Vetovoiman laki: Vihdoinkin tajusin, miten "manifestoituminen" toimii

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 21:42"]

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 21:35"]No mitä mielessä? [/quote]Ketju pisti silmään ja mietin vaan, miksi en ap:n tavoin saa raha-asioita paranemaan :/

[/quote]

Olet ilmeisesti kokeillut Vetovoiman laki tai Salaisuus -menetelmällä, koska tähän ketjuun kirjoitat? Ehkä olisi helpompi muiden auttaa jos kertoisit millä tavalla olet yrittänyt menetelmällä parantaa talouttasi.

Jasså, kirjoittelin tähän pitkät pätkät ei-toivotun manifestoitumisen kiroista ja pastauudistus söi kaikki mun viestit. No ei se mitään. Joku kysyi että miksi se on niin kamalaa, kaksi syytä. Ensinnäkin se että ei jaksais miettiä et onko ilmiö todellinen vai ei. Asia on niin, et jos joku muu tällaisia kirjoittaisi, pitäisin sitä hulluna enkä yhtään ihmettele vaikka muakin pidettäisiin. Toiseksi jos päättää ottaa ilmiön tosissaan, seuraava ongelma on tulkitseminen. Mitä mulle halutaan sanoa. Kuka haluaa. Luonko ilmiöt itse vai joku korkeampi olento? Asioiden päättäminen on muutenkin ihan riittävän vaikeaa, en halua jotain eeppistä sattumaa sotkemaan asioita ja kyseenalaistamaan pahimmillaan kaiken.

Btw., Jungilla oli käsite synchronicity joka kuvaa samaa asiaa. En nyt takuuseen mene että Jung piti ilmiötä paranormaalina, mutta käsitykseni mukaan näin. En jaksa tarkistaa.

Luot itse kaiken, tai lähinnä itse elät kaiken luomasi omalla valinnaisella tavalla. Luot myös tunteesi, näkökulmasi, ajatuksesi, ja niistä lähtökohdista voit alkaa vaikuttaa kokemaasi. Jos ajattelet, että ei-toivottu manifestoituminen on mahdollista, niin mitä voit ajattelussasi muuttaa, jotta tämä ei ole mahdollista? Kyseenalaista perimmäisiä ajatuksiasi asiaan liittyen niin pääset alkuun.

Vierailija kirjoitti:

Luot itse kaiken, tai lähinnä itse elät kaiken luomasi omalla valinnaisella tavalla. Luot myös tunteesi, näkökulmasi, ajatuksesi, ja niistä lähtökohdista voit alkaa vaikuttaa kokemaasi. Jos ajattelet, että ei-toivottu manifestoituminen on mahdollista, niin mitä voit ajattelussasi muuttaa, jotta tämä ei ole mahdollista? Kyseenalaista perimmäisiä ajatuksiasi asiaan liittyen niin pääset alkuun.

Kiitos vastauksesta mutta en ymmärrä yhtään mitä konkreettisesti tarkoitit sillä.

Kiinnostava kysymys tuo luko itse ilmiöt vai korkeampi olento. Olisiko kristityn mystikon tai jonkun muun kokeneen näkemyksiä tosta?

Kiinnostava kysymys tuo luoko itse ilmiöt vai korkeampi olento. Olisiko kristityn mystikon tai jonkun muun kokeneen näkemyksiä tosta?

Kiinnostava kysymys tuo luoko itse ilmiöt vai korkeampi olento. Olisiko kristityn mystikon tai jonkun muun kokeneen näkemyksiä tosta?

Neuvokaa mua mielellään ajattelemaan asioista niin että pääsisin johonkin selvyyteen. Kertauksena viimeisin synkronisiteetin kokemus, jonka av-uudistus söi. Myönnän että tää on synkronisiteettinä heikko, mut menkööt koska tunteet tuli aika pintaan. Mun kokemus on se että synkronisiteetti tapahtuu ainakin mulle nimenomaan silloin kun ollaan suurten tunteiden äärellä. Vaikka muuten olen sitä mieltä että tämä on ehkä siinä rajoilla et laitanko edes koko ilmiön piikkiin, verrattuna muihin juttuihin mitä on sattunu.

Eli sillon kun meidän homehelvetti oli pahimmillaan ja ihmetytti että miten elämä voi ees jatkua siitä eteenpäin, mulla oli tapana mennä yksin ulos illalla ja lenkkeillä säkkipimeillä  teillä pakkasessa ja itkeä ja itkeä. Kumma ettei yhtään luuta katkennut. Kotona laitoin punaiset silmät viiman piikkiin. Nykyään lenkit sujuu eri aatoksissa musaa kunnellen enkä ole pariin vuoteen itkenyt ja juossut, mutta eilen jätin kuulokkeet laittamatta ja palasin pitkästä aikaa miettimään sitä aikaa ja mitä mitä ollaan menetetty, ja sitä mitä vaikutuksia sillä oli koko meidän loppuelämän asumiseen ja loppuelämän toivottomaan velkataakkaan jne. Koko lenkki meni tunteita purkaessa, kotipihassa olin jo valmiiksi itkun partaalla. Sitten nappasin mukaan töistä tullessa unohtuneet postit ja siellä oli se onnea hehkuva sukulaisen kutsu uuden omakotitalonsa tupareihin. Onneksi ei ollu ketään kotona koska sitä itkua olisi ollut vaikea selittää kylmällä ilmalla.

Nyt jos ohitetaan skeptinen minä (ja jokainen joka suunnittelee suosittelevansa lääkkeitä voi jättää sen tekemättä koska olen ihan samaa mieltä) ja oletetaan et tää olis joku synkronisiteetin ilmaus, niin miten suhtautua. Mä loukkaannuin. Se tuntui kamalalta ja lähinnä siltä kuin olisi pistetty puukolla suoraan sydämeen. Ja sanon vielä että olen vilpittomän iloinen tuon pariskunnan puolesta. LUOJAN KIITOS 99%:lla ihmisistä oman kodin hankita päätyy (vaikeuksien kautta) voittoon eikä loppuelämän (velka)helvettiin niinkuin meillä.

Toisaalta sit taas tää juttu osoittaa sen myös miten syvään suohon voi joutua jos kaikkia asioita rupeaa tulkitsemaan tämmösten "merkkien" kautta niinkuin niistä puhuttiin kun vuosia sitten luin new age -kirjallisuutta. Eilinen toi vanhat new age -jutut mieleen ja aattelin aamulla että mun täytyy aloittaa uudestaan meditointi. Tällä kertaa ei valaistuakseni vaan puhtaasti terveydellisistä syistä, rentoutuminen, työstressi jne.  Istuin jo hetkeksi risti-istuntaan mut sitten lapsi heräs enkä ehtinyt kuin aloitella. No joka tapauksessa nyt sitten kun kirjoittelin aamulla pitkät pätkät, palstauudistus tuhosi ne kaikki tekstit. Merkki! Sitten kun yritin kirjoittaa tämän viestin, se ei mennytkään perille vaan foorumi söi sen ja eteen lävähti virheilmoitus "Backend fetch failed, Guru Meditation:,XID: 45420733" (tämä todella on oikea virheilmoitus). See?! Merkki.

Että näin sitä voi halutessaan ruveta näkemään merkkejä kaikkialla ja sekoittaa päänsä perusteellisesti. Huokaus. Unohdaan taas koko jutun, kiitos ja anteeksi...

Uskotko, että merkkejä on? Haluatko uskoa, että merkkejä on? Voit itse valita ajatuksesi. See?

Ei ole varsinaisesti uusi tieto että voin itse valita ajatukseni. Se että osuuko valinta oikeaan ja millä perusteilla on tässä pohdinnan alla. Toki voi olla sitäkin mieltä että lopputuloksen kannalta on ihan sama mitä päättää ajatella. Jotain joko on tai ei ole ja molemmissa tapauksissa on aika evvk kuinka on maallisen matkansa hoitanut. Poislukien tietysti karma-jutut, jolloin sitten taas olisi merkitystä.

Aivan hirveä tää palstauudistus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija

05.10.2015 klo 21:42

Vierailija

05.10.2015 klo 21:35

No mitä mielessä?

Ketju pisti silmään ja mietin vaan, miksi en ap:n tavoin saa raha-asioita paranemaan :/

Onko se välttämätöntä? Onko olosi parempi kun murehdit sitä? Ymmärtääkseni sinulla ja rahaongelmillasi on vain yksi yhdistävä tekijä: hetki ajassa. Kuinka haluat käyttää hetkesi ajassa? On vain nyt.

Tämä on totta, mutta monesta se näyttää pelkältä höpötykseltä, koska ei ymmärretä kellon ajan ja spirituaalisen ajan eroa. Jos niitä ei ymmärretä, syntyy sellaisia hengellisissä piireissä yleisiä väärinkäsityksiä kuten "nykyhetken veitsenterällä kulkeminen", kun ajatellaan että nykyhetki on jokin ohikiitävä sekunnin murto-osa, joka hetken päästä on ohi. Tällaisen käsityksen omaava hengellinen etsijä ahdistuu ja tuskailee, kun tuntuu niin mahdottomalta joka hetki olla niin totaalisen läsnä siinä pienessä hetkessä, ajattelematta yhtään tulevaa tai mennyttä.

Hengellinen nykyhetki on kuitenkin valtavan laaja, se sisältää kaikki ajan hetket. Kun Jeesus kulki täällä maan päällä, oli nykyhetki. Nyt on nykyhetki. Huomenna on nykyhetki. Ajan näkökulmasta katsottuna nykyhetki jatkuu ikuisen pitkänä, eikä koskaan voi olla mitään mikä ei tapahtuisi nykyhetkessä. Jopa muisteleminen tehdään nykyhetkessä, samoin tulevaisuuden kuvittelu, sillä mitään ei voi tehdä eilen tai huomenna (vaikka voi toki muistella nykyhetkessä tehneensä jotain eilen, tai kuvitella nykyhetkessä aikovansa tehdä jotain huomenna). Ei ole mitään veitsenterää jolta pudota, sillä nykyhetki on äärettömän avara.

Miksi sitten nykyhetkessä elämisestä muistutetaan niin usein? Juuri siksi, että koska tuleva on vain nykyhetken jatkumoa, sen orgaanista kasvua, niin se missä tietoisuuden tilassa ihminen on nyt, mitä ajattelee ja tekee nyt, määrää sen missä on vaikka vuoden päästä olevassa nykyhetkessä. Ei ole hyödyllistä käyttää suurta osaa ajastaan menneen surkutteluun tai tulevan pelkäämiseen, tai värittää tulevaisuudeksi kokemansakin katumuksen tai pelon värein. Jos joku haluaa rauhaa, olkoon rauhassa nyt, lopettakoon rauhattomien ajatusten pyörittelyn nyt. Jos joku haluaa aineellista rikkautta, nauttikoon nyt siitä aineellisesta mitä hänellä on, ja heittäköön pois mielestä puutteen ajatukset.

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostava kysymys tuo luko itse ilmiöt vai korkeampi olento. Olisiko kristityn mystikon tai jonkun muun kokeneen näkemyksiä tosta?

Nimimerkki kristitty mystikko vastaa. Minulle minä ja Korkein olento on yhtä, sillä kuten Jeesus sanoi: "Minä ja Isä olemme yhtä". Ja tämä koskee kaikkia muitakin kuin Jeesusta tai minua.

Ihmispersoona kuitenkin syntyy tähän maailmaan "langenneessa" tilassa, jossa hän ei koe yhteyttä jumalalliseen itsessään tai jumaluuteen yleensä. Niinpä hän kehittää itselleen tähän erillisyyteen perustuvan ihmispersoonallisuuden. Tämän ihmispersoonallisuuden näkökulmasta Jumala, jopa silloin kun Häneen on löytänyt yhteyden sisällään, on tavallaan erillinen, tai ainakin jokin syvempi osa itsessä. Ihmispersoonan näkökulmasta vaikuttaa, että saa tavalla tai toisella viestejä tai voimaa joltain mystiseltä toiselta sisällään.

Mutta korkeimman hengellisen tilan hetkinä ei ole ihmispersoonaa, ei sitä toista, vaan on vain Isä joka ilmenee yksilöllisesti sen muodon kautta, jota ihmiset kutsuvat tietyllä nimellä, ja silloin ihminen voi sanoa, että joka on nähnyt minut on nähnyt Isän. Sama hahmo toisenlaisessa tietoisuudentilassa voi taas sanoa, että miksi sanot että olen hyvä, sillä yksin Isä on hyvä, ja minussa (lihallisessa mielessäni) ei ole mitään hyvää.

Minun näkökulmastani siis pohjimmiltaan aina Itse on viestien lähettäjä, se itse jonka nimi on Minä olen, Jumala. Mutta on ihan oikein sanoa että kokee niiden tulevan joltain toiselta tasolta itsessään kuin arkiminä, jos kerran niin sillä hetkellä kokee. Olisi valheellista väittää muuta.

Minulla myös Vetovoiman lain suurin merkitys on juuri tämä: sitä kautta ihmiset joita hengellisyys ei kiinnosta muuten lainkaan, voivat alkaa kysellä tällaisia kysymyksiä siitä, että hetkinen, minä sain aikaan jotain lähes yliluonnollista - mistä tuli voima, mikä sen teki? Sitä kautta ihminen voi lopulta löytää jotain paljon arvokkaampaa ja katoamattomampaa kuin saavutettu maanpäällinen hyvä kuten raha-asioiden tai terveyden paraneminen.

Vierailija kirjoitti:

Neuvokaa mua mielellään ajattelemaan asioista niin että pääsisin johonkin selvyyteen. Kertauksena viimeisin synkronisiteetin kokemus, jonka av-uudistus söi. Myönnän että tää on synkronisiteettinä heikko, mut menkööt koska tunteet tuli aika pintaan. Mun kokemus on se että synkronisiteetti tapahtuu ainakin mulle nimenomaan silloin kun ollaan suurten tunteiden äärellä. Vaikka muuten olen sitä mieltä että tämä on ehkä siinä rajoilla et laitanko edes koko ilmiön piikkiin, verrattuna muihin juttuihin mitä on sattunu.

Eli sillon kun meidän homehelvetti oli pahimmillaan ja ihmetytti että miten elämä voi ees jatkua siitä eteenpäin, mulla oli tapana mennä yksin ulos illalla ja lenkkeillä säkkipimeillä  teillä pakkasessa ja itkeä ja itkeä. Kumma ettei yhtään luuta katkennut. Kotona laitoin punaiset silmät viiman piikkiin. Nykyään lenkit sujuu eri aatoksissa musaa kunnellen enkä ole pariin vuoteen itkenyt ja juossut, mutta eilen jätin kuulokkeet laittamatta ja palasin pitkästä aikaa miettimään sitä aikaa ja mitä mitä ollaan menetetty, ja sitä mitä vaikutuksia sillä oli koko meidän loppuelämän asumiseen ja loppuelämän toivottomaan velkataakkaan jne. Koko lenkki meni tunteita purkaessa, kotipihassa olin jo valmiiksi itkun partaalla. Sitten nappasin mukaan töistä tullessa unohtuneet postit ja siellä oli se onnea hehkuva sukulaisen kutsu uuden omakotitalonsa tupareihin. Onneksi ei ollu ketään kotona koska sitä itkua olisi ollut vaikea selittää kylmällä ilmalla.

Nyt jos ohitetaan skeptinen minä (ja jokainen joka suunnittelee suosittelevansa lääkkeitä voi jättää sen tekemättä koska olen ihan samaa mieltä) ja oletetaan et tää olis joku synkronisiteetin ilmaus, niin miten suhtautua. Mä loukkaannuin. Se tuntui kamalalta ja lähinnä siltä kuin olisi pistetty puukolla suoraan sydämeen. Ja sanon vielä että olen vilpittomän iloinen tuon pariskunnan puolesta. LUOJAN KIITOS 99%:lla ihmisistä oman kodin hankita päätyy (vaikeuksien kautta) voittoon eikä loppuelämän (velka)helvettiin niinkuin meillä.

Toisaalta sit taas tää juttu osoittaa sen myös miten syvään suohon voi joutua jos kaikkia asioita rupeaa tulkitsemaan tämmösten "merkkien" kautta niinkuin niistä puhuttiin kun vuosia sitten luin new age -kirjallisuutta. Eilinen toi vanhat new age -jutut mieleen ja aattelin aamulla että mun täytyy aloittaa uudestaan meditointi. Tällä kertaa ei valaistuakseni vaan puhtaasti terveydellisistä syistä, rentoutuminen, työstressi jne.  Istuin jo hetkeksi risti-istuntaan mut sitten lapsi heräs enkä ehtinyt kuin aloitella. No joka tapauksessa nyt sitten kun kirjoittelin aamulla pitkät pätkät, palstauudistus tuhosi ne kaikki tekstit. Merkki! Sitten kun yritin kirjoittaa tämän viestin, se ei mennytkään perille vaan foorumi söi sen ja eteen lävähti virheilmoitus "Backend fetch failed, Guru Meditation:,XID: 45420733" (tämä todella on oikea virheilmoitus). See?! Merkki.

Että näin sitä voi halutessaan ruveta näkemään merkkejä kaikkialla ja sekoittaa päänsä perusteellisesti. Huokaus. Unohdaan taas koko jutun, kiitos ja anteeksi...

Ei tuollaisista kannata merkkejä etsiä. Korkeintaan ne on merkkejä siitä, millainen tämän ihmisten maailman luonne on, millaiset sen lait on. Jos siihen lopullisesti kyllästyy ja väsyy, voi kääntyä etsimään Taivasten valtakuntaa, joka on Raamatun mukaan "sisäisesti teissä".

Vierailija kirjoitti:

Lottovoitto? En ole koskaan ymmärtänyt lottoamista. Mitä sillä haetaan? Onnellisuutta? Siitäkö se onnellisuus tulee että saa shoppailla äärettömästi? Vai missä se ääri tulee vastaan että ei enää saa onnea ostamalla? 

 

Onko se oikeasti onnea että omistaa materiaa? Tai kahisevaa? Onko se oikeasti sitä mitä haluat? Mitä oikeasti haluat? Sydämestäsi? Tätä kohden menemisessä voi tehdä työtä, mutta silloin kun tavoitteet ja unelmat ovat sopusoinnussa sydämen ja sielun kanssa niin silloin monet asiat loksahtavat itsestään kohdalleen. Esteet ovat omassa mielessä, esim. en minä pysty enkä minä ansaitse jne. Tähän usein tarvitsee ulkopuolista apua/terapeuttia että pääsee näistä ajatuksista irti.

 

Minäkin lopetin amerikkalaisten self help -kirjojen lukemiset ajat sitten, toki niitä voi selailla välillä, joskus kun avaa summanmutikassa kirjan jostain kohtaa niin siellä onkin osuva sanoma. Oikeastaan en oppinut paljon lukemalla, vaan elämällä itse, syvissäkin ongelmissa rämpimällä. Tällä hetkellä luotto siihen että saan kaiken mitä tarvitsen juuri silloin kun tarvitsen. Muuta en tarvitse.

Minulle unelma lottovoitosta on sama asia kuin unelma turvasta. Pitäisi varmaan löytää jotenkin se luottamus tulevaisuuteen jollakin tavalla. Ei kuitenkaan järkeilemällä, vaan tunnetasolla.

Vierailija kirjoitti:

Lottovoittoa monien on vaikea saada monestakin syystä, jotka kaikki ovat omassa mielessä, mutta usein arkitietoisuuden alapuolella. Ensinnäkin, monella on uskomus että iso määrä rahaa ilman että se on tienattu on jotenkin "moraalitonta", jollain epämääräisellä tavalla väärin. Toiseksi, monella on uskomus, että maalimassa on sitä lottovoittoa enemmänkin tarvitsevia ihmisiä kuin minä, ja siksi mieli ei oikeasti pysty kaikkine osineen uskomaan lottovoittoon itselle.

Yleisin on kuitenkin se, että sielu tietää, että rahan tuoma hyvä ei olisi se mitä sisin ja henkinen kehitys tarvitsee. Usein se mitä sielun taso haluaa opettaa, on luottamus elämään ja luottamus luomiseen uskon kautta, ja lottovoiton pyytäminen on oikeastaan epäluottamuksen julistus: minä en usko että elämä antaa minulle varmasti kaiken minkä tarvitsen, joten haluaisin kerralla niin ison summan rahaa että ei tarvitse tulevaisuudessa murehtia. Jos ihminen oikeasti luottaa että kaikki on tässä, että kaikki virtaa sisältä ja on kutsuttavissa esiin sieltä, mitä hän lottovoitolla tekisi? 

Minä ehdottomasti en pidä lottovoiton saamista moraalittomana, enkä todellakaan ajattele että joku tarvitsisi sitä "enemmän" kuin minä.

Lottovoiton "tilaaminen" ei myöskään ole minkään asteen epäluottamuksen osoitus, koska ilman sitä on vain mahdotonta saada tiettyjä asioita (kuten vaurautta ilman työntekoon pakottautumista, kun ei ole mahdollista saada esim. suurta perintöä eikä ole halukas myymään itseään julkisuudelle minkään asian nimissä).

Tarkemmin katsottuna kysehän on luottamuksen osoituksesta maailmankaikkeudelle: minä ansaitsen lottovoiton, ja sen saaminen on mahdollista koska maailmankaikkeus voi sen minulle antaa.

Musta taas tuntuu, että vaikka nyt saisin sen mitä haluan, niin olisin silti vihainen että olen joutunut olemaan niin kauan yksin. Enkä millään pysty näkemään että olisin sitä alun perin tilannut...näen kyllä miten se on muodostunut kielteisistä kokemuksista jne. mutta tavallaan niin varhain että en voinut vaikuttaa siihen millään.

Vierailija kirjoitti:

Musta taas tuntuu, että vaikka nyt saisin sen mitä haluan, niin olisin silti vihainen että olen joutunut olemaan niin kauan yksin. Enkä millään pysty näkemään että olisin sitä alun perin tilannut...näen kyllä miten se on muodostunut kielteisistä kokemuksista jne. mutta tavallaan niin varhain että en voinut vaikuttaa siihen millään.

Ja pelkään siis että vihaisuus estää mitään hyvääkään tulemasta. Jos sitten olen "luvan kanssa" vihainen ja hyväksyn sen että olen, niin eikö sekin yhtä lailla pidä mua jumissa?

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Musta taas tuntuu, että vaikka nyt saisin sen mitä haluan, niin olisin silti vihainen että olen joutunut olemaan niin kauan yksin. Enkä millään pysty näkemään että olisin sitä alun perin tilannut...näen kyllä miten se on muodostunut kielteisistä kokemuksista jne. mutta tavallaan niin varhain että en voinut vaikuttaa siihen millään.

 

 

Ja pelkään siis että vihaisuus estää mitään hyvääkään tulemasta. Jos sitten olen "luvan kanssa" vihainen ja hyväksyn sen että olen, niin eikö sekin yhtä lailla pidä mua jumissa?

jep. 

et ole voinut vaikuttaa asiaan tietoisesti tähän mennessä, mutta voit aina muuttaa tilanteen. Muuttaminen tosiaan vaatii kiitollisuutta. Käsittääkseni kiitollisuuden ei kuitenkaan tarvitse välttämättä kohdistua yksin olemiseen, eli ei sinun pakolla tarvitse löytää kiitollisuutta yksinäisyydestä. Kunhan löydätsigä jostain muualta, että mielialasi nousee ylös.

Vierailija kirjoitti:

Aivan hirveä tää palstauudistus. 

Visualisoi vanha palsta...Ei vaan.

Yksi ratkaisu on myös hylätä kaikki tuollainen new age -hömppä, joka imee voimansa pimeyden puolelta ja rukoilla Jumalaa ottamaan yhteyteensä hänen ehdoillaan ja hänen tavallaan. Hänellä on tapana siunata lapsiaan paljolla hyvällä ja vaikeinakin aikoina antaa voimia kestää vaikeudet, jolloin win-win -tilanne molemmissa tapauksissa. Kaupan päälle tulee vielä usko paremmasta kuoleman kohdatessa.