydetään, esim. tieteellisiä todisteita sielun tai hengen olemassaolosta.
Miksi itse sitten kuitenkin uskon Jumalaan ja esim. sieluun, silti vaikka minulla on luonnontieteellinen koulutuskin? Oman subjektiivisen kokemukseni takia. Jo lapsena koin kaikessa jonkinlaisen pyhyyden ytimen, muodon ydinolemuksena, silti vaikka kotini oli agnostinen ja jopa uskontovihamielinen (opin aika pian pitämään nämä ajatukseni Jumalasta jokaisessa ruohossa jne omana tietonani, koska sellaisen kertomisesta tuli äidiltä kiukkuinen kivahdus että kuka sinulle on tuollaista höpinää mennyt opettamaan). Minusta on myös aina tuntunut että olen ollut ennen syntymääni ja valinnut tämän muodon jossa nyt olen, tämän kokemuksen ihmisenä, ajan ja paikan ja perheen johon synnyin.
Ahdistus ei ole koskaan ollut syynä ainakaan omaan uskovaisuuteeni, koska tosiaan koin hengen läsnäoloa kaikessa jo ennen kuin olin riittävän vanha kokemaan ahdistusta ajallisen katoavaisuudesta.
Harhainen mielesi ei todista jumaluuden olemassaolosta.
Maxwell kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maxwell kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maxwell kirjoitti:
Premisseiltään väärä? Kenen mielestä? Sun?
Todellisuuden mielestä.
Vau.
Sellaisia ne faktat ovat. Vaikuttavia.
Sä oot niitä joiden on pakko saada se viimeinen sana, ihan sama kuinka typerä? Lopetetaanko vai kerrotko tarkemmin missä Craig on niin väärässä? Kosmologia argumentin perusteella entinen ateismin ’evankelista’ Anthony Flew tuli uskoon.
Mitä sitten, että tuli uskoon? Onko siis uskon menetys todiste jumalan olomassaolemattomuudesta?
t.eri
Voi rakkaat ihmiset :( Tässä sen näkee mitä raamattu sanoo. Tie taivaaseen on kapea ja harvat sinne löytävät. Suurin osa valitsee tuhon ja kitumisen. Järkyttävää mutta minkäs teet.
Vierailija kirjoitti:
Tuo ihmisen kehittyminen apinasta tuo kyllä aina hymyn huulille :) Kertokaas miksi yhtäkkiä se kehitys vaan loppui eikä enää syntynyt apinoita vaan karvattomia ihmisiä? Miksei enää synny apinaihmisiä? Mihin ne karvat yhtäkkiä hävisi ja miksei ihminen enää aikoihin ole muuttunut vaan yhtäkkiä evoluutio vaan loppui ja tässä sitä nyt oltu jo hyvä tovi muuttumattomina.
Jos jokin on uskontoa niin evoluutio. Tiede EI ole pystynyt kokeellisesti todistamaan evoluutiota vaan kaikki perustuu uskomuksiin ja kuvitelmiin joita tehty parin luupalan perusteella - ja jolla Paholainen sumuttaa ihmiset uskomaan ettei Jumalaa ole olemassa. Koittakaapa haudata vaikka koiranne, hevosenne tai mummunne maahan ja kaivakaa 1000 vuotta myöhemmin esiin niin tajuatte että luista ei ole mitään jäljellä. TÄMÄ on tieteellinen fakta. Mysteerisesti joidenkin erikoisluut on säilyneet muka miljoonia vuosia, ei hyvää päivää hei. Koko maapallo ei ole 6000 vuotta vanhempi.
Ihmiset on olevinaan niin fiksuja ja sitten suu vaahdossa selittävät näitä apinasta kehittymisiä, voi hyvänen aika :D
*Huutonaurua* Perustuuko mielipiteesi evoluution loppumisesta siihen, että et ole omana elinaikanasi (20-40 v?) nähnyt mitään siihen viittaavaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten joku voi uskoa Raamatun satuja. Aatami ja Eeva tms.
Raamattu on ihmisen kirjoittama ja lisäksi on pystytty todistamaan, että ihminen on kehittynyt apinasta. Miten tämän voi kieltää ja uskoa johonkin paratiisiin ja käärmeeseen ym.
Ei meidän kaikkien usko ole noin kirjaimellista. Itse olen akateemisen luonnontieteellisen koulutuksen saanut uskova kristitty.
Ei minulla ole mitään esim. alkuräjähdys- tai evoluutioteorioita vastaan. En näe Raamattua luonnontieteen oppikirjana, enkä myöskään kirjaimellisena selityksenä siitä mitä on historiassa tapahtunut vaan enemmänkin ne tapahtumat on symbolisia kuvauksia ihmiskunnassa tai ihmisyksilössä tapahtuneille tai tapahtuville sielun tason tapahtumille.
Esim. siitä paratiisi ja käärme-asiasta ajattelen, että paratiisi oli aika jolloin ihminen oli muiden eläinten tapaan luontaisessa vaisto-ohjauksessa ja näin mikään organisoitu, suurimittainen pahuus tai esim. ympäristön tuho oli mahdotonta. Kyllä eläimetkin tappelevat, mutta ne eivät järjestä suursotia, eivätkä pysty organisoimaan niin tehokasta luonnonvarojen hyväksikäyttöjärjestelmää että ympäristö laajasti kärsisi. Syntiinlankeemuksen ajattelen olevan sitä, kun ihmiselle alkoi kehittyä henkisissä piireissä usein egoksi kutsuttu itsetiedostava minä, ja yhteys vaistoihin ja tietynlaiseen lapsenkaltaiseen, luontaiseen hetkessä elämisen rauhaan katosi. Näen myös että syntiinlankeemus oli haitoistaan huolimatta tarkoituksellinen ja hyvä vaihe, sillä tosiaan, ilman tätä kehitystä meillä ei olisi myös tiedettä eikä teknologiaa vaan eläisimme vieläkin luolissa, ilman esim. lääketieteen apua.
Ensimmäistä kertaa joku selittää minulle järkevästi raamattua. Tästä on hyvä jatkaa.
Minusta tuo oli tarkoitushakuista itsensä pettämistä. koitetaan valehdella (itselle) ristiriitoja oman uskomuksen perustelemiseksi muka älykkäästi.
Ymmärrän hyvin että moni ajattelee ajatuksistani noin, ja monelle uskovaisellekin olen harhaoppinen koska en usko kirjaimelliseen tulkintaan.
Mutta lyhyesti haluan selittää uskonnon funktiota itselleni, koska se selittää miksi ajattelen kuten ajattelen. Minulle uskonto ei ole sellainen asia, että pitää uskoa oikeaan oppiin jotta pääsee kuoleman jälkeen taivaaseen eikä joudu helvettiin. Uskonto on minulle työkalu, jolla pyritään "taivasten valtakuntaan tässä ja nyt", uudelleensyntymään, valaistumiseen tai miksi sitä nyt kutsuukin. Kuitenkin kokonaisvaltaiseen muutokseen jossa levottomasta ja itsekkäästä ihmisestä tulisi vähemmän egoistinen myös ihan psyykkisellä tasolla eikä pelkästään mystisen hengellisellä.
Koska näen asian näin, näen Raamatun ikään kuin karttana siitä, mikä ihmisessä on mennyt historian kuluessa vikaan, ja mitä sen korjaamiseksi voi tehdä. Egostamme tuli ylikehittynyt ja yksin mieltä hallitseva jossain kehityksemme vaiheessa, mutta uskon että on olemassa tapoja saavuttaa oikeastaan sen kautta korkeampi taso kuin koskaan: sellainen jossa meillä edelleen on kehityksen tuomat hyvät ominaisuudet, mutta pääsemme eroon liian egohallinnan aiheuttamista ongelmista kuten sisäinen levottomuus ja tyhjyys, taipumus liiallisiin haluihin ja himoihin eri asioihin jne. Nämä tavat ei Raamatussa useinkaan ole kovin erilaisia kuin muissa transformaatioon pyrkivissä uskonnoissa: suositellaan hetkessä elämistä, murehtimattomuutta, sisäisestä vastustuksesta luopumista, sisäistä hiljaisuutta jne.
Minä en usko, enkä sitä kautta tavoittele uudelleensyntymää tai mitään muutakaan.
Sen sijaan pyrin olemaan joka päivä vähän parempi ihminen, kuin edellisenä päivänä. Ystävällisempi, rauhallisempi, lempeämpi, ymmärtäväisempi.
En tarvitse raamattua tähän millään tavalla. Todellinen muutos tulee aina sisältä, sinusta itsestäsi. Ei jonkun uskonnollisen ryhmän satoja vuosia sitten kirjoittamasta kirjasta.
Tässä hyvä esimerkki siitä mitä tapahtuu, kun sosiaalinen media on avoin kaikille tasapuolisesti.