Suomalaisten työnantajien nurkkakuntaisuus - edes Oxfordissa opiskellut ei meinaa päästä Suomessa työhaastatteluun

Olin joskus määräaikaisessa työssä arvostetussa kulttuurialan työpaikassa, jonne mennessäni oletin kaikilla olevan yhtä hyvä koulutus kuin itselläni. Nopeasti tuli selväksi, että sinne palkattiin vakinaisiin töihin ainoastaan aiempien vakinaisten työntekijöiden kavereita. Tietysti osa heistä oli hyviä ja tehokkaita työntekijöitä, mutta koulutus ja aiempi työkokemus olivat sivuseikkoja. Suhteet olivat pääasia. Yksi määräaikainen työntekijä jopa sai jatkettua työsuhdetta pidemmäksi ns. reittä pitkin. Jopa esimies oli aikoinaan tullut taloon töihin jo kesken opiskelujen pomon ihastuttua häneen.

Suomessa finanssiala on hyvin sisäänpäin lämpeävä. Avoimia paikkoja usein ei laiteta yleiseen hakuun, kun joku aina tietää jonkun sopivan muttei välttämättä pätevää. Usein nämä sopivat ovat käyneet Hankenin.

viikari osas ottaa suihin ja turpaakin stailattiin.

Vierailija kirjoitti:

Ikävä kyllä päästötodistus Oxfordista(kaan) ei tee ihmisestä kaikkien alojen erityisasiantuntijaa. Jos samaa hommaa on hakenut joku, kellä on ko. alalta 10v työkokemus hän menee ohi, vaikka olisi mitkä paperit taskussa ja kaikki osaaminen puuttuu.  

Sama osaaminen on muillakin k.o. opinahjosta valmistuneilla, samaa oppimiskykyä, pitäisi päästä osoittamaan kyvykkyyttä työssä.

Mä olen opiskellut ja tehnyt urani ulkomailla, kolmessa eri maassa. Yritin perhesyistä palata Suomeen jokunen vuosi sitten, mutta vaikeaa oli työpaikanmetsästy.

Ruotsalaisfirma onneksi osasi arvostaa kansainvälistä osaamista ja palkkasi minut.

Terkkuja Tukholmasta.

Vastauksena esimerkki tämä: https://www.monster.fi/artikkelit/tyonhakijoille/maailmanmatkaajasta-my…

Ehkä kannattaa unohtaa korkeakoulutus ja luuhata maailmalla kalastajan hanttihomissa tai vaativissa baarimikon tehtävissä Aasiassa kuten tämä osaaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisfirmojen rekrytointivastaavat ovat ihan eeppisiä ääliöjuntteja.

Työkaverina oli 10v sitten Lontoossa sijatsevasta maailmalla tunnetusta oppilaitokaesta 4-vuotiselta linjalta valmistunut graafinen suunnittelija.

Suomessa HR:n tädit kohtelivat sitä kuin jotain lähihoitajaa joka on nuorempana piirustellut matikantunneilla vähän jotain omiaan suttupaperille.

Lopulta se pääsi tuohon duuniin ihan tuttavan suosituksesta, kukaan ei tajunnut sen tutkinnosta tai CV:stä mitään.

Ihmettelen, millä meriiteillä rekrytoijat yleensä pääsevät hommaansa, kun eivät tunnu tajuavan oikein mistään mitään.

vihreä jäsen kirja kirjoitti:

viikari osas ottaa suihin ja turpaakin stailattiin.

Ruma se oli silti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei välitetä meriiteistä, ellet hae jotain johtajan paikkaa. Muuten työt menevät tekopirteille ilmapäille ja yritykset kohti tuhoa. Ei ihme että kansakuntana köyhdytään, kun ei oteta niitä fiksuimpia tärkeisiin hommiin eli ei saada tuottavuutta, innovaatiota tai erikoistumista aikaan firmoissa. T. Katkera työtön "kympin tyttö", jolla yliopisto- ja amk-koulutus

Juuri näin. Ihmettelen tätä. Luulisi, että riittäisi suunnilleen älykkyystesti, joka kertoo kuinka hyvin aivot raksuttaa ja tutkinto, joka osoittaa, kuinka pitkäjänteinen ja ahkera osaa olla. Ahkera ja älykäs kyllä oppii nopeasti kaiken, jos vain sanotaan mitä pitäisi oppia siihen työhän.

Tarpeeksi älykäs oppii vuodessa jo vaikka ihan uuden kielen, todella korkealle tasolle.

Oppilaitoksiin valitaan parhaat, mutta sitten työpaikolle kelpaa kaikki, jos vaan sukunimi on oikea, vaikkei olisi edes itse koulutukseen päässyt.

Olet ihan oikeassaa siinä, että ahkera ja älykäs oppii kaiken minkä pitää, mutta ei siihen riitä, että sanotaan, mitä pitää oppia. Pitää ennen kaikkea haluta oppia.

Ja sitä haluamista työnantajat yrittävät arvioida käytöstapoja ja aikaisempaa tiimihistoriaa katsomalla ja suhteita kyselemällä.

Vierailija kirjoitti:

Luuletko että kukaan haluaa tehdä töitä jonkun Oxford nörtin kanssa, joka jaksaa joka päivä päteä?

Tämä! Suomalainen potee alemmuudentunnetta jos joku poikkeaa massasta. Muualla odotetaan innokkaina mitä uusi työkaveri osaa ja mitä häneltä voi oppia, uteliaana erilaisista kokemuksista.

Suomessa vingutaan jo etukäteen itse omassa päässään kehittelemistä ongelmista "nörtti joka jaksaa joka päivä päteä!"

Ei ansaita parempaa. Kaikki vaan ulkomaille - tänne jää vain kyräilijät vinkumaan ja pätemään alemmuuskomplekseissaan.

Oliko  näissä jotain uutta.Edellleen   ne määrää jolla rahat  ja omaisutta. Jossei ole serkku   pitää   olla serkun  kaveri.  Jos ei  löydy kaveria , pitääolla  perhetuttu,  , mökkinaapuri tai  sama pursiseura,  koulu ja    päikkärikin  kelpaa. Itse otin kerran  puolisoni   exän, aika tuttu. Oliollut  sama katu   ja  alakoulu,   ja ihan  aito  napalanko.   EI  VIERASTA  KOSKAAN. Meillä kyllä  kunnellaan   vakituisia.   Kerran   otin   ex-bestiskaverini.   Tapeltiin   sitten  usein mutta   työssä oltiin  luotettaviaja palkka meni  läheiselle. Peliä se on  työpaikkakin. Kiios  alottajalle. !

Suomalaiset on ylikoulutettuja alisuorittajia. Järjetöntä, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittajat tekevät työtä jota voisi hoidella ihan peruskoulupohjalta. Samaan aikaan kaikki käsillään työtä tekevät asentajat ja rakennusmiehet tuodaan ulkomailta ja työn tulokset valuvat ulkomaille

Harvoissa  paikoissa tarvitaan  Oxfordissa   opiskelleita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten joku Oxfordissa teoritisointi muka valmistaisi työelämään ja miksi se antaisi varman paikan työhaastatteluihin?

Jos olisit lukenut artikkelin, niin tietäisit, kuinka osaava ja haluttu työntekijä tämä oli muualla ulkomailla, mutta Suomessa osaaminen onkin yhtäkkiä hävinnyt eikä kelpaa edes haastatteluun. Huomionarvoista oli se kuinka yritykset ulkomailla oikein kosiskelevat opiskelijoita jo töihin illanistujaisilla sun muilla, ja Suomessa kohdellaan kuin tiskirättiä. 

Voivat sitten mennä sinne ulkomaille. Miksi pitää palata Suomeen?

Voin kuvitella, että ovat kysyneet itseltään tuon kysymyksen tavattuaan kaltaisesi retardin livenä. Kaltaisiasi löytyy vielä valitettavan paljon keskijohdosta. Pysyvät siinä eläkeikään asti.

Pois, pois turha kirjaviisaus ja koulutukset. Elämämskoulussa oppii oikeita asioita!

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä Suomessa painotetaan liian paljon sitä, että koulutuksen pitäisi aina vastata työtä. Joo se on selvä, että lääkärin tai sairaanhoitajan töitä ei voi tehdä ilman kyseisiä koulutuksia, mutta voisin väittää että esimerkiksi perus toimistohommia voisi tehdä kuka tahansa ihminen.

Kyllä! Itse ylioppilaspohjalta sain tehdä toimistohommia laidasta laitaan, samoin alkeellisia it (siihen aikaan atk) - hommia kun firmat siirsivät tietokantojaan tietokoneille. Opastus hommaan oli "tee näin" ja siihen sitten vastaus oli ok! Matkan varrella opittiin enemmän käytännön työssä. Ei tarvittu ulkopuolisia täsmäkoulutuksia, lupakortteja tai passeja. Työ opetti tekijäänsä.

Vierailija kirjoitti:

vihreä jäsen kirja kirjoitti:

viikari osas ottaa suihin ja turpaakin stailattiin.

Ruma se oli silti

Vaikuttaa konkreettisesti työpanokseensa miten? Miksi moni mies saa vapaasti olla jo oletusarvoisesti ruma?

Vierailija kirjoitti:

Harvoissa  paikoissa tarvitaan  Oxfordissa   opiskelleita.

Tämä on niin totta. Ahkeruus, sopeutuvuus ja käytännön osaaminen vei minun hyvän ystäväni pörssiyhtiöiden johtoryhmiin ja miljonääriksi ihan vaan opistotutkinnolla. Ei siellä tosipaikoissa paljon tutkintotodistuksia kysellä

Suomalainen rekrytointi on sitä, että etsitään ihmisistä vikoja ja tekosyitä olla palkkaamatta. Sitten kun prosessi on käyty läpi niin tuttu tai sukulainen on saanut paikan ja osaamisella ei ole merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Kaverini on lääkäri, joka täydentää opintojaan Suomessa samalla kielitaitoaan kohentaen. Hän oli hakenut vakinaista paikkaa pikkukaupunkiin, jossa on yhä kamala  lääkäripula. Hänet määrättiin kielikokeeseen. Mutta koska kaverini on kaukaa ulkopuolelta Euroopan, hän teki kielikokeessa pari lausevirhettä vaikka on ahkerasti opiskellut ja yhä opiskelee kieltämme.

Vanha naisnihilisti, joka koetta valvoi, hylkäsi kokeen. Siinähän haet Suomeen töihin, eikä alan työntekijöitä ole tai saa. Sitten valitetaan kun ei ole lääkäreitäkään. 

Kielikokeen arviointi ei kyllä mene pärstäkertoimen mukaan. Kaverisi ei osannut tarpeeksi. Päästäisitkö itse terveyskeskukseen töihin lääkärin, joka ei osaa tarpeeksi suomea? Kaverisi voi muutenkin yrittää uudelleen koetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä Suomessa painotetaan liian paljon sitä, että koulutuksen pitäisi aina vastata työtä. Joo se on selvä, että lääkärin tai sairaanhoitajan töitä ei voi tehdä ilman kyseisiä koulutuksia, mutta voisin väittää että esimerkiksi perus toimistohommia voisi tehdä kuka tahansa ihminen.

Kyllä! Itse ylioppilaspohjalta sain tehdä toimistohommia laidasta laitaan, samoin alkeellisia it (siihen aikaan atk) - hommia kun firmat siirsivät tietokantojaan tietokoneille. Opastus hommaan oli "tee näin" ja siihen sitten vastaus oli ok! Matkan varrella opittiin enemmän käytännön työssä. Ei tarvittu ulkopuolisia täsmäkoulutuksia, lupakortteja tai passeja. Työ opetti tekijäänsä.

Näin sen tulisi ollakin. Turha hienostella mitään normaaleja yksinkertaisia paperinpyöritysproseduureja.