Suomalaisten työnantajien nurkkakuntaisuus - edes Oxfordissa opiskellut ei meinaa päästä Suomessa työhaastatteluun

Vierailija kirjoitti:

Ikävä kyllä päästötodistus Oxfordista(kaan) ei tee ihmisestä kaikkien alojen erityisasiantuntijaa. Jos samaa hommaa on hakenut joku, kellä on ko. alalta 10v työkokemus hän menee ohi, vaikka olisi mitkä paperit taskussa ja kaikki osaaminen puuttuu.  

Ei se nyt aina noinkaan mene eikä saisi mennä. Miksi arvostaa koulutusta ollenkaan jos joku suhteilla saatu 10v työkokemus painaa enemmän kuin maisterin tutkinto. Miksi sellaiseen työhön, missä lähtökohtaisesti odotetaan koulututettua ihmistä edes palkattaan joku amistason työntekijä vaikka olisikin työkokemusta. Tätä jaksan ihmetellä Suomessa. Koulutusta halveksutaan. Kaikkien pitäisi olla tasapäisiä irmeleitä, eikä kellään saisi olla enemmän koulutusta. Koulutusta joutuu jopa häpeämään joissakin tilanteissa. EI todellakaan kannata kertoa kellekään olevansa vaikka tuplamaisteri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisfirmojen rekrytointivastaavat ovat ihan eeppisiä ääliöjuntteja.

Jep, ja esim. HR-rekrymimmit. ;D En enää edes hae sellaisiin paikkoihin töihin, missä on joku HR-kana tekopirteänä esittämässä jotain aivovammaisia kysymyksiä.

Valehtelematta monen firman idiootein ihminen on HR-tyyppi! Meidänkin firman koppelo nostaa 100t vuosililksaa, ja on tyhmin tietämäni tapaus. Ihan alkeellisetkin HR-taidot ja tiedot puuttuvat.

Suhteilla saanut duunin.

On tehnyt jäätäviä mokia, joita oikaistu lakimiesten kanssa. Ei tunne työoikeutta yhtään ja vastaa kuitenkin henkilöstöstä…

Otan itse kohtpuoleen loparit, joten ei onneksi piinaa enää minua.

Tyypillinen hr-tyyppi! Omaa psykopaattisen piirteen! Tykkää sitomileikeistä ja ehkä myös eläinpornosta! Kiusaamisen asiantuntija,koska on myös ja on kiusaamisen kohteena alati. Taitavana peen-nuolijana saa anteeksi töppäilynsä. Mutta taivaassa tuonkin ihmisen perse tervataan,jos sinne asti pääsee.

Heh. Hyvä humoristinen analyysi 😀

Jos opiskeli Afrikkalaista tanssia tai keski-aikaista runoutta Oxfordissa ei ole päteva it-yhtiöön Suomessa.

Mutta jaxuhali ap:lle

Vierailija kirjoitti:

Olisi tämä HS:ssa valittanut hakenut sitten Ranskan presidentiksi, kun kerran on niin etevä.

Se on kieltämättä hankala sisäistää, että varsinkaan yksityisellä paikkaan ei välttämättä valita pätevintä vaan sopivin. Sen vuoksi väitelleetkin tuntevat, että bisneselämä aktiivisesti syrjii heitä, kun heidän akateemisilla ansioillaan ei saa etua muihin hakijoihin.

Millähän ne jotkut viikarit pääsee röihin ja käsiksi etuihin ja hyvään palkkaan ? Suhteillako ?

Enpä ole suomalaisesta yliopistotutkinnosta huolimatta löytänyt alani töitä. En vaan maalta tulleena tunne oikeita immeisiä ja pk-seudulla on tosi nihkeää päästä piireihin lapsettomana sinkkuna. Ktm.

Vierailija kirjoitti:

Millähän ne jotkut viikarit pääsee röihin ja käsiksi etuihin ja hyvään palkkaan ? Suhteillako ?

Bingo

Olen itse rekrytoiva henkilö, joka tietää millaista osaamista tarvitaan, luen itse hakemukset, valitsen haastateltavat ja olen mukana haastattelussa ja teen valinnan. HR tietysti apuna, mutta he eivät päätä missään kohtaa kuka valitaan. Olen nyt yksityisellä, mutta aiemmin ollut myös julkisella puolella.

En ymmärrä väitettä, että huvikseen kutsuttaisiin haastateltavia. Ei missään ole aikaa tuollaiseen, varsinkaan julkisella. Kyllä niissä haastateltavista aina jotain on miksi halutaan haastatella. Itsellä on usein paperien perusteella joku suosikki, mutta haastattelussa voi heikommilla papereilla oleva muuttaa tilanteen ihan toiseksi.

Julkisella on se ärsyttävää, että siellä on täytettävä tietyt kelpoisuusvaatimukset esim. koulutuksen suhteen. On aina riski valita joku joka ei täytä vaatimuksia vaikka olisikin muuten paras. Niissä rekryissä on aina valitusmahdollisuus ja tätä myös käytetään. Itse olen tehnyt julkisella muutaman valinnan niin, että muodollisesti pätevämpi on jäänyt toiseksi. Oma esimies pelkäsi valituksia, mutta onneksi niitä ei näistä tullut ja saatiin oikeasti hyvä tyyppi.

Yksityisellä taas ”liian hyvät paperit” saattavat pelästyttää. Ja omalla kokemuksella myös ovat olleet riskivalintoja. Maisteri ei välttämättä kovin pitkän halua tehdä AMK-tasoista työtä, vaan haluaa edetä vauhdilla urallaan. Jos oikeasti kovilla papereilla haluat tehdä perus asiakaspalvelu tai suunnittelutyötä, tuo se hakemuksessa ilmi! Ja tästä syystä sitä missä näet itsesi viiden vuoden päästä kysymystä kysytään. Ei työnantaja ilokseen haen muutaman vuoden välein uutta tekijää kun edellinen on halunnut edetä johonkin muuhun. Ja tässä kohtaa haluan myös sanoa, että nykyisessä työpaikassani pääsee urallaan firman sisällä etenemään tai vaihtamaan esim. asiakaspalvelusta suunnittelijaksi, asiantuntijan ja esimies/päällikkötason töihin. Mutta yleensä vaaditaan 2 - 3 vuoden kokemus siitä nykyisestä tehtävästä. Tämä kyllä kerrotaan haastattelussakin, mutta silti varsinkin korkeastikoulutetut eivät malta.

En ymmärrä miksi haluaisi huippuyliopistossa opiskelun jälkeen töihin Suomeen? Siinä ei ole mitään järkeä, takaperoista meininkiä. Huipulta eli sieltä missä tapahtuu suoraan takaisin tylsälle landelle. Eihän kukaan tietenkään halua palkata itseään modernimpaa ja fiksumpaa porukkaa alaisiksi jotka haluavat uudistaa ja päästä eteenpäin. Ei sovi suomalaiseen yritysmaailmaan.  

Vierailija kirjoitti:

Suomessa puhutaan paljon kansainvälisestä osaamisesta, mutta ei täällä käytännössä arvosteta kansainvälistä työkokemusta ja osaamista. Moni ulkomailla opiskellut ja ulkomailla töissä ollut on sen huomannut.

Suomessa arvostetaan tasan kahdenlaista kansainvälistä kokemusta: Erasmus-opiskelijavaihtoa sekä expattina suomalaisen firman ulkomaan konttorilla työskentelyä. Kaikki muu on aivan liian eksoottista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikävä kyllä päästötodistus Oxfordista(kaan) ei tee ihmisestä kaikkien alojen erityisasiantuntijaa. Jos samaa hommaa on hakenut joku, kellä on ko. alalta 10v työkokemus hän menee ohi, vaikka olisi mitkä paperit taskussa ja kaikki osaaminen puuttuu.  

Ei se nyt aina noinkaan mene eikä saisi mennä. Miksi arvostaa koulutusta ollenkaan jos joku suhteilla saatu 10v työkokemus painaa enemmän kuin maisterin tutkinto. Miksi sellaiseen työhön, missä lähtökohtaisesti odotetaan koulututettua ihmistä edes palkattaan joku amistason työntekijä vaikka olisikin työkokemusta. Tätä jaksan ihmetellä Suomessa. Koulutusta halveksutaan. Kaikkien pitäisi olla tasapäisiä irmeleitä, eikä kellään saisi olla enemmän koulutusta. Koulutusta joutuu jopa häpeämään joissakin tilanteissa. EI todellakaan kannata kertoa kellekään olevansa vaikka tuplamaisteri.

Miksi korkeasti koulutetut ei perusta yrityksiä ja tienaa valtavasti, miksi halutaan, että riskit on työnantajalla? Yritykset ostavat osaamista, eivät tutkintoa.

Luin koko jutun eikö minulle yhtään auennut, mitä valittamisen aihetta näillä molemmilla naisilla oli. Heillähän on ihan mahdottoman hyvät työpaikat! Harmittiko se, että työnhaku oli kestänyt puoli vuotta?

Kovasti täällä sanotaan, että arvostetaan kansainvälistä koulutusta ja kokemusta.

Todellisuudessa tällainen hakija koetaan jotenkin uhkana omalle asemalle.

Vierailija kirjoitti:

Kovasti täällä sanotaan, että arvostetaan kansainvälistä koulutusta ja kokemusta.

Todellisuudessa tällainen hakija koetaan jotenkin uhkana omalle asemalle.

Arvostetaan sitä, jos tehtävien hoito vaatii kansainvälistä koulutusta ja kokemusta. Pitää kysyä itseltä millainen työpaikka haluaisi palkata juuri minut, eikä hakea satunnaisesti.

Moni akateeminen ei myöskään ymmärrä sitä, että moneen "perusduuniin" on omat pätevyytensä. Olen törmännyt useaan otteeseen seuraavanlaiseen esimerkkikommenttiin: "matti ei päässyt teboilille huoltomyyntiin, vaikka on kuitenkin yhteiskuntatieteiden maisteri" joo, ei päässyt ei. Siihen on ihan koulutus olemassa ja rekryän heidät siihen.

Vastaavia tilanteita on paljon, että "perusduuneja" kuvitellaan vain tulla tekemään sillä akateeminen tutkinto.

Vierailija kirjoitti:

Moni akateeminen ei myöskään ymmärrä sitä, että moneen "perusduuniin" on omat pätevyytensä. Olen törmännyt useaan otteeseen seuraavanlaiseen esimerkkikommenttiin: "matti ei päässyt teboilille huoltomyyntiin, vaikka on kuitenkin yhteiskuntatieteiden maisteri" joo, ei päässyt ei. Siihen on ihan koulutus olemassa ja rekryän heidät siihen.

Vastaavia tilanteita on paljon, että "perusduuneja" kuvitellaan vain tulla tekemään sillä akateeminen tutkinto.

Juuri tämä on näiden valittajien ongelma. Työnhaku ei ole heille kaksisuuntainen prosessi, vaan ajatellaan asioita vain omasta näkövinkkelistä.

Suomessa julkisten organisaatioiden aaiantuntijatehtävät täytetään sisäktäpäin ja " hyvä veli"- systeemillä. Jos haluat siis saada asiabtuntijapestin, niin kannattaa opetella " perzeiden nuoleskelu"- lisäksi kannattaa liittyä puolueeseen, joka on ko kaupungin johtava puolue.

Vierailija kirjoitti:

Luuletko että kukaan haluaa tehdä töitä jonkun Oxford nörtin kanssa, joka jaksaa joka päivä päteä?

Tästä vastauksesta voi epäilemättä päätellä, että teidän firmassa tehdään maailmanluokan vientituotteita :D 

Kaikki kunnia heille, mutta sanotaan että tuo "opiskella huippuyliopistossa missä Ranskan pressat" on aika erikoinen asenne. 

SciPo on siis hyvä politiikkatieteissä, mutta tuo ranskalainen koulujärjestelmä on omanlaisensa, täynnä erilaisia koodeja. En nyt tunne yhtään täysipäistä pohjoismaalaista joka hehkuttaisi tuon järjestelmän upeutta. (Mietitäänpä hetki erästä henkilöä...) SciPo tarjoaa verkostoja, luennoitsijoina voi olla Barack Obama tms, mutta ne  pressat  ei ehkä ole tieteen kuohuvinta kermaa. 

Ottakaa huomioon että jokaiseen Itä-Suomen yliopistoon on karsinta,  jokaisen on osattava kieliä, Ranskan julkisiin yliopistoihin taas ei (SciencePon on, mutta jos on esim.kandi alla niin pääsy ei mahdoton, varsinkin jos tulee Pohjoismaista ja on ok dossier). Lisäksi sen  huippukoulun jälkeen on löydettävä  harjoittelu, stage, joka ei sekään kaikille aukea. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaverini on lääkäri, joka täydentää opintojaan Suomessa samalla kielitaitoaan kohentaen. Hän oli hakenut vakinaista paikkaa pikkukaupunkiin, jossa on yhä kamala  lääkäripula. Hänet määrättiin kielikokeeseen. Mutta koska kaverini on kaukaa ulkopuolelta Euroopan, hän teki kielikokeessa pari lausevirhettä vaikka on ahkerasti opiskellut ja yhä opiskelee kieltämme.

Vanha naisnihilisti, joka koetta valvoi, hylkäsi kokeen. Siinähän haet Suomeen töihin, eikä alan työntekijöitä ole tai saa. Sitten valitetaan kun ei ole lääkäreitäkään. 

Kielikokeen arviointi ei kyllä mene pärstäkertoimen mukaan. Kaverisi ei osannut tarpeeksi. Päästäisitkö itse terveyskeskukseen töihin lääkärin, joka ei osaa tarpeeksi suomea? Kaverisi voi muutenkin yrittää uudelleen koetta.

Hahhaa. Olen yksi tuollainen vanha naisnihilisti, joka on ottanut kokeita vastaan. Pärstäkertoimella ei todellakaan ole sijaa niissä perusteissa, joita arvioimiseen käytetään. Jos tuntuu siltä, että valittamiselle on perusteita, valitus käyntiin vain - kaikki on tallennettuna ääntä myöten.

Näistä kokeista on paljon puhetta, mutta suurin osa on joko kuulopuhetta tai perustuu kuvitelmiin. Tuollainen "pari lausevirhettä" on juuri sellainen väite, josta voi päätellä, että kokelas keksii omiaan ja hänen kaverinsa on rikkinäinen puhelin.