Paljonko avustatte aikuisia 20+ v lapsianne?

Autan työtöntä poikaani 500€/kk.

0 €

Vierailija kirjoitti:

Autan työtöntä poikaani 500€/kk.

Niin minäkin, ja sairasta miniääni. Minulla on siihen varaa.

1000e kuussa maksan menoja turha jättää perintöä

Niin paljon kuin pystyn.

Olemme hyvätuloisia. Meitä on vanhemmat auttaneet ja autamme omia lapsia. Tämä on meille itsestäänselvää. Molemmat pojat vielä opiskelevat. Maksan vuokrat, puhelinlaskut ja tilaan ruokaa säännöllisesti. 

Olen ikuisesti kiitollinen omille vanhemmille avusta opiskeluaikana.

Avustan opiskelevia poikiani ja niin kauan kuin opiskelevat. Maksan puhelinlaskut, annan ruokarahaa n 100e kuukaudessa. Avustan vastehankinnat, harrastukset, matkaliput kotiin ym. Toinen on osa-aika työssä. Toisella ei ole tiedossa edes kesätöitä, joten kesällä siis maksan kaiken hänelle. 

Autatteko oman kulurakenteen kustannuksellakin? Luovutte omista reissuista, omasta ”luksuksesta” jos kerrankin olisi keski-ikäisenä varaa omaankin huolenpitoon? Tarkoitan, että jos jää ylimääräistä ja voisi nauttia kampaajasta, lyhyistä viikonloppureissuista ja joskus ravintolasta tms.. niin käytättekö nekin rahat mieluumin lapsiin?

Kyllä itse ajattelen, että autan jos pystyn, mutta olen koko ikäni säästellyt että tulen näinkin nyt toimeen ja että nyt alkaa olla varaa siihen että voin tukea lapsiani tarvittaessa, mutta en ajatellut heille noita luksuksia maksella. Mikun mielestäni ne pitää itse tienata omalla säästäväisyydellä.

Ap

Ei mulla mitään vakiosummaa ole ollut mietittynä etukäteen. Autoin muutossa ja tavaroiden ostossa. Ruokakasseja silloin tällöin. 

Pyysin kertomaan, että jos oikeasti tiukkaa tekee, niin avoimesti kertovat. Ihan turhaa on pimeässä syödä kauravelliä maksamattomien laskujen takia. 

Kerran tytär kävi hattukourassa. Hän on mokannut. Festareille osti överikalliit liput, kun ei edullisia enää saanut ja oli pakko päästä! Hän itki ja oli surkea. Kyllä mä maksoin hänen laskujaan 200 euron edestä ja ostettiin kaapit täyteen ruokaa.. Kävin kuukauden päästä kylässä siellä ja hän esitteli, että nyt on laskut maksettu ja kaappeihin on ostettu hätävaraa. Oppi rahat on nyt maksettu häpeän muodossa. Meni taas muutama kuukausi ja tilanne oli hyvä. Laskut maksettu. Kaappeihin oli tullut lisää tuotteita pahanpäivän varalle ja oli saanut sukanvarteenkin. Sai vielä silloin opintotukea, niin ei voinut tilille säästää.

Annon sitten vaate- ja bilerahaa parisataa. Pitää sitä nuoren välillä hullutellakin. Niistäkin jätti säästöön kymmenen prossaa, kuten olen opettanut, että kaikesta tulevasta pitää laittaa sivuun. Myös pullopanteista.

Pojalle alkusysäyksen jälkeen olen ostanut pari kertaa HSLn kuukausilipun, että pääsee kouluun ja töihin, eikä kulje pummilla. 

Nyt olen kesällä maksamassa hänet Espanjaan katsomaan jalkapalloa. 

Vierailija kirjoitti:

Autatteko oman kulurakenteen kustannuksellakin? Luovutte omista reissuista, omasta ”luksuksesta” jos kerrankin olisi keski-ikäisenä varaa omaankin huolenpitoon? Tarkoitan, että jos jää ylimääräistä ja voisi nauttia kampaajasta, lyhyistä viikonloppureissuista ja joskus ravintolasta tms.. niin käytättekö nekin rahat mieluumin lapsiin?

Kyllä itse ajattelen, että autan jos pystyn, mutta olen koko ikäni säästellyt että tulen näinkin nyt toimeen ja että nyt alkaa olla varaa siihen että voin tukea lapsiani tarvittaessa, mutta en ajatellut heille noita luksuksia maksella. Mikun mielestäni ne pitää itse tienata omalla säästäväisyydellä.

Ap

Tottakai autan lapsiani. En voisi tuhlata itseeni, jos tiedän ettei lapsella ole vuokran maksun jälkeen kuin 240e omaan elämiseen. En pakota ottamaan opintolainaa. 

Avustin vanhempiani 18 vuotiaasta lähtien. Siinäpä teille miettimistä!

Miksi minä avustaisin heitä kun pärjäävät ihan omillaan? Paremmin heillä on raha-asiat kuin minulla, minulla meni säästöt äkilliseen ja pakolliseen remonttiin (vesivahinko) eikä edes piisannut. Tässä lainaa maksellessako pitäisi vielä jakaa rahaa paremmin toimeentuleville työssä käyville? (olen eläkeläinen). 😂

Jos opiskelujen aikana ei auta ei vanhempia tarvi tukea niiden ikääntyessä.  Tämä on ollut mun lähtökohta ja asun eri paikkakunnalla eikä vanhempien vanhenemis murheet kiinnosta.  Ihmettelen niiden näkökulmia kun pitäisi tulla auttamaan askareissa kun itse sain nuorena vetää makaroonia.  Ostakaa palveluna ne lamppu asennukset ja muut. Niinkuin aikuiset, maksakaa itse kulunne ja hoitakaa asianne, niinkuin aikuiset.

Mun ei ole tarvinnut olla mistään ilman, vaikka välillä olen jotain lapsille maksanutkin.

Jos lapsella olisi oikeasti tiukkapaikka, niin kyllä mä omasta hyvästäni luopuisin. Ulosottoon ei kannata antaa talouttaan lipsua, etenkään pienissä summissa.

Olen pienituloinen ja velkainen. Toiselle lapselle maksoin takuuvuokran ja maksan puhelinlaskun, netin ja auton vakuutukset. Toiselle lapselle pyrin myös maksamaan takuuvuokran, puhelinlaskun ja muuta avustusta miten pystyn.

Vierailija kirjoitti:

Autatteko oman kulurakenteen kustannuksellakin? Luovutte omista reissuista, omasta ”luksuksesta” jos kerrankin olisi keski-ikäisenä varaa omaankin huolenpitoon? Tarkoitan, että jos jää ylimääräistä ja voisi nauttia kampaajasta, lyhyistä viikonloppureissuista ja joskus ravintolasta tms.. niin käytättekö nekin rahat mieluumin lapsiin?

Kyllä itse ajattelen, että autan jos pystyn, mutta olen koko ikäni säästellyt että tulen näinkin nyt toimeen ja että nyt alkaa olla varaa siihen että voin tukea lapsiani tarvittaessa, mutta en ajatellut heille noita luksuksia maksella. Mikun mielestäni ne pitää itse tienata omalla säästäväisyydellä.

Ap

Ei minun tarvitse tinkiä itse mistään. Olen saanut apurahoja, tunnustuspalkintoja ja tekijänoikeuskorvauksia. Panen hyvän kiertämään. Meillä on ollut perheessä raskaita menetyksiä, ja ainoan elävän lapseni työkyky on pysyvästi alentunut. 

Vierailija kirjoitti:

Avustin vanhempiani 18 vuotiaasta lähtien. Siinäpä teille miettimistä!

Mitä ihmeen miettimistä tuossa on? Ihan normaalia elämää. Minä maksoin vuokraa ensimäisestä tilistä asti (15 vuotias) siihen asti kunnes 2 vuotta myöhemmin muutin omilleni. Vastasin tuon ajan myös muuten ihan itse elatuksestani (ruoat, vaatteet, eläminen, harrastukset, opinto materiaalit yms) Sen jälkeenkin olen useaan kertaan koko aikuis ikäni lainannut ja avustanut heitä. En pidä tuota millään tavalla ihmeellisenä. 

Ei minua ole koskaan vanhemmat auttaneet. Eivät ole maksaneet takuuvuokria, huonekaluja ensiasuntoon tms. Ihan itse työllä ja säästämällä kaiken hommannut. Aina. N37

Vierailija kirjoitti:

Avustin vanhempiani 18 vuotiaasta lähtien. Siinäpä teille miettimistä!

Ei sen pidä noinpäin mennä.

Vierailija kirjoitti:

Autatteko oman kulurakenteen kustannuksellakin? Luovutte omista reissuista, omasta ”luksuksesta” jos kerrankin olisi keski-ikäisenä varaa omaankin huolenpitoon? Tarkoitan, että jos jää ylimääräistä ja voisi nauttia kampaajasta, lyhyistä viikonloppureissuista ja joskus ravintolasta tms.. niin käytättekö nekin rahat mieluumin lapsiin?

Kyllä itse ajattelen, että autan jos pystyn, mutta olen koko ikäni säästellyt että tulen näinkin nyt toimeen ja että nyt alkaa olla varaa siihen että voin tukea lapsiani tarvittaessa, mutta en ajatellut heille noita luksuksia maksella. Mikun mielestäni ne pitää itse tienata omalla säästäväisyydellä.

Ap

Ravintoloissa ja matkoilla saa olla ihan tarpeeksi, en noista hirveästi maksaisi.