Mitä halusitte pienenä, mutta ette ikinä saaneet?

Mopoa.

Maalle muuttoa Helsingistä

Ehkä noin 8-vuotiaana luin kirjan simpanssipoikasesta, jonka sen emo hylkäsi eläintarhassa ja joka sitten otettiin eläintenhoitajan perheeseen hoitoon kunnes se saattoi noin parivuotiaana palaamaan takaisin sinne eläintarhaan sen lauman luokse, jossa sen emokin asui. Sen jälkeen toivoin, että meilläkin olisi ollut simpanssipoikanen lemmikkinä, vaikka jollain tasolla jo silloin tiesin, että se ei olisi mahdollista. Mutta jotenkin kuitenkin toivoin, että minulla olisi ollut kaverina simpanssi, joka olisi ollut pienikokoinen, helppohoitoinen ja kiltti apina, joka olisi ihan hyvin voinut asua Suomessa ilman lajitovereita omakotitalossa, olla siellä koko ajan vapaana ja se olisi halunnut leikkiä kanssani. Jotenkin hyvin lapsenomaisesti unelmoin sen pysyvän aina poikasena ja että se olisi ollut melkein kuin elävä pehmolelu. Mutta minä olin silloin ehkä noin 5-6 vuotiaan lapsen tason älyltäni, vaikka olin jo noin 8v.

Toivoin omaa huonetta. Viisi vuotta vanhempi veli oli mua kohtaan aika armoton kun mut laitettiin hänen huoneeseen. Mulla oli sitten jotain siskonpetivirityksiä olkkarin lattialla.

Oisin ymmärtänyt jos se ois ollut tilasta kiinni, mutta meillä oli asuinkerrokseen ylä- ja alapuolella tilaa, joka oli samanlaisissa naapuritalossa rakennettu makuuhuoneiksi.

Muutin ysin jälkeisenä kesänä jo pois.

Turvallista kotia,että meidän perhe sisi apua jne

Katsoa Taisteluplaneetta Galactican loppuun. Nukkumaanmenoaika oli 20 ja sarja loppui vasta 20.30.

Kassakaapin.

Olin 9-vuotias vuonna 1977.

Terveet jalat että olisin ollut kuin muutkin lapset

Halusin ponin. Onneks en saanut, en mä sitä olis jaksanut hoitaa. 😀

Semmoinen pomppupallo, minkä päällä siis istutaan ja on "sarvet" mistä pitää kiinni. Näin jossain, tai ehkä mainoksia. Enkä ikinä ehtinyt lapsena edes kokeilla moista, oisko se ollut kivaa.

Nyt lienen liian iso jo.

Vierailija kirjoitti:

Semmoinen pomppupallo, minkä päällä siis istutaan ja on "sarvet" mistä pitää kiinni. Näin jossain, tai ehkä mainoksia. Enkä ikinä ehtinyt lapsena edes kokeilla moista, oisko se ollut kivaa.

Nyt lienen liian iso jo.

Koskaan ei ole liian myöhäistä pomppia kengurupallolla!

Äidin rakkautta.

Muuttoa maalta takaisin kaupunkiin.

Muutimme 1995 maalle omakotitaloon kun olin 7v, tosi kauas kavereistani ja vanhasta koulustani. 

En meinannut millään saada uusia kavereita(sain kaksi), koulussa kiusattiin, vihasin taloa johon muutimme, sain tosi usein unihalvauksia jostain syystä, vanhassa kodissamme en ollut niitä saanut. Kylä johon muutimme oli tosi pieni, ei ollut missään lähellä kunnollista pulkkamäkeä talvisin toisin kuin vanhassa asuinpaikassa jne jne.

Kun olin noin 10-vuotias, toivoin koiraa. En sitä koskaan saanut. Kielteisen vastauksen perusteena äiti sanoi aina että se jää kuitenkin hänen huolehdittavaksi. Ymmärrän.

Olen jo +30v. ja äitini toivoo nykyään kovasti lapsen lapsia. Olen ns. tahallisesti lapseton. Pitäisi varmaan sanoa äidilleni että se lapsi jää kuitenkin minun huolettavaksi. Koiria minulla on kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Seksiä.

Ai pienenä? Ja keneltä sitä olisit halunnut? Yäk. 

Tää ois ollut ihan kiva ketju mutta kaikki vaan avautuu jostain traumoista.

Stigan rattikelkan

Vierailija kirjoitti:

Kun olin noin 10-vuotias, toivoin koiraa. En sitä koskaan saanut. Kielteisen vastauksen perusteena äiti sanoi aina että se jää kuitenkin hänen huolehdittavaksi. Ymmärrän.

Olen jo +30v. ja äitini toivoo nykyään kovasti lapsen lapsia. Olen ns. tahallisesti lapseton. Pitäisi varmaan sanoa äidilleni että se lapsi jää kuitenkin minun huolettavaksi. Koiria minulla on kyllä.

Koiraihmisistä ei yleensä tule hyviä vanhempia. Energia riittää vain nelijalkaisiin.

kaupasta ostettuja vaatteita. 

mutta sain aina siskojen ja veljien vanhoja, en edes osannut kuvitella miltä tuntuisi upo-uudet vaatteet. lama-ajan lapsuus ysärillä.

Halpaa terapiaa kun voi avautua vanhoista traumoista 😂