Miksi joku on ylpeä, kun synnyttää isoja vauvoja?

Varmaan siksi, että selviytyy majdollisesti aivan saatanan kivuliaasta kokemuksesta ja pillu menee tuhannen muusiksi niin pitäähän siitä nyt jotain posiiivista saada leuhkittua muille. Mä olisin ainakin todella tyytyväinen johonkin 2-3 kilon vauvaan.

[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 08:26"]En oikeesti ihan ymmärrä, jos ihminen rehentelee sillä, että hänen raskauksissaan vauvat kasvaa niin isoksi. Mulla kun tulee vaan mieleen, että ne on niitä diabetesvauvoja, ja että äiti ei ole edes vauvan vuoksi vaivautunut katsomaan mitä suuhun laittaa.
[/quote]Kai jokaisesta vauvasta saa ja pitää olla ylpeä. Ja mielikuvas sokerivauvasta on täysin väärä. On sukuja joissa vauvat on isoja. Hoikka ystäväni on tällaisesta suvusta. Esikoinen oli jo 4,5kg. Kaikissa sen jälkeen tehty sokerirasitus, joka erinomainen. Painonnousu maltillista. Kaikki 5 lasta välillä 4,2-4,9kg. Mun mielikuva vois yhtä hyvin olla se, että kaikki alle kolmikiloisten äidit on tupakoineet läpi raskauden.

On luonnollista olla vauvastaan ylpeä. Ei joka asian taustalla ole joku häiriö kuten diabetes. Vain yksinkertainen ihminen ajattelee niin.

[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 08:32"]Varmaan siksi, että selviytyy majdollisesti aivan saatanan kivuliaasta kokemuksesta ja pillu menee tuhannen muusiksi niin pitäähän siitä nyt jotain posiiivista saada leuhkittua muille. Mä olisin ainakin todella tyytyväinen johonkin 2-3 kilon vauvaan.
[/quote] Jaa, ei mun pillu ole mennyt muusiksi vaikka olenkin kolme jättipäätä puskenut. Lapsistani toki ylpeä ja onnellinen

Juu tiesin kyllä, että mun kysymys on aivan idiootti. Mutta tekee hyvää saada näkökulmia ajatteluun. Ap

Meille nyt vain sattui tulemaan isoja vauvoja. Ja isoja miehiä heistä kasvoikin. Kumpikin päälle 190 cm. Totta kai olin ylpeä, kun selvisin ehjin nahhoin heidän synnytyksestään. Hävetäkö olisi ppitänyt, että pojat peri sellaiset geenit

Toiset saa isoja vauvoja, toiset pieniä. Mun vauvani oli 2,5 kilonen ja kaverini vauva yli 4-kilonen, terveitä lapsia molemmat. Ei mun kaverikaan leveillyt koskaan minkä kokoinen lapsensa oli kun syntyi.

No tässä aloitukseen innoittaneessa tapauksessa kyse ei ole geeneistä vaan juurikin sokerivauvasta. Ja nimenomaan tuo häpeän puute ihmetyttää. Ap

Terve äiti on lapsistaan aina ylpeä. Vinksahtanut pitää olla, että toisten lapsia haukkuu. Sokeriaineenvaihdunnan häiriöt kasvattavat joidenkin vauvojen kokoa, mutta on ihan selvä, että aikuisena kaksimetrinen on vauvana isompi kuin aikuisena puolitoistametrinen. Ilman mitään häiriöitä.

Miksi sulle on niin tärkeää että joku häpeää ääneen? Aina pitäis olla häpeämässä jotakin niin kamalasti, varsinkin jos on tuore äiti. Kukaan ei ole sulle velvollinen nöyristelemään.

Mä olin ylpeä, kun esikoinen oli iso, n. 3800 g ja 53 cm. Ja kun kuopus syntyi ja oli pieni - n. 3200 g ja 50 cm - olin taas ylpeä. Ei ollut raskausdiabetesta kummallakaan kerralla.

Mielenkiintoinen ajatusmaailma tuolla Ap:lla. Olen jo aikuisten lasten äiti, joten vauvamaailmasta on aikaa. Mun vauvat olivat toinen toistaan isompia, painavin oli 4620 g. Otettiin sokerirasitukset mutta normaali oli sokeri. Sekä lasten isä että minä olemme molemmat pitkiä, olen 177 cm. Painoin kuitenkin syntyessäni vain 2780 g. Olin aina onnellinen terveestä vauvasta, en koskaan ylpeillyt kuinka ison synnytinkään. Ei kai vauvan kokoon oikeastaan voi vaikuttaa kovin monella tapaa. Ei diabetestä hetkessä saa syömisen avulla. Tietysti joku tupakointi tai kaman käyttö raskausaikana varmasti vaikuttaa niin, että vauvan paino saattaa olla pienempi. 

Koska pulleammat vauvat ovat suloisimpia.

Jotkut ajattelevat isosti.

Enpä ole ikinä törmännyt moiseen ilmiöön. Tuohon on kyllä pakko sanoa että minun lapseni painoi syntyessään 4kg 40g, vaikka olin hyvin tarkka siitä mitä söin. Söin aina terveellisesti ja kevyesti ja niin että vauva sai  varmasti kaiken tarvitsemansa. 24 tuntia ennen syntymää, vauvan arvioitiin painavan noin 3450g. En minä siitä mitenkään ylpeä ole ollut että vauva oli noin iso mutta en tietenkään ole hävennytkään. Nyt lapsi on 2,5v ja tosi sirppana hoikka tyttö, menee kokoajan neuvolan käyrien alareunaa pitkin. Ei se syntymäpaino välttämättä mihinkään vaikuta eikä mitään mistään kerro.

Näytät saaneen miinuspeukkuja. No, en minäkään tuota häpeäjuttua nyt ymmärtänyt, mitä sillä tarkoitit, mutta totta on, että monet leuhkivat kun saivat synnytettyä ison. Kai se koetaan että on suurempi uroteko kuin pienen vauvan tekeminen, jos koolla leuhkii?

Onhan muutenkin iso koko arvostettua, meidän yhteiskunnassa. Eli miehet ovat yleensä isompia kuin naiset ja heitä arvostettu vanhasataan enemmän, kun kirkko teki miehistä parempia juonimalla kampanjan jossa naiset poltettiin ja naisvaltaiset uskonnot tehtiin vääriksi uskonnoiksi, eli äitimaauskonto.

Isompia kunnioitetaan jo sen takia että jos tulee selkkaus niin isompi pärjää yleensä väkivaltatilanteessa paremmin kuin pieni.

Sama leuhkiminen voi jatkua joillakin koko lapsensa lapsuuden, sivulauseessa tietenkin, verhottuna vaikkapa lauseisiin "kun pitää ostella vaatteita kun jätkä on niin ..."

Kai siitä lapsensa koostakin voi ylpeillä jos ei muuta ole.

Ap, ymmärsinkö nyt oikein: sinusta isoja vauvoja synnyttäneiden äitien pitäisi hävetä isoja vauvojaan?

[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 08:26"]

En oikeesti ihan ymmärrä, jos ihminen rehentelee sillä, että hänen raskauksissaan vauvat kasvaa niin isoksi. Mulla kun tulee vaan mieleen, että ne on niitä diabetesvauvoja, ja että äiti ei ole edes vauvan vuoksi vaivautunut katsomaan mitä suuhun laittaa.

[/quote]

Luin juuri tutkimuksen, että mitä isompi vauva syntyessään, sen terveempi aikuiselämä. Esim keskosilla on paljon enemmän kaikkia terveysongelmia kuin nelikilosina syntyneillä. Sokerivauvat sitten asia erikseen. Itse en taas ymmärrä, kun jotkut tuntuu haluavan laihoja vauvoja, nykyajan ihanteiden mukaisesti. 

Terv 3:n nelikiloisen lapsen äiti, 173 cm & 62 kg

Mä olen ehkä sellainen, josta ap puhuu. Olen ylpeä että mun lapset oli lähes 4 kg ja ihailen jos syntyy iso lapsi (ei diabetes!). Ajattelen, että sikiöllä on olleet hyvät oltavat (äidin kroppa ja ravitsemus). Lisäksi tuntuu, että isommat vauvat ovat tyytyväisempiä ja terveempiä ja niistä kasvaa pidempiä aikuisia. Nämä rehellisiä mutu-ajatuksiani ei absoluuttisia totuuksia. Pahoittelen etukäteen, jos tämä loukkasi jotakuta.

Mähään en halunnut isoa vauvaa, mutta tuli väkisin isoja 3700g ja oli kyllä lantio tiukilla ja kätilöt valppaina. Jos joku synnyttää isoja vauvoja niin se on iso asia kenelle vaan ja siitä saa varmasti olla ylpeä kun on sellaisen saanut jotenkin alateitse tulemaan, eli on hyvä synnyttäjä.
Onnea kaikille isojen vauvojen saajille. Vaikka vauva on iso niin yhtä pieni vauva hän on silti kuin muutkin.