Vauvasta haaveilevat yli 35-vuotiaat

Viime viikon torstaina tosiaan kävin poistattamassa kierukan tutulla yksityisellä lääkäriasemalla. Kaikki ei kuitenkaan aivan sujunut kuten suunnittelin. Kierukkaa poistettaessa gynekologi sanoi että kierukan eteen pullahtaa koko ajan pieni nyppylä. Sai kuitenkin kierukan pois, mutta sisätutkimusta tehdessä tunsi nyppylän edelleen. Sanoi että kyseessä todennäköisesti hyvälaatuinen kysta. Otti siitä näytteen ja muutaman viikon kuluttua saa tulokset. Näytettä otettaessa "kystasta" valui maitomaista nestettä kun useinmiten kystan sisällä oleva neste on gynen mukaan kirkkaampaa. Noh, todennäköisesti tuo ei ole mitään vakavaa ja vauvanteko haaveita saadaan edelleen pitää yllä. Silti tuos titysti jännittää.

Ja vielä sulle Haave, mä tosiaan oon jutellut miehelle asiasta jo parisen vuotta siellain että "jos me joskus päätetään lisääntyä" tyyliin, ja pari viikkoa sitten ystäväni luona sokeroinnissa juuri itkin tuota samaa asiaa, että mitä jos se sanoo ei, pelkään sitä eniten. Mutta sitten ajattelin että siinä tapauksessa minulla on 3 tervettä lasta, ja olen saanut kokea äitiyttä paljon, ja elämä tuo minulle jotakin muuta mukavaa tilalle :) Myös minä sanoin miehelleni tavatessamme että aloite lapsen teosta pitää lähteä hänestä, mutta kuinkas sitten kävikään. Nyt kun päätös asiasta saatiin tehtyä, mieheni on varovaisen innokas asiasta ja miettii autonvaihdon tarpeellisuutta ja on saanut veljeltään ja isältään paljon kannustusta tulevaan, kun on viimein uskaltanut avata suunsa ja puhua ajatuksistaan läheistensä kanssa. Eli ilmeisesti on miettynyt asioita kuitenkin itsekseen jo pitkään, vaikka minulle ei niitä ole jakanutkaan.

Ohhoh Ninni, tokihan tuo yllättävä löydös jännittää vaikka tosiaan varmastikaan ei ole mitään vakavaa. 

Ja tosiaan, niin olen itsellenikin yrittänyt hokea, että minulla on jo kaksi ihanaa lasta ja elämästä sitten nautitaan niin mikäli mies ei tuota lasta halua. Uskon että jotenkin aavistelee ajatuksiani. Eilenkin yritin hiukan ohjailla keskustelua siihen suuntaan ja tulevaisuuden suunnitelmiin, ajatuksiin työstä, koulutuksesta ja muusta. Mies alkoi hyvin äkkiä puhumaan asioista yleisellä tasolla ja kommentoimaan tämänhetken hallituksen päätöksiä tm =D. Kyllä tuli olo että yrittää ohjata keskustelun muihin juttuihin. Toisaalta taas, voi olla että tässä taas nainen kuvittelee miehen osaavan lukea ajatuksia ja oikeasti miehellä ei ole hajuakaan ajatuksistani...... =D =D

Itse pelkään sitä, että mies ei ole nyt pariin vuoteen valmis, mutta keksiikin joskus 4-5 vuoden päästä että nyt olisi hyvä aika. Ja se taas tuntuu kyllä itselle jo mahdottomalta, että enää silloin. Kyllä itse koen että omalla kohdalla aikaa on se vuosi-kaksi, ja sitten päätökset on tehty.

Jaa-a.....

Täällä 35 vuotias kolmen lapsen äiti

kuumeilee vielä yhdestä :) 

uusio perhe, miehellä ei omia lapsia. 

Edellisestä raskaudesta jo 13 vuotta. 

Nyt  12kk yritystä takana... Eipä sitten olekaan niin selvää tuo raskaaksi tuleminen. 

yritys on kova ;) 

Noniin, nyt tuli koepalan tulos ja ihan hyvälaatuinenhan tuo kysta oli, eikä aiheuta mitään jatkotoimenpiteitä. Näin sen pitikin olla, mutta ihana että sai siihen vielä odotetun varmistuksen. 

Kuukautiset eivät ole vieläkään alkaneet. Kierukan poistosta nyt 3 viikkoa. Oletin, että heti kohtahan vuoto alkaa kun 10 vuotta kuukautisvuotoa on keho pantannut :) Ehdin jo innostuksissani yhden testinkin tekemään, mutta negatiivista näytti. Tuohon testiin haksahdin kun mulla oli ihan tyypillisiä raskausoireita parin ekan viikon aikana kierukan poistosta. Etovaa oloa ja vatsassa pientä nipistelyä. Eilen eksyin googlaamaan noita oireita, ja vaikkei gynekologi ja hormonikierukan valmistaja oireista puhukaan, niin huomasin että useampi kierukan käyttäjä oli poiston jälkeen kärsinyt hetken juurikin näistä "valeraskauden" oireista. Hassu juttu.

Babydreaming; kiitos että palautit taas maanpinnalle näissä hätäisissä toiveissani :) Jännä miten tää homma helposti lähtee käsistä. Kun miehen kanssa päätettiin kierukan poistosta, niin eka ääneen sanomani ajatus hänelle oli että tässä voi mennä vaikka vuosi. Mielessäni kuitenkin ajattelin että ei varmana mene. Sitten kun raskauden kaltaisia oireita ilmaantui, halusin heti uskoa että olen raskaana. Vaikka todennäkösyys oli varmaan yhden suhde tuhanteen... Mutta ihmeitähän tapahtuu :) Ja nyt kun testi näytti vaan yhtä viivaa, niin järki sanoo että rauhotu hyvä ihminen, ja tosiaan, vaikka 3 raskautta onkin alkanut nopeasti, niin nyt ikää 11 vuotta enemmän kun edellisellä kerralla ja mieskin eri. 

Ei auta kun dotella ja yrittää. Niin kauan kun ei menkat ala niin homma tietty on aika epävärmaa. Ei tiedä tuleeko menkkoja kummasta syystä, raskautuminen vai se että kroppa vielä sekasin. Menkkojen alettua saisi käsityksen ovulaation ajankohdasta. Enpä muista että oisin koskaan näin innolla ootellut menkkoja alkavaksi :D

Onnea teille. Olen 42v ja se kolmas lapsi jäi tekemättä kun alle nelikymppisenä oli parisuhdekriisiä. Uusi puolisi 40veenä ja koin jo itseni liian vanhaksi. Harmittaa kun sitä kolmatta ei ole.

Onnea siis teille, joille se vielä on mahdollista!

Minä joka olen kärsinyt olevinaan "hirmuisista" raskausoireista ja kuvitellut taas vaan kuvittelevinani kaiken, menin ja ostin testin joka näytti vielä seuraavanakin aamuna plussaa :) Fiilikset on iloisen epäuskoiset. Mutta pakko se on uskoa kuten sekin etten ole luulosairas :D Masua on nippaillut muutaman viikon ja rinnat olleet tosi raskaat ja kosketusarat! Hajut käy nenään oudosti ja suosikkini kipparijuusto alkoi etomaan! :) Mies on aivan sekaisin onnesta. Tosin alussahan tämä on, koitettava nyt olla vaan rauhassa ja toivoa että kaikki menee hyvin!

Olen tuo alkupään "Helianna", mutta kirjoitan nyt tällä nimimerkillä. Kun kirjaudun sisään niin en jostain syystä pysty kommentoimaan. Joten näillä mennään jatkossa..

Taustalla jonkin aikaa seuranneena uskaltaudun mukaan.... Minulla "edellisestä" elämästä 4 lasta, nuorin 7v. Nykyisellä miehelläni ei ole lapsia, joten yksi lapsi on ajatuksissa. Yritys aloitettu kesällä ja heinäkuussa plussasin. Raskaus päättyi keskenmenoon. Oviksen mukaan aktiivista puuhaamista, mutta tuloksetta. Minun kk 26-27 ja nyt menossa kp 11/26-27. Eilen ovismaisia tuntemuksia ja kirkasta limaa. Voisikohan ovis olla tässä kohtaa kiertoa? 

Heippa,

ilmoittaudunpa minäkin mukaan.

Olen 36v, mies vuotta nuorempi. Minulla on edellisestä liitosta kolme lasta, vanhin 14v ja nuorin 7v. Noista kolmesta kaksi clomi-avusteisia raskauksia, kolmas (iloinen) ylläri. Kuvittelin etten voi luomusti raskautua.

Meillä on yritystä takana jo 1,5v, välillä aktiivisempaa lämmön ja oviksen seurantoineen, välillä jäänyt kiertoja väliin.

Nykyisen miehen kanssa raskaus kai periaatteessa on mahdollinen koska tulin heti tavattuamme raskaaksi ja sain varhaisen keskenmenon. Sen jälkeen ei niin mitään vaikka ehkäisyä ei varsinaisesti ole koskaan käytetty, pl. "varmat päivät".

Nyt on menossa kp. 20/28-29 ja tavanomaiset "kuvitellut" oireet päällä. Katsellaan rauhassa. Tämän kierron ajateltiin vielä katsoa, seuraavien todennäköisten menkkojen jälkeen gynelle.

Mäkin ilmottaudun mukaan! Kolmannen lapsen yritys alkaa todennäköisesti ensi keväänä, jolloin ikää on mittarissa molemmilla 35 vuotta. Ennestään meillä on kaksi lasta (3- ja 4-vuotiaat), mutta miehen kanssa oltiin yksimielisiä siitä, että kolmas olisi enemmän kuin tervetullut. Vaikka molemmilla aiemmilla kerroilla olen tullut raskaaksi nopeasti, nyt kyllä pelottaa, ettei se enää iän takia noin vain onnistukaan. Lisäksi kysyin omalta äidiltä milloin häneltä on alkanut vaihdevuodet ja kuulemma ovat alkaneet keskimääräistä aiemmin. :/

Oonkin yrittänyt selvitellä miten niitä raskausmahdollisuuksia voisi tässä iässä parantaa ja sekä mä että mies pyritään nyt vähän satsaamaan ruokavalioon ja liikuntaan. Kummastakaan ei ainakaan ole mitään haittaa, vaikka se kolmas lapsi jäisikin loppujen lopuksi vain haaveeksi.

Ja miltään kannaltahan ei ole järkevää toivoa kolmatta lasta. :D Ei töiden, ei parisuhteen, ei arjen. Mutta silti musta tuntuu, että jos ei nyt katsota tätä mahdollisuutta, niin asia jää harmittamaan.

Tänään koin pahimman painajaiseni. Ultrassa ei näkynyt mitään!! Aivan karmea tunne. Olen tehnyt kasan positiivisia testejä ja oireita on kunnolla vaan ketään ei näy.. verikokeissa kävin ja huomenna tuloksia ja katsotaan eteenpäin.. pelottaa ja itkettää.

Aamulla soittivat tk:sta ja lähettivät kiireellisesti naapurikaupungin yliopistolliseen sairaalaan naistentautien akuuttiosastolle. Epäilivät kohdun ulkoista raskautta. Itku kurkussa verikokeitten kautta osastolle ja varalta ensin ultraan ja kuinka ollakkaan siellä pieni sydän löi hulluna :) viikkoja 6+5. Että oman kylän ultra ei vaan ollut tarpeeksi tehokas. Viimeinen vuorokausi oli hirveä painajainen. Onneksi se päättyi ja kaikki onkin hyvin. Toivottavasti jatkossakin..

Huh huh mikä kokemus Helianna79! Tuommoista ei kyllä toivo kellekään. Mutta onneksi kaikki loppujen lopuksi hyvin! <3

Oli kyllä todella hirveä kokemus!! Mutta nyt koitetaan vaan miehen kanssa unohtaa se ja keskittyä olennaiseen :) Inhaa tämä salailu mutta en halua vielä kaikille kuuluttaa ennenkuin kriittisin vaihe on ohi. Paras kaverini ja veljeni vaimoineen tietää. Vaimo oli kuulemma arvannut :)

Täällä ensi vuonna 37 vuotta täyttävä esikoisesta haaveileva. Pillereitä on syöty vuodesta 1997 lähtien. Nyt on meneillään kolmas päivä ilman pillereitä. Ovulaatio- ja raskaustestit tilattu (Clearblue).

Mistä ihmeestä voin tietää, koska on ovulaation aika? Olen syönyt pillereitä 3 laattaa putkeen ja tosiaan vuodesta 1997 lähtien, joten olen ihan ulalla. Limasta voi jotain päätellä, mutta en ole sitä koskaan katsonut lasta ajatellen. Olen kuitenkin joskus ihmetellyt, että onpas lima kirkasta ja sitä tulee paljon.

Mietin, että koska olisi hyvä aika alkaa tekemään ovistestejä. Osaisiko joku auttaa asiassa?

Vauveli vanhalle: Tiedätkö kuinka pitkä kierto sulla on? Mä ehkä oottaisin muutaman kierron ennen kuin alkaisin testailla ovista, koska muuten voi mennä aika monta testiä hukkaan. Mulla ovis tuntuu nippailuna jommalla kummalla puolella alavatsalla ja tosiaan sellaista kananmunan valkuaisen tapaista limaa muutama päivä ennen. Tosin nyt kun olen seurannut, en osaa sanoa tuleeko ovis enää joka kuukausi vai ei.

Trinzessa:

Siinäpä se onkin, kun ei ole hajuakaan kierron pituudesta. Pillereitä olen syönyt vuodesta 1997 lähtien ja noin viimeiset 10 vuotta 3 laattaa putkeen. Pillereillä kierto on ollut aika tarkalleen 71 päivää.

Mua ei niin haittaa, jos joudun käyttämään enemmänkin ovistestejä. Maksan mielelläni, sen verran tärkeä asia olisi saada nyt pienokainen alulle. Tietysti ei ole mitään järkeä testailla tyyliin puolta kuukautta joka päivä.

Voiko ovulaatio tulla jo heti tyhjennysvuodon jälkeen? Netin olen selannut läpi, mutta en ole ottanut asiasta selvää. Monet puhuvat, että ovat tulleet raskaaksi heti ensimmäisestä kierrosta pillereiden jälkeen, mutta en ole ottanut selvää, millä kiertopäivillä.

Tänään alkoi tyhjennysvuoto, lauantaina olen ottanut viimeisen pillerin. Alankohan testailla jo ensi viikon loppupuolella?

Täällä 36-vuotias, viidennestä lapsesta haaveileva. Ja mitä ilmeisimmin yritys onkin lähtenyt nyt käyntiin. Tähän kiertoon ei enää ehdi, mutta seuraavaan sitten :) Pienin on vasta vähän yli 1, mutta kun tämä ikä alkaa painaa ja opinnot on siinä vaiheessa, että nyt olisi hyvä saattaa se viimeinen villahousu maailmaan, mutta silti valmistuisi ajallaan jne :) Ajankohta kaikinpuolin ihan hyvä. Saa nähdä vieläkö onni potkaisee ja saa kääryleen syliinsä.

Ikää 44 v. Vauvaa ollaan yritetty vuosi.

Yksi keskenmeno takana.

Nyt alkuraskauden oireita.

Ensiviikolla selvii.

Uusio meilläkin.

Lapsia ennestään 5.

Yksi maailmalla.

Miehelle ensimmäinen.

Mulla olisi iloisia uutisia :) Kierukka poistettiin tosiaan syyskuussa, siitä kuukauden päästä tuli eka vuoto kymmeneen vuotoon ja torstaina testi näytti plussaa! Ehdin täyttämään siis 37 vuotta ennen vauvan syntymää. Ihan uskomattoman onnellinen olo. Mies on niin mukana tässä ja koen sen ensi kertaa vaikka aiemmasta liitosta lapsia onkin 3. Miehelleni tämä on ensimmäinen, kirjoittelinkin tilanteestamme tuolla viestiestjun alkupäässä jo pitkästi. Nyt vaan pidetään peukkuja että kaikki sujuisi hyvin. Tsemppiä muillekin haaveilijoille, kyllä se tärppi saattaa toteutua sittenkin :)