Pienituloinen, miksi et säästä?

[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 09:45"]

Nykyinen pikavippeihin ja kerskakulutukseen pohjautuva elämäntapa on vain tulonsiirtoja markkinoita pyörittävälle sijoittajille. Oikeasti ihmisten pitäisi säästää. Kaikkien. Niin pieniä tuloja ei olekaan etteikö jotakin jäisi säästöön. Riippuu menoista.

[/quote]

Pitäisi säästää ja sijoittaa, eikä makuuttaa rahaa säästötileillä. Se säästetty raha pitäisi laittaa töihin jotta on varaa jäädä eläkkeelle sitten joskus. Sjoitettu summa tuplaantuu n. 6 vuodessa.

Me eletään kuten ap:n äiti, sillä erotuksella että säästöön ei jää mitään :(

Koska kaikki menee mikä tulee, siksi. Jos jätän jonkun laskun maksamatta, se menee ulosottoon ja korko juoksee. Ei fiksua säästämistä siis mielestäni, siksi.

[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 14:41"][quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 14:05"]

[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 10:35"]

Täyttä roskaa. Sijoittaminen on viime kädessä sitä, että laittaa rahaa johonkin tulevaisuudessa kassavirtaa tuottavaan kohteeseen. Jos sijoitat osakkeisiin, saat ikuista (ja kasvavaa) kassavirtaa loppuelämäsi ajan. Niitä kassavirtoja voi käyttää, mutta älä ikinä koske itse pääomaan.
[/quote]http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/quotedessa+pahin+porssiromahdus+300+vuoteenquot/a374201?service=mobile&page=3
Vaan jos tulee pörssiromahdus. Kaikki menee.

Kun säästöön saa laitettua pari kymppiä kuukaudessa, niin ne kertyvät tuskallisen hitaasti. Ja kuluvat kokonaan, eivätkä aina edes riitä, kun mikä tahansa yllättävä meno tulee. Sitten on taas nollapisteessä.

Tietysti on pienikin säästö parempi kuin ei mitään, mutta sellainen pitkäjänteinen säästäminen, jossa varallisuutta oikeasti kertyisi, ei vain ole mahdollista, eikä siinä ole kyse taloudenhallinnan puutteesta.

Olen elänyt varhaislapsuuteni 50-luvulla ja tuo ap:n kuvaama elämäntapa on varsin tuttua. Itse tehtiin kaikki, mikä pystyttiin tekemään. Vaikka tontti ei ollut suuri, niin kyllä siinä kasvoi talven perunat ja juurekset sekä viinimarjat. Luonnon antimet käytettiin totta kai hyväksi. Poikkeuksena ap:n kuvauksesta meillä oli kuorma-auto, sillä isäpuoli oli autoilija. Kun lähdettiin marja- ja sienireissuille tällaisina komeina syyspäivinä, niin yleensä lavalla istui myös naapureita. Nuo marjareissut ovat jääneet mieleeni mukavina kokemuksia.

Olen perinyt elämäntavan kotoani eikä se suuresti poikkea vieläkään kotoisesta. Tosin en enää kerää muovipusseja enkä narunpätkiä talteen tulevaa mahdollista käyttöä varten. Mutta vetoketjun hajoaminen ei todellakaan ole syy ostaa uutta takkia tai housuja. Olen ommellut ja neulonut paljon aikaisemmin vaatteita ja säästänyt siten pitkän pennin. Pikkuinen auto minullakin on, mutta en esim. harrasta ulkomaanmatkailua, en juuri kotimaankaan sen puoleen.

Monet nuoremmista ovat tehneet näistä kaikista nykyhärpäkkeistä välttämättömiä, kun väittävät ettei voi tulla toimeen tai opiskella ilman. Jos ja kun niitä vempaimia hankkii, niin ei kannata uskoa mainosmiesten kehuja eli ei se kaikista kallein ole suinkaan aina se paras. Monelta vain on nykyään kadonnut taito vertailla tuotteita ja miettiä, mitä ja millaisia toimintoja tarvitsee mm. puhelimeensa. Status on tärkeämpää kuin järjen käyttö. Mutta kukin tyylillään. Jollekin 5000 €:n nettopalkka ei riitä, joku toinen tulee huomattavasti vähemmällä erinomaisesti toimeen. Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot kuten tätivainaalla oli tapana sanoa. Ja hän eli kuten opetti.

kuulostaa juurikin entiseltä elämätlä. nykyään on hyvin vaikeaa saada jatkuvaa vakituista työtä. Työntahti on jotain aivan muuta kun äitisi työaikana mikä johtaa siihen ettei fyysistä siisvoustyötä kykene kovin kauan siisi kovin vanhana enää juoksemaan läpi. tehostus on vienyt myös työpaikat ja ilon siivoamisesta. nykyään tehdään minimi siivous minimirahalla. myöskin kuulostaa siltä ettei äitisi ollut yh, eli jonkun muunkin palkka vaikutti elämänne laatuun. kaikkien kiinteiden menojen kasvu ja esim. asuntolainan korkovähennykset ovat myös osuneet juuri pienituloisempiin katkerimmin. monet pienituloiset saavat palkan lisäksi asumistukea ym. jotta selviävät edes pakollisista menoista. siinä ei sukanvarteen pahemmin jää säästöön.

Vuokran jälkeen kädessä 68€/kk. Ei paljon säästetä vaikka haluaisinkin.

[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 13:42"]

Hohhoijaa taas näitä provoja. Itse säästämisen tärkeydestä olen kyllä samaa mieltä, mutta tarina ei voi kyllä olla totta. Nimittäin jos ajatellaan , että Ap:n äiti olisi työskennellyt 50 v(melko epätodennäköistä) ja säästänyt joka kuukausi 1500(ei edes olisi pienituloinen) olisi säästössä silti "vain" 75000.

[/quote]

Ala-asteellako vielä olet? Vaikka kyllä koronlasku taisi olla jo kuudennnella luokalla.

15000€ alkupääoma 10% vuosituotolla kasvaa 30 vuoden aikana 260000€ pääomaksi. Ja jos tuohon yhtälöön silloin tällöin tulee lisää säästöjä, niin pääoma kasvaa entisestään.

[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 14:45"]

[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 09:31"]

Äitini oli koko ikänsä pienipalkkaisena siivoojana. Eli äärimmäisen säästeliäästi. Jokaisen muovipussin viikkasi ja käytti uudelleen. Jos takin vetoketju meni rikki, se korjattiin. Ei ostettu uutta. Kaikki marjat, sienet yms keräsi itse, ei ostanut torilta. Ei juurikaan matkustellut. Ei omistanut autoa vaan kulki pyörällä ja linja-autolla. Kodin sisustus oli vaatimaton. Ei ollut ylellisiä tai kalliita harrastuksia. Äiti luki paljon ja lauloi kuorossa. Terveelliset elämäntavat oli tietysti itsestäänselvyys. Rahaa ei mennyt tupakkaan, ei alkoholiin, ei juuri koskaan ravintoloihin.

Koskaan äiti ei valittanut, ei niukkuutta mutta ei myöskään että rahat ei riitä. En itse muista että meiltä olisi mitään puuttunut vaikka emme lapsuudessa käyneet ulkomailla tai eläneet missään suhteessa leveästi. Kodin ilmapiiri oli turvallinen.

Silti äidin säästeliäs elämäntapa oli kerryttänyt pankkitilille sievoisen summan. Hänellä oli talletustilillä useamman sadantuhannen säästöt. Kun tämän ymmärsimme, yritimme kannustaa äitiä itse nauttimaan niistä. Ostamaan mitä haluaa, matkustamaan yms. Mutta ei hän tietenkään osannut muuttaa elämäänsä. Edelleen hän pesi jokaisen minigrip pussin ja käytti uudelleen ja eli samaa vaatimatonta elämäänsä kunnes muutama vuosi sitten kuoli.

Eli jos ei haikaile isoja asuntoja, ulkomaan matkoja, jatkuvasti uusia vaatteita ja elää terveellisesti niin pienilläkin tuloilla (siivooja) pärjää ja pystyy myös säästämään.

[/quote]

JA tuosta nuukasta elämästä hyötyi kuka? Pankkitilille säästetyt rahat on siellä olleet inflaation syötävänä, miksi ei ostanut sitten taloa tai edes asuntoa? Todella surullinen hukkaan heitetty säästäminen, varmaan oli kuitenkin joskus jostain haaveillut itselleenkin mutta kun varmaan oli vanhemmat opettaneet että säästää pitää jälkipolville eikä tuhlata itseensä... Ja mitä jos jälkipolvet sitten ovat yhtä nuukia, ja pitävät ne perintörahat siellä tilillä ja itse säästävät vielä lisää, omat lapsensakin saavat elää terveellistä köyhää elämää, kuka siitä hyötyy? Kyllä raha on tarkoitettu käytettäväksi jossain vaiheessa, ei tuhlata tarvi, mutta esimerkiksi kiinteistöihin kannattaa sijoittaa, voi nauttia elämästäkin sitten samalla ja omaisuus säilyy.

[/quote]

Rahaa oli siis tilillä mutta myös rahastoissa. Äiti oli hyvin tyytyväinen elämäänsä. Tärkein päämäärä hänelle varmasti oli kahden lapsen kasvatus normaaleiksi työtä tekeviksi ihmisiksi ja sen hän varmasti saavutti. Varmasti säästi pahanpäivän varalle, jota ei ehkä tullut ja tottui elämäntyylinsä. En usko että ihmisenä olisi ollut yhtään onnellisempi vaikka vanhempana olisi katsellut uutiset 60 tuuman televisiosta tai lukenut kirjansa iPadltä tai muuttanut Portugaliin.

Ja pöh, kaikki menee mitä tulee. Nautin arkena siitä vähän paremmasta, ja lomamatkoilla vieläkin paremmasta. Suurin osa parintonnin tuloista menee toki niihin pakollisiin (mm. 700 asuntolainaan). Paljon niistä säästöistä on iloa joskus kun pääsee seitsemänkymppisenä eläkkeelle, mitään pysty kuitenkaan enää tekemään. Saati sitten haudassa.

Sitä paitsi, aina kaikki vanhat ihmiset sanovat että jos he jotakin katuvat eletystä elämästään niin sitä että murehtivat aikoinaan niin paljon eivätkä osanneet nauttia.

Kyllä se aika paljon kulutustottumuksista riippuu. Oma palkkani on 2300, miehen 4200 e. Silti se olen aina minä jolla on säästöjä tilillä, mies käyttää rahat helposti ihan arkipäivän hankintoihin: Ostaa vähän parempaa lihaa, erikoisolutta, arvan, käy baarissa. Itsekin toki tykkään noita harrastaa, mutta vain harvoin. Ennen palkkani oli pienempi, nettona 1200, siitäkin sain säästöön 500 e joka kuukausi eli 6000 e vuodessa.Kyllä se on niistä kulutustottumuksista kiinni mitä saa säästöön. Ja toisaalta myös mieliteoista. Itse en esim osta karkkia/suklaata ikinä heräteostoksena, en tykkää mistään makeasta. Moni työkaveri ostaa joka päivän 2 e:n pussin ärrältä, vuodessa se tekee 240 e eli saisi vaikka jonkun kivan matkan.

[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 09:50"]Säästän kyllä.Töissä en ole.Seurauksena en saa enää sossusta lääkekulja ja joudun kotiuttamaan säästöni.Kannattipa.
[/quote]
No se nyt vielä puuttuis jos yhteiskunta joutuisi kartuttamaan elatuksen lisäksi vielä säästöjäkin, huh!

[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 09:50"]Säästän kyllä.Töissä en ole.Seurauksena en saa enää sossusta lääkekulja ja joudun kotiuttamaan säästöni.Kannattipa.
[/quote]
No se nyt vielä puuttuis jos yhteiskunta joutuisi kartuttamaan elatuksen lisäksi vielä säästöjäkin, huh!

Olisihan se helppoa säästää jos taloudessa olisi kaksi aikuista jakamassa asumis- ym. kulut. Kyllä mä silti säästän, mutta haluan myös elää tässä ja nyt enkä säästää valtavasti rahaa hautaan asti.

Aloin säästämään tässä kuussa, 40€ saan sivuun kivuttomasti joka kuukausi jatkossa. Olen minimieläkkeellä ja mieheni työtön, joten meidän säästäminen tarkoittaa joitakin kymppejä. Harmittaa, kun ei olla ryhdytty siihen aikaisemmin.

[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 11:12"]Minä olen töissä siivoojana, mies kotona puolivuotiaan lapsen kanssa. Nettotuloistani saan säästöön noin 400-500e kuussa, lisäksi maksan asuntolainaa ja lyhennän opintovelkaa. Lapsen tilille laitamme lapsilisien lisäksi kuukausittain 50-100e. Lapsia ei ole tulossa lisää, joten hyvässä lykyssä lapsen täysikäistyessä tilillä on jotain mitä lapselle luovuttaa.

Ei ole viimeisen päälle älypuhelinta, mutta enpä sellaista ole tähän mennessä tarvinnut. Huomenna lähden viikoksi ulkomaille ja loppukuusta perheen kanssa reissu Keski-Eurooppaan. Muuten elän aika säästeliäästi, niin on mahdollisuus lähteä ulkomaille kerran tai kaksi vuodessa kun tuppaa huvittamaan. Asumme pienellä paikkakunnalla joten myönnän, että pk-seudulla näillä tuloilla olisimme kusessa. Olemme 24-vuotiaita.
[/quote]
Paljonko oikein saat palkkaa?

[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 11:46"]Vuokran jälkeen kädessä 68€/kk. Ei paljon säästetä vaikka haluaisinkin.
[/quote]
mikset hae toimeentulotukea?

Opintotuesta on vaikea säästää, vaikka onnistuisikin niin pian tulee joku isompi meno, mihin ne hujahtavat. Mutta joo, yritän kyllä elää säästeliäästi. Säästän muovipussit, korjaan tavarat jotka voi korjata, pyydän lahjaksi lahjakortteja, en omista autoa tai kalliita harrastuksia jne. Se ei kuitenkaan tarkoita, etten välillä tee jotain vähän kalliimpaa, esim. käyn kavereiden kanssa ravintolassa syömässä tai menen risteilylle miehen kanssa tai käyn konsertissa. En jaksaisi elämää, jos ei koskaan saisi hemmotella itseään.

Paljonko hän sai mukaansa lähtiessään?

Kannattiko?