Olen 37v ja ikuisesti lihava. Ahdistaa, kun en koskaan onnistu laihdutuksessa. Masentaa onnistujat ja olen katkera
Ja kateellinen kaikille muille.
Tuntuu, ettei mitään elämää enää tule olemaan jos aina näytän tältä. Ja mikä tässä olossa lohduttaa? Syöminen.
Kommentit (126)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä pystyt siihen kyllä, kun vaan päätät sen asian, tosissasi. Älä siis luovuta. Hyväksy se, että helppoa se ei tule olemaan, ainakaan alkuun, mutta kun on ihan oikeasti ja tosissaan päättänyt sen asian, niin kyllä siinä uudessa ruokavaliossa/liikkumistottumuksissa pystyy pitäytymään. Ja se helpottuu, kun alkuun pääsee. Eikä se haittaa, jos välillä repsahtaa niin siihen ei saa luovuttaa, vaan ottaa hyvillä mielin ryhtiliike taas ja unohtaa repsahtaminen kokonaan.
Tsemppiä. 💪❤️ Pystyt kyllä, jos minäkin olen pystynyt!Kiitos
Mutta mitä jos repsahtaminen on päivittäistä? Esim viime viikolla ma ti ke ja to aloitin laihduttaa aamusta. Lopulta kalorit illalla kuitenkin 2800-3500.
No ei muutakum aamulla alusta. Mutta niin se taas kävi, että illalla kalorit vajaa 3000.Perjantaina jo vi tutti siihen malliin, että kävin Alkossa. No eilen taas ryhtiliike. Ja illalla ahmin
ApNo, paljonko kilokaloreita tulee silloin kun ET "laihduta"?
Saman verran.
Mun psyyke ei vaan kestä
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Unohda nämä syö vähemmän kuin kulutat jorinat. Oletko käynyt lääkärillä joka on perehtynyt lihavuuteen? Joku jo mainitsikin että saatavilla voi olla hyviä apukeinoja jos esimerkiksi metaboliasi on jotenkin häiriintynyt. Asiaan perehtynyt lääkäri osaa myös kartoittaa syitä lihavuuden taustalla ja auttaa niiden ratkaisussa. Mielestäni ihmisen ei kuulu elää laskemalla kaloreita vaan voimalla luottaa kehon omiin signaaleihin nälästä ja kylläisyydestä. Lihavilla nämä ovat monesti häiriintyneet joka vaikeuttaa laihtumista.
Olen pyytänyt apua terveyden huollosta useaan otteeseen. Minut ohjattiin ravintoterapeututille, joka opetti laskemaan kaloreita… siinä on apu, jota julkisesta saa. Varaa ei ole yksityiseen. Ei ap, mutta vastaavassa tilanteessa.
Eiköhän tuo "ettei ole varaa" ole vaan haluttomuutta priorisoida asiaa. Julkisella et tietenkään saa lähetettä lihavuuslääkärille koska ei ole resursseja.
Kuukaudessa jää palkasta käteen 500e kun maksaa pakolliset menot ( vuokra, sähkö, vakuutukset yms. Ei lainoja ole) viidellä sadalla ostettava ruuat, vaatteet ja kaikki nuu kolmelle hengelle. Valitettavasti siitä ei jää yksityiseen lääkäriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla auttanut ihan jumalattomasti panojennostelu salilla. Tein ennen aina sen virheen, että tein 1,3h päivässä aerobista liikuntaa joka päivä, olin nälkäinen ja sitten kyllästyin siihen samaan lenkille + tiettyjen ruokien totaalikieltaytymiseen.
Nyt voin vaihdella miten nostan ja mitä teen. Näen ja tunnen tekemäni muutokset nopeammin ja voin syödä vapaammin. Enää en tuijota pelkkää puntaria. Tuijotan enemmän sitä kuinka paljon saan nostettua.
Juu No en kehtaa. Painon pitäisi olla joku alle 50kg että kehtaisin kuntosalille mennä.
ApSä alat olla sen ikäinen, ettei suhun salilla kiinnitetä huomiota olit sitten lihava tai hoikka.
Sepä se! Nyt olen läski ja VANHA :(
Ap
Mutta ainoastaan toiseen noista voit vaikuttaa.
Äskettäin hyväksyttiin uusi lääke joka auttaa laihtumaan. Älä nyt masennustele, kohta kukaan ei enää ole ylipainoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla auttanut ihan jumalattomasti panojennostelu salilla. Tein ennen aina sen virheen, että tein 1,3h päivässä aerobista liikuntaa joka päivä, olin nälkäinen ja sitten kyllästyin siihen samaan lenkille + tiettyjen ruokien totaalikieltaytymiseen.
Nyt voin vaihdella miten nostan ja mitä teen. Näen ja tunnen tekemäni muutokset nopeammin ja voin syödä vapaammin. Enää en tuijota pelkkää puntaria. Tuijotan enemmän sitä kuinka paljon saan nostettua.
Juu No en kehtaa. Painon pitäisi olla joku alle 50kg että kehtaisin kuntosalille mennä.
ApSä alat olla sen ikäinen, ettei suhun salilla kiinnitetä huomiota olit sitten lihava tai hoikka.
Sepä se! Nyt olen läski ja VANHA :(
ApMutta ainoastaan toiseen noista voit vaikuttaa.
Miten?? Mistä itsekuria?
Tuntuu, että helpompaa on nuorentua, kuin laihtua. Rahalla saa rypyt pois.
Ap
Ja nyt kun pian täytän 40v,niin onko edes väliä olenko lihava vai normaalipainoinen...?
Vanhalla naisella ei ole Suomessa ihmisarvoa
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ja nyt kun pian täytän 40v,niin onko edes väliä olenko lihava vai normaalipainoinen...?
Vanhalla naisella ei ole Suomessa ihmisarvoa
Ap
Älä luota vauvapalstaan, moni ihailee tuon ikäisiä naisia heidän tyylikkyytensä tai persoonansa perusteella. Tuossa iässä ihminen on parhaimmillaan - alkaa olla jo perhe ja tms unelmia saavutettuna, pian saa vapaasti jäädä toteuttamaan itseään, elämänkokemustakin on eikä raihnaisuus ei vielä paina. Minä olisin miljoonia kertoja mieluummin 40 kuin 20 tai 30.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä pystyt siihen kyllä, kun vaan päätät sen asian, tosissasi. Älä siis luovuta. Hyväksy se, että helppoa se ei tule olemaan, ainakaan alkuun, mutta kun on ihan oikeasti ja tosissaan päättänyt sen asian, niin kyllä siinä uudessa ruokavaliossa/liikkumistottumuksissa pystyy pitäytymään. Ja se helpottuu, kun alkuun pääsee. Eikä se haittaa, jos välillä repsahtaa niin siihen ei saa luovuttaa, vaan ottaa hyvillä mielin ryhtiliike taas ja unohtaa repsahtaminen kokonaan.
Tsemppiä. 💪❤️ Pystyt kyllä, jos minäkin olen pystynyt!Kiitos
Mutta mitä jos repsahtaminen on päivittäistä? Esim viime viikolla ma ti ke ja to aloitin laihduttaa aamusta. Lopulta kalorit illalla kuitenkin 2800-3500.
No ei muutakum aamulla alusta. Mutta niin se taas kävi, että illalla kalorit vajaa 3000.Perjantaina jo vi tutti siihen malliin, että kävin Alkossa. No eilen taas ryhtiliike. Ja illalla ahmin
Ap
Tiedän tunteen, olin jo viikon syönyt suunnitelman mukaisesti, sopivasti. Tänään romahdus, vedin hamppariaterian aamupäivällä ja kun kerran sen olin jo vetänyt niin jätskiä läjä päälle. Sitten pari pullaa (anopin tuomia lapsille..). Illalla houkuttelin kaverin sushille ja siihen päälle vetäisin marjarahkan ja pari leipää... et sinne meni kaikki viime viikon saavutukset.
Vierailija kirjoitti:
Ja nyt kun pian täytän 40v,niin onko edes väliä olenko lihava vai normaalipainoinen...?
Vanhalla naisella ei ole Suomessa ihmisarvoa
Ap
Miltä luulet että tuollainen ininä tuntuu 55-, 60-, 70- tai 80-vuotiaista? Tuossa iässä sinulla on vasta puolet elämästä elettynä!
Mutta ap, nyt sinulla on kolme vaihtoehtoa:
1 - Hyväksyt ylipainosi ja sen että ihmisillä on siitä aina jotakin sanomista, koska emme elä reilussa maailmassa. Hyväksymisen jälkeen voit elää mukavasti ja syödä niin paljon kuin haluat.
2 - Teet painollesi jotain ja elät sen jälkeen terveenä ja hyvinvoivana. Aluksi tuntuu ikävältä, mutta malsaa itsensä takaisin äkkiä.
3 - Et tee kumpaakaan vaan kärsit ja valitat palstalla lopun elämääsi. Sekä sinusta että muista tämä tuntuu ikävältä.
Lopeta syöminen ja tulet huomaamaan että ikuisuus ei kestäkään ikuisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä pystyt siihen kyllä, kun vaan päätät sen asian, tosissasi. Älä siis luovuta. Hyväksy se, että helppoa se ei tule olemaan, ainakaan alkuun, mutta kun on ihan oikeasti ja tosissaan päättänyt sen asian, niin kyllä siinä uudessa ruokavaliossa/liikkumistottumuksissa pystyy pitäytymään. Ja se helpottuu, kun alkuun pääsee. Eikä se haittaa, jos välillä repsahtaa niin siihen ei saa luovuttaa, vaan ottaa hyvillä mielin ryhtiliike taas ja unohtaa repsahtaminen kokonaan.
Tsemppiä. 💪❤️ Pystyt kyllä, jos minäkin olen pystynyt!Kiitos
Mutta mitä jos repsahtaminen on päivittäistä? Esim viime viikolla ma ti ke ja to aloitin laihduttaa aamusta. Lopulta kalorit illalla kuitenkin 2800-3500.
No ei muutakum aamulla alusta. Mutta niin se taas kävi, että illalla kalorit vajaa 3000.Perjantaina jo vi tutti siihen malliin, että kävin Alkossa. No eilen taas ryhtiliike. Ja illalla ahmin
ApTiedän tunteen, olin jo viikon syönyt suunnitelman mukaisesti, sopivasti. Tänään romahdus, vedin hamppariaterian aamupäivällä ja kun kerran sen olin jo vetänyt niin jätskiä läjä päälle. Sitten pari pullaa (anopin tuomia lapsille..). Illalla houkuttelin kaverin sushille ja siihen päälle vetäisin marjarahkan ja pari leipää... et sinne meni kaikki viime viikon saavutukset.
"kiva" kuulla etten ole ainoa,jolla sama ongelma.
Sitten ihmettellään netissä "miksi lihavat ei vaan laihduta?"
Kuule yritän, jatkuvasti
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja nyt kun pian täytän 40v,niin onko edes väliä olenko lihava vai normaalipainoinen...?
Vanhalla naisella ei ole Suomessa ihmisarvoa
ApMiltä luulet että tuollainen ininä tuntuu 55-, 60-, 70- tai 80-vuotiaista? Tuossa iässä sinulla on vasta puolet elämästä elettynä!
Mutta ap, nyt sinulla on kolme vaihtoehtoa:
1 - Hyväksyt ylipainosi ja sen että ihmisillä on siitä aina jotakin sanomista, koska emme elä reilussa maailmassa. Hyväksymisen jälkeen voit elää mukavasti ja syödä niin paljon kuin haluat.
2 - Teet painollesi jotain ja elät sen jälkeen terveenä ja hyvinvoivana. Aluksi tuntuu ikävältä, mutta malsaa itsensä takaisin äkkiä.
3 - Et tee kumpaakaan vaan kärsit ja valitat palstalla lopun elämääsi. Sekä sinusta että muista tämä tuntuu ikävältä.
Siis minähän teen koko ajan painolleni jotakin! Se ei vaan kestä! :/
Askelia tulee 12 000 päivässä, mutta liikunta ei laihduta kun en pysty olemaa syömättä!En tosiaankaan halua elää enää vuottakaan, jos pitää elää lihavana. Olen miettinyt jopa perhe s urmaa, niin paljon vihaan läskejäni
Ap
Ap mene terapiaan. Tuo ei ole normaalia enää. Opettele rakastamaan itseäsi ja olemaan samalla itsellesi armollinen. Elämäntapamuutos tulee sitten vasta, kun olet siihen henkisesti valmis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Unohda nämä syö vähemmän kuin kulutat jorinat. Oletko käynyt lääkärillä joka on perehtynyt lihavuuteen? Joku jo mainitsikin että saatavilla voi olla hyviä apukeinoja jos esimerkiksi metaboliasi on jotenkin häiriintynyt. Asiaan perehtynyt lääkäri osaa myös kartoittaa syitä lihavuuden taustalla ja auttaa niiden ratkaisussa. Mielestäni ihmisen ei kuulu elää laskemalla kaloreita vaan voimalla luottaa kehon omiin signaaleihin nälästä ja kylläisyydestä. Lihavilla nämä ovat monesti häiriintyneet joka vaikeuttaa laihtumista.
Olen pyytänyt apua terveyden huollosta useaan otteeseen. Minut ohjattiin ravintoterapeututille, joka opetti laskemaan kaloreita… siinä on apu, jota julkisesta saa. Varaa ei ole yksityiseen. Ei ap, mutta vastaavassa tilanteessa.
Eiköhän tuo "ettei ole varaa" ole vaan haluttomuutta priorisoida asiaa. Julkisella et tietenkään saa lähetettä lihavuuslääkärille koska ei ole resursseja.
Kuukaudessa jää palkasta käteen 500e kun maksaa pakolliset menot ( vuokra, sähkö, vakuutukset yms. Ei lainoja ole) viidellä sadalla ostettava ruuat, vaatteet ja kaikki nuu kolmelle hengelle. Valitettavasti siitä ei jää yksityiseen lääkäriin.
500e ja 3 hlö, nyt haet sossun puolelta toimeentulotukea ,pitäs tulla jotain sieltä
Et sitten vielä ole siinä pisteessä että haluat tarpeeksi paljon laihtua. Syöminen vie vielä voiton, itselleni käännekohta tuli kun tajusin että ylipaino alkoi kunnolla vaikuttamaan terveyteeni. Se säikäytti sen verran että sain painoa pudotettua melkein 30kg, ja sen on nyt pysynyt poissa 4 vuotta. Vieläkin olisi 10-15kg pudotettavaa, mutta nyt taas motivaatio heikompi kun näistä kiloista haitta on pelkästään kosmeettinen.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen kaloreita laskemalla laihduttanut aikoinaan 40kg. Ihan toimiva konsti. Mulla oli tosi vääristynyt kuva, että paljonko missäkin on kilokaloreita ja mikä se peruskulutukseni onkaan. Ei kannata heti tuomita, jos ei edes ole kokeillut…
Tähän vielä se, että jos laskuri antaa sinulle kulutukseksi 2 000 niin vähennä siitä 10-15% ja vasta sitten se n. 300-500 kcal vaje, jolla laihtuu maltillisesti. Tuo prosenttivähennys koska noissa suuri yksilöllinen vaihtelu perusaineenvaihdunnassa ja jos olet ylipainoinen, niin todennäköisesti sinulla hitaampi.
Eli tuosta saadaan se 1 200-1 400 jolla useimmat vasta oikeasti laihtuvat.
Vaikka tämä onkin todennäköisesti trolli, niin tuo vinkuminen ja tekosyiden luettelu on rasittavaa. Minulla on yksi tuollainen tuttu. Selittee jos ja vaikka mitä ja sitten taas syömään suklaata.
Sepä se! Nyt olen läski ja VANHA :(
Ap