Vuokralla asuminen vs asunnon omistaminen. Kumpi kannattaa valita?

Vierailija kirjoitti:

Lainanlyhennyksen käsittäminen säästämisenä perustuu siihen, että saa myytyä asunnon samaan hintaan. Ei ole säästöä, ennenkuin realisoituu. Ennen oli lähes varma, kun asuntojen arvo nousi. Nykyisin ei ole niin varmaa, että asunto liikkuu samalla hinnalla, kuin itse osti + remonttikulut. Voi olla, että on myös itse maksanut liikaa ostaessa.

Silti elinkulujen suhteen omistaminen usein halvempaa kuin vastaavan vuokraus, joten tavallaan suoraa säästöä sekin.

Vaikka asuntoa myydessä ei saisikaan voittoa, väittäisin, että siltikin tilillä on myyntihetkellä enemmän rahaa kuin olisit asunut vastaavan ajan vuokralla.

Vierailija kirjoitti:

vuokralla tietenkin, koska vuokraa ei tarvitse maksaa itse, vaan sossu maksaa vuokrat

Tässä ei nyt puhuta sinusta vaan suomalaisista ihmisistä

Sekä että. Suomessa vuokra ja italiassa oma asunto.

Ei hitto, asuuko joku vuokralla. Varmaan joku köyhä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omistaminen. On johtanut siihen, että raha jää itselle sen sijaan että menisi toisen ihmisen kukkaroon.

mitä teet joskus ysikymppisenä monilla kymmenillä (ellei sadoilla) tuhansilla?

Eikö niitä omia rahoja voi käyttää aiemmin??

Voihan vaikka 60v:nä muuttaa pienempään ja tuhlata loput. Vuokralaisella ei ole tätä mahdollisuutta

Kyllähän se vuokralainenkin voi säästää ja tuhlata silloin kun huvittaa. Ainakin nykyisessä tilanteessani olen tyytyväinen etten ostanut tätä asuntoa vuokraemännältäni.  Mukava asunto ja paikka, tässä haluan asua edelleen. Tehty parissa vuodessa melkoiset kunnostukset ja lisää on tulossa. Eli kalliiksi olisi tullut.

On ollut kolme "omaa" asuntoa, kaksi taloa ja yksi rivarikämppä.  Talot myytiin silloisten exien kanssa erotessa ja rivarikämpästä luovuin kun sain töitä toisaalta ja lopetin yritykseni. Vuokralla olen ollut kymmenisen vuotta, asunnoista jäi hyvät rahat, oli sopivat ajat mutta en enää omaa osta. Huoletonta on asua vuokralla ja olla toisilla töissä, miksi sitoisin varani asuntoon. Puolisolla on perintökiinteistö etelänaapurissa, siinä meille eläkepaikka. Senkin voisi myydä aikanaan ja ostaa uudehkon kämpän pääkaupungin laitamilta. Tai jäädä vuokralle sinne jonnekin. Tilanteen mukaan, asioilla on puolensa. 

Miten asuminen voi Suomessa olla niin kallista?

Vuokrat, vesimaksut, parkkipaikat, saunavuorot,jos on vuokralla.

Omistusasujalla rahoitusvastikkeet ja taloyhtiön lainan korot pilvissä. Remontteja tulossa lisää rahoitettaviksi. Ostaisko teltan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt jos pitäisi valita niin vuokra-asuminen vaikka velattoman omistankin.

Tulossa suuria kustannuksia omistusasujille mitkä tietenkin myös siirtyvät vuokriin mutta ei ole velvollinen niitä hoitamaan ja voi vaikka tarvittaessa muuttaa toiseen maahan .

Maastapoistumisveron esitys vasemmistopuolueilta oli siinä mielessä huolestuttava yritys millä periaatteessa kansalaiset jotka omistavat täällä jotain ovat velvoitettuja myös jäämään tänne nousevien kustannusten maksajiksi.

Varsinkin kun maksajajoukko koko ajan vähenee ja vanhus väestä kasvaa

  6 kymppinen on Suomen mitassa nuori.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omistaminen. On johtanut siihen, että raha jää itselle sen sijaan että menisi toisen ihmisen kukkaroon.

mitä teet joskus ysikymppisenä monilla kymmenillä (ellei sadoilla) tuhansilla?

Hoitokoti maksaa, joten sinne ne menee - toisen ihmisen kukkaroon loppujen lopuksi :D

293 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuokralla kohta 30 vuotta.

Aviomieheni ja minä olemme olleet pätkätyöläisiä koko ikämme, kroonisista sairauksistamme ja vammoistamme johtuen.

Joidenkin sukulaisten tahoilta oli aikoinaan kova painostus ok - talon hankintaan, emme antaneet periksi. Yksikään pankki ei olisi meille lainaa myöntänyt, koska meillä ei jäänyt mitään säästöön, ja jo jääkaapin rikkoutuminen olisi syössyt taloutemme nollille.

Vuokralla on paljon huolettomampaa

asua, kunhan löytää hyvän asunnon ja mieluisen asuinpaikan. Meillä on ollut tuuria siinä asiassa.

Laskepa paljonko oletette maksaneet ja mitä sillä rahalla olisi maksanut omaa omaa varalölisuutta.

Minä en tuon kirjoittaja ja olen asunut omistusasunnossa vuodesta 1985 lähtien, mutta olen oikeasti laskenut vaihtoehtoisen skenaarion, josta kerroinkin muutama sata viestiä sitten. Jos olisimme sijoittaneet omistusasuntoihimme oikeasti käyttämämme rahat miinus vastaavan kokoisten vuokra-asuntojen arvioidut vuokrat (arvioitu Tilastokeskuksen tilaston Vapaarahoitteisten asuntojen neliövuokrat pääkaupunkiseudulla mukaan) hyvin hajauttaen suomalaisten pörssiosakkeiden osakkeisiin (tuotto arvioitu sen mukaan, miten osakkeet ovat oikeasti tuottaneet vuosittain vuodesta 1985 lähtien tähän päivään), olisi osakesalkkumme arvo nyt 1 800 000 euroa, siis miljoona kahdeksansataatuhatta euroa. Siitä saatavilla osingoilla maksaisi jo aika kovaa vuokraa.

Tuon osakesalkun sijaan omistamme pääkaupunkiseudulta omakotitalon, jonka arvo on noin 450 000 euroa. Toki olemme tässä sivussa saaneet kerättyä myös sijoituksia sen jälkeen, kun saimme omakotitalomme lainat maksettua. Mutta edelleen olemme reilusti yli puoli miljoonaa euroa tappiolla siihen nähden, että olisimme asuneet vuokralla. Lisäksi omakotitalommekin kaipaa jo aika isoa remonttia, johon tulee lähivuosina menemään useita kymppitonneja.

Selvyyden vuoksi: en ole laskelmissani olettanut, että olisimme sijoittaneet senttiäkään lainarahaa, vaan olen laskenut sijoituksiin menevän vain sen, mitä olemme oikeasti maksaneet asunnostamme kunakin vuonna (omista säästöistä otetut rahat, lainojen korot ja lyhennykset sekä asuntojen suorat kulut). Ja näistä olen siis ensin vähentänyt vastaavan kokoisen asunnon arvioidun vuokran ja olen olettanut vain jäljelle jääneen summan menneen osakesijoituksiin.

Mitä? Oikeastiko mietit mitä olisitte netonneet tuossa vuokra-asumishommelissa? Ettei iso ok talo ole tarjonnut 40 vuoden aikana mitään etua vuokramökkiin tai kerrostaloon jossain lähiössä?

Elämä, varsinkin perheellisen on parasta silloin kun lapset ovat pieniä ja vielä asuvat kotona. Etkö laita mitään arvoa tuolle elämälle vaan lasket senttejä mitä olisit voinut säästää kun olisit asunut kolmiossa Kontulassa, kyllä on lapsellista ajatustoimintaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omistaminen. On johtanut siihen, että raha jää itselle sen sijaan että menisi toisen ihmisen kukkaroon.

mitä teet joskus ysikymppisenä monilla kymmenillä (ellei sadoilla) tuhansilla?

Ei ainakaan ole pakko mennä vanhusten taloon.

Riippuu, että kuinka perseaukinen olet.

Asun halvalla vuokralla ja saan yli 60 % nettotuloistani sijoituksiin. Olen nuori, eli tässä vaiheessa kannattaa. Ostan asunnon sitten, kun on hiukan enemmän ikää mittarissa eikä sijoittamani raha ole enää tule olemaan "yhtä arvokasta".

Riippuu ihan vuokran suuruudesta. Me asumme vuokralla, 92 neliötä, vuokra 700 sisältäen veden ja saunavuoron. Vastike tässä asunnossa 500. Koen järkeväksi asua vuokralla. Ei murheita remonteista tai mistään. Pääsen lähtemään tästä heti tarpeen vaatiessa. Rahaa jää säästöön.

Vierailija kirjoitti:

Ei hitto, asuuko joku vuokralla. Varmaan joku köyhä.

He he. Aika hauska. Maailmassa, jopa Euroopassa hyvin huomattava osa ihmisistä asuu vuokralla. 

On itselläkin ollut useampikin pankin oma asunto. Onnekkaasti kuitenkin niistä on päästy eroon ja jopa jäänyt "voittoa". Kiitos exien ja avioerojen. Nykyään ollaan naisystävän kanssa vuokralla tahoillamme, hän on työtön, minä pätkätyöläinen. Köyhiä ollaan. Vanhoja autoja ja traktoreita on harrastuksena mutta niillä on romuraudan hinta. Virallisesti. Ovat niin vanhoja. Perheen, nykyään perikunnan kotipaikalla on autotallit, hevostallit ja puutarhat ynnä muut, kaverien kanssa on kimppavuokrakämppä Tallinnassa. 

Oikeastaan ihan mukavaa olla köyhä. Töissä ollaan sesonkiaikana, muu aika kassan rahoilla. On mukavasti vapaa- aikaa. Ystävätär etsii töitä tietenkin mutta eipä juuri ole hommia tarjolla. Ja annetaan ne vakituiset työt nuoremmille, he tarvitsevat rahaa.

On se omakin asunto ihan hyvä mutta mieluummin kokonaan oma, ei osake. Saa ihan itse päättää remonteista ynnä muista.

Nollakorkojen aikaan omustusasunto kannattaa, jos asunnon arvo ei laske, nyt korkojen noustua tilanne voi olla toinen.

Aikuinen lapseni vuokrasi itselleen juuri kaksion suhteellisen hyvältä paikalta Espoossa alle 10 vuotta sitten rakennetusta talosta. Vuokra on 900 €/kk. Arvioin, että vastaavan asunnon myyntihinta olisi ainakin 250 000 €. Jos oletetaan lainan koroksi 4 %, vaihtoehtoisen osakesijoituksen reaalituotoksi 5 % vuodessa ja asunnon ostohinnasta 90 % katettavaksi lainalla (25 vuoden laina-aika), niin laskujeni mukaan asunnon arvon pitäisi 25 vuodessa nousta inflaation jälkeen yhteensä yli 35 %, jotta kannattaisi ennemmin ostaa tämä asunto kuin asua siinä vuokralla ja sijoittaa ylijäävät rahat osakkeisiin.

Ylijäävillä rahoilla tarkoitan tässä 25 000 omarahoitusosuutta ja sitä summaa, paljonko vuokra on pienempi kuin asunnon vastike (200 €/kk) + lainan kuukausimaksuerä. Ensimmäinen summa siis sijoitettaisiin heti aluksi ja jälkimmäinen kerran kuukaudessa seuraavan 25 vuoden aikana.

Oletuksena on lisäksi, että asunnon vastike ja vuokra nousevat samaa tahtia kuin yleinen palkkataso eikä taloyhtiöön tule seuraavan 25 vuoden aikana mitään kalliita remontteja tai korjauksia.

Vierailija kirjoitti:

Miten asuminen voi Suomessa olla niin kallista?

Vuokrat, vesimaksut, parkkipaikat, saunavuorot,jos on vuokralla.

Omistusasujalla rahoitusvastikkeet ja taloyhtiön lainan korot pilvissä. Remontteja tulossa lisää rahoitettaviksi. Ostaisko teltan?

Asuntoautoa olen harkinnut. Siihen sähköauton latauspistorasia ja paljon akkuja niin voi käydä vaikkapa motonetissa tai lidlissä asioilla ja latailemassa "ilmaiseksi" toisten asiakkaiden piikkiin.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu ihan vuokran suuruudesta. Me asumme vuokralla, 92 neliötä, vuokra 700 sisältäen veden ja saunavuoron. Vastike tässä asunnossa 500. Koen järkeväksi asua vuokralla. Ei murheita remonteista tai mistään. Pääsen lähtemään tästä heti tarpeen vaatiessa. Rahaa jää säästöön.

Ok 200 säästät mutta 700 menetät. Mietipä tuota ( jollet ole ihan tuloton)

Koska mitään yhden asunnon rajoitusta ei ole niin rakennettiin talo oman perheen käyttöön ja pantiin vanha kaksio vuokralle.

Vierailija kirjoitti:

Omistin alkuunn, ja siirryin vuokralle kun omistusasunnon remontit alkoivat lähestyä.

Tänne voi kirjoittaa kirjautumatta.

Elämäntilanne ja pariutuminen sekä erokin on johtanut omistusasunnon hankkimiseen. 

Erotessa myyty yhteinen talo ja ostettu omat kumpikin. Tämä tapahtui korkeiden korkojen aikaan ja kun korot laskivat niin asuntojen hinnat nousivat ja velat kuittaantuivat ja jäikin rahaa niin että ostin 50- luvun pikku talon jonka pikku hiljaa remontoin. Ns. voitolla senkin myin koska tuttavaperhe halusi sen ostaa ja sain huomattavan osan kauppahinnasta käteisenä, "pimeänä". En edes ollut myymässä mutta he niin kovasti sitä halusivat niin myin sitten. Sitten osake luhtitalosta ja taas ero toisesta rouvasta ja taas jäi rahaa vähän enemmän. Siitä sitten vuokralle loppuiäksi toivottavasti. Saman talon alempaan, parempaan kerrokseen. Kannattaako laittaa rahat kiinni asuntoon vai käyttää pikku hiljaa (tosin nyt kyllä jää säästöönkin vuokralla) ja hiukan sijoittaa ja antaa jälkipolville myös pikku hiljaa... 

Nuorena kannattaa hankkia omakotitalo tai uudehko asunto- osakehuoneisto yhdessä puolison kanssa. Vanhempana enää ei välttämättä omistusasunnosta mitään lisäarvoa saa. Varsinkaan vanhaa osakehuoneistoa jossa on remontteja edessä, ei meikäläisen vanhan ukon kannata ostaa. Ei  riitä elämä kaiken maksamiseen. Edullisempi on vanhana asua vuokralla. Jos oikein huonosti menee niin yhteiskunta auttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu ihan vuokran suuruudesta. Me asumme vuokralla, 92 neliötä, vuokra 700 sisältäen veden ja saunavuoron. Vastike tässä asunnossa 500. Koen järkeväksi asua vuokralla. Ei murheita remonteista tai mistään. Pääsen lähtemään tästä heti tarpeen vaatiessa. Rahaa jää säästöön.

Ok 200 säästät mutta 700 menetät. Mietipä tuota ( jollet ole ihan tuloton)

En minä sitä katso menettäväni, onhan meillä katto pään päällä. Ainahan on maksettava, eikös juu? Minä voisin ostaa täältä päin asunnon, mutta ei kannata. Tässäkin taloyhtiössä on putkiremontti tekemättä, eikä asuntojen arvo nouse, vaikka remontoidaan. Nytkin on myynnissä neljä asuntoa pelkästään tässä talossa (yht. 12 asuntoa). Kalliimmalta alueelta minulla ei ole varaa ostaa, eikä tällaisella muuttotappiokunnalla pysty tekemään järkeviä kauppoja.