Lue keskustelun säännöt.
Miehen nirso lapsi
17.07.2015 |
Miehen kaksi lasta tulee taas viikonlopulsi meille. Miten "ihanaa" taas miettiä viikonlopun ruokakuvioita, kun toinen näistä, 8v tyttö, ei suostu syömään mitään. Asiasta on puhuttu ja jauhettu eikä se miksikään muutu, joten olen päättänyt että tämän neidin nirsoiluthan ei meidän ruokailuihin vaikuta. 12v isoveljensä syö aivan kaikkea hyvällä ruokahalulla, ja suoraan sanoen vituttaa jos 1v lapsenme alkaa ottaa tästä nirsoilijasta mallia. En ala syömään makaronia ja ketsuppia ja juomaan vain omenamehua koska tyttö ei syö muuta. Särkkii ja ronkkii kaiken ruuan, ja tulee keittiöön stalkkaamaan mitä ruokaan laitetaan. Salaatista tiputtelee "vahingossa" kaikki epämieluisat pois, eli kaiken muun paitsi yhden salaatinpalan. Tänään syödään sushia, huomenna lounaaksi poronkäristystä, illalla tacoja ja sunnuntaina lounaaksi avovado-chilipastaa. Leiväksi aikeina leipoa itse basilika-aurinkokuivattutomaatti -sämpylöitä, ja niitäkään tyttö ei syö kun pienet tomaatinpalat epäilyttää. Ei siis edes suostu maistamaan. Asia ottaa niin päähän, että ostin kaupasta mitä huvittaa, enkä tippaakaan miettinyt syökö lapsi niitä. Opettakaa ne lapsenne syömään muutakin kuin ketsuppia. Prkl.
Kommentit (119)
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 17:31"]Huomaa niin että suomessa lapsille syötetään vain nakkeja ja ranskalaisia. Meillä ei niitä syödä. Ja mihinkään aistiyliherkkyyteen en usko muutenkaan, saati sitten makuaistiherkkyyteen. Jos tyttö valittaa ettei tykkää tomaatista, mutta syö ketsuppia, ei mene mun järkeen. Ja todella, meillä syödään tälläistä ruokaa ihan normaalisti ja arkena. Ja turha väittää että omasta lapsestani tulisi nirso geenien takia, kyllä tuollainen pikkulapsi oppii "en tykkää, en syö" jutut ihan matkimalla. Ja meillä ei sellaista en tykkää meininkiä suvaita ennenkuin on maistanut, ja silloinkin 8v lapsen pitää pystyä syömään edes vähän, vaikka inhokkia olisikin. Pitäähän niiden koulussakin syödä.
[/quote]
Ketsupissa ja tuoreessa tomaatissa on aika eri koostumus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 17:31"]Huomaa niin että suomessa lapsille syötetään vain nakkeja ja ranskalaisia. Meillä ei niitä syödä. Ja mihinkään aistiyliherkkyyteen en usko muutenkaan, saati sitten makuaistiherkkyyteen. Jos tyttö valittaa ettei tykkää tomaatista, mutta syö ketsuppia, ei mene mun järkeen. Ja todella, meillä syödään tälläistä ruokaa ihan normaalisti ja arkena. Ja turha väittää että omasta lapsestani tulisi nirso geenien takia, kyllä tuollainen pikkulapsi oppii "en tykkää, en syö" jutut ihan matkimalla. Ja meillä ei sellaista en tykkää meininkiä suvaita ennenkuin on maistanut, ja silloinkin 8v lapsen pitää pystyä syömään edes vähän, vaikka inhokkia olisikin. Pitäähän niiden koulussakin syödä.
[/quote]
No oho. Ketsuppi ja tomaatti maistuvat ihan erilaisilta. Jopa ketsupoinerkeissä on eroja..
.
Meillä lapsi oksentaa, jos syö spagettia tai nuudeleita. Makaronia syö, joten johtuu ihan rakenteesta..
Tyttö on varmasti nätti ja hoikka ja sekös ap:ta vituttaa:)
toivonmukaan se 8-v tunkee sun pentus suuhun chiliä, niin pikkanen tottuu äipän sapuskoihin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruojailusta ei KOSKAAN saisi tehdä ikävää asiaa. Ihan turhaa painetta ja pahaamieltä aiheutat, ap.
Kauhea päänsilittely tytölle. Tuon ikäinen osaa jo taitavasti käyttää syömistä vallan välineenä - eihän hänellä juuri muuta olekaan. En tiedä onko tässä kyse siitä, mutta asia ei useinkaan ole noin mustavalkoista että paha äitipuoli pakottaa syömään. Ystäväni 14v lapsi suostuu syömään vain yhtä pilttiä, yhtä tiettyä ruisleipää, spagettia ei muuta. Siinäpä söisi sitten koko perhe monipuolisesti ja terveellisesti jos lapsen pillin mukaan tanssittaisiin. Selvästi käyttää valtaa äitiinsä ja saa tahtonsa läpi muissakin asioissa kun kiristää tällä ns ruokavaliollaan. Ja äiti raukka tanssii jo viidettätoista vuotta samaa tanssia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 20:17"]
Uliuli, huorulin jämämies penikoineen jne. Rakkauspersehedelmä varmastikin jo väännetty rakkauden, ikuisen elämän ja yhdessäolon symboliksi? Sitä saa mitä tilaa :D. Vittu, mitä idareita nämä kakkoskierroksen huorat! Huutonaurua pellet! Vink, olen ihan ekassa onnistuneessa liitossa, jos siitä alatte nyt kimittämään, lehmät.
[/quote]
minäkin ekassa onnistuneessa liitossa. Täällä on kyllä kamala asenne uusperheitä kohtaan. Taidatte oikeasti pelätä paikkanne puolesta tai sitten olette itse katkeria yh-mammoka joita sapettaa että exällä on uusi elämä ja lapsia? Keneltä se on pois? Meillä mieheni oli eronnut vuosia sitten, kun tapasimme, ja me vuosia yhdessä ennen yhteistä lastamme. Big deal.
no, tänään tein lounaaksi lohta ja uusia perunoita, sen nyt pitäisi kaikille maistua, mutta ei ollut tytön suussa sekään menestys. Selitetäänkö sekin allergialla? Vai tuntuuko sekin inhottavalta suussa? Kyllä koululaisen pitää jo kestää sitä että ruoka tuntuu erilaiselta suussa kuin vauvojen sose. Meidän yksivuotiaskin söi hyvällä ruokahalulla samaa ruokaa, 8v tyttö ei. Jälkkäriksi vadelma-raparperipiirakkaa vaniljakastikkeen kera, ei suostunut edes maistamaan, koska siellä oli pari PIENTÄ palaa raparperia. Ei muka jaksanut, vaikkei lounaallakaan syönyt mitään. Aina sama selitys, "en jaksa". Aamupalalla pyöri keittiössä eikä löytänyt mitään mautonta syötävää itselleen, kun leipäkin oli perunarieskaa. Rieskaa kyllä syö, mutta kammosi sanaa "peruna". Alkaa olla ihan sama syökö tuo mitään koko viikonloppuna, jääkaappi on kyllä täynnä kaikenlaista mistä valita. Iltapalaksi teen nokkoslettuja, jokaisen lapsen herkkua. Ei varmasti syö!! IHAN SAMA.
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 18:03"]Kauhea päänsilittely tytölle. Tuon ikäinen osaa jo taitavasti käyttää syömistä vallan välineenä - eihän hänellä juuri muuta olekaan. En tiedä onko tässä kyse siitä, mutta asia ei useinkaan ole noin mustavalkoista että paha äitipuoli pakottaa syömään. Ystäväni 14v lapsi suostuu syömään vain yhtä pilttiä, yhtä tiettyä ruisleipää, spagettia ei muuta. Siinäpä söisi sitten koko perhe monipuolisesti ja terveellisesti jos lapsen pillin mukaan tanssittaisiin. Selvästi käyttää valtaa äitiinsä ja saa tahtonsa läpi muissakin asioissa kun kiristää tällä ns ruokavaliollaan. Ja äiti raukka tanssii jo viidettätoista vuotta samaa tanssia...
[/quote]
Kuinka sairas täytyy ihmisen olla suoltaessaan tämmöistä paskaa? 8v kiristää ruokavaliollaan? Tässäkö seuraava pikku Eerika. Nyt oikeesti lopettakaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä toinen on nirso lapsi ja toinen syömäri. Nirso ei syö vaikka pyörtyisi ja annan hänelle edes jotain mitä suostuu syömään. Antaisin sille nirsolle mitä suostuu syömään. Me muut syödään mitä vaan niin sanoisin että ihan turha vanhempia on syyttää.
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 17:19"]
Eihän se nirso opi koskaan syömään sellaisia "ei miellyttäviä" ruokia, jos aina mennään siitä yli, missä aita on matalin. Uuteen makuun oppiminen vie noin 10-15 maistelukertaa. Sitkeyttä vaan peliin. Ihme pelleilyä. Hän joka sen ruoan ostaa ja maksaa, niin päättää mitä syödään. Ihme curlingvanhemmuutta, söisitkö nyt tätä, menisitkö..argh. Ei mitään isi- konditionaalimuotoa, vaan tässä on nyt sitä poronkäristystä ja nyt syödään tätä. Kerropa ap, miten teillä viikonloppu sujui!
[/quote]
Ja jostain syystä joku ruoka maistuu aivan kamalalta, vaikka sitä söisi 50 kertaa peräkkäin. Maistamisen tulisi lähteä lapsesta itsestään, joka vanhempien esimerkkiä seuraten haluaa syödä vähän kaikkea. Nyt se maistaminen lähtee ap:n halusta itkettää ja kiduttaa lasta. Mielessäni käväisi, että ap:n miehellä ei taida olla makuuhuoneen puolella enää intoa ja se väsymys kaadetaan nyt viattomimman eli 8v tytön niskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 17:31"]
Huomaa niin että suomessa lapsille syötetään vain nakkeja ja ranskalaisia. Meillä ei niitä syödä. Ja mihinkään aistiyliherkkyyteen en usko muutenkaan, saati sitten makuaistiherkkyyteen. Jos tyttö valittaa ettei tykkää tomaatista, mutta syö ketsuppia, ei mene mun järkeen. Ja todella, meillä syödään tälläistä ruokaa ihan normaalisti ja arkena. Ja turha väittää että omasta lapsestani tulisi nirso geenien takia, kyllä tuollainen pikkulapsi oppii "en tykkää, en syö" jutut ihan matkimalla. Ja meillä ei sellaista en tykkää meininkiä suvaita ennenkuin on maistanut, ja silloinkin 8v lapsen pitää pystyä syömään edes vähän, vaikka inhokkia olisikin. Pitäähän niiden koulussakin syödä.
[/quote]
Tämä voi tulla yllätyksenä; lapseni voi syödä keitettyä porkkanaa, mutta keittämättömästä hän saa allergisen reaktion. Sama ketsupin kanssa tai maksikkakiisselin: mansikoista lapsi saa laajan ihottuman, maksikkakiisselistä ei mitään oireita. Perehdy biologiaan, niin sinulle selviää monia asioita.
En ole koskaan ymmärtänyt sitä, että kaikkea pitää maistaa. Miksi? Aikuiset saa itse päättää, mitä syövät eli kaiken syöminen ei liity mitenkään siihen, miten pärjää loppuelämässään. Minä en syönyt lapsena oikeastaan mitään, koulussa oli eväät mukana. Olin laiha lapsi, jolla olo korkea hemoglobiini, koska lempiruokana oli maksakastike (ja sitä äiti ystävällisesti teki, vaikka tiesi minun siitä pitävän). Nykyisin osaan olla syömättä asioita, joita en halua syödä ja jos joku maistuu pahalta (vaikka voisilmäpulla), niin jätän sen syömisen siihen yhteen palaseen.
Kun tässä maailmassa ei juuri nyt ole nälänhätää Euroopan tällä laidalla, niin ihan turha itkettää lapsia ruokapöydässä. Kun ruoka loppuu, ei ole mitään iloa siitä, että chililihapullat ja sushi menee kurkusta alas, koska silloin syödään perunoita sellaisenaan, ketsupista voidaan nähdä unta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan kun oma äitipuoleni suuttui kun en suostunut syömään tomaattikeittoa. Minusta tälläisissä uusperhe systeemeissä voisi vähän miettiä lapsen tottumuksia, tietenkin jos ruokavalio sisältää vain makaroonia niin joutuu väkisin tarjoamaan jotain muutakin.. et taida kauheasti pitää miehesi lapsista?
Itselläni oli hoidossa sukulais tyttö viikottain joka oli jokseenkin nirso. Hänen kanssaan juttelin ja kyselin mitkä ovat hänen lempi ruokiaan, otin hänet mukaan ruuanlaittoon myöskin, varsinkin silloin kun tiesin ettei ruoka miellytä kovinkaan paljoa. Kaikesta sanoi alkuu yök ja narisi, opetin heti alkuunsa että meillä ei yökitellä, ei ole pakko syödä eikä edes pakko maistaa, mutta seuraksi täytyy tulla pöytään. Olen opettanut omille ja vieraille että jos jokin ei miellytä niin voi olla ihan hiljaa. Senkin olen opettanut että suu ei totu makuihin vaan täytyy maistaa monesti niin yhtä-äkkiä voikin alkaa tykkäämään. Suun pitää totutella.
Ruoan teko vaiheessa kerron rehellisesti mitä sinne laitan ja mitä maku tuo ruokaan. Itse olin lapsena todella nirso joka mielestäni johtui siitä että minulle valehdeltiin ruuan sisältö, maut eivät olleet ongelma vaan klimppinen koostumus, sipulit nykyäänkin täytyy kuullottaa huolella etteivät jää limaklönteiksi.. Joillain ihmisillä on makunystyröitä enemmän kuin toisilla, nämä herkkä makustelijat eivät usein välitä voimakkaista mauista vaan syövät mieluiten leipää, sokeria, välttävät happamia.
Miehen lapsi voi myös käyttää valtana syömistään jos tottunut tuputtamiseen yms.
Itse panostasin hyvään vuorovaikutus suhteeseen lasten kanssa, ottaisin mukaan ruokaostoksille, ruuantekoon ja maistelisin uusia makuja vaikka leikin kautta.
[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 18:03"]
Kauhea päänsilittely tytölle. Tuon ikäinen osaa jo taitavasti käyttää syömistä vallan välineenä - eihän hänellä juuri muuta olekaan. En tiedä onko tässä kyse siitä, mutta asia ei useinkaan ole noin mustavalkoista että paha äitipuoli pakottaa syömään. Ystäväni 14v lapsi suostuu syömään vain yhtä pilttiä, yhtä tiettyä ruisleipää, spagettia ei muuta. Siinäpä söisi sitten koko perhe monipuolisesti ja terveellisesti jos lapsen pillin mukaan tanssittaisiin. Selvästi käyttää valtaa äitiinsä ja saa tahtonsa läpi muissakin asioissa kun kiristää tällä ns ruokavaliollaan. Ja äiti raukka tanssii jo viidettätoista vuotta samaa tanssia...
[/quote]
Meillä on ruokapöydässä muutakin kuin sitä ruokaa, mitä minä haluan kulloinkin syödä. Jos syön vain ruisleipää, ei se ole esteenä sille, että muu perhe syö kalkkunapastaa.
Meillä siis tämä 11v. maistaa mutta kaikki maistuu omituiselta. Olli harrastuksessaan kilparyhmässä ja oli ongelmia tankata poika hyvin. Nyt siirtyi harrasteryhmään. Pojan nirsous aiheuttaa myös riitaa meidän vanhempien kesken ja huolta myös.
Nyt ymmärrän kuinka suuri ilo on hyvin syövä lapsi ja elo sellaisen lapsen kanssa helppoa. Meidän toinen poika 13v. ja rakastaa ruokaa. 72
Meillä on uusperhe ja asiat täysin päinvastoin kuin ap:lla. Miehen exä lähti aikoinaan toisen miehen matkaan ja vei lapset mukanaan. Mies ennätti olemaan yksin yli 3 vuotta ennen kuin tapasimme. Nyt meillä on 1v lapsi kuten ap:lla. Mutta kun miehen lapset (10 ja 12v) tulevat meille, pyritn tekemään ruokaa, jota he haluavat syödä. Yleensä tosin ruuan laittavat mies ja lapset yhdessä, minulle jaa kaupassakäynti. Jos lapset nirsoilevat, annan mahdollisuuden syödä jotain muuta. Yllätys: huomattuaan, että minä olen ruoka-asioissa hyvin joustava, loppui nirsoilu.
Ei ainakaan näille lapsille ollut mikään ilon paikka kun isä perusti uuden perheen. He olivat jo ennättäneet tottua siihen, että isäviikonloppuina isä oli vain heitä varten. Ymmärsin, että minä olin se ylimääräinen, mutta kun annoin kaikille aikaa tottua uuteen tilanteeseen enkä ryhtynyt määräilemään, niin meillä on nyt kutakuinkin mukavia viikonloppuja. Ihan ilma chiliä ja sushia.
Ap mun mielestä olet julma. Ei lapsi ole nirso ilkeyttään, mutta sinä olet ilkeä.
Meillä toinen lapsi syö kaikkea, toinen on nirso. Nirsous ei ole kasvatuskysymys. Lapsilla voi olla maku-aistiyliherkkyyttä ja tietty ruuan koostumus voi joitain ällöttää.
Sun pitäisi rohkaista ja palkita lasta, jos hän syö uusia ruokia. Ja laittaa tarjolle jääkaappiin hänelle maistuvia ruokia. Mietipä jos itse olisit lapsena joutunut vieraan äitipuolen luokse, jossa tahallaan laitetaan sinulle pahaa ruokaa. Kyllä siitä paha mieli jää.
Vähän hankala uskoa herkkään makustelijaan, jos tyttö ei suostu periaatteessa edes maistamaan vaan vääntää tekosyitä ettei jaksa ym. Päässä se vika on, kun kuvittelee kaikki ruuat kammottaviksi. 100% tuleva syömishäiriöinen, sen huomaa jo siitä keittiön kyttäyksestä. Jos tyttö on päättänyt ettei syö ruokaa x, niin sitten se ei syö eikä suostu edes maistamaan sitä missään muodossa. Tuon ikäisen pitää edes maistaa. Uskomattoman ärsyttävää. Ja minä en ala kotiani muuttamaan makaroni-ketsuppi-omenamehu -keittiöksi vaan meillä syödään mitä syödään.
Ei koulussa ole pakko syödä, opettajilla ei ole juridista oikeutta pakottaa kenenkään lasta syömään.
Toki yritetään kasvatussyistä suositella maistamista, pakottaa ei saa. Koulussa näkee näkkileivän syöjiä ja pastan pyörittäjiä, kun tomaattikastike maistuu oudolta, ei voi syödä.
Kysyttäessä lempiruokaa kotona, se on joku eines, kananugetteja syövät kaikki. Ja paistinperunoita syö jokainen näkkileivän näkee raja, jolle mikään ei maistu.