Vetovoiman laki: Vihdoinkin tajusin, miten "manifestoituminen" toimii

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 20:57"]

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 14:11"]

[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 22:16"]

Minunkin pitäisi oppia kuuntelemaan enemmän itseäni. Suunnittelen liian pitkälle ja liian analyyttisesti. 

[/quote]Ap vastaa: Tämä on minunkin syntini. Koetan liikaa järkeistää asioita ja ymmärtää niitä, suunnitella - ja tietenkin miettiä mahdollisia uhkia ja epäonnistumisia. Mutta silloin, kun asiat vaan tuntuvat oikeilta ja sujuvat itsekseen, olen oikealla tiellä :)

[/quote]

Hitsi, kun minusta ei tunnu milloinkaan :(( Tunnen kuin olisin umpikujassa

[/quote]Ikävä kuulla! Tuntuuko siis siltä, että et löydä ratkaisuja vai oletko epävarma siitä, mitä haluat? Minä poden jumitilanteissa yleensä tuota jälkimmäistä; en oikein tiedä, mitä edes tavoittelisin. - ap

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 21:12"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 20:57"]

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 14:11"]

[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 22:16"]

Minunkin pitäisi oppia kuuntelemaan enemmän itseäni. Suunnittelen liian pitkälle ja liian analyyttisesti. 

[/quote]Ap vastaa: Tämä on minunkin syntini. Koetan liikaa järkeistää asioita ja ymmärtää niitä, suunnitella - ja tietenkin miettiä mahdollisia uhkia ja epäonnistumisia. Mutta silloin, kun asiat vaan tuntuvat oikeilta ja sujuvat itsekseen, olen oikealla tiellä :)

[/quote]

Hitsi, kun minusta ei tunnu milloinkaan :(( Tunnen kuin olisin umpikujassa

[/quote]Ikävä kuulla! Tuntuuko siis siltä, että et löydä ratkaisuja vai oletko epävarma siitä, mitä haluat? Minä poden jumitilanteissa yleensä tuota jälkimmäistä; en oikein tiedä, mitä edes tavoittelisin. - ap

[/quote]

Joo, mulla on just toi, etten edes tiedä, mitä haluaisin. Olen 43v ja kärsinyt masennuksesta melkein koko elämäni, siis aikuisiän. Olen umpikujassa masennuksen aikaisten valintojeni ja sitoumusten kanssa (aviomies ja lapset), joiden kanssa kärsin nykyään, kun masennus parani ja haluaisin mennä ja valita miehenkin aivan uusiksi. Mutta en voi, koska se olisi väärin. En rakasta miestäni enkä näe lapsianikaan oman ahdistukseni tai pahan oloni takaa. Mulle on ihan sama kaikki, kun en voi kuitenkaan valita mitään hyvää. Hyvää olis esim. seksi miehen kanssa, joka ei ole oma mies.

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 10:00"]

Lottovoitto? En ole koskaan ymmärtänyt lottoamista. Mitä sillä haetaan? Onnellisuutta? Siitäkö se onnellisuus tulee että saa shoppailla äärettömästi? Vai missä se ääri tulee vastaan että ei enää saa onnea ostamalla? 

Onko se oikeasti onnea että omistaa materiaa? Tai kahisevaa? Onko se oikeasti sitä mitä haluat? Mitä oikeasti haluat? Sydämestäsi? Tätä kohden menemisessä voi tehdä työtä, mutta silloin kun tavoitteet ja unelmat ovat sopusoinnussa sydämen ja sielun kanssa niin silloin monet asiat loksahtavat itsestään kohdalleen. Esteet ovat omassa mielessä, esim. en minä pysty enkä minä ansaitse jne. Tähän usein tarvitsee ulkopuolista apua/terapeuttia että pääsee näistä ajatuksista irti.

[/quote]

Lottovoitto on vaurautta. Vauraus tuo vapautta, ei ole pakkoa olla taloudellisesti riippuvainen kenestäkään, ei käsi ojossa valtiolle eikä tuhlata suurinta osaa valveillaoloajastaan töissä.

Ihan oikeasti aina ihmettelen näitä pällejä jotka eivät sitä pysty ymmärtämään vaan alkavat aina länkyttää jostain onnen ostamisesta ja shoppailukierteistä (näitä muuten monesti harrastavat ne vähävaraiset, jotka ostavat velaksi "todistaakseen" itselleen tai muille että heillä on "varaa").

Taloudellinen vapaus on valtava siunaus niille jotka sen saavuttavat, kunhan se ei tapahdu minkään tärkeän (kuten yksityisyyden) kustannuksella. Siksi lottovoitto on siihen ideaali väylä.

Toki jos elämänarvot ovat valmiiksi vinksallaan saattaa uusi vaurauskin valua hukkaan, mutta jos osaa elää jo rahattomana "hyvin" parantaa taloudellinen vapaus elämänlaatua huikeasti ja pitkäksi aikaa.

[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 21:38"]Nimittäin mulla.

En saa loton päävoittoa vaikka oon aika aktiivisesti sitä koettanut "ilmentää" monen vuoden ajan.

En osaa olla jatkuvan positiivinen ja kiitollinen (kuten vaikka The Secret opettaa), mutta silti jotkin asiat ilmestyvät kuin itsekseen.

Ja juttuhan on siinä, että kaikki sellaiset ajatukset, jotka heti ensimmäisestä pilkahduksesta lähtien tuntuvat sydämessä siltä, että ne ovat minun, todella tulevat todeksi ennemmin tai myöhemmin. Jostain syystä lottovoitto ei tunnu samalta, vaikka sitä kovasti toivoisinkin. Mutta olen esimerkiksi saanut unelmieni kodin, josta tuli jo taloa ulkopuolelta katsoessa "sellainen olo". En osaa selittää tuota tunnetta kunnolla, mutta sellainen intuiitivinen aavistus on kyseessä. Kuin jokin palanen loksahtaisi paikalleen. Lukemattomat toivomukseni ovat toteutuneet tätä kautta, eikä kyse ole oikeastaan edes toiveista vaan vain sellaisesta tunteesta, että tämä asia toteutuu väistämättä.

No, nyt aion hylätä ns. aktiivisen toivomisen ja visualisoinnin ja keskittyä vain niihin tavoitteisiin, jotka tuntuvat oikealta juuri nyt. Tämä on oikeastaan suuri helpotus minulle, koska olen monella tavalla kokenut ns. Vetovoiman lain toimivan elämässäni uskomattomalla tavalla monessa asiassa, mutta sitten jotkin "tosi isot haaveet" ei vaan toteudu (ikiaikaisen lottovoiton lisäksi pari muuta juttua). Aion päästää niistä nyt irti ja keskittyä seuraamaan Tunnetta.

Olen ollut lapsesta saakka ns. intuitiivinen ihminen ja jonkunlainen noituus meidän suvun naisissa elääkin. Onkin siis aika hylätä jenkki -New Age ja olla taas oma itsensä :) Mutta visualisointia käytän edelleen esim. ennen esityksiä, tenttejä tai muita sellaisia, koska siitä on todella konkreettista hyötyä kun kyse on nimenomaan oman toiminnan ohjaamisesta toivottuun suuntaan, ja myös jännityksen lievittämisestä.
[/quote]

Taidat olla erityisherkkä

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 22:16"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 21:12"]

[quote author="Vierailija" time="27.09.2015 klo 20:57"]

[quote author="Vierailija" time="25.09.2015 klo 14:11"]

[quote author="Vierailija" time="24.09.2015 klo 22:16"]

Minunkin pitäisi oppia kuuntelemaan enemmän itseäni. Suunnittelen liian pitkälle ja liian analyyttisesti. 

[/quote]Ap vastaa: Tämä on minunkin syntini. Koetan liikaa järkeistää asioita ja ymmärtää niitä, suunnitella - ja tietenkin miettiä mahdollisia uhkia ja epäonnistumisia. Mutta silloin, kun asiat vaan tuntuvat oikeilta ja sujuvat itsekseen, olen oikealla tiellä :)

[/quote]

Hitsi, kun minusta ei tunnu milloinkaan :(( Tunnen kuin olisin umpikujassa

[/quote]Ikävä kuulla! Tuntuuko siis siltä, että et löydä ratkaisuja vai oletko epävarma siitä, mitä haluat? Minä poden jumitilanteissa yleensä tuota jälkimmäistä; en oikein tiedä, mitä edes tavoittelisin. - ap

[/quote]

Joo, mulla on just toi, etten edes tiedä, mitä haluaisin. Olen 43v ja kärsinyt masennuksesta melkein koko elämäni, siis aikuisiän. Olen umpikujassa masennuksen aikaisten valintojeni ja sitoumusten kanssa (aviomies ja lapset), joiden kanssa kärsin nykyään, kun masennus parani ja haluaisin mennä ja valita miehenkin aivan uusiksi. Mutta en voi, koska se olisi väärin. En rakasta miestäni enkä näe lapsianikaan oman ahdistukseni tai pahan oloni takaa. Mulle on ihan sama kaikki, kun en voi kuitenkaan valita mitään hyvää. Hyvää olis esim. seksi miehen kanssa, joka ei ole oma mies.

[/quote]

Kuka valonnoissaan onnistunut idiootti se siellä alapeukuttaa? Niin, lisäksi olen aggressiivinenkin. 

Siis valinnoissaan

[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 11:25"]

[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 09:46"]

Kristitty mystikko: Voisitko alkaa kirjoittaa blogia?

[/quote]

mietin ihan samaa! Ehkä Sinun Kristitty mystikko piti tulla tälle sivulle jotta annamme sinulle vinkin aloittaa blogin kirjoittaminen ;)

[/quote]

Tätä minun täytyy kysyä hiljaisuudessa ja rukouksessa sisältäni. Silloin kun aloin hengellisesti herätä, nimittäin Henki sanoi minulle, että minun ei tarvitse julistaa eikä puhua näistä asioista, ei evankelioida, vaan minun luokseni johdatetaan ne, joiden on tarkoitus tulla. Näin on myös käynyt: ilman että ihmiset edes tietävät että uskon, he vain näyttävät vaistoavan että minulla on jotain mikä kiinnostaa, ja hakevan kontaktia. 

Bloggaamisen ongelma on nähdäkseni se, että siinä nämä asiat heitetään ns. laajan yleisön eteen, ja suuri osa ihmisistä ei pysty ymmärtämään sellaista näkökulmaa hengellisyyteen ja maailmaan kuin mitä edustan. Moni jopa pilkkaisi ja nauraisi sitä, jos siitä lukisi. Ei sillä, että minua mitenkään loukkaisi se ettei minua ymmärretä, mutta huoli on, että blogista tulisi vain älyllisen tason temmellyskenttä, jossa perinteiset kristityt osoittaisivat minua harhaoppiseksi, ateistit nauraisivat hengellistä hörhöilyä yleensä (ja te ette ole nähneet kuin pienen osan siitä kuinka "toisesta maailmasta" olen), ja itse sanoma siitä että jumalallinen todellisuus on ihmeellinen ja jokaisen sisältä löydettävissä, hukkuisi sanojen ja oppien ja mielipiteiden paljouteen (mikä yleensäkin on se ongelma mikä estää ihmisiä löytämästä sitä). 

Toisaalta ymmärrän kyllä, että siellä netin takana on myös ihmisiä, joilla on hengellinen jano sellaista näkemystä kuin mitä edustan, ja jos yksikin hyötyy, se on jo suurenkin vaivan arvoista. Luulen kyllä että minulla olisi sellaista sanottavaa, mitä on muualta vaikea löytää ainakaan suomen kielellä. Jos bloggaamisen aloitan jonain päivänä, ilmoitan kyllä siitä tälle palstalle, sinne aiempaan kyselyketjuun ja varmasti tännekin.

Ymmärrän, että ajatus blogista mietityttää. Toivottavasti harkitset sitä kuitenkin, koska meitä "janoisia" taitaa olla yllättävän paljon. Jään toiveikkaana odottamaan

Voisiko sitä aiempaa kyselyketjua linkittää tähän? Kiitos jos on mahdollista ja joku viitsii niin tehdä :)

Minä taas toivon ennemmin näitä arvokkaita kirjoituksia tänne palstalle, kuin blogiin. Blogit on ihan tyhmiä. Täällä on vuorovaikutuskin tasaveroisempaa.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 12:34"]Minä taas toivon ennemmin näitä arvokkaita kirjoituksia tänne palstalle, kuin blogiin. Blogit on ihan tyhmiä. Täällä on vuorovaikutuskin tasaveroisempaa.
[/quote]

Hyvä pointti, mutta kun täällä aaveellä ei haluaisi käydä jatkuvasti kyttäämässä, että milloin täällä on jotain mielenkiintoista luettavaa.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 12:32"]

Voisiko sitä aiempaa kyselyketjua linkittää tähän? Kiitos jos on mahdollista ja joku viitsii niin tehdä :)

[/quote]

http://www.vauva.fi/keskustelu/4338994/ketju/olen_kristitty_mystikko_kysyttavaa

Mua ärsyttää tässä se, että tiedän että tämä toimii, olen sen monesti kokenut. Sitten kun haluaisin ihan hirveästi jotain, esim. tällä hetkellä yhden aivan upean työn, iskee ihan hirveä alemmuuskompleksi ja toivottomuus. En oikein uskalla haaveilla niistä asioista mitä ihan oikeasti haluan. Haaveilen aina asioista vähän sinne päin ja ne kyllä sitten toteutuvatkin, mutta sitä kuuta taivaalta en jotenkin usko saavani. :/ Eihän tuossa sinänsä ole edes mitään taikaa. Kun en usko saavani unelmieni työpaikkaa, kirjoitan huonon hakemuksen tai menen haastatteluun sillä asenteella että ei tästä varmaan mitään tule, eikähän siitä sitten tulekaan. Pitäisi saada jotenkin itsensä uskomaan että saa mitä haluaa. 

[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 21:28"]

Miten rahaa visualisoidaan? Pitääkö ajatella kuin sitä olisi jo paljon (vaikkei oiskaan)?

[/quote]

Varallisuuden visualisointia on vaikea selittää. Se täytyy oikeastaan hoksata itse. Ei siinä tarvitse visualisoida mitään seteleitä, vaan vain se tilanne missä ei ole rahahuolia. Kun rahahuolia ei ole, se tilanne tulee kun siihen luottaa, ja kun huolia ei enää ole se todennäköisesti tarkoittaa että rahaa on. Tärkeintä on tavallaan saada ne huolet rahasta pois mielestä, ei niinkään se rahan ajatteleminen.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 09:46"]

Kristitty mystikko: Voisitko alkaa kirjoittaa blogia?

[/quote]

mietin ihan samaa! Ehkä Sinun Kristitty mystikko piti tulla tälle sivulle jotta annamme sinulle vinkin aloittaa blogin kirjoittaminen ;)

[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 20:50"]

Lottovoittoa monien on vaikea saada monestakin syystä, jotka kaikki ovat omassa mielessä, mutta usein arkitietoisuuden alapuolella. Ensinnäkin, monella on uskomus että iso määrä rahaa ilman että se on tienattu on jotenkin "moraalitonta", jollain epämääräisellä tavalla väärin. Toiseksi, monella on uskomus, että maalimassa on sitä lottovoittoa enemmänkin tarvitsevia ihmisiä kuin minä, ja siksi mieli ei oikeasti pysty kaikkine osineen uskomaan lottovoittoon itselle.

Yleisin on kuitenkin se, että sielu tietää, että rahan tuoma hyvä ei olisi se mitä sisin ja henkinen kehitys tarvitsee. Usein se mitä sielun taso haluaa opettaa, on luottamus elämään ja luottamus luomiseen uskon kautta, ja lottovoiton pyytäminen on oikeastaan epäluottamuksen julistus: minä en usko että elämä antaa minulle varmasti kaiken minkä tarvitsen, joten haluaisin kerralla niin ison summan rahaa että ei tarvitse tulevaisuudessa murehtia. Jos ihminen oikeasti luottaa että kaikki on tässä, että kaikki virtaa sisältä ja on kutsuttavissa esiin sieltä, mitä hän lottovoitolla tekisi? 

[/quote]

On kyllä arvostettavaa että ihmiset pyrkivät henkiseen kasvuun, mutta tuo tekstisi on kyllä täysin päätöntä. Lottovoitto on vaikea saavuttaa ihan laskettavissa olevien todennäköisyyksien mukaan. Vaikka kuinka treenaisit henkisiä ominaisuuksiasi, ei se muuttaisi sitä että ison lottovoiton todennäköisyys on yksi miljoonista.

Ei huuhaaseen uskominen ole henkistä kasvua. 

Up

No mitä mielessä?

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 21:35"]No mitä mielessä?
[/quote]Ketju pisti silmään ja mietin vaan, miksi en ap:n tavoin saa raha-asioita paranemaan :/

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 21:42"][quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 21:35"]No mitä mielessä?
[/quote]Ketju pisti silmään ja mietin vaan, miksi en ap:n tavoin saa raha-asioita paranemaan :/
[/quote]

Onko se välttämätöntä? Onko olosi parempi kun murehdit sitä? Ymmärtääkseni sinulla ja rahaongelmillasi on vain yksi yhdistävä tekijä: hetki ajassa. Kuinka haluat käyttää hetkesi ajassa? On vain nyt.