Lue keskustelun säännöt.
Miten ihmiset käy töissä, opiskelee, harrastaa ja elämänsä pidettyä kasassa?
Miten riittää energia ja aika kaikkeen. Mä voin elää terveellisesti ja liikkua, mutta sitten opinnot ja työt jää tekemättä. Ja jos teen töitä tai opiskelen niin sitten en jaksa tai ei ole enää aikaa harrastamiseen. :(
Kommentit (528)
Mä en saa tehtyä mitään, eikä mies vie edes lapsia hoitoon vaikken jaksa niitä edes hoitaa lainkaan. Lounaan saan annettua ja se siinä. Mies on töissä aamusta iltaan ja minä kärsin vaan.
En jaksa pestä edes hampaita, pyykkiä, astioita siivota, imuroida, leikkiä, lukea satuja tmv
En enää tiedä mitä teen ???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää valita mihin keskittyy. Aika harva tekee noi kaikki sata lasissa.
Näinhän se on. Itse olen sen verran perfektionisti että en pysty tekemään montaa asiaa yhtä aikaa, koska haluan tehdä kaiken mahdollisimman hyvin.
Prioriteettini ovat opiskelu, urheilu, terveelliset elintavat ja instrumentin soittaminen.
Jos lisäisin tähän yhtälöön työt niin joutuisin karsimaan kaikesta muusta, en sen takia että minulla olisi ajankäytössä tai järjestelmällisyydessä ongelmia, vaan koska kuormittuisin niin että energiani ei riittäisi 100% noihin kaikkiin.
Esim. työpäivän jälkeen aivoni ovat sen verran väsyneet että se vaikuttaa opiskeluun ja huippusuorituksiin on vaikeampi päästä.Olen huomannut että työssäkäynti verottaa myös opiskelukavereideni koulumenestystä, vaikka he ovatkin tunnollisia ja järjestelmällisiä, eivätkä tuhlaa aikaansa turhaan prokrastinointiin.
Eli he eivät yllä tasolleni, mutta heillä onkin eri prioriteetit.On sitten niitä joille on ok tehdä monta asiaa juosten kusten kalenteri täynnä. Äitini on tällainen ja hänen touhuamistaan sivusta seuranneena en halua toimia samoin.
Kai tajuat, että ketään ei niiden opintojen jälkeen kiinnosta saitko kurssista 5 vai 3? Eli niiden opiskelukavereiden ei edes tarvitse yltää sinne sinun suuruutesi tasolle. Työkokemus on arvokas lisä koulutuksen ohelle, joten työllistymismahdollisuudet heillä todennäköisesti paremmat kuin sinulla, jolla ilmeisesti 0 päivää työkokemusta.
Ei tässä ollut nyt tarkoitusta vähätellä ketään, tarkoitin vai että ihmisillä on eri prioriteetit.
Minulla on erilaiset urasuunnitelmat ja niiden takia joudun panostamaan koulunkäyntiin eri tavalla.Kesät olen töissä. Hyvä koulumenestys on avannut ainakin minulle ovet alani tehtäviin. Ilman osaamistani, kiinnostustani ja panostusta opintoihini joutuisin varmasti tekemään opiskelijaduuneja, jotka eivät liity opiskeltavaan alaamme, kuten koulukaverini.
Jos tarkoitus ei ole vähätellä ketään, miksi sitten koko ajan teet niin? "Juotuisin tekemään opiskelijaduuneja". Kunnon kermaperse puhetta, josta suorastaan loistaa asenne, että "minä olen parempi kuin muut". Isin rahoilla on hyvä opiskella :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama. Päivässä saa tehtyä jonkun ihan pikkujutun. Tyyliin pestyä pyykit tai tehtyä ihan pienen osan opiskelutyöstä ja siihen se energia sitten loppuikin ja kohta aikakin. Energiajuomiakin olen kokeillut, mutta ei piristä mua. Viimeksi eilen koitin olla reipas ja listasin itselleni, että koitan samana päivänä käydä kirjastossa, kävellen marketissa ruokaostoksilla, imuroida kämpän ja pestä kaksi koneellista pyykkiä. No vaikka pysyin koko päivän liikkeessä, niin noita pyykkejä en ehtinyt enää pesemään. Kello oli jo 22. Tämä päivä onkin sitten mennyt levähtäessä, kun eilinen vei kaikki energiat.
Sinulla meni siis kirjastoon, ruokaostoksiin ja imurointiin koko päivä? Miten se on edes mahdollista? Päivässä kuitenkin keskimäärin 16 hereilläolotuntia.
Sitä itsekin ihmettelen. Aika vain menee mulle ihan hirveää kyytiä. En edes somessa käynyt eilen, eli sitäkään ei vois syyttää. Yleensä en ehdi päivässä kuin sen yhden pikkujutun, eilinen oli poikkeuksellisen tehokas. Kai mulla on sitten joku ADD, kun sitä on jotkut kaverit ehdotelleet ja ajan kulun nopeus johtuu siitä.
Mitä sinä teit sen lopun 12 tuntia? Maksimiaika mainittuihin asioihin on noin 4 tuntia ellei sitten kävele johonkin 20km päähän kauppaan ja vietä koko päivää siellä kirjastossa.
Kyllä mulla meni tuo 4 tuntia varmaan jo siihen kauppareissuun, vaikka kauppa on vain 3 kilometrin päässä. Imurointiin meni ehkä 1,5 tuntia. Kirjastossa meni varmaan 2 tuntia + kotiin kävely päälle. En edes tiedä mihin se kaikki aika siinä välillä hukkaantui. Ihan kuin joku siirtäis vaan kelloa eteenpäin harppauksittain.
Vierailija kirjoitti:
Mä en saa tehtyä mitään, eikä mies vie edes lapsia hoitoon vaikken jaksa niitä edes hoitaa lainkaan. Lounaan saan annettua ja se siinä. Mies on töissä aamusta iltaan ja minä kärsin vaan.
En jaksa pestä edes hampaita, pyykkiä, astioita siivota, imuroida, leikkiä, lukea satuja tmv
En enää tiedä mitä teen ???
Menet esim. neuvolaan hakemaan apua. Olet selkeästi masentunut tai uupunut. Ennen avunhakemista tietysti kerrot miehellesi, miltä sinusta tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama. Päivässä saa tehtyä jonkun ihan pikkujutun. Tyyliin pestyä pyykit tai tehtyä ihan pienen osan opiskelutyöstä ja siihen se energia sitten loppuikin ja kohta aikakin. Energiajuomiakin olen kokeillut, mutta ei piristä mua. Viimeksi eilen koitin olla reipas ja listasin itselleni, että koitan samana päivänä käydä kirjastossa, kävellen marketissa ruokaostoksilla, imuroida kämpän ja pestä kaksi koneellista pyykkiä. No vaikka pysyin koko päivän liikkeessä, niin noita pyykkejä en ehtinyt enää pesemään. Kello oli jo 22. Tämä päivä onkin sitten mennyt levähtäessä, kun eilinen vei kaikki energiat.
Sinulla meni siis kirjastoon, ruokaostoksiin ja imurointiin koko päivä? Miten se on edes mahdollista? Päivässä kuitenkin keskimäärin 16 hereilläolotuntia.
Sitä itsekin ihmettelen. Aika vain menee mulle ihan hirveää kyytiä. En edes somessa käynyt eilen, eli sitäkään ei vois syyttää. Yleensä en ehdi päivässä kuin sen yhden pikkujutun, eilinen oli poikkeuksellisen tehokas. Kai mulla on sitten joku ADD, kun sitä on jotkut kaverit ehdotelleet ja ajan kulun nopeus johtuu siitä.
Mitä sinä teit sen lopun 12 tuntia? Maksimiaika mainittuihin asioihin on noin 4 tuntia ellei sitten kävele johonkin 20km päähän kauppaan ja vietä koko päivää siellä kirjastossa.
Kyllä mulla meni tuo 4 tuntia varmaan jo siihen kauppareissuun, vaikka kauppa on vain 3 kilometrin päässä. Imurointiin meni ehkä 1,5 tuntia. Kirjastossa meni varmaan 2 tuntia + kotiin kävely päälle. En edes tiedä mihin se kaikki aika siinä välillä hukkaantui. Ihan kuin joku siirtäis vaan kelloa eteenpäin harppauksittain.
Melkoinen lukaali pitää olla, jos imurointiin menee 1,5 tuntia. Olet ilmeisesti jonkin sortin haahuilija. He väittävät, että aika kuluu heillä nopeammin kuin muilla. Totuus: Heillä menee tuhottomasti aikaa haahuiluun. Meillä oli kerran töissä tällainen tapaus. Hänellä meni yhden kaapin järjestämiseen 3 tuntia. Normisti siihen menee noin 30min, koska siellä ei ole paljoa tavaraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitää valita mihin keskittyy. Aika harva tekee noi kaikki sata lasissa.
Mä kykenen keskittymään ja panostamaan mielestäni aika hyvin kaikkiin näihin kolmeen osa-alueeseen;
*3 lasta harrastuksineen (iät 11, 14, 15)
*Työ myyntijohtajana jenkkifirmassa (oma 7hlö tiimi, pohjoismaat myyntivastuulla)
*Vaativa kamppailuharrastus (kilpailen myös tässä) ja treenejä 4-5 iltana viikossa ja ruokavalio tiukka
En ota stressiä mistään näistä, päivä kerrallaan ja tapaan silti ystäviä. Isohko talo pysyy aika siistinä, kaupassa ehtii käydä jne. En näe ongelmaa ja elän ns omannäköistä elämää, josta nautin. Ei nämä vie voimia vaan enemmänkin tuo. Lisäksi vastuita on tullut vähitellen, lapsia yksi kerrallaan et kaikkeen tottuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama. Päivässä saa tehtyä jonkun ihan pikkujutun. Tyyliin pestyä pyykit tai tehtyä ihan pienen osan opiskelutyöstä ja siihen se energia sitten loppuikin ja kohta aikakin. Energiajuomiakin olen kokeillut, mutta ei piristä mua. Viimeksi eilen koitin olla reipas ja listasin itselleni, että koitan samana päivänä käydä kirjastossa, kävellen marketissa ruokaostoksilla, imuroida kämpän ja pestä kaksi koneellista pyykkiä. No vaikka pysyin koko päivän liikkeessä, niin noita pyykkejä en ehtinyt enää pesemään. Kello oli jo 22. Tämä päivä onkin sitten mennyt levähtäessä, kun eilinen vei kaikki energiat.
Sinulla meni siis kirjastoon, ruokaostoksiin ja imurointiin koko päivä? Miten se on edes mahdollista? Päivässä kuitenkin keskimäärin 16 hereilläolotuntia.
Sitä itsekin ihmettelen. Aika vain menee mulle ihan hirveää kyytiä. En edes somessa käynyt eilen, eli sitäkään ei vois syyttää. Yleensä en ehdi päivässä kuin sen yhden pikkujutun, eilinen oli poikkeuksellisen tehokas. Kai mulla on sitten joku ADD, kun sitä on jotkut kaverit ehdotelleet ja ajan kulun nopeus johtuu siitä.
Mitä sinä teit sen lopun 12 tuntia? Maksimiaika mainittuihin asioihin on noin 4 tuntia ellei sitten kävele johonkin 20km päähän kauppaan ja vietä koko päivää siellä kirjastossa.
Kyllä mulla meni tuo 4 tuntia varmaan jo siihen kauppareissuun, vaikka kauppa on vain 3 kilometrin päässä. Imurointiin meni ehkä 1,5 tuntia. Kirjastossa meni varmaan 2 tuntia + kotiin kävely päälle. En edes tiedä mihin se kaikki aika siinä välillä hukkaantui. Ihan kuin joku siirtäis vaan kelloa eteenpäin harppauksittain.
Melkoinen lukaali pitää olla, jos imurointiin menee 1,5 tuntia. Olet ilmeisesti jonkin sortin haahuilija. He väittävät, että aika kuluu heillä nopeammin kuin muilla. Totuus: Heillä menee tuhottomasti aikaa haahuiluun. Meillä oli kerran töissä tällainen tapaus. Hänellä meni yhden kaapin järjestämiseen 3 tuntia. Normisti siihen menee noin 30min, koska siellä ei ole paljoa tavaraa.
Itseasiassa tää on pieni yksiö, mutta imuroin huolellisesti, koska mulla on kotona usein nenä tukossa ja epäilen että se johtuu ilmanvaihdon nostattamasta pölystä. Imuroin siis myös sängyn ja peiton ja sohvan joka kolosta ja pöydät ja tavarat huonekaluharjalla ja tietysti kaikki listojen päälliset ja nurkat. Voihan se olla että olen haahuilija. Miten siitä oppii pois?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama. Päivässä saa tehtyä jonkun ihan pikkujutun. Tyyliin pestyä pyykit tai tehtyä ihan pienen osan opiskelutyöstä ja siihen se energia sitten loppuikin ja kohta aikakin. Energiajuomiakin olen kokeillut, mutta ei piristä mua. Viimeksi eilen koitin olla reipas ja listasin itselleni, että koitan samana päivänä käydä kirjastossa, kävellen marketissa ruokaostoksilla, imuroida kämpän ja pestä kaksi koneellista pyykkiä. No vaikka pysyin koko päivän liikkeessä, niin noita pyykkejä en ehtinyt enää pesemään. Kello oli jo 22. Tämä päivä onkin sitten mennyt levähtäessä, kun eilinen vei kaikki energiat.
Sinulla meni siis kirjastoon, ruokaostoksiin ja imurointiin koko päivä? Miten se on edes mahdollista? Päivässä kuitenkin keskimäärin 16 hereilläolotuntia.
Sitä itsekin ihmettelen. Aika vain menee mulle ihan hirveää kyytiä. En edes somessa käynyt eilen, eli sitäkään ei vois syyttää. Yleensä en ehdi päivässä kuin sen yhden pikkujutun, eilinen oli poikkeuksellisen tehokas. Kai mulla on sitten joku ADD, kun sitä on jotkut kaverit ehdotelleet ja ajan kulun nopeus johtuu siitä.
Mä olen aina ollut tuollainen. Matala energiataso ja se, että asioihin pitää pystyä keskittymään, mutta se keskittyminen vie voimia.
Ennen nettiä välttämättömien toimien väliin jäänyt vapaa-aika kului yleensä kirjojen lukemiseen, tv:n katseluun ja taideharrastuksiin. Koululaisesta asti totuin siihen, että nukun vähintään puolen tunnin torkut joka päivä.
Netin tultua maailmaan siellä on kulunut paljon aikaa.
Mutta siis silloin, kun opiskelin, ei ollut vielä nettiä. Kouluvuosina en käynyt töissä vielä missään, koska kouluopiskelu vei kaiken energian. Koko kesäloma meni voimien keräämiseen seuraavaa lukuvuotta varten. Siksi menin töihin ensimmäisen kerran vasta 19-vuotiaana.
En usko olevani mikään poikkeus kuitenkaan. Joskus ihmettelen ihmisiä, joilla on energiaa touhuta koko ajan hereillä ollessaan. Kaikista ei vaan ole siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkki omasta päivästäni:
6-7-30 lenkki ja aamupala
8-16 töitä (töissä lounas ja pieni välipala)
17-18 päivällinen
18-20/21 opiskelu ja jumppa
21-22 telkkaria, nettiä tms.
viimeistään 23 nukkumaan
Milloin haet lapset päuvänodista, autat läksyissä, leikit, teet heikke ruokaa ja laitat nukkumaan? Tässä puhuttiin aikuisista, ei teineistä. Ilmeisesti huolehdit vain itsestäsi? Sitten mikään ei ongelma hyvänen aika etkä tiedä kiireestä mitään
Tämä. Miesystäväni on mahdotonta ymmärtää, että elämäni on aika väsyttävää arkisin. Hoidan lapset yksin ja työpäivät venyvät lähes päivittäin 1-4 tunnilla. Mies itse asuu yksin, lapset jo muuttaneet pois. Ei ylitöitä, ei vastuuta kuin itsestään. Sitten ihmettelee, miten voin olla väsynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää valita mihin keskittyy. Aika harva tekee noi kaikki sata lasissa.
Mä kykenen keskittymään ja panostamaan mielestäni aika hyvin kaikkiin näihin kolmeen osa-alueeseen;
*3 lasta harrastuksineen (iät 11, 14, 15)
*Työ myyntijohtajana jenkkifirmassa (oma 7hlö tiimi, pohjoismaat myyntivastuulla)
*Vaativa kamppailuharrastus (kilpailen myös tässä) ja treenejä 4-5 iltana viikossa ja ruokavalio tiukkaEn ota stressiä mistään näistä, päivä kerrallaan ja tapaan silti ystäviä. Isohko talo pysyy aika siistinä, kaupassa ehtii käydä jne. En näe ongelmaa ja elän ns omannäköistä elämää, josta nautin. Ei nämä vie voimia vaan enemmänkin tuo. Lisäksi vastuita on tullut vähitellen, lapsia yksi kerrallaan et kaikkeen tottuu.
Kuulostaa just aidolta stoorilta hej 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää valita mihin keskittyy. Aika harva tekee noi kaikki sata lasissa.
Näinhän se on. Itse olen sen verran perfektionisti että en pysty tekemään montaa asiaa yhtä aikaa, koska haluan tehdä kaiken mahdollisimman hyvin.
Prioriteettini ovat opiskelu, urheilu, terveelliset elintavat ja instrumentin soittaminen.
Jos lisäisin tähän yhtälöön työt niin joutuisin karsimaan kaikesta muusta, en sen takia että minulla olisi ajankäytössä tai järjestelmällisyydessä ongelmia, vaan koska kuormittuisin niin että energiani ei riittäisi 100% noihin kaikkiin.
Esim. työpäivän jälkeen aivoni ovat sen verran väsyneet että se vaikuttaa opiskeluun ja huippusuorituksiin on vaikeampi päästä.Olen huomannut että työssäkäynti verottaa myös opiskelukavereideni koulumenestystä, vaikka he ovatkin tunnollisia ja järjestelmällisiä, eivätkä tuhlaa aikaansa turhaan prokrastinointiin.
Eli he eivät yllä tasolleni, mutta heillä onkin eri prioriteetit.On sitten niitä joille on ok tehdä monta asiaa juosten kusten kalenteri täynnä. Äitini on tällainen ja hänen touhuamistaan sivusta seuranneena en halua toimia samoin.
Kai tajuat, että ketään ei niiden opintojen jälkeen kiinnosta saitko kurssista 5 vai 3? Eli niiden opiskelukavereiden ei edes tarvitse yltää sinne sinun suuruutesi tasolle. Työkokemus on arvokas lisä koulutuksen ohelle, joten työllistymismahdollisuudet heillä todennäköisesti paremmat kuin sinulla, jolla ilmeisesti 0 päivää työkokemusta.
Ei tässä ollut nyt tarkoitusta vähätellä ketään, tarkoitin vai että ihmisillä on eri prioriteetit.
Minulla on erilaiset urasuunnitelmat ja niiden takia joudun panostamaan koulunkäyntiin eri tavalla.Kesät olen töissä. Hyvä koulumenestys on avannut ainakin minulle ovet alani tehtäviin. Ilman osaamistani, kiinnostustani ja panostusta opintoihini joutuisin varmasti tekemään opiskelijaduuneja, jotka eivät liity opiskeltavaan alaamme, kuten koulukaverini.
Jos tarkoitus ei ole vähätellä ketään, miksi sitten koko ajan teet niin? "Juotuisin tekemään opiskelijaduuneja". Kunnon kermaperse puhetta, josta suorastaan loistaa asenne, että "minä olen parempi kuin muut". Isin rahoilla on hyvä opiskella :)
Olen pahoillani jos loukkasin sinua jotenkin, sanavalintani olivat hiukan ajattelemattomia.
Halusin vain huomauttaa sinulle että opiskelumenestyksellä ja alaan liittyvällä osaamisella on tietyissä tehtävissä väliä, enemmän kuin alan ulkopuolisella työkokemuksella.
Ei niissä opiskelijaduuneissa siis ole mitään pahaa, haluan vain tehdä mieluummin oman alan töitä ja kerryttää työkokemusta niistä.
Nämä asiat ovat tietysti alakohtaisia, joissain ei ole niin väliä opintosuorituksilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama. Päivässä saa tehtyä jonkun ihan pikkujutun. Tyyliin pestyä pyykit tai tehtyä ihan pienen osan opiskelutyöstä ja siihen se energia sitten loppuikin ja kohta aikakin. Energiajuomiakin olen kokeillut, mutta ei piristä mua. Viimeksi eilen koitin olla reipas ja listasin itselleni, että koitan samana päivänä käydä kirjastossa, kävellen marketissa ruokaostoksilla, imuroida kämpän ja pestä kaksi koneellista pyykkiä. No vaikka pysyin koko päivän liikkeessä, niin noita pyykkejä en ehtinyt enää pesemään. Kello oli jo 22. Tämä päivä onkin sitten mennyt levähtäessä, kun eilinen vei kaikki energiat.
Sinulla meni siis kirjastoon, ruokaostoksiin ja imurointiin koko päivä? Miten se on edes mahdollista? Päivässä kuitenkin keskimäärin 16 hereilläolotuntia.
Sitä itsekin ihmettelen. Aika vain menee mulle ihan hirveää kyytiä. En edes somessa käynyt eilen, eli sitäkään ei vois syyttää. Yleensä en ehdi päivässä kuin sen yhden pikkujutun, eilinen oli poikkeuksellisen tehokas. Kai mulla on sitten joku ADD, kun sitä on jotkut kaverit ehdotelleet ja ajan kulun nopeus johtuu siitä.
Mä olen aina ollut tuollainen. Matala energiataso ja se, että asioihin pitää pystyä keskittymään, mutta se keskittyminen vie voimia.
Ennen nettiä välttämättömien toimien väliin jäänyt vapaa-aika kului yleensä kirjojen lukemiseen, tv:n katseluun ja taideharrastuksiin. Koululaisesta asti totuin siihen, että nukun vähintään puolen tunnin torkut joka päivä.
Netin tultua maailmaan siellä on kulunut paljon aikaa.
Mutta siis silloin, kun opiskelin, ei ollut vielä nettiä. Kouluvuosina en käynyt töissä vielä missään, koska kouluopiskelu vei kaiken energian. Koko kesäloma meni voimien keräämiseen seuraavaa lukuvuotta varten. Siksi menin töihin ensimmäisen kerran vasta 19-vuotiaana.
En usko olevani mikään poikkeus kuitenkaan. Joskus ihmettelen ihmisiä, joilla on energiaa touhuta koko ajan hereillä ollessaan. Kaikista ei vaan ole siihen.
Mulla on kans mennyt yleensä kesälomat voimien keräämiseen ja se voimien kerääminen ei tarkoita mun kohdalla mitään reissaamista, vaan oikeasti levähtämistä ja suurimmaksi osaksi nukkumista. Saispa jotenkin korkeammat energiatasot
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama. Päivässä saa tehtyä jonkun ihan pikkujutun. Tyyliin pestyä pyykit tai tehtyä ihan pienen osan opiskelutyöstä ja siihen se energia sitten loppuikin ja kohta aikakin. Energiajuomiakin olen kokeillut, mutta ei piristä mua. Viimeksi eilen koitin olla reipas ja listasin itselleni, että koitan samana päivänä käydä kirjastossa, kävellen marketissa ruokaostoksilla, imuroida kämpän ja pestä kaksi koneellista pyykkiä. No vaikka pysyin koko päivän liikkeessä, niin noita pyykkejä en ehtinyt enää pesemään. Kello oli jo 22. Tämä päivä onkin sitten mennyt levähtäessä, kun eilinen vei kaikki energiat.
Sinulla meni siis kirjastoon, ruokaostoksiin ja imurointiin koko päivä? Miten se on edes mahdollista? Päivässä kuitenkin keskimäärin 16 hereilläolotuntia.
Sitä itsekin ihmettelen. Aika vain menee mulle ihan hirveää kyytiä. En edes somessa käynyt eilen, eli sitäkään ei vois syyttää. Yleensä en ehdi päivässä kuin sen yhden pikkujutun, eilinen oli poikkeuksellisen tehokas. Kai mulla on sitten joku ADD, kun sitä on jotkut kaverit ehdotelleet ja ajan kulun nopeus johtuu siitä.
Mitä sinä teit sen lopun 12 tuntia? Maksimiaika mainittuihin asioihin on noin 4 tuntia ellei sitten kävele johonkin 20km päähän kauppaan ja vietä koko päivää siellä kirjastossa.
Kyllä mulla meni tuo 4 tuntia varmaan jo siihen kauppareissuun, vaikka kauppa on vain 3 kilometrin päässä. Imurointiin meni ehkä 1,5 tuntia. Kirjastossa meni varmaan 2 tuntia + kotiin kävely päälle. En edes tiedä mihin se kaikki aika siinä välillä hukkaantui. Ihan kuin joku siirtäis vaan kelloa eteenpäin harppauksittain.
Melkoinen lukaali pitää olla, jos imurointiin menee 1,5 tuntia. Olet ilmeisesti jonkin sortin haahuilija. He väittävät, että aika kuluu heillä nopeammin kuin muilla. Totuus: Heillä menee tuhottomasti aikaa haahuiluun. Meillä oli kerran töissä tällainen tapaus. Hänellä meni yhden kaapin järjestämiseen 3 tuntia. Normisti siihen menee noin 30min, koska siellä ei ole paljoa tavaraa.
Itseasiassa tää on pieni yksiö, mutta imuroin huolellisesti, koska mulla on kotona usein nenä tukossa ja epäilen että se johtuu ilmanvaihdon nostattamasta pölystä. Imuroin siis myös sängyn ja peiton ja sohvan joka kolosta ja pöydät ja tavarat huonekaluharjalla ja tietysti kaikki listojen päälliset ja nurkat. Voihan se olla että olen haahuilija. Miten siitä oppii pois?
Ikävä kyllä siitä ei taida oppia pois. Toki voi yrittää esim. niin, että keskittyy pelkästään siihen, mitä tekee ja vaikkapa laittaa kellon soittamaan, kun pitää olla valmiina. Imurointiin esim. 45min ajastus. Jos sen jälkeen ei ole valmista, sitten ei enää imuroida, vaan siirrytään seuraavaan tehtävään. Vähitellen tuolla voisi oppia tehostamaan ajankäyttöään. Tämä toki vain, jos itse kokee tarvetta tehostamiselle. Jos leppoisampi tyyli ei haittaa, ei se pahasta ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää valita mihin keskittyy. Aika harva tekee noi kaikki sata lasissa.
Mä kykenen keskittymään ja panostamaan mielestäni aika hyvin kaikkiin näihin kolmeen osa-alueeseen;
*3 lasta harrastuksineen (iät 11, 14, 15)
*Työ myyntijohtajana jenkkifirmassa (oma 7hlö tiimi, pohjoismaat myyntivastuulla)
*Vaativa kamppailuharrastus (kilpailen myös tässä) ja treenejä 4-5 iltana viikossa ja ruokavalio tiukkaEn ota stressiä mistään näistä, päivä kerrallaan ja tapaan silti ystäviä. Isohko talo pysyy aika siistinä, kaupassa ehtii käydä jne. En näe ongelmaa ja elän ns omannäköistä elämää, josta nautin. Ei nämä vie voimia vaan enemmänkin tuo. Lisäksi vastuita on tullut vähitellen, lapsia yksi kerrallaan et kaikkeen tottuu.
Sinulla ei taida olla ylitöitä, lapset hoitavat itse itsensä, toinen vanhempi tai isovanhemmat jeesaavat, lapset eivätkä vaadi harrastuskuskailua, kamppailulajia harrastat omassa olohuoneessasi tai pärjäät muutaman tunnin unilla. Voisitko laittaa esimerkkiåpäivän aikataulun, niin me muutkin voimme muuntautua kuolemattomiksi ihmeolioiksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkki omasta päivästäni:
6-7-30 lenkki ja aamupala
8-16 töitä (töissä lounas ja pieni välipala)
17-18 päivällinen
18-20/21 opiskelu ja jumppa
21-22 telkkaria, nettiä tms.
viimeistään 23 nukkumaan
Milloin haet lapset päuvänodista, autat läksyissä, leikit, teet heikke ruokaa ja laitat nukkumaan? Tässä puhuttiin aikuisista, ei teineistä. Ilmeisesti huolehdit vain itsestäsi? Sitten mikään ei ongelma hyvänen aika etkä tiedä kiireestä mitään
Tämä. Miesystäväni on mahdotonta ymmärtää, että elämäni on aika väsyttävää arkisin. Hoidan lapset yksin ja työpäivät venyvät lähes päivittäin 1-4 tunnilla. Mies itse asuu yksin, lapset jo muuttaneet pois. Ei ylitöitä, ei vastuuta kuin itsestään. Sitten ihmettelee, miten voin olla väsynyt.
Miksi olet tuollaisen miehen kanssa? Itseä väsyttäisi entistä enemmän, jos aikuslapselle pitäisi selittää, että lapsiarki on kuormittavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää valita mihin keskittyy. Aika harva tekee noi kaikki sata lasissa.
Mä kykenen keskittymään ja panostamaan mielestäni aika hyvin kaikkiin näihin kolmeen osa-alueeseen;
*3 lasta harrastuksineen (iät 11, 14, 15)
*Työ myyntijohtajana jenkkifirmassa (oma 7hlö tiimi, pohjoismaat myyntivastuulla)
*Vaativa kamppailuharrastus (kilpailen myös tässä) ja treenejä 4-5 iltana viikossa ja ruokavalio tiukkaEn ota stressiä mistään näistä, päivä kerrallaan ja tapaan silti ystäviä. Isohko talo pysyy aika siistinä, kaupassa ehtii käydä jne. En näe ongelmaa ja elän ns omannäköistä elämää, josta nautin. Ei nämä vie voimia vaan enemmänkin tuo. Lisäksi vastuita on tullut vähitellen, lapsia yksi kerrallaan et kaikkeen tottuu.
Tuo on juuri sellaista elämää, joka ei onnistuisi ainakaan minulta. En ole ap, mutta kokisin hyvin stressaavana, jos pitäisi treenata 4-5 iltaa viikossa töiden jälkeen ja vielä kilpailla.
No, kamppailulajit eivät myöskään sopisi minulle, koska ne eivät kiinnosta. Mieluummin vaikka tanssia 4-5 iltana viikossa, mutta sekin tuntuisi varmasti pakkopullalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää valita mihin keskittyy. Aika harva tekee noi kaikki sata lasissa.
Mä kykenen keskittymään ja panostamaan mielestäni aika hyvin kaikkiin näihin kolmeen osa-alueeseen;
*3 lasta harrastuksineen (iät 11, 14, 15)
*Työ myyntijohtajana jenkkifirmassa (oma 7hlö tiimi, pohjoismaat myyntivastuulla)
*Vaativa kamppailuharrastus (kilpailen myös tässä) ja treenejä 4-5 iltana viikossa ja ruokavalio tiukkaEn ota stressiä mistään näistä, päivä kerrallaan ja tapaan silti ystäviä. Isohko talo pysyy aika siistinä, kaupassa ehtii käydä jne. En näe ongelmaa ja elän ns omannäköistä elämää, josta nautin. Ei nämä vie voimia vaan enemmänkin tuo. Lisäksi vastuita on tullut vähitellen, lapsia yksi kerrallaan et kaikkeen tottuu.
Muutaman vuoden päästä pysyvälle saikulle burn outin takia. Tuossa kun ei voi jäädä aikaa riittävälle levolle ja palautumiselle. Ihminen ei ole kone, vaikka moni niin luuleekin.
Elämänhallintaa oppii elämällä ja harkinnalla. Lisäksi voi sisäistää sen, ettei joka päivän tai illan tarvitse olla jatkuvaa suorittamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää valita mihin keskittyy. Aika harva tekee noi kaikki sata lasissa.
Näinhän se on. Itse olen sen verran perfektionisti että en pysty tekemään montaa asiaa yhtä aikaa, koska haluan tehdä kaiken mahdollisimman hyvin.
Prioriteettini ovat opiskelu, urheilu, terveelliset elintavat ja instrumentin soittaminen.
Jos lisäisin tähän yhtälöön työt niin joutuisin karsimaan kaikesta muusta, en sen takia että minulla olisi ajankäytössä tai järjestelmällisyydessä ongelmia, vaan koska kuormittuisin niin että energiani ei riittäisi 100% noihin kaikkiin.
Esim. työpäivän jälkeen aivoni ovat sen verran väsyneet että se vaikuttaa opiskeluun ja huippusuorituksiin on vaikeampi päästä.Olen huomannut että työssäkäynti verottaa myös opiskelukavereideni koulumenestystä, vaikka he ovatkin tunnollisia ja järjestelmällisiä, eivätkä tuhlaa aikaansa turhaan prokrastinointiin.
Eli he eivät yllä tasolleni, mutta heillä onkin eri prioriteetit.On sitten niitä joille on ok tehdä monta asiaa juosten kusten kalenteri täynnä. Äitini on tällainen ja hänen touhuamistaan sivusta seuranneena en halua toimia samoin.
Kai tajuat, että ketään ei niiden opintojen jälkeen kiinnosta saitko kurssista 5 vai 3? Eli niiden opiskelukavereiden ei edes tarvitse yltää sinne sinun suuruutesi tasolle. Työkokemus on arvokas lisä koulutuksen ohelle, joten työllistymismahdollisuudet heillä todennäköisesti paremmat kuin sinulla, jolla ilmeisesti 0 päivää työkokemusta.
Ei tässä ollut nyt tarkoitusta vähätellä ketään, tarkoitin vai että ihmisillä on eri prioriteetit.
Minulla on erilaiset urasuunnitelmat ja niiden takia joudun panostamaan koulunkäyntiin eri tavalla.Kesät olen töissä. Hyvä koulumenestys on avannut ainakin minulle ovet alani tehtäviin. Ilman osaamistani, kiinnostustani ja panostusta opintoihini joutuisin varmasti tekemään opiskelijaduuneja, jotka eivät liity opiskeltavaan alaamme, kuten koulukaverini.
Jos tarkoitus ei ole vähätellä ketään, miksi sitten koko ajan teet niin? "Juotuisin tekemään opiskelijaduuneja". Kunnon kermaperse puhetta, josta suorastaan loistaa asenne, että "minä olen parempi kuin muut". Isin rahoilla on hyvä opiskella :)
Olen pahoillani jos loukkasin sinua jotenkin, sanavalintani olivat hiukan ajattelemattomia.
Halusin vain huomauttaa sinulle että opiskelumenestyksellä ja alaan liittyvällä osaamisella on tietyissä tehtävissä väliä, enemmän kuin alan ulkopuolisella työkokemuksella.
Ei niissä opiskelijaduuneissa siis ole mitään pahaa, haluan vain tehdä mieluummin oman alan töitä ja kerryttää työkokemusta niistä.
Nämä asiat ovat tietysti alakohtaisia, joissain ei ole niin väliä opintosuorituksilla.
Älä turhaan vaivaudu teeskentelemään, että olisit pahoillasi. Sinunlaisesi eivät sitä osaa olla. Minäminä-maailmassa ei opi sellaista taitoa.
Ei tässä ollut nyt tarkoitusta vähätellä ketään, tarkoitin vai että ihmisillä on eri prioriteetit.
Minulla on erilaiset urasuunnitelmat ja niiden takia joudun panostamaan koulunkäyntiin eri tavalla.
Kesät olen töissä. Hyvä koulumenestys on avannut ainakin minulle ovet alani tehtäviin. Ilman osaamistani, kiinnostustani ja panostusta opintoihini joutuisin varmasti tekemään opiskelijaduuneja, jotka eivät liity opiskeltavaan alaamme, kuten koulukaverini.