Oivalsin juuri että ateismi ja solipsismi ovat sama asia, lähisukulainen ainakin

Toivon alapeukuttajalta hyvää, tai ainakin rehtiä perustelua. Kiitos!

AP

 Ja tässä en yritä mitenkään vihamielisesti hyökätä ateistin kimppuun joten älkää nyt alkako itkemään.

Itse olen ollut pitkän ajan elämästä solipsismissa tai sen jollain rajamaalla. Eikä ateismi ole ollu mitään muuta kuin neutraali asia.

Joten vetäkää henkeen rauhallisesti syvästi, ja ulooos. Rauhoittukaa.

Toivon että joku on kirjoittamassa pitkää hyvää tarkkaa tekstiä. Kiitos! Ei kiirusta!

Sehän on ihan pakko lokeroida jotenkin jos ei ole uskovainen. Ne on ihan turhia liikkeitä kaikki uskonnot. Syvällisiä miettii parhaiten hyvässä asennossa. Sohva ja kaukosäädin ovat meditaation apuvälineitä. Loput pitää ajatella ihan ite kuten jope sanoisi. 

T. Sohvan guru.

Solipsismi on varmasti joissain tilanteissa houkutteleva filosofinen tulkinta ensinäkemältä ja se ei ole ristiriidassa ateisminkaan kanssa. 

Solipsismin ongelma on se että minä itse on siinä katsantokannassa ainoa todellinen ja muut minät - eli toiset yksilöt - ovat epätodellisia, kuin unihahmoja tai unikuvia kykenemättöminä esittämään todisteita omasta todellisesta olemassaolostaan tai minuudestaan ensisijaiselle Todistajalle eli maailmankaikkeuden ainoalle todistettavissa olevalle Minälle. Positio on outo, näennäisen kestävä, mutta se ei ole lopulta kestävä positio. Kylmä ja iloton illuusio.

Agnostimi on näistä kolmesta se helpoin keskitie.

Miten ihmeessä jumaluskon puute ois sama asia kuin solipsismi? 

Uskiksen suoltamaa roskaa taas :D :D

Vierailija kirjoitti:

Agnostimi on näistä kolmesta se helpoin keskitie.

Agnostismi ei ole mikään keskitie yhtään millekään. 

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä jumaluskon puute ois sama asia kuin solipsismi? 

Päävammaiselle kaikki on mahdollista.