Paskin työ mitä olet tehnyt?

Kassatyttönä olo. Pääministerin työ on siihen verrattuna ihan kivaa. 👧

Olin kerran kosmetiikkafirman varastossa töissä. Siellä oli työ, jossa piti liukuhihnalta tulevia paketteja kasata postihäkkeihin. Paketteja tuli keskimäärin 5000 päivässä ja osa niistä painoi useita kiloja. 2 henkilöä oli tekemässä tätä työtä. Se on paskin homma ikinä. Kukaan ei pystynyt tekemään sitä pitkiä aikoja.

Piirilevytehtaassa optinen testaus 3-vuorossa.

Tappavan tylsää, mutta piti olla ajatus mukana.

Ajatukseni karkasivat omille teilleen ja tein hommat päin mäntyä.

Vuoden tein ja hain koko ajan muuta työtä, mutta laman runtelemalla seudulla ei mitään löytynyt.

Onneksi tehtaasta löytyi toinen työ, joka oli siedettävämpää.

4 vuotta työskentelin siinä tehtaassa kaikkiaan.

3 eri ammattinimikkeellä, siinä sivussa opettelin muitakin työvaiheita.

Leikkipuiston työntekijä. Pska palkka, kauheita kakaroita, liikaa työtä, liikaa lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Leikkipuiston työntekijä. Pska palkka, kauheita kakaroita, liikaa työtä, liikaa lapsia.

Jotkut äitylit myös osasivat olla ihan uskomattomia nipottajia ja marisijoita.

Töissä sahalla nuorena, n. 18-19v. Kestin ruokatuntiin asti. Meluisaa, nopeatempista javaarallista työtä. Pari lautaa/lankkua ehti kolahtaa tapuliin jo tuossa aikaa... Sitten riitti vaikka olikin kypärä päässä... Ruokkiksella nappasin vain leipälaukun naulasta ja kiitin kavereita et tämä poika lähtee - soon moro! Pääsin parin viikon päästä siitä paljon antoisampaan, huomattavasti parempi palkkaiseen ja mielekkäämpään työhön ja sitä alaa teen vieläkin, vaikka välissä kävin pari muutakin koulutusta, kun työttömyyttä aina välillä on ja oli.

Olin lapsenvahtina lestadiolaisperheessä. Tarvitseeko sitä perustellakaan... Muutaman kuukauden, onneksi oli määräaikainen.

Kesätyö kauan sitten, paikka eräänlainen mökkikylä/huoltoasema/baari/ravintola. Siellä juoksutettiin vähän väliä paikasta toiseen. Bensapumpulta suoraan latomaan tiskejä koneesta hyllyyn, eikä ehtinyt käsiä välillä pestä. Tuli ihan sellainen olo, kuin se pompotus olisi itsetarkoituksellista. Otin loparit eka päivän jälkeen, en vain jaksanut sietää sitä pompotusta. Onneksi sain pian siivoustyötä, kyllä oli aivan ihanaa tehdä työt omassa rauhassa omaan tahtiin ilman vähän väliä jostain pomppaavaa pomoa.

Vierailija kirjoitti:

Hampurilaisravintola oli kamalin. Inhosin niiden pöytien pyyhintää ja roskisten tyhjäämistä. Kassa ja keittiö olivat ok toki sekin puuduttavan tylsää.

On se jännä, miten eri ihmiset tykkää eri asioista... Itse ko. töissä tykkäisin juurikin tyhjentää roskat ja pyyhkiä pöydät sekä siivoillakin mutta vihaan keittiötä ja varsinkin kassaa... En halua mitään työtä missä pitää käsitellä kassaa! Muuten tykkää ihmisistä ja neuvotella sekä keskustella asioista ja myydä juttuja mutta vihaan kassaa!

Sihteeri-, virasto- ja toimistotyöt. Kuivaa, tylsää ja tappavaa kellon viisareiden seuraamista. Työkaverit sentään olivat ihan ok.

Kassatyö, ei vaan sopinut itselleni. Kun 8 tuntia vetää sitä "moi, xx euroa, kiitos, kuitti ole hyvä" - mantraa ja tuijottaa näytön kelloa kotiinpääsyä odotellen, niin ei...

Kaalipellolla kestin pari päivää. Työnantaja parka, olin tosin aika nuori enkä vielä työpaikkakypsä. Toinen oli kehitysvammaisten hoitaja, oliskohan mennyt viikko, ja sama selitys.

Vierailija kirjoitti:

Töissä sahalla nuorena, n. 18-19v. Kestin ruokatuntiin asti. Meluisaa, nopeatempista javaarallista työtä. Pari lautaa/lankkua ehti kolahtaa tapuliin jo tuossa aikaa... Sitten riitti vaikka olikin kypärä päässä... Ruokkiksella nappasin vain leipälaukun naulasta ja kiitin kavereita et tämä poika lähtee - soon moro! Pääsin parin viikon päästä siitä paljon antoisampaan, huomattavasti parempi palkkaiseen ja mielekkäämpään työhön ja sitä alaa teen vieläkin, vaikka välissä kävin pari muutakin koulutusta, kun työttömyyttä aina välillä on ja oli.

1. työni amiksen jälkeen oli pimeä työ naapurin kenttäsirkkelillä.

Mukavasti kesä meni sahatavaraa lempatessa, meitä oli 2 työmiestä sahurin lisäksi, ei valittamista.

Syksyllä olin sitten ihan verokortin kanssa maataloustöissä eräällä valtionlaitoksella.

Eipä valittamista siinäkään.

Sen jälkeen sainkin 1. duunin elektroniikkateollisuudessa.

oloneuvos,paska homma ja alipalkattu eikä edes varaa simaan

Pahin oli ehkä siivousduuni, jossa piti alue siivota 3 tunnin sisällä, kunnolla. En ikinä saanut tehtyä 3 tuntiin, vaan aina joku 5-6 tuntia meni työssä. Yhden kerran pääsin 3:lla tunnilla, kun mulla oli kova kuume. Mut muuten se oli ihan mahdoton saada 3:ssa tunnissa siivotuksi.

Sanoin siitä kyllä, etten ikinä päässyt niin nopeasti, kun halusin siivota kunnolla.

Sitä kesti talven yli, joku 3-4 kk. Mutta en ikinä olisi kuvitellut, että niin ison alueen siivoisi niin lyhyessä ajassa.

Niin tai ehkä pahin ikinä oli Tukholmassa Norrmalmin makkaratehtaalla... Haju seurasi kotiin asti, ja jo junassa alkoi tehdä se haju pahaa. Ei ikinä enää.

Vierailija kirjoitti:

Valittaminen on pahin työ. Ammattivalittajan työ on raskasta ja se vain tykkää välillä tulla huonosta kohtelusta. Mikäs siinä kuin on pakko saada rahaa niin pitää vain valittaa vaikka kohtelee hyvin erinomaisesti.

Tyhjäntoimittajan työ menee aika samoilla leveleillä. Tyhjäntoimittajalla ei ole mitään oikeaa virkaa, eikä oikein paikkaakaan missään. Siksi tyhjäntoimittajalla on useimmiten tosi tylsää ja yksinäistäkin. Jostain pitäisi aina keksiä, mitä juttua alkaa toimittamaan ja tekemään, jotta voi edes hetken tuntea kuuluvansa johonkin.

Kirjakaupan myyjä. Puoli vuotta jaksoin. Ärsyttäviä snobeja asiakkaita, jotka odottavat mielistelyä, ja selkään puukottavia työ"kavereita". Työpaikan ilmapiiri oli hyvin tulehtunut. Harmitti aina jo illalla, että huomenna pitää mennä taas töihin. Onneksi älysin irtisanoutua.

Glory hole Ljubljanassa. Oli kyllä paikat kipeät päivän jälkeen. Palkkaakaan ei ollut kummoinen. Sain vähän opiskelurahaa.

Nuorena olin kesäduunissa herneitä poimimassa, noin 2 tuntia riitti.

Vai voiko sanoa duuniksi,  jos ei enempää maistunut, mutta kyllä tuollaine poimintatyö on rankimpia töitä mitä on.

En oo tehny, mutta voin kuvitella, että nykyään työskentely jossain autotehtaalla on paskaa. Työskentelet jonkun Volkkarin, Fiatin, Skodan, Opelin tai muun rupumerkin valmistuksen parissa ja sitten kuuntelet juttuja tai luet netin keskustelupalstoilta, kuinka paskoja vehkeitä Opelit yms. ovat. Saat niiden kautta tietää tekeväsi työsi päin persettä.