Lue keskustelun säännöt.
Onko sinulla jokin suuri salaisuus?
11.08.2015 |
Mitä ei ehkä voi kertoa kellekään? No minä voin aloittaa! Olen ihan tavallinen, melko menestyvä yrittäjä. Kun minua katsoo ei voi ehkä uskoa, että minulla on maksuhäiriömerkintä. Eikä sitä kyllä viitsi kauheasti ihmisille huudella. Mites teillä?
Kommentit (217)
Tiedän todellisia törkyjuttuja Suomen eräästä tärkeimmästä valtaapitävästä, joka joutuisi todennäköisesti eroamaan jos nämä jutut tulisivat ilmi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulospäin näytän vähän hiljaiselta/vetäytyvältä mutta vastuulliselta & tasapainoiselta akateemiselta hyvin tienaavalta keskiluokkaiselta osallistuvalta (kodinhoito, lasten harrastukset yms) isi-ihmiseltä. Sanalla sanoen yhteiskunnan "unelmaorja", kyllä faija fiksaa kaiken ja vähän ylikin.
Oikeasti vihaan aivan helvetisti tätä kaikkea smitä olen: koulutustani, perhettäni, asumismuotoani OK-helvetissä, tätä yhteiskunnallista "asemaa", duuniani, lasten myötä tulleita harrastusten vastuuasemia yms. Kaihoan sitä aikaa kun olin poikamies ja haikailen erityisesti viimeiseen kesään jolloin tein kohtalokkaat pelipäätökset, ne päätökset jotka ovat johtaneet tähän. Työnantaja, pankki, verottaja yms tahot hierovat käsiään kun sheeplen muija määkii elintason perään ja sheeple toteuttaa nöyrästi.
Ja eniten raivostuttaa se, ettei ole munaa vetää peliä poikki. Ilmoittaa rouvalle yms "se on ohi nyt, pidä lapset", ottaa ritolat duunista downshiftaten surkeaan hommaan, tulla takaisin oman elämänsä herraksi eikä olisi koko ajan muiden toiveiden täyttäjänä. Ei olisi väliä vaikka syrjäytyisikin, eipä olisi mistään muusta vastuussa kuin itsestään.
Elämäni on yhtä helvetin "American Pie"-leffaa mutta sen synkempi suomalainen versio, tosin ilman teinimuijafantasioita ja homahtavia naapureita.
...korjaan, "American Beauty"-leffaa.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 13:17"]Tiedän todellisia törkyjuttuja Suomen eräästä tärkeimmästä valtaapitävästä, joka joutuisi todennäköisesti eroamaan jos nämä jutut tulisivat ilmi.
[/quote]
Tärkein valtaapitävä - pääministeri?
[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 13:20"]
Ulospäin näytän vähän hiljaiselta/vetäytyvältä mutta vastuulliselta & tasapainoiselta akateemiselta hyvin tienaavalta keskiluokkaiselta osallistuvalta (kodinhoito, lasten harrastukset yms) isi-ihmiseltä. Sanalla sanoen yhteiskunnan "unelmaorja", kyllä faija fiksaa kaiken ja vähän ylikin.
Oikeasti vihaan aivan helvetisti tätä kaikkea smitä olen: koulutustani, perhettäni, asumismuotoani OK-helvetissä, tätä yhteiskunnallista "asemaa", duuniani, lasten myötä tulleita harrastusten vastuuasemia yms. Kaihoan sitä aikaa kun olin poikamies ja haikailen erityisesti viimeiseen kesään jolloin tein kohtalokkaat pelipäätökset, ne päätökset jotka ovat johtaneet tähän. Työnantaja, pankki, verottaja yms tahot hierovat käsiään kun sheeplen muija määkii elintason perään ja sheeple toteuttaa nöyrästi.
Ja eniten raivostuttaa se, ettei ole munaa vetää peliä poikki. Ilmoittaa rouvalle yms "se on ohi nyt, pidä lapset", ottaa ritolat duunista downshiftaten surkeaan hommaan, tulla takaisin oman elämänsä herraksi eikä olisi koko ajan muiden toiveiden täyttäjänä. Ei olisi väliä vaikka syrjäytyisikin, eipä olisi mistään muusta vastuussa kuin itsestään.
Elämäni on yhtä helvetin "American Pie"-leffaa mutta sen synkempi suomalainen versio, tosin ilman teinimuijafantasioita ja homahtavia naapureita.
[/quote]
Kuinkakohan paljon on sinun kaltaisiasi ihmisiä jotka vain kärsivät hiljaa? Ehkä teidän pitäisi perustaa anonyymit porvarit vertaistukiryhmä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 13:43"]
[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 13:20"]
Ulospäin näytän vähän hiljaiselta/vetäytyvältä mutta vastuulliselta & tasapainoiselta akateemiselta hyvin tienaavalta keskiluokkaiselta osallistuvalta (kodinhoito, lasten harrastukset yms) isi-ihmiseltä. Sanalla sanoen yhteiskunnan "unelmaorja", kyllä faija fiksaa kaiken ja vähän ylikin.
Oikeasti vihaan aivan helvetisti tätä kaikkea smitä olen: koulutustani, perhettäni, asumismuotoani OK-helvetissä, tätä yhteiskunnallista "asemaa", duuniani, lasten myötä tulleita harrastusten vastuuasemia yms. Kaihoan sitä aikaa kun olin poikamies ja haikailen erityisesti viimeiseen kesään jolloin tein kohtalokkaat pelipäätökset, ne päätökset jotka ovat johtaneet tähän. Työnantaja, pankki, verottaja yms tahot hierovat käsiään kun sheeplen muija määkii elintason perään ja sheeple toteuttaa nöyrästi.
Ja eniten raivostuttaa se, ettei ole munaa vetää peliä poikki. Ilmoittaa rouvalle yms "se on ohi nyt, pidä lapset", ottaa ritolat duunista downshiftaten surkeaan hommaan, tulla takaisin oman elämänsä herraksi eikä olisi koko ajan muiden toiveiden täyttäjänä. Ei olisi väliä vaikka syrjäytyisikin, eipä olisi mistään muusta vastuussa kuin itsestään.
Elämäni on yhtä helvetin "American Pie"-leffaa mutta sen synkempi suomalainen versio, tosin ilman teinimuijafantasioita ja homahtavia naapureita.
[/quote]
Kuinkakohan paljon on sinun kaltaisiasi ihmisiä jotka vain kärsivät hiljaa? Ehkä teidän pitäisi perustaa anonyymit porvarit vertaistukiryhmä?
[/quote]
Kiltit kärsivät isät
Olet liian kunnollinen.
[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 13:17"]
Tiedän todellisia törkyjuttuja Suomen eräästä tärkeimmästä valtaapitävästä, joka joutuisi todennäköisesti eroamaan jos nämä jutut tulisivat ilmi.
[/quote]
Kerro!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 11:08"]Mulla oli kaks päivää Pringles-purkki kaapissa piilossa ja söin niitä salaa, mies ei tiedä.
Lapselle tosin annoin sipsejä mutta ei tienny missä niitä oli.
Kerran kun olimme miehen kanssa alkaneet seurustella, ja asuimme erillään eikä meillä ollut vielä lasta,mies oli aamuvuorossa ja minä illassa,söin miehen kaapista pringles-purkin kun teki niin mieli ja oltiin tosiaan vasta alettu seurustelemaan niin en kehdannut kysyä tms. Ennen kuin mies tuli töistä ja minä lähdin töihin kävin ostamassa samanlaisen tilalle ja vein syödyn purkin kauas taloyhtiön roskikseen..tosta ei tiedä kukaan!
[/quote]
Ainii ja tuo Pringles-vaihto tapahtui aikoinaan Oulun kaukovainiolla jos joku haluaa tietää enemmän
Olen mies mutta syntynyt alunperin naisen kehoon. Vanhemmat ja läheisin ystäväni tietävät mutta muut eivät. Enkä voi kertoa koska haluan säilyttää tavallisen miehen statuksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 14:54"][quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 11:08"]Mulla oli kaks päivää Pringles-purkki kaapissa piilossa ja söin niitä salaa, mies ei tiedä.
Lapselle tosin annoin sipsejä mutta ei tienny missä niitä oli.
Kerran kun olimme miehen kanssa alkaneet seurustella, ja asuimme erillään eikä meillä ollut vielä lasta,mies oli aamuvuorossa ja minä illassa,söin miehen kaapista pringles-purkin kun teki niin mieli ja oltiin tosiaan vasta alettu seurustelemaan niin en kehdannut kysyä tms. Ennen kuin mies tuli töistä ja minä lähdin töihin kävin ostamassa samanlaisen tilalle ja vein syödyn purkin kauas taloyhtiön roskikseen..tosta ei tiedä kukaan!
[/quote]
Ainii ja tuo Pringles-vaihto tapahtui aikoinaan Oulun kaukovainiolla jos joku haluaa tietää enemmän
[/quote]
Voi että kiitos tiedosta
Minulla on velkaa 30 tuhatta, joista kukaan ei tiedä, edes avomieheni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pari vuotta sitten läheinen ohjasi terapeutille joka totesi minulla masokistisen seksiriippuvuuden.
Nykyääni en nauti seksistä yhtä paljon, kun minua ei hakata.
Minulla on monta salaisuutta. Tässä muutamia:
-Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Masennuskausina fantasioin itsemurhasta, mutta osaan feikata niin hyvin, että kukaan ei varmasti arvaa.
-Olen perinyt melkoisen omaisuuden, mutta elän vaatimattomasti ja ystäväni pitävät minua köyhänä.
-Valehtelen seksikumppanien määrän reilusti alaspäin, jos joku sitä kysyy. (Oikea luku noin 50)
-Teen pimeästi töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän yhden ihmisen jolla on vaikeaa enkä osaa/voi/pysty auttamaan tai kertomaan siitä kenellekään.
Tiedän ex-miehen salasanan muun muassa facebookkiin ja sähköpostiin ja seuraan häntä sitä kautta.
Valehtelen jatkuvasti kaikesta. Ihan kaikesta.
Tuntuupa kauhealta kirjoittaa nämä.
Olen ollut utelias ja penkonut muiden asioita. Nykyään ei enää huvita eikä niin kiinnostakaan.
Mulla on monta luurankoa kaapissa...
Sain kolme vuotta sitten vahingossa selville että vaimollani oli salasuhde. Se oli huonoa aikaa. Sen sijaan että otin asiaa esille niin käsittelin asiaa olemalla kuin kaikki olisi ollut normaalisti (meidän normaali oli kylmät välit eikä intohimoa ollenkaan) ja aloin hiljalleen suunnittelemaan täydellistä pitkän kaavan kostosuunnitelmaa. Aloin hoitamaan asiaa voitokseni kaikilta kanteilta eron huomioon ottaen. Keräsin kaikenlaista materiaalia hänen salasuhteestaan varattuun mieheen nyt kun tiesin miten päästä käsiksi heidän keskusteluihin. Kiehuin pinnan alla mutta samalla en malttanut odottaa suunnitelmani konkreettista toteuttamista. Kehitin tätä masterpläniä kahdeksan kuukauden ajan ja teknisesti katsottuna se olisi ollut aika nerokas vaikka itse niin sanonkin.
Ei nyt ihan näin käynytkään. Suunnitelun takia en lähtenyt suhteesta heti pois mikä johti siihen tietenkin että välillä satunnaisesti mietin ihan meidän suhdetta ja että miten tähän päädyttiin jne. No lopulta aloin hiljalleen miettiä asiaa vaimonkin kannalta ja jopa ymmärtämään hänen motiivejaan ja yllätyksekseni en edes enää voinut syyttää häntä. Huomasin myös rakastavani häntä edelleen ja että kostosuunnitelmani oli vain tapa siirtää surkeaa olotilaani muualle.
Eräs ilta kun vaimo tuli suihkusta lähestyin häntä ja pysäytin hänet ja hän kylmästi "pyysi" josko menisin pois tieltä siitä. En mennyt vaan otin pyyhkeenä hänen päältään pois ja menin kyykkyyn ja aloin nuolemaan. Tämä tuli itselleni ja vaimollekin täysin yllätyksenä. Muistan että pelotti jotenkin jos se olisi vain kylmästi torjunut. No ei torjunut vaan kannoin hänet sänkyyn ja rakastelin vaimoani ensimmäisen kerran melkein vuoteen ja ihan älyttömällä intohimolla ja antaumuksella.
Seksin jälkeen makailtiin sängyssä toisissamme kiinni ja annoin hänen ymmärtää että tiesin hänen salasuhteestaan ja että itse haluaisin aloittaa ikäänkuin alusta ja unohtaa menneet, jos hänkin haluaa. Meidän avioliitto ei koskaan aiemmin ole ollut näin intohimoinen ja avoin. Ei edes silloin alkuaikoina.
Tuli vähän turhan pitkä kirjoitus mutta salaisuus siis oli tosiaan tämä todella pitkä kostosuunnitelma ja siitä en ikinä kertonut jälkeenpäin.
M41
Penskana pyyhin kusisen pilluni kaverin pyyhkeeseen. Vessassa ei ollut vessapaperia, edes kaapeissa, joten fiksuna muksuna tein mitä täytyi. Seuraavana päivänä koulussa sitten mietin että kukahan heidän perheestään on kuivannut itsensä tuohon kusiseen pyyhkeeseen.