Olenko karu tuleva mummo, koska...

Surullista luettavaa. Meillä kaikki isovanhemmat pyytävät lapsia luokseen. Ja me viemme heitä isovanhemmille, koska mielestämme lapsilla on oikeus sukulaisiinsa (jos sukulaisetkin sitä haluavat). Kyse ei ole siitä, ettemme me vanhemmat halua olla lastemme kanssa. Kyse ei ole hoitamisesta vaan ihmissuhteista. Meidän suvuissamme pieniäkään lapsia ei pidetä ensisijaisesti vain hoidettavana tapauksina vaan kokonaisina ihmisinä, joiden kanssa on ihanaa viettää aikaa.

"Siis nykyvanhemmat tarvitsee lapsiaan kasvattamaan päiväkodin ja isovanhemmat? Itse ei tarvitse tehdä muuta kuin naida napsaista, synnyttää ja sen jälkeen hoito- ja kasvatusvastuu on muilla?

Isovanhempien vastuu lapsenlapsista kuului aikaan ennen subjektiivista päivähoito-oikeutta, jolloin vanhempien työssäkäynti mahdollistui sillä, että vanhukset hoiti lapsenlapset. Nyt tuo hoiva on ulkoistettu, mutta yhä edelleen oletetaan, että isovanhemmilla on vastuu - eli vanhempien oma  vastuu on kutistunut minimaaliseksi! Eikö voitaisi ajatella niin, että jos lapsi on päivähoidossa, niin hänelle tekee ihan hyvää joskus tavata niitä vanhempiaankin eikä olla mummolassa?"

Tämä kirjoittelija provoilee ja nauraa partoihinsa, kun muut palstalla hiiltyvät. Jatkaa koko illan, ei kannata vastailla

No mun miehen äiti sanoi aikoinaan että turha tulla multa kyselemään lastenhoitopaikkaa.. Vastasin vaan siihen että en olis sulta kysynytkään.. :D Eikä olla kyllä kauheasti tekemisissäkään. Oma äitikin sanoi joskus että hoidat lapsesi itse ja niin olen tehnytkin... On ne kyllä välillä omalla äidillä jos äiti tarjoaa hoitoapua

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 19:49"]

Oma äitini tuli mummoksi 39-vuotiaana. Työelämässä oleva ihminen, oma aika jo muutenkin kortilla ja yksityisyrittäjä. Oli alusta alkaen selvää, ettei hoitoapua paljoa tule olemaan. Kovasti aina toitottaa, että kun eläkkeelle pääsee, niin on aikaa kehittää suhdetta lapsiin. Se olisi mielestäni pitänyt rakentaa jo vähän aiemmin. Tuskin kolmekymppisiä lapsenlapsia enään kauheasti sitten kiinnostaa. Voi olla jo omia lapsia ja luultavasti omat kuviot.. Toivottavasti itsellä on vähän enemmän aikaa olla apuna..

[/quote] Kukas hänet teki mummoksi 39 vuotiaana? Ymmärrän hyvin, että ei ole pystynyt auttamaan. Rivien välistä  luen nyt pientä arvostelua äitisi suuntaan; hänen olisi pitänyt tehdä enemmän?? Entäs, jos hän olisi tullut mummoksi 10 v myöhemmin? Kenellä olikaan  kiire hankkia lapsia?

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:06"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:29"]

Älä ainakaan sairastu ja odota lapsia tai lapsenlapsia sinua hyysäämään. Miksi et voisi vaikka kerran kuussa tarjota hoitoapua ja viettää aikaa lastenlasten kanssa ilman heidän vanhempiaan? Omat vanhempani ovat jo kuolleet ja miehen vanhemmat eivät asu Suomessa, joten itse hoidamme katraamme, vaikka välillä sitä toivoisi pientä lepotaukoa. Itseäni myös surettaa, ettei lapseni koskaan saaneet tutustua toisiin isovanhempiinsa. Suhde jää ulkomailla asuviin isovanhempiin ohueksi, joten lapset kasvavat ilman isovanhempien tukea ja kunnollista sukuyhteyttä.

[/quote] Jos ne lapset on päivät päiväkodissa ja kerran kuussa viikonlopun mummolassa, niin aika ohueksi jää se yhteys omiin vanhempiinkin! Vielä muutama vuosikymmen sitten mummolassa kävi koko perhe, nyt sinne tungetaan lapset, kun vanhemmat haluaa omaa aikaa.

Meille lapsenlapset eivät tule koskaan hoitoon! Sen sijaan lapsen koko perheen kera ovat tervetulleita koska tahansa, tai vaikka miniä lasten kanssa. Mutta mikään hotelli tai hoitopaikka mummola ei ole. Vartti sitten lähti tytär perheineen viikonlopunvietosta, joten ei tämä mikään huono systeemi ole, että kolme sukupolvea osaa olla yhdessä.
[/quote]
Missä kohtaa kirjoitin, että on vietävä lapset mummolaan koko viikonlopuksi hoitoon? Jos välimatka ei ole pitkä, niin isovanhemmat voisivat tulla lapsensa kotiin esim. lauantai iltapäiväksi ja vanhemmat kävisivät yhdessä syömässä tai harrastamassa. Teillä on ihan kiva systeemi ja varmasti tyttären akut latautuvat, koska tuskin kuitenkaan kieltäydyt viettämästä aikaa lapsenlapsien kanssa?

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:26"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:21"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:02"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:58"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:54"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:48"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:42"]Musta tulee myös tuollainen Mummi. Mä haluan eläkkeellä esim asua talvet ulkomailla jne. Oon nyt eläny 15v mun lapsille ja ainakin vielä 13 v edessä ennen pienimpien täysi-ikäisyyttä. Kait minäkin saan joskus nauttia elämästä!!!!! [/quote] Et siis nauti elämästäsi lastesi kanssa? Todella sääli... [/quote] en ole niin sanonut. Mutta haluan myös elää omaakin elämää sitten joskus. Olen ollut koti-äiti nyt 15v ja edelleen jatkan. Haluaisin harrastaa, tavata ystäviä jne. Niitä en nyt pysty tekemään. Onko väärin saada ottaa itsensäkin huomioon kun omat lapset lähtee kotoa?! Ilmeisesti on! [/quote] Miksi ihmeessä et voi harrastaa ja tavata ystäviäsi, ottaa itsesi huomioon, kun sinulla on lapsia? [/quote] kaikilla ei ole sellaiseen mahdollisuutta, oisko se?! Vai meinaatko että kun mieheni tekee 16-18 tuntisia päiviä että lähden ovesta ja sanon jatka tästä. En todellakaan!!

[/quote]

No siis minkä ikäisiä nää sun lapset on ja kuinka hemmetin monta niitä oikein on, jos jo 15 vuotta olet ollut kotiäitinä? Etkä edelleenkään saa yhtään aikaa itsellesi, et ehdi harrastaa mitään, etkä tavata ystäviäsi.

Tietty, jos olette pusertaneet maailman lapsen per vuosi, on aika kusinen paikka ja sitten ymmärrän sua, koska todennäköisesti kuulutte yhteen tiettyyn lahkoon ja myös mummina sinulla on sitten tyyliin 100 lastenlasta. Minäkin sanoutuisin irti moisesta.

Mutta jos olette ns. normaali perhe, eikö ne lapset köy koulua? Miksi paapot niitä? Odotatko kädet ristissä kotona niiden tulevan koulusta, jotta voit valmistaa välipalaa?

Ei vaan, sulla taitaa olla vauva sylissa ja uusi tulossa...
[/quote] siivoan kodin, laitan ruuat, odotan koulusta välipalan kanssa jne. Meillä 4 lasta ja yhtä vielä yritämme. Ei se lapsiluku kaikkea kerro. Meillä myös erityislapsia.
[/quote]
Tilanne tämä, että ukko koko ajan duunissa, äidillä ei yhtään omaa aikaa IKINÄ 15 vuoteen ja äiti leikkii marttyyria sekä osa lapsista erityistapauksia ja siltikin pakko saada vielä yksi lapsi. Kannattaisiko katsoa peiliin ja miettiä riittävätkö rahkeet... Sitä paitsi voihan se olla niinkin, että elä niin kauan, että lapset ovat omillansa ja jää se nauttiminen kokonaan kokematta!

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 20:02"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 19:49"]

Oma äitini tuli mummoksi 39-vuotiaana. Työelämässä oleva ihminen, oma aika jo muutenkin kortilla ja yksityisyrittäjä. Oli alusta alkaen selvää, ettei hoitoapua paljoa tule olemaan. Kovasti aina toitottaa, että kun eläkkeelle pääsee, niin on aikaa kehittää suhdetta lapsiin. Se olisi mielestäni pitänyt rakentaa jo vähän aiemmin. Tuskin kolmekymppisiä lapsenlapsia enään kauheasti sitten kiinnostaa. Voi olla jo omia lapsia ja luultavasti omat kuviot.. Toivottavasti itsellä on vähän enemmän aikaa olla apuna..

[/quote] Kukas hänet teki mummoksi 39 vuotiaana? Ymmärrän hyvin, että ei ole pystynyt auttamaan. Rivien välistä  luen nyt pientä arvostelua äitisi suuntaan; hänen olisi pitänyt tehdä enemmän?? Entäs, jos hän olisi tullut mummoksi 10 v myöhemmin? Kenellä olikaan  kiire hankkia lapsia?

[/quote]

Tuskinpa (tai toivottavasti ainakaan ei) kukaan tee lapsia sen mukaan miten omat vanhemmat tulevat osallistumaan. Hyvin luultavasti 39-vuotias mummo on saanut omat lapsensakin nuorena itsekin, joten ei sen puoleen...

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:42"]

Musta tulee myös tuollainen Mummi. Mä haluan eläkkeellä esim asua talvet ulkomailla jne. Oon nyt eläny 15v mun lapsille ja ainakin vielä 13 v edessä ennen pienimpien täysi-ikäisyyttä. Kait minäkin saan joskus nauttia elämästä!!!!!

[/quote]

Miksi sulla on noin helvetisti lapsia, jos et kerran nauti heidän kanssaan elämisestä?

Mä en kyllä tajua tätä ketjua, mutta ei mun varmaan sitten pidäkään... SIis miksi teillä ylipäätään on lapsia, jos niiden kanssa oleminen on noin helvetin vaikeaa?

Ja täytyy sanoa, että on mun lapsilla sitten tulevaisuudessakin aikamoinen tuuri äitinsä suhteen, todellakin tulen olemaan apuna AINA, ja pitämään lapsistani ja lapsenlapsistani ( jos sellaisia minulle suodaan) aina huolta parhaani mukaan. Sellaiset isovanhemmat mun lapsillani on, ja sellaiset aion omilleni tarjota. Näin on elämä kaikilla huomattavasti helpompaa, kuin itse hampaat irvessä ja nähtävästi katkeranakin vuosikausia kärvistellen.

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:48"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:44"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:40"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:26"] [quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:21"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:02"] [quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:58"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:54"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:48"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:42"]Musta tulee myös tuollainen Mummi. Mä haluan eläkkeellä esim asua talvet ulkomailla jne. Oon nyt eläny 15v mun lapsille ja ainakin vielä 13 v edessä ennen pienimpien täysi-ikäisyyttä. Kait minäkin saan joskus nauttia elämästä!!!!! [/quote] Et siis nauti elämästäsi lastesi kanssa? Todella sääli... [/quote] en ole niin sanonut. Mutta haluan myös elää omaakin elämää sitten joskus. Olen ollut koti-äiti nyt 15v ja edelleen jatkan. Haluaisin harrastaa, tavata ystäviä jne. Niitä en nyt pysty tekemään. Onko väärin saada ottaa itsensäkin huomioon kun omat lapset lähtee kotoa?! Ilmeisesti on! [/quote] Miksi ihmeessä et voi harrastaa ja tavata ystäviäsi, ottaa itsesi huomioon, kun sinulla on lapsia? [/quote] kaikilla ei ole sellaiseen mahdollisuutta, oisko se?! Vai meinaatko että kun mieheni tekee 16-18 tuntisia päiviä että lähden ovesta ja sanon jatka tästä. En todellakaan!! [/quote] No siis minkä ikäisiä nää sun lapset on ja kuinka hemmetin monta niitä oikein on, jos jo 15 vuotta olet ollut kotiäitinä? Etkä edelleenkään saa yhtään aikaa itsellesi, et ehdi harrastaa mitään, etkä tavata ystäviäsi. Tietty, jos olette pusertaneet maailman lapsen per vuosi, on aika kusinen paikka ja sitten ymmärrän sua, koska todennäköisesti kuulutte yhteen tiettyyn lahkoon ja myös mummina sinulla on sitten tyyliin 100 lastenlasta. Minäkin sanoutuisin irti moisesta. Mutta jos olette ns. normaali perhe, eikö ne lapset köy koulua? Miksi paapot niitä? Odotatko kädet ristissä kotona niiden tulevan koulusta, jotta voit valmistaa välipalaa? Ei vaan, sulla taitaa olla vauva sylissa ja uusi tulossa... [/quote] siivoan kodin, laitan ruuat, odotan koulusta välipalan kanssa jne. Meillä 4 lasta ja yhtä vielä yritämme. Ei se lapsiluku kaikkea kerro. Meillä myös erityislapsia. [/quote] Silti. Miten sä et ehdi harrastaa? Meillä on neljä lasta ja käyn töissä ja mainiosti ehdin harrastaa ja tavata ystäviä, vaikka tällä hetkellä lasten isä ja mieheni asuu toisella puolella maapalloa helmikuuhun 2016 saakka. En kyllä tajua. Sua vaivaa huono ajankäytön kontrolli ja olet juminut itsesi neljän seinän sisään. [/quote] en vaan ehdi, harrastukset myös maksaa.

[/quote]

Eli te säästätte rahaa voidaksenne muuttaa ulkomaille kun pääsette lapsista eroon. 
[/quote]
Ja niitä lapsia on vielä lisää hankittava, kun selkeästi nyt jo tekee tiukkaa. Taitaa olla taas yksi elämämkoululainen, jolla elämä kantaa eli yhteiskunta maksaa!

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 21:52"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 20:59"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:06"]

[/quote]

[/quote]

Paitsi rahasta, toki.

ET-lehti on 30 vuotta tehnyt hartiavoimin töitä suomalaisten sukupolvien erottamiseksi toisistaan ja sen työn hedelmät nähdään tässäkin keskusteluketjussa. Suurten ikäluokkien pohjaton itsekkyys alkaa siirtyä nuoremmillekin sukupolville.

[/quote]

Alkaa olla jo aika kulunutta panna kaikki mahdolliset epäkohdat vain muutama sodanjälkeisenä pula-aikana syntyneen ikäluokan syyksi. Täälläkin suuri osa isovanhemmista tuntuu olevan neli-viisikymppisiä eli eivät ollenkaan kuulu suuriin ikäluokkiin, joiden edustajat ovat seitsemänkymppisiä.

Ovatkohan sitten vain harvinaisia erikoistapauksia ne kaikki tuntemani suuriin ikäluokkiin kuuluvat isoäidit, jotka ovat auttaneet tai auttavat lastensa perheitä aina tarvittaessa myös omien menojensa ja harrastustensa kustannuksella.

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:06"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:29"]

Meille lapsenlapset eivät tule koskaan hoitoon! Sen sijaan lapsen koko perheen kera ovat tervetulleita koska tahansa, tai vaikka miniä lasten kanssa. Mutta mikään hotelli tai hoitopaikka mummola ei ole. 

[/quote]

Kyllä minä mummona ajattelen, että on ihana saada antaa lapsenlapsen vanhemmille yhteistä aikaa ottamalla aina silloin tällöin lapsenlapsi hoitoon ja yökylään. Kun itse olimme pikkulasten vanhempia, meidän molempien vanhemmat asvuivat kaukana, eikä sisaruksia tai muuta vastaavaa hoitoapua ollut saatavilla. Lapset ovat onneksi jääneet lähelle asumaan, joten arkinen yhteydenpito on mutkatotanta ja sujuvaa. Apuhan ei kulje vain yhteen suuntaan vaan  tarvitsemme esim. koiralle hoitajaa/hoitopaikkaa, puutarhanhoitajaa jne. ulkomaanmatkojen ajaksi. 

[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 13:05"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:06"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:29"]

Meille lapsenlapset eivät tule koskaan hoitoon! Sen sijaan lapsen koko perheen kera ovat tervetulleita koska tahansa, tai vaikka miniä lasten kanssa. Mutta mikään hotelli tai hoitopaikka mummola ei ole. 

[/quote]

Kyllä minä mummona ajattelen, että on ihana saada antaa lapsenlapsen vanhemmille yhteistä aikaa ottamalla aina silloin tällöin lapsenlapsi hoitoon ja yökylään. Kun itse olimme pikkulasten vanhempia, meidän molempien vanhemmat asvuivat kaukana, eikä sisaruksia tai muuta vastaavaa hoitoapua ollut saatavilla. Lapset ovat onneksi jääneet lähelle asumaan, joten arkinen yhteydenpito on mutkatotanta ja sujuvaa. Apuhan ei kulje vain yhteen suuntaan vaan  tarvitsemme esim. koiralle hoitajaa/hoitopaikkaa, puutarhanhoitajaa jne. ulkomaanmatkojen ajaksi. 

[/quote]

Minä taas en osaa ajatella niin, että aika oman puolison kanssa ei ole mikään arvoista vaan tehtäväni on varmistaa, että aikuiset lapset saa parisuhdeaikaa. Kyllä se parisuhde kaipaa vielä 30 vuoden jälkeen hoitoa, joten jos viikot menee töissä ja viikonloput lastenlapsia kaitsemassa (harvalla on vain 1 lapsi), niin se ukki alkaa aika pian katsella naista, jolla on aikaa hänelle eikä aina vain muille. Yhteinen aika on kortilla muillakin kuin lapsiperheilllä.

Ei sun ole todellakaan pakko osallistua. Ei meilläkään miehen äitiä kiinnosta lapsenlapset ollenkaan. Onneksi toinen mummi onkin sitten todella paljon läsnä. Lapset pitävät tätä osallistuvaa mummia hirveän tärkeänä. Illalla kun toivotetaan hyvät yöt niin mummillekin sanotaan hyvää yötä, vaikka ei olisikaan kuulemassa :D

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 22:03"]En oo mummo koska lapseni vasta 18 vee. Olen jo valistanut pitkän aikaa eriasioista, hän on poika. Luuleeko ne joilla on lapsia että mummoilla ei oo elämää. Monet mummot harrastaa, jotkut ovat vielä työelämässä. matkustavat, tapailevat ystäviä jne. Itse en ala missään nimessä mummoilemaan jatkuvalla syötöllä. Silloin kun mulle sopii.
[/quote]
Pyysitkö kertaakaan vanhempiasi tai appivanhempia auttamaan lapsen hoidossa?

[/quote]

Minä taas en osaa ajatella niin, että aika oman puolison kanssa ei ole mikään arvoista vaan tehtäväni on varmistaa, että aikuiset lapset saa parisuhdeaikaa. Kyllä se parisuhde kaipaa vielä 30 vuoden jälkeen hoitoa, joten jos viikot menee töissä ja viikonloput lastenlapsia kaitsemassa (harvalla on vain 1 lapsi), niin se ukki alkaa aika pian katsella naista, jolla on aikaa hänelle eikä aina vain muille. Yhteinen aika on kortilla muillakin kuin lapsiperheilllä.

[/quote]

Ei meillä lapsenlapsi ole joka viikonloppu hoidossa. Yhteistä aikaa jää ihan riittämiin, vaikka molemmat töissä käymmekin. On arki-illat, useimmat viikonloput ja paljon kahdenkeskistä lomaa. Ollaan oltu yhdessä yli 30 vuotta ja viihdytään yhä kaksin. Mutta miksi ihmeessä emme ottaisi ihanaa lapsenlasta meille silloin tällöin yökylään? Minusta on ihanaa, että perhekäsityksemme on laaja ja piirimme suuri. 

Isovanhempia on tietysti erilaisia. Oma äitini tarjoutuu oikeastaan joka viikonloppu olemaan lapsen kanssa pari tuntia. Silloin tällöin tarjoutuu ottamaan lapsen yökylään, joskus jopa koko viikonlopuksi. Tulee välillä jopa itsellä huono omatunto tästä, mutta ei kai tarvisi, kun äitini ihan itse tarjoutuu lasta hoitamaan.

Itsekin tosin lapsena olin toisinaan viikkokausiakin mummolassa, koska se sopi puolin ja toisin. Oma lapseni on sentään reilusti tuota vähemmän hoidossa.

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 22:00"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 21:20"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 21:07"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 21:03"]

Et sä karu ole, mutta sitten ihan vanhana ja raihnaisena ei kannata ihmetellä miksei ne lapsenlapset käy moikkaamassa sua vanhainkodissa tai miksei he pidä sua tärkeänä ihmisenä vaikka olet sentään heidän isoäiti.

[/quote]

Ei ne käy katsomassa sitten vanhempiaankaan, koska nämä on koko lapsuuden ajan jaksaneet valittaa, miten raskasta on lastenhoito eikä isovanhemmat auta. Päiväkodissa lapset on 10-tuntisia päiviä, omia vanhempiaan tuskin tuntee - miksi ne välittäisi aikuisina kenestäkään, kun ne on koko lapsuutensa saaneet kuulla olevansa liikaa.

[/quote]Tais kolahtaa? joo jos vanhemmat on asenteella "lastenhoito on rankkaa ja menkää lapset vaikka ulos kadulle kaverin luo tai jonnekin että saa olla rauhassa" niin ei ne lapset käy katsomassa omia vanhempia. Sellaisista lapsista kasvaa joko todella tunnekylmiä, itsekkäitä ja jopa narsistisia piirteitä omaavia ihmisiä, tai mielenterveyspotilaita ja toki joistakin tulee ihan taviksia. Nyt oli kuitenkin kyse isovanhemmasta joka ei halua viettää paljoa aikaa lapsenlapsien kanssa, turha ihmetellä aikanaan miksi lapsenlapset ei käy kylässä.

[/quote]

Miksi ne muka haluaisi lapsenlapsia koskaan kylään? Suurin osa nykyisistä kolmekymppisistä ei ilmesty isovanhempiensa hautajaisiinkaan, koska on menossa katukirppis tai ravintolapäivä tai töissä on nyt niin kiire, ettei ennätä. Miksi ne isovanhemmat uhraa ison osan elämästään ihmisille, jotka ei lopulta välitä heistä yhtään? Paljon parempi tehdä vapaaehtoistyötä maahanmuuttajien parissa, harrastaa kuorolaulua ja matkailua. Silloin ainakin saa elää täyden elämän ennen palvelutaloa. Jos vain hoitaa niitä lapsenlapsia, menettää oman elämänsä ja on lopulta kuitenkin yksin.
[/quote]
Onko kasvatuksessa ollut vikaa, jos ei käydä mummoa ja vaaria moikkaamassa ja ajan tullen hyvästelemässä? Kakka valuu silloin niin sanotusti ylöspäin eli oma lapsi huonosti kasvatettu ja tämä kasvattanut samoin metodein omansa.... Itse olen käynyt katsomassa jopa suvun ulkopuolisia vanhuksia senioritalossa, vienyt kaupungille, syömään, veteraanikerhon kokouksiin ja kerran jopa alkuillasta vienyt yökerhoon yhden 80-vuotiaan, joka halusi vielä kerran elämässään päästä nauttimaan Tom Collins-drinkin "niin kuin ennen" eli ihmisten ilmoille.

[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 13:15"][quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 13:05"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:06"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:29"]

Meille lapsenlapset eivät tule koskaan hoitoon! Sen sijaan lapsen koko perheen kera ovat tervetulleita koska tahansa, tai vaikka miniä lasten kanssa. Mutta mikään hotelli tai hoitopaikka mummola ei ole. 

[/quote]

Kyllä minä mummona ajattelen, että on ihana saada antaa lapsenlapsen vanhemmille yhteistä aikaa ottamalla aina silloin tällöin lapsenlapsi hoitoon ja yökylään. Kun itse olimme pikkulasten vanhempia, meidän molempien vanhemmat asvuivat kaukana, eikä sisaruksia tai muuta vastaavaa hoitoapua ollut saatavilla. Lapset ovat onneksi jääneet lähelle asumaan, joten arkinen yhteydenpito on mutkatotanta ja sujuvaa. Apuhan ei kulje vain yhteen suuntaan vaan  tarvitsemme esim. koiralle hoitajaa/hoitopaikkaa, puutarhanhoitajaa jne. ulkomaanmatkojen ajaksi. 

[/quote]

Minä taas en osaa ajatella niin, että aika oman puolison kanssa ei ole mikään arvoista vaan tehtäväni on varmistaa, että aikuiset lapset saa parisuhdeaikaa. Kyllä se parisuhde kaipaa vielä 30 vuoden jälkeen hoitoa, joten jos viikot menee töissä ja viikonloput lastenlapsia kaitsemassa (harvalla on vain 1 lapsi), niin se ukki alkaa aika pian katsella naista, jolla on aikaa hänelle eikä aina vain muille. Yhteinen aika on kortilla muillakin kuin lapsiperheilllä.
[/quote]
Sinullako menisi kaikki 52 viikonloppua vuodesta vain ja ainoastaan lapsenlapsiin? Eikö kultaista keskitietä löydy? Ja hyvässä lykyssä niin, että isovanhemmat vaikka ilmoittavat, että kahden viikon päästä mielellään ollaan lapsenlapsen kanssa päivä tai ilta ja vanhemmat voivat juuri siihen ajalle suunnitella oman tai yhteisen menon. Kaikki voittavat ja mennään isovanhempien jaksamisen mukaan. Ja miksi se isovanhemmuus kaatuu teillä mummon niskaan? Eikö ukkia yhtään kiinnosta nuoremmat sukupolvet? Ihme, että olet jaksanut olla parisuhteessa, jossa kaikki hoitovastuu, oletettavasti, on kaatunut sinun niskaasi!

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:54"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:48"][quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 17:42"]Musta tulee myös tuollainen Mummi. Mä haluan eläkkeellä esim asua talvet ulkomailla jne. Oon nyt eläny 15v mun lapsille ja ainakin vielä 13 v edessä ennen pienimpien täysi-ikäisyyttä. Kait minäkin saan joskus nauttia elämästä!!!!! [/quote] Et siis nauti elämästäsi lastesi kanssa? Todella sääli... [/quote] en ole niin sanonut. Mutta haluan myös elää omaakin elämää sitten joskus. Olen ollut koti-äiti nyt 15v ja edelleen jatkan. Haluaisin harrastaa, tavata ystäviä jne. Niitä en nyt pysty tekemään. Onko väärin saada ottaa itsensäkin huomioon kun omat lapset lähtee kotoa?! Ilmeisesti on!

[/quote]

Miksi sä olet ajanut itsesi tuollaiseen tilanteeseen? Kuinka monta lasta sulla oikein on? Ja miksi niin paljon, jos et kerran ole tyytyväinen elämääsi?

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 18:38"]

Huvittava ketju. Neli-viisikymppiset mummot on niin nääntyneitä, että eivät jaksa lapsenlapsiaan hoitaa, mielellään eivät saisi kyläilläkään ettei vaan joudu yhtään lapsenhoidossa auttamaan. Olen päälle nelikymppinen vauvan äiti, vanhempani ovat seitsemissäkymenissä, mekin jaksetaan. Olisitte juhlineet nuorena niin jaksaistte lapsia vähän vanhempanakin. 

[/quote]

Olen nelikymppinen mummo jolla asuu vielä kolme alaikäistä lasta kotona. Laitan heille ruokaa, kuljetan harrastuksiin, kuulustelen kokeisiin, vietän aikaa, pelaan lautapelejä jne. Käy kodin ulkopuolella palkkatyössä ja kyllä, olen välillä aika nääntynyt. Lapsenlapsen kanssa koitan jaksaa illan silloin tällöin tai yhden yön 1-2 kuukauden välein. Enempään en näillä rahkeillani repeä nuoruuden juhlimisestani huolimatta. Onneksi vanhempani selviävät vielä ilman apua, en tiedä miten jaksaisin tässä vielä senkin.