Lue keskustelun säännöt.
Seurustelu vaikean ihmisen kanssa
05.04.2022 |
Seurustelen sellaisen ihmisen kanssa, jolla on traumaattinen lapsuus, ihana ulkonäkö ja kohtalaisen olematon itseanalyysikyky. Kivut on hänellä sen verran käsittelemättä, että pienimmätkin asiat voi saada aikaan raivarin tai jonkin passiivis-aggressiivisen kostoreaktion, mikä tietenkin on tosi tuhoavaa suhteen ja yhteisen kiintymyksen. Hyvä ulkonäkö on saanut hänen elämässään saanut aikaan sen, että pinnallisia suhteita on aina tarjolla eikä kukaan vakavampi ole uskaltanut ottaa asiakseen tutustua häneen.
Älkää sanoko 'jätä se sika/lehmä'. Voisin jättääkin, mutta en halua. Minulla on se tunne, että kannattaa roikkua mukana. En tiedä miksi, mutta minulla ei ole koskaan ennen elämässä ollut tätä tunnetta hankalan ihmisen kanssa. Siksi olen täällä kysymässä vinkkejä tilanteeseen. Hän on hyvä nainen/mies (ihan kiusallaan en kerro kumpi ettei tule niitä kaikkein tyhmimpiä kommentteja ketjuun), mutta oman kotinsa kulttuuri on ollut niin väkivaltainen ja ei-validoiva (onko tämä sana?), että selviytymistaktiikaksi on hänelle muodostunut se, että kiitokset hän antaa hyväksikäyttäville huijari-ihmisille ja välittäville ihmisille tulee haukut. Minulla on omakohtaistakin kokemusta tästä ja olen aikanaan ollut itsekin aika perse jotakuta toista kumppania kohtaan, mutta olen selvittänyt ongelmani tämän kanssa. Vaikeampaa on auttaa jotakuta toista selvittämään nämä asiat itsessään.
En halua terapeutiksi, mutta minun silmäni näkevät rivien välistä tosi herkän ja välittävän ja kunniallisen ihmisen, joka on jatkuvan lannistamisen jälkeen eksynyt ihan toisille teille kuin mitä hän varmaan sisimmissään haluaisi. Ennen minua hänellä ei ole ollut oikeastaan mitään vakavastiotettavaa seurustelusuhdetta. Kaikki ihmissuhteet hän on pitänyt etäisyyden päässä ja normiratkaisu konflikteihin on se, että jätetään koko ihmissuhde. Valitettavasti itsellänikin on menneisyydessä ollut tämä tulokulma asiaan, mutta eihän ihmissuhteet voi näin toimia. Hänellä on toisaalta se toimintamalli omasta kodista, että puhutaan kaikkia ihan diibadaabaa suutuksissaan ja uhkaillaan ja puheet on puheita, kun taas omassa kodissani pidettiin puhuttua sanaa hyvin vakavana asiana ja kaikkien piti punnita sanomisensa tarkkaan ettei tule luvattua tai uhattua sellaista mitä ei edes tarkoita eikä toisten loukkaaminen saanut missään nimessä olla tunteenpurkausten itse tarkoitus.
Kiitos jos jaksoit lukea tähän asti ja voisit kertoa jotain omakohtaista kokemusta tästä. Paljon näkee täällä ketjussa sitä, että kaikki epätäydelliset kumppanit pitäisi heti potkia jonnekin hittoon omasta elämästä (missä varmaan tiettyyn rajaan asti on paljon järkeä), mutta uskoisin elämän olevan tätä suurempi. En ole masokisti enkä hae ikävää suhdetta. Joskus kuitenkin voimme auttaa toista avaamaan omia lukkojaan. :)
Kommentit (202)
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa melkein läheisriippuvaisen tekstiltä, joka projosoi omia tunteita ja fiiliksiä siihen toiseen ihmiseen. Sinä kuvittelet, että hän tarvitsee tietynlaista ohjausta ja apua, vaikka oikeasti saatat itse toivoa, että joku tekisi näin sinulle.
Hmm. No miltä mielestäsi kuulostaisi ei-läheisriippuvaisen puhe? Noin niin kuin verrokiksi. -ap
ps. En tarkoita tätä provokaatioksi vaan että ymmärrettäisiin mitä mielestäsi/mielestänne olisi ns. terve puhe samasta asiasta. En tykkää kovin paljon viittauksista joihin viitettä ei sitten kuitenkaan anneta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitoinpa tässä kertomasi konkreettiset asiat jonoon.
- ihana ulkonäkö
- pienimmätkin asiat voi saada aikaan raivarin tai jonkin passiivis-aggressiivisen kostoreaktion, mikä tietenkin on tosi tuhoavaa suhteen ja yhteisen kiintymyksen
- kiitokset hän antaa hyväksikäyttäville huijari-ihmisille ja välittäville ihmisille tulee haukut
- toimintamalli omasta kodista, että puhutaan kaikkia ihan diibadaabaa suutuksissaan ja uhkaillaan ja puheet on puheita
Neuvoisin sinua tekemään tällaisen listan itseksesi ja miettimään sen perusteella, miten sinä haluaisit kumppanisi muuttuvan. Onko muuttuminen mahdollista, ja jollei ole, mitä aiot tehdä?
Sanot, että kumppanisi on hyvä nainen/mies ja että silmäsi näkevät "rivien välistä" hänessä kaikenlaisia hyviä ominaisuuksia. Näetkö oikeasti, vai kuvitteletko vain näkeväsi? Kumman teistä pitäisi muuttua, jotta suhteenne olisi hyvä molemmille? Kirjoituksessasi ei näy oikeastaan yhtään konkreettista positiivista seikkaa, jollaisen vuoksi suhteenne olisi juuri sinulle hyvä. Hän saattaa tykätä kovastikin, jos kerran saa haukkua, raivota, kostaa ja uhkailla ihan vapaasti. Onko hän valmis tai edes kykenevä olemaan puolisona ihmisiksi?
Olen saanut muille kirjoittajille osoittamistasi kommenteista sen käsityksen, että nyt haluat vain vahvistaa omaa haluasi jäädä suhteeseen. Kirjoita lista puolisosi konkreettisista ja silminnähtävistä hyvistä puolista ja mieti ihan itse sen perusteella. Jos lista on toivelista tai sisältää vain satunnaisia tekoja, mieti uudelleen, vaikka oletkin näemmä jo päättänyt kantasi.
Kommenttisi on ärsyttävä (itselleni) mutta myös jollain tavalla oikeutettu. Eli tehdään lista hyvistä puolista.
- hän pystyy romantiikkaan mutta arastelee sitä viimeiseen asti kipeiden kokemusten vuoksi -- hän järjesti äskettäin minulle ihan puskista aivan ihanat synttärijuhlat, kukaan ei ikinä ole tehnyt mitään niin ihanaa minun vuokseni
- hän haluaa elää terveellisesti mutta ystäväpiirinsä ei kannusta tähän, joten tämä konflikti on olemassa (olen saanut tässä aikaan konkreettisen muutoksen, eli hänen asiat on menneet parempaan sen jälkeen kun olemme tavanneet)
- hän on ahkera ja haluaa tehdä asiat laadukkaasti -- kokemukset menneestä sotkevat tätä asiaa pahasti, mutta perimmäinen luonto on tämä
- asia numero 1: hän vihaa pettämistä, hän ampuisi ennemmin aivonsa pihalle kuin pettäisi kumppania (hän tekisi saman minulle jos pettäisin)
- hän on fiksu mutta hänelle on sanottu lapsena että hän on tyhmä ja että hänestä ei tule ikinä mitään; tämän takia hän on joka hetkellä luovuttamassa kaiken kanssa kun ensimmäiset koettelemukset tulee (kaikissa asioissa näitä tulee)
- hänellä on omatunto: jos hän saa liian hyvää, häntä hävettää; se voi ilmetä jonain muuna kuin asian myöntämisenä mutta kun tarpeeksi jaksaa hänen kanssa olla hän tunnustaa tämän asian ja käskee muita olemaan vaativampia
- hän on utelias ja aina halukas tutustumaan uusiin ihmisiin, uusiin asioihin -- koen tämän tosi hyväksi itselleni koska olen itse tylsä erakko joka vain kökki kotona ennen hänen tapaamistaan
- hän haastaa kaikkia ihmisiä kehittymään, olemaan parempi -- ei ole helppoa kuulla hänen kritiikkiään mutta usein hän on oikeassa vaikka ilmaisee asiat aika tökerösti
- hän on erittäin eläinrakas, erittäin, paljon rakkautta siellä
- hän on herkkä ja häntä pystyy haavoittamaan (kuka jaksaa oikeasti kivipatsasta jolle ei mikään mene läpi)
- ja siis minä rakastan häntä, söpö ja tyhmä mutta vahva ja kunniallinen :)
Siis mitä voin oikeasti sanoa. Hän haluaa terveellistä, uskollista, merkityksellistä ja aktiivista elämää. Kun tapasin hänet, hän ajatteli kuolemista ja kertoi sen minulle. Hän sanoi, että minut tavattuaan hän alkoi tuntea, että hänen elämällään on jotain väliä. Tämä ei tarkoita, että tästä sitten suoraan vain tanssitaan taivaaseen. Hyvillä hetkillä hän avautuu siitä mitä oikeasti haluaa. Huonoilla hän haistattaa hatut kaikille eikä kukaan pääse läpi. Niin kuin joku kommentoija aikaisemmin sanoi, näen syvemmälle ja pystyn auttamaan jotenkin. Koen että pystyn, mutta matka on kipeä ja hidas. Kaikkein paskin puoli hänessä on se että hän ei pysty ottamaan mitään hyvää takaisin. Se on tosi turhauttavaa. En oikeasti tiedä miten tätä pitäisi työstää.
En haluaisi sanoa tätä, mutta kun tapasin hänet viime vuonna, hän oli aneeminen ja luovuttanut p-ska. Nyt hän on vihainen p-ska, mikä mielestäni on parempi, varsinkin kun monet asiat ovat muuttuneet hänen toiminnassaan parempaan suuntaan. Vain meidän välit on hankalat, koska minä olen se joka välittää ja siksi hän purkaa kaiken ensisijaisesti minuun. Omakin elämäni on muuttunut parempaan hänen tapaamisensa jälkeen. Olin surullinen loner ja nyt en enää ole.
Terapiaan oikeasti, ei tossa ole mitään muuta vaihtoehtoa. Älä yritä leikkiä mitään pelastavaa ritaria.
Onnea jos on kaikki mennyt helposti. Ei kaikilla mene mutta silti voi tulla tuloksia. :) Kaikkea hyvää sinulle. -ap
Aloitusteksti voisi olla minun kirjoittamani jos ”hyvä ulkonäkö” korvataan sanoilla ”hurmaava persoona”. Lisäksi henkilö on oikeasti kuin kaksi eri ihmistä joista toinen on se jonka olen halunnut mutta toinen kaikkea muuta, ääripää. Kumpikin on yhtä todellinen joskin jälkimmäinen näyttäytyy harvemmin ja harvemmille. En näin ollen allekirjoita sitä että ainakaan itse olisin ihastunut pelkkään haavekuvaani ko. henkilöstä, enkä siksi menisi väittämään sellaista Ap:stäkään.
Se minun puolisoni hyvä persoona eli A on jatkuvasti kehittynyt parempaan mutta persoonassa B ei ole tapahtunut mitään hyvää muutosta pitkän ajan kuluessa.
Olen viimein päättänyt erota monien vaiheiden jälkeen. Vaadittiin aika paljon ennen kuin pystyin tekemään sellaisen päätöksen. Päätin siis lopulta uhrata A:n päästäkseni eroon B:stä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitoinpa tässä kertomasi konkreettiset asiat jonoon.
- ihana ulkonäkö
- pienimmätkin asiat voi saada aikaan raivarin tai jonkin passiivis-aggressiivisen kostoreaktion, mikä tietenkin on tosi tuhoavaa suhteen ja yhteisen kiintymyksen
- kiitokset hän antaa hyväksikäyttäville huijari-ihmisille ja välittäville ihmisille tulee haukut
- toimintamalli omasta kodista, että puhutaan kaikkia ihan diibadaabaa suutuksissaan ja uhkaillaan ja puheet on puheita
Neuvoisin sinua tekemään tällaisen listan itseksesi ja miettimään sen perusteella, miten sinä haluaisit kumppanisi muuttuvan. Onko muuttuminen mahdollista, ja jollei ole, mitä aiot tehdä?
Sanot, että kumppanisi on hyvä nainen/mies ja että silmäsi näkevät "rivien välistä" hänessä kaikenlaisia hyviä ominaisuuksia. Näetkö oikeasti, vai kuvitteletko vain näkeväsi? Kumman teistä pitäisi muuttua, jotta suhteenne olisi hyvä molemmille? Kirjoituksessasi ei näy oikeastaan yhtään konkreettista positiivista seikkaa, jollaisen vuoksi suhteenne olisi juuri sinulle hyvä. Hän saattaa tykätä kovastikin, jos kerran saa haukkua, raivota, kostaa ja uhkailla ihan vapaasti. Onko hän valmis tai edes kykenevä olemaan puolisona ihmisiksi?
Olen saanut muille kirjoittajille osoittamistasi kommenteista sen käsityksen, että nyt haluat vain vahvistaa omaa haluasi jäädä suhteeseen. Kirjoita lista puolisosi konkreettisista ja silminnähtävistä hyvistä puolista ja mieti ihan itse sen perusteella. Jos lista on toivelista tai sisältää vain satunnaisia tekoja, mieti uudelleen, vaikka oletkin näemmä jo päättänyt kantasi.
Kommenttisi on ärsyttävä (itselleni) mutta myös jollain tavalla oikeutettu. Eli tehdään lista hyvistä puolista.
- hän pystyy romantiikkaan mutta arastelee sitä viimeiseen asti kipeiden kokemusten vuoksi -- hän järjesti äskettäin minulle ihan puskista aivan ihanat synttärijuhlat, kukaan ei ikinä ole tehnyt mitään niin ihanaa minun vuokseni
- hän haluaa elää terveellisesti mutta ystäväpiirinsä ei kannusta tähän, joten tämä konflikti on olemassa (olen saanut tässä aikaan konkreettisen muutoksen, eli hänen asiat on menneet parempaan sen jälkeen kun olemme tavanneet)
- hän on ahkera ja haluaa tehdä asiat laadukkaasti -- kokemukset menneestä sotkevat tätä asiaa pahasti, mutta perimmäinen luonto on tämä
- asia numero 1: hän vihaa pettämistä, hän ampuisi ennemmin aivonsa pihalle kuin pettäisi kumppania (hän tekisi saman minulle jos pettäisin)
- hän on fiksu mutta hänelle on sanottu lapsena että hän on tyhmä ja että hänestä ei tule ikinä mitään; tämän takia hän on joka hetkellä luovuttamassa kaiken kanssa kun ensimmäiset koettelemukset tulee (kaikissa asioissa näitä tulee)
- hänellä on omatunto: jos hän saa liian hyvää, häntä hävettää; se voi ilmetä jonain muuna kuin asian myöntämisenä mutta kun tarpeeksi jaksaa hänen kanssa olla hän tunnustaa tämän asian ja käskee muita olemaan vaativampia
- hän on utelias ja aina halukas tutustumaan uusiin ihmisiin, uusiin asioihin -- koen tämän tosi hyväksi itselleni koska olen itse tylsä erakko joka vain kökki kotona ennen hänen tapaamistaan
- hän haastaa kaikkia ihmisiä kehittymään, olemaan parempi -- ei ole helppoa kuulla hänen kritiikkiään mutta usein hän on oikeassa vaikka ilmaisee asiat aika tökerösti
- hän on erittäin eläinrakas, erittäin, paljon rakkautta siellä
- hän on herkkä ja häntä pystyy haavoittamaan (kuka jaksaa oikeasti kivipatsasta jolle ei mikään mene läpi)
- ja siis minä rakastan häntä, söpö ja tyhmä mutta vahva ja kunniallinen :)
Siis mitä voin oikeasti sanoa. Hän haluaa terveellistä, uskollista, merkityksellistä ja aktiivista elämää. Kun tapasin hänet, hän ajatteli kuolemista ja kertoi sen minulle. Hän sanoi, että minut tavattuaan hän alkoi tuntea, että hänen elämällään on jotain väliä. Tämä ei tarkoita, että tästä sitten suoraan vain tanssitaan taivaaseen. Hyvillä hetkillä hän avautuu siitä mitä oikeasti haluaa. Huonoilla hän haistattaa hatut kaikille eikä kukaan pääse läpi. Niin kuin joku kommentoija aikaisemmin sanoi, näen syvemmälle ja pystyn auttamaan jotenkin. Koen että pystyn, mutta matka on kipeä ja hidas. Kaikkein paskin puoli hänessä on se että hän ei pysty ottamaan mitään hyvää takaisin. Se on tosi turhauttavaa. En oikeasti tiedä miten tätä pitäisi työstää.
En haluaisi sanoa tätä, mutta kun tapasin hänet viime vuonna, hän oli aneeminen ja luovuttanut p-ska. Nyt hän on vihainen p-ska, mikä mielestäni on parempi, varsinkin kun monet asiat ovat muuttuneet hänen toiminnassaan parempaan suuntaan. Vain meidän välit on hankalat, koska minä olen se joka välittää ja siksi hän purkaa kaiken ensisijaisesti minuun. Omakin elämäni on muuttunut parempaan hänen tapaamisensa jälkeen. Olin surullinen loner ja nyt en enää ole.
APUA, juokse! Mikään ei kuulosta hyvältä, mutta tämä ihan viimeistään nostattaa karvat pystyyn!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa melkein läheisriippuvaisen tekstiltä, joka projosoi omia tunteita ja fiiliksiä siihen toiseen ihmiseen. Sinä kuvittelet, että hän tarvitsee tietynlaista ohjausta ja apua, vaikka oikeasti saatat itse toivoa, että joku tekisi näin sinulle.
Hmm. No miltä mielestäsi kuulostaisi ei-läheisriippuvaisen puhe? Noin niin kuin verrokiksi. -ap
ps. En tarkoita tätä provokaatioksi vaan että ymmärrettäisiin mitä mielestäsi/mielestänne olisi ns. terve puhe samasta asiasta. En tykkää kovin paljon viittauksista joihin viitettä ei sitten kuitenkaan anneta.
Terve ihminen tietää, ettei voi auttaa toista henkilöä ja muuttaa tämän käyttäytymistään. Vain se henkilö itse voi muuttaa itsensä ja hakea apua itselleensä. Mitä tahansa sinä teetkään ei tule muuttamaan häntä.
Ja lisänä sanon, että syy miksi vielä enemmän uskon, että kyse on läheisriippuvuudesta ja siitä, että projosoit tunteitasi on se, että teillä on samanlainen historia, kuten aiemmin kirjoitit. Sinä näet tässä henkilössä jotain samaa, mikä on sinussa ja sinä haluat siksi auttaa häntä, mutta luulen että se taitaa olla oikeasti halu auttaa sinua itseäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nuo raivarit, haukkumiset yms ei sinua haittaa eikä tunnu sinusta pahalta, kannattaa toki jatkaa seurustelua.
Itse en diplomaattisena ja rauhaa rakastavana ihmisenä jaksaisi tuollaista ihmistä kauaa edes pelkkänä ystävänä, varsinkin tuo itsereflektiokyvyn puute on paha juttu. Kokisin ettei minulla ole mitään yhteistä hänen kanssaan, ihana ulkonäkökään ei merkitsisi mitään jos toinen projisoisi traumojaan ja ongelmiaan minuun.
Samaa mieltä. Ja tuollaisten ap:n kuvailemien kumppaneiden kanssa vähintäänkin se omakin elämänilo alkaa karista ja muuttua tosi harmaaksi. Pahimmillaan, eikä edes kovin epätodennäköisesti, homma voi käydä tuollaisen kumppanin kanssa vaaralliseksikin.
Juuri näin. Tuossa on nyt niin monta red flagia AP:n kuvailemassa tilanteessa ja ihmisessä, että ei kyllä hyvä heilu pitkän päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus käy niin, että henkilön käsittelemättömät traumat puskevat niin raskaasti parisuhteeseen, että suhde päättyy lopulta siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitoinpa tässä kertomasi konkreettiset asiat jonoon.
- ihana ulkonäkö
- pienimmätkin asiat voi saada aikaan raivarin tai jonkin passiivis-aggressiivisen kostoreaktion, mikä tietenkin on tosi tuhoavaa suhteen ja yhteisen kiintymyksen
- kiitokset hän antaa hyväksikäyttäville huijari-ihmisille ja välittäville ihmisille tulee haukut
- toimintamalli omasta kodista, että puhutaan kaikkia ihan diibadaabaa suutuksissaan ja uhkaillaan ja puheet on puheita
Neuvoisin sinua tekemään tällaisen listan itseksesi ja miettimään sen perusteella, miten sinä haluaisit kumppanisi muuttuvan. Onko muuttuminen mahdollista, ja jollei ole, mitä aiot tehdä?
Sanot, että kumppanisi on hyvä nainen/mies ja että silmäsi näkevät "rivien välistä" hänessä kaikenlaisia hyviä ominaisuuksia. Näetkö oikeasti, vai kuvitteletko vain näkeväsi? Kumman teistä pitäisi muuttua, jotta suhteenne olisi hyvä molemmille? Kirjoituksessasi ei näy oikeastaan yhtään konkreettista positiivista seikkaa, jollaisen vuoksi suhteenne olisi juuri sinulle hyvä. Hän saattaa tykätä kovastikin, jos kerran saa haukkua, raivota, kostaa ja uhkailla ihan vapaasti. Onko hän valmis tai edes kykenevä olemaan puolisona ihmisiksi?
Olen saanut muille kirjoittajille osoittamistasi kommenteista sen käsityksen, että nyt haluat vain vahvistaa omaa haluasi jäädä suhteeseen. Kirjoita lista puolisosi konkreettisista ja silminnähtävistä hyvistä puolista ja mieti ihan itse sen perusteella. Jos lista on toivelista tai sisältää vain satunnaisia tekoja, mieti uudelleen, vaikka oletkin näemmä jo päättänyt kantasi.
Kommenttisi on ärsyttävä (itselleni) mutta myös jollain tavalla oikeutettu. Eli tehdään lista hyvistä puolista.
- hän pystyy romantiikkaan mutta arastelee sitä viimeiseen asti kipeiden kokemusten vuoksi -- hän järjesti äskettäin minulle ihan puskista aivan ihanat synttärijuhlat, kukaan ei ikinä ole tehnyt mitään niin ihanaa minun vuokseni
- hän haluaa elää terveellisesti mutta ystäväpiirinsä ei kannusta tähän, joten tämä konflikti on olemassa (olen saanut tässä aikaan konkreettisen muutoksen, eli hänen asiat on menneet parempaan sen jälkeen kun olemme tavanneet)
- hän on ahkera ja haluaa tehdä asiat laadukkaasti -- kokemukset menneestä sotkevat tätä asiaa pahasti, mutta perimmäinen luonto on tämä
- asia numero 1: hän vihaa pettämistä, hän ampuisi ennemmin aivonsa pihalle kuin pettäisi kumppania (hän tekisi saman minulle jos pettäisin)
- hän on fiksu mutta hänelle on sanottu lapsena että hän on tyhmä ja että hänestä ei tule ikinä mitään; tämän takia hän on joka hetkellä luovuttamassa kaiken kanssa kun ensimmäiset koettelemukset tulee (kaikissa asioissa näitä tulee)
- hänellä on omatunto: jos hän saa liian hyvää, häntä hävettää; se voi ilmetä jonain muuna kuin asian myöntämisenä mutta kun tarpeeksi jaksaa hänen kanssa olla hän tunnustaa tämän asian ja käskee muita olemaan vaativampia
- hän on utelias ja aina halukas tutustumaan uusiin ihmisiin, uusiin asioihin -- koen tämän tosi hyväksi itselleni koska olen itse tylsä erakko joka vain kökki kotona ennen hänen tapaamistaan
- hän haastaa kaikkia ihmisiä kehittymään, olemaan parempi -- ei ole helppoa kuulla hänen kritiikkiään mutta usein hän on oikeassa vaikka ilmaisee asiat aika tökerösti
- hän on erittäin eläinrakas, erittäin, paljon rakkautta siellä
- hän on herkkä ja häntä pystyy haavoittamaan (kuka jaksaa oikeasti kivipatsasta jolle ei mikään mene läpi)
- ja siis minä rakastan häntä, söpö ja tyhmä mutta vahva ja kunniallinen :)
Siis mitä voin oikeasti sanoa. Hän haluaa terveellistä, uskollista, merkityksellistä ja aktiivista elämää. Kun tapasin hänet, hän ajatteli kuolemista ja kertoi sen minulle. Hän sanoi, että minut tavattuaan hän alkoi tuntea, että hänen elämällään on jotain väliä. Tämä ei tarkoita, että tästä sitten suoraan vain tanssitaan taivaaseen. Hyvillä hetkillä hän avautuu siitä mitä oikeasti haluaa. Huonoilla hän haistattaa hatut kaikille eikä kukaan pääse läpi. Niin kuin joku kommentoija aikaisemmin sanoi, näen syvemmälle ja pystyn auttamaan jotenkin. Koen että pystyn, mutta matka on kipeä ja hidas. Kaikkein paskin puoli hänessä on se että hän ei pysty ottamaan mitään hyvää takaisin. Se on tosi turhauttavaa. En oikeasti tiedä miten tätä pitäisi työstää.
En haluaisi sanoa tätä, mutta kun tapasin hänet viime vuonna, hän oli aneeminen ja luovuttanut p-ska. Nyt hän on vihainen p-ska, mikä mielestäni on parempi, varsinkin kun monet asiat ovat muuttuneet hänen toiminnassaan parempaan suuntaan. Vain meidän välit on hankalat, koska minä olen se joka välittää ja siksi hän purkaa kaiken ensisijaisesti minuun. Omakin elämäni on muuttunut parempaan hänen tapaamisensa jälkeen. Olin surullinen loner ja nyt en enää ole.
APUA, juokse! Mikään ei kuulosta hyvältä, mutta tämä ihan viimeistään nostattaa karvat pystyyn!
Aivan hirvittävältä kuulostaa minunkin mielestäni. Jo se, että tuollainen ampuminen on tullut edes puheeksi on jo valtava redflag. Kaiken kerrotun perusteella kaikki mahdolliset hälärit soivat kyllä nyt. Ap, pelasta itsesi nyt kun vielä voit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloitusteksti voisi olla minun kirjoittamani jos ”hyvä ulkonäkö” korvataan sanoilla ”hurmaava persoona”. Lisäksi henkilö on oikeasti kuin kaksi eri ihmistä joista toinen on se jonka olen halunnut mutta toinen kaikkea muuta, ääripää. Kumpikin on yhtä todellinen joskin jälkimmäinen näyttäytyy harvemmin ja harvemmille. En näin ollen allekirjoita sitä että ainakaan itse olisin ihastunut pelkkään haavekuvaani ko. henkilöstä, enkä siksi menisi väittämään sellaista Ap:stäkään.
Se minun puolisoni hyvä persoona eli A on jatkuvasti kehittynyt parempaan mutta persoonassa B ei ole tapahtunut mitään hyvää muutosta pitkän ajan kuluessa.
Olen viimein päättänyt erota monien vaiheiden jälkeen. Vaadittiin aika paljon ennen kuin pystyin tekemään sellaisen päätöksen. Päätin siis lopulta uhrata A:n päästäkseni eroon B:stä.
Tämä on ihan klassinen tilanne. Eihän kukaan katsoisi pelkästään ihmistä, jolla on persoona B. Kaikilla hankalilla persoonilla on myös se persoona A, jonka vuoksi mukaan jää roikkumaan aina joku ihminen. Eihän kukaan pelkkää paskaa katsoisi, pitää olla myös vastapainona jotain hyvää. Mutta totuus on se, että ihmisen, jolla on kaksi eri persoona kanssa on hyvin vaikeaa ja kuluttavaa olla. Ihan ykkösasia parisuhteissa, mitä kannattaisi miettiä, jos haluaa oman mielenterveyden säilyttää, että ihmisellä ei ole kovin jakautunutta persoonallisuutta.
Tuli nyt tästä omasta ketjustani mieleen vähän sivuaihe jota aina jankataan julkisuudessa, aka "miksi kukaan ei huomannut". Kun jotain pahaa tapahtuu jollekulle, joku tekee jotain pahaa tai tappaa itsensä tai asiat menee käteen, seuraavaksi lehdistö ja some on huutamassa että miksi joku ei huomannut toisen hätää ja auttanut. Oma kumppanini ei ole lähellekään niin vakava keissi että kenenkään pitäisi yhteiskunnallisella tavalla huomata yhtään mitään, mutta kyllä on väen joukossa tietty kaksinaismoralismi että paha olo pitäisi huomata mutta sitten kun esmes minä aloitan ketjun samasta aiheesta eli läheisen ihmisen auttamisesta, tänne pukkaa tusinakaupalla kommenttia tyyliin juokse pois. No niinpä. Ehkä ei pidäkään aloittaa suhdetta jonkun ongelmaisen kanssa, mutta mihin se raja sitten vedetään? Suhteen voi aloittaa vain jos on täysin menneisyys käsitelty eikä ole mitään henkilökohtaisia ongelmia läheisyyden kanssa joita pitäisi käsitella potentiaalisen kumppani kanssa? Voiko täällä kliksuttelijat oikeasti panna itsensä näin ylevään kategoriaan? En minä ainakaan eikä kukaan normaali terve tuntemani ihminenkään voi. Heillä kaikilla on jotain elämänkokemusta joka mutkistaa nykyelämää. Ehkä täällä on jotain täydellisiä (tai itseään täydelliseksi luulevia) robotteja vastailemassa kaikkiin ketjuihin. :) -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joskus käy niin, että henkilön käsittelemättömät traumat puskevat niin raskaasti parisuhteeseen, että suhde päättyy lopulta siihen.
Totta kai näikin voi käydä. -ap
Tämähän on selvä. Jos kaverilla ois ruma pärstä oisit jättänyt sen jo. Miksi minusta tuntuu että aloittaja on mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa melkein läheisriippuvaisen tekstiltä, joka projosoi omia tunteita ja fiiliksiä siihen toiseen ihmiseen. Sinä kuvittelet, että hän tarvitsee tietynlaista ohjausta ja apua, vaikka oikeasti saatat itse toivoa, että joku tekisi näin sinulle.
Hmm. No miltä mielestäsi kuulostaisi ei-läheisriippuvaisen puhe? Noin niin kuin verrokiksi. -ap
ps. En tarkoita tätä provokaatioksi vaan että ymmärrettäisiin mitä mielestäsi/mielestänne olisi ns. terve puhe samasta asiasta. En tykkää kovin paljon viittauksista joihin viitettä ei sitten kuitenkaan anneta.
Terve ihminen tietää, ettei voi auttaa toista henkilöä ja muuttaa tämän käyttäytymistään. Vain se henkilö itse voi muuttaa itsensä ja hakea apua itselleensä. Mitä tahansa sinä teetkään ei tule muuttamaan häntä.
Ja lisänä sanon, että syy miksi vielä enemmän uskon, että kyse on läheisriippuvuudesta ja siitä, että projosoit tunteitasi on se, että teillä on samanlainen historia, kuten aiemmin kirjoitit. Sinä näet tässä henkilössä jotain samaa, mikä on sinussa ja sinä haluat siksi auttaa häntä, mutta luulen että se taitaa olla oikeasti halu auttaa sinua itseäsi.
Ja sinun kommenttisi kuulostaa joko ongelmattoman tai käsittelemättömän historian kirjoittamalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitoinpa tässä kertomasi konkreettiset asiat jonoon.
- ihana ulkonäkö
- pienimmätkin asiat voi saada aikaan raivarin tai jonkin passiivis-aggressiivisen kostoreaktion, mikä tietenkin on tosi tuhoavaa suhteen ja yhteisen kiintymyksen
- kiitokset hän antaa hyväksikäyttäville huijari-ihmisille ja välittäville ihmisille tulee haukut
- toimintamalli omasta kodista, että puhutaan kaikkia ihan diibadaabaa suutuksissaan ja uhkaillaan ja puheet on puheita
Neuvoisin sinua tekemään tällaisen listan itseksesi ja miettimään sen perusteella, miten sinä haluaisit kumppanisi muuttuvan. Onko muuttuminen mahdollista, ja jollei ole, mitä aiot tehdä?
Sanot, että kumppanisi on hyvä nainen/mies ja että silmäsi näkevät "rivien välistä" hänessä kaikenlaisia hyviä ominaisuuksia. Näetkö oikeasti, vai kuvitteletko vain näkeväsi? Kumman teistä pitäisi muuttua, jotta suhteenne olisi hyvä molemmille? Kirjoituksessasi ei näy oikeastaan yhtään konkreettista positiivista seikkaa, jollaisen vuoksi suhteenne olisi juuri sinulle hyvä. Hän saattaa tykätä kovastikin, jos kerran saa haukkua, raivota, kostaa ja uhkailla ihan vapaasti. Onko hän valmis tai edes kykenevä olemaan puolisona ihmisiksi?
Olen saanut muille kirjoittajille osoittamistasi kommenteista sen käsityksen, että nyt haluat vain vahvistaa omaa haluasi jäädä suhteeseen. Kirjoita lista puolisosi konkreettisista ja silminnähtävistä hyvistä puolista ja mieti ihan itse sen perusteella. Jos lista on toivelista tai sisältää vain satunnaisia tekoja, mieti uudelleen, vaikka oletkin näemmä jo päättänyt kantasi.
Kommenttisi on ärsyttävä (itselleni) mutta myös jollain tavalla oikeutettu. Eli tehdään lista hyvistä puolista.
- hän pystyy romantiikkaan mutta arastelee sitä viimeiseen asti kipeiden kokemusten vuoksi -- hän järjesti äskettäin minulle ihan puskista aivan ihanat synttärijuhlat, kukaan ei ikinä ole tehnyt mitään niin ihanaa minun vuokseni
- hän haluaa elää terveellisesti mutta ystäväpiirinsä ei kannusta tähän, joten tämä konflikti on olemassa (olen saanut tässä aikaan konkreettisen muutoksen, eli hänen asiat on menneet parempaan sen jälkeen kun olemme tavanneet)
- hän on ahkera ja haluaa tehdä asiat laadukkaasti -- kokemukset menneestä sotkevat tätä asiaa pahasti, mutta perimmäinen luonto on tämä
- asia numero 1: hän vihaa pettämistä, hän ampuisi ennemmin aivonsa pihalle kuin pettäisi kumppania (hän tekisi saman minulle jos pettäisin)
- hän on fiksu mutta hänelle on sanottu lapsena että hän on tyhmä ja että hänestä ei tule ikinä mitään; tämän takia hän on joka hetkellä luovuttamassa kaiken kanssa kun ensimmäiset koettelemukset tulee (kaikissa asioissa näitä tulee)
- hänellä on omatunto: jos hän saa liian hyvää, häntä hävettää; se voi ilmetä jonain muuna kuin asian myöntämisenä mutta kun tarpeeksi jaksaa hänen kanssa olla hän tunnustaa tämän asian ja käskee muita olemaan vaativampia
- hän on utelias ja aina halukas tutustumaan uusiin ihmisiin, uusiin asioihin -- koen tämän tosi hyväksi itselleni koska olen itse tylsä erakko joka vain kökki kotona ennen hänen tapaamistaan
- hän haastaa kaikkia ihmisiä kehittymään, olemaan parempi -- ei ole helppoa kuulla hänen kritiikkiään mutta usein hän on oikeassa vaikka ilmaisee asiat aika tökerösti
- hän on erittäin eläinrakas, erittäin, paljon rakkautta siellä
- hän on herkkä ja häntä pystyy haavoittamaan (kuka jaksaa oikeasti kivipatsasta jolle ei mikään mene läpi)
- ja siis minä rakastan häntä, söpö ja tyhmä mutta vahva ja kunniallinen :)
Siis mitä voin oikeasti sanoa. Hän haluaa terveellistä, uskollista, merkityksellistä ja aktiivista elämää. Kun tapasin hänet, hän ajatteli kuolemista ja kertoi sen minulle. Hän sanoi, että minut tavattuaan hän alkoi tuntea, että hänen elämällään on jotain väliä. Tämä ei tarkoita, että tästä sitten suoraan vain tanssitaan taivaaseen. Hyvillä hetkillä hän avautuu siitä mitä oikeasti haluaa. Huonoilla hän haistattaa hatut kaikille eikä kukaan pääse läpi. Niin kuin joku kommentoija aikaisemmin sanoi, näen syvemmälle ja pystyn auttamaan jotenkin. Koen että pystyn, mutta matka on kipeä ja hidas. Kaikkein paskin puoli hänessä on se että hän ei pysty ottamaan mitään hyvää takaisin. Se on tosi turhauttavaa. En oikeasti tiedä miten tätä pitäisi työstää.
En haluaisi sanoa tätä, mutta kun tapasin hänet viime vuonna, hän oli aneeminen ja luovuttanut p-ska. Nyt hän on vihainen p-ska, mikä mielestäni on parempi, varsinkin kun monet asiat ovat muuttuneet hänen toiminnassaan parempaan suuntaan. Vain meidän välit on hankalat, koska minä olen se joka välittää ja siksi hän purkaa kaiken ensisijaisesti minuun. Omakin elämäni on muuttunut parempaan hänen tapaamisensa jälkeen. Olin surullinen loner ja nyt en enää ole.
APUA, juokse! Mikään ei kuulosta hyvältä, mutta tämä ihan viimeistään nostattaa karvat pystyyn!
Aivan hirvittävältä kuulostaa minunkin mielestäni. Jo se, että tuollainen ampuminen on tullut edes puheeksi on jo valtava redflag. Kaiken kerrotun perusteella kaikki mahdolliset hälärit soivat kyllä nyt. Ap, pelasta itsesi nyt kun vielä voit.
No haloo, ampuminen oli vain sanavalinta, ei mikään oikea asia. Hirveän herkkää sakkia taas lukemassa. -ap
Vierailija kirjoitti:
Tuli nyt tästä omasta ketjustani mieleen vähän sivuaihe jota aina jankataan julkisuudessa, aka "miksi kukaan ei huomannut". Kun jotain pahaa tapahtuu jollekulle, joku tekee jotain pahaa tai tappaa itsensä tai asiat menee käteen, seuraavaksi lehdistö ja some on huutamassa että miksi joku ei huomannut toisen hätää ja auttanut. Oma kumppanini ei ole lähellekään niin vakava keissi että kenenkään pitäisi yhteiskunnallisella tavalla huomata yhtään mitään, mutta kyllä on väen joukossa tietty kaksinaismoralismi että paha olo pitäisi huomata mutta sitten kun esmes minä aloitan ketjun samasta aiheesta eli läheisen ihmisen auttamisesta, tänne pukkaa tusinakaupalla kommenttia tyyliin juokse pois. No niinpä. Ehkä ei pidäkään aloittaa suhdetta jonkun ongelmaisen kanssa, mutta mihin se raja sitten vedetään? Suhteen voi aloittaa vain jos on täysin menneisyys käsitelty eikä ole mitään henkilökohtaisia ongelmia läheisyyden kanssa joita pitäisi käsitella potentiaalisen kumppani kanssa? Voiko täällä kliksuttelijat oikeasti panna itsensä näin ylevään kategoriaan? En minä ainakaan eikä kukaan normaali terve tuntemani ihminenkään voi. Heillä kaikilla on jotain elämänkokemusta joka mutkistaa nykyelämää. Ehkä täällä on jotain täydellisiä (tai itseään täydelliseksi luulevia) robotteja vastailemassa kaikkiin ketjuihin. :) -ap
Kyllä hän vaikuttaa juuri niin vakavalta keissiltä kun ampumisellakin on uhannut jos petät.
Älä vähättele ap, se on ihan ensimmäinen ja vakavin virhe sinulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa melkein läheisriippuvaisen tekstiltä, joka projosoi omia tunteita ja fiiliksiä siihen toiseen ihmiseen. Sinä kuvittelet, että hän tarvitsee tietynlaista ohjausta ja apua, vaikka oikeasti saatat itse toivoa, että joku tekisi näin sinulle.
Hmm. No miltä mielestäsi kuulostaisi ei-läheisriippuvaisen puhe? Noin niin kuin verrokiksi. -ap
ps. En tarkoita tätä provokaatioksi vaan että ymmärrettäisiin mitä mielestäsi/mielestänne olisi ns. terve puhe samasta asiasta. En tykkää kovin paljon viittauksista joihin viitettä ei sitten kuitenkaan anneta.
Terve ihminen tietää, ettei voi auttaa toista henkilöä ja muuttaa tämän käyttäytymistään. Vain se henkilö itse voi muuttaa itsensä ja hakea apua itselleensä. Mitä tahansa sinä teetkään ei tule muuttamaan häntä.
Ja lisänä sanon, että syy miksi vielä enemmän uskon, että kyse on läheisriippuvuudesta ja siitä, että projosoit tunteitasi on se, että teillä on samanlainen historia, kuten aiemmin kirjoitit. Sinä näet tässä henkilössä jotain samaa, mikä on sinussa ja sinä haluat siksi auttaa häntä, mutta luulen että se taitaa olla oikeasti halu auttaa sinua itseäsi.
Ja sinun kommenttisi kuulostaa joko ongelmattoman tai käsittelemättömän historian kirjoittamalta.
Taisi kirjoitus kolahtaa johonkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli nyt tästä omasta ketjustani mieleen vähän sivuaihe jota aina jankataan julkisuudessa, aka "miksi kukaan ei huomannut". Kun jotain pahaa tapahtuu jollekulle, joku tekee jotain pahaa tai tappaa itsensä tai asiat menee käteen, seuraavaksi lehdistö ja some on huutamassa että miksi joku ei huomannut toisen hätää ja auttanut. Oma kumppanini ei ole lähellekään niin vakava keissi että kenenkään pitäisi yhteiskunnallisella tavalla huomata yhtään mitään, mutta kyllä on väen joukossa tietty kaksinaismoralismi että paha olo pitäisi huomata mutta sitten kun esmes minä aloitan ketjun samasta aiheesta eli läheisen ihmisen auttamisesta, tänne pukkaa tusinakaupalla kommenttia tyyliin juokse pois. No niinpä. Ehkä ei pidäkään aloittaa suhdetta jonkun ongelmaisen kanssa, mutta mihin se raja sitten vedetään? Suhteen voi aloittaa vain jos on täysin menneisyys käsitelty eikä ole mitään henkilökohtaisia ongelmia läheisyyden kanssa joita pitäisi käsitella potentiaalisen kumppani kanssa? Voiko täällä kliksuttelijat oikeasti panna itsensä näin ylevään kategoriaan? En minä ainakaan eikä kukaan normaali terve tuntemani ihminenkään voi. Heillä kaikilla on jotain elämänkokemusta joka mutkistaa nykyelämää. Ehkä täällä on jotain täydellisiä (tai itseään täydelliseksi luulevia) robotteja vastailemassa kaikkiin ketjuihin. :) -ap
Kyllä hän vaikuttaa juuri niin vakavalta keissiltä kun ampumisellakin on uhannut jos petät.
Hän ei käyttänyt tuota sanaa vaan minä. Tarviiko kaikkea tekstiä lukea niin kuin mielisairas potilas. -ap
Terapiaan oikeasti, ei tossa ole mitään muuta vaihtoehtoa. Älä yritä leikkiä mitään pelastavaa ritaria.