Työhaastattelu ja suosittelijoiden kysyminen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajankohtainen aihe tuo täälläkin on sillä piti minunkin käydä pudottamassa pommi esimiehelle kun kysyin häntä suosittelijaksi yhteen työpaikkaan. Kyllä se aika nöyryyttävää on kun ei sitä halua mainostaa työpaikassa että harkitsee muita hommia, parempi olisi että käy huikkaamassa sitten kun toinen paikka on varma.

Ja vaikea sitä vuosien takaiselle työnantajallekaan on soitella että voiko toimia suosittelijana, eihän hän välttämättä enää edes muista millainen joku 5 vuoden takainen työntekijä on ollut eikä tiedot ole enää edes ajankohtaisia.

Olen itse miettimässä esimiehen takia työpaikan vaihtamista. Ei ehkä silloin kannata kysyä esimiestä suosittelijaksi.

No voisiko siellä työpaikalla olla joku muu joka voisi suositella, esim. esimiehen esimies tai vaikka joku projektipäällikkö jonka kanssa olet tehnyt hommia yms.

Aina tämä oletus, että kaikki työskentelevät jossain maailmanlaajuisessa firmassa, jossa on pomoja ja pomonpomonpomoja vaikka muille jakaa. Entä jos työpaikalla on vain 3 työntekijää joista et halua ketään suosittelijaksi? Ei ole projektipäälliköitä eikä projekteja. Jotenkin tuntuu, että tämä suosittelumeininki on jo aikansa elänyt.

En ikinä kirjoita mitään kohtaan jossa kysytään suosittelijoista. Vanhoissa työtodistuksissani lukee parilla lauseella kohdassa "arviointi": Maija Meikäläinen on ahkera ja reipas työntekijä. Suosittelen Maija Meikäläistä", kaikki pomot kirjoittavat noin ja se saa riittää, ei tarvitse kenellekään ruveta soittelemaan.

Vierailija kirjoitti:

No kyllä ne töihinottajat saattavat soittaa entiseen työpaikkaan, vaikka laittaisi mitään suosittelijoita hakemukseensa.

Etenkin silloin kun jos hakija tosiaan kiinnosaa, mutta ollaan pikkasen epävarmoja, että kuka niistä parista kolmesta hyvästä valittaisiin.

Vaikka näin ei muka saisia tehdä, niin näin työnantajat kuitenkin tekee, se heidän heillä sellainen ns. oma verkostonsa.

Siinä vaiheessa jos hakija tosissaan kiinnostaa, niin ne suosittelijat on kyllä pyydetty viimeistään haastattelussa. Ja "työnantajilla" ei ole mitään salaista verkostoa, jossa soitellaan läpi kilpailijat ja kumppanit ja läpätetään yrityksen asiat ja rekryprosessit. Jos on aikaa kilautella kaverille joka toisen tyypin kohdalla, niin ei maksa vaivaa, kun ei ole niin kovista tekijöistä kyse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajankohtainen aihe tuo täälläkin on sillä piti minunkin käydä pudottamassa pommi esimiehelle kun kysyin häntä suosittelijaksi yhteen työpaikkaan. Kyllä se aika nöyryyttävää on kun ei sitä halua mainostaa työpaikassa että harkitsee muita hommia, parempi olisi että käy huikkaamassa sitten kun toinen paikka on varma.

Ja vaikea sitä vuosien takaiselle työnantajallekaan on soitella että voiko toimia suosittelijana, eihän hän välttämättä enää edes muista millainen joku 5 vuoden takainen työntekijä on ollut eikä tiedot ole enää edes ajankohtaisia.

Olen itse miettimässä esimiehen takia työpaikan vaihtamista. Ei ehkä silloin kannata kysyä esimiestä suosittelijaksi.

No voisiko siellä työpaikalla olla joku muu joka voisi suositella, esim. esimiehen esimies tai vaikka joku projektipäällikkö jonka kanssa olet tehnyt hommia yms.

Aina tämä oletus, että kaikki työskentelevät jossain maailmanlaajuisessa firmassa, jossa on pomoja ja pomonpomonpomoja vaikka muille jakaa. Entä jos työpaikalla on vain 3 työntekijää joista et halua ketään suosittelijaksi? Ei ole projektipäälliköitä eikä projekteja. Jotenkin tuntuu, että tämä suosittelumeininki on jo aikansa elänyt.

Itse voisin pyytää kollegaa samalta osastolta suosittelijaksi, mutta tiedän ettei hän suhtautuisi hyvin työnhakuun. Uuden työntekijän rekrytointi ja perehdytys työllistää koko osastoa eikä lisätyötä kaivata.

Vierailija kirjoitti:

En ikinä kirjoita mitään kohtaan jossa kysytään suosittelijoista. Vanhoissa työtodistuksissani lukee parilla lauseella kohdassa "arviointi": Maija Meikäläinen on ahkera ja reipas työntekijä. Suosittelen Maija Meikäläistä", kaikki pomot kirjoittavat noin ja se saa riittää, ei tarvitse kenellekään ruveta soittelemaan.

Yleensä työtodistuksista on oltu haastatteluissa vähemmän kiinnostuneita kuin suosittelijoista.

Kyllä moneen sellaiseenkin paikkaan, mihin ei pyydetä suosittelijaa taustoja selvitellään.

Tästä on reilu kymmenen vuotta aikaa, kun poikani haki paikkaa, mihin hänellä ei ollut muodollista pätevyyttä. Kerroin asiasta tuttavalleni, ihmetellen lähinnä haastattelukierrokselle pääsyä. Tuttavani sanoi palaverimme päätteeksi, että hän soittaa illalla X....:lle, joka todennäköisesti on yksi haastattelijoista ja on hänen lukioaikainen luokkakaverinsa. Paikkaan oli päteviä hakijoita ollut kymmeniä, tosin pojallani oli ilmeisesti ainoana kummaltakin pyydetyltä alueelta tutkinto, mutta uskon, että merkittävänä tekijänä oli tuo puhelu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epämiellyttävä ajatus, että jokaisesta hakemastani paikasta voidaan soitella entiselle työpaikalle / työpaikoille ja samalla leviää tieto, että nyt on haku päällä.

Harvemmasta ne nyt sitten oikeasti soittaa.

Totta. Lähinnä yleensä tuntuu että suosittelijoista kysyttäessä testataan miten hakijan pokka pitää. Kukaan järkevä ei mene silloin mainitsemaan että ei kannata soittaa sinne, sieltä loukkaantunuttiin pahasti kun kyseli maksamatta jääneiden lisien perään yms.

Lähinnä siinä halutaan nähdä, että pystyy nimeämään suosittelijoita. Onhan se vähän kumma, jos on työhistoriaa takana, mutta yhtään suosittelijaa ei itselleen keksi.

Joskus toki otetaan yhteyttäkin, jos on vaikka kaksi tasavahvaa hakijaa tai jokin asia on vähän jäänyt mietityttämään. Mutta harvemmin, ainakaan omalla alalla. Oon jokaiseen työhakemukseen laittanut suosittelijat, töitäkin saanut, mutta ei kai kertaakaan heille ole oikeasti soitettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epämiellyttävä ajatus, että jokaisesta hakemastani paikasta voidaan soitella entiselle työpaikalle / työpaikoille ja samalla leviää tieto, että nyt on haku päällä.

Harvemmasta ne nyt sitten oikeasti soittaa.

Totta. Lähinnä yleensä tuntuu että suosittelijoista kysyttäessä testataan miten hakijan pokka pitää. Kukaan järkevä ei mene silloin mainitsemaan että ei kannata soittaa sinne, sieltä loukkaantunuttiin pahasti kun kyseli maksamatta jääneiden lisien perään yms.

Lähinnä siinä halutaan nähdä, että pystyy nimeämään suosittelijoita. Onhan se vähän kumma, jos on työhistoriaa takana, mutta yhtään suosittelijaa ei itselleen keksi.

Joskus toki otetaan yhteyttäkin, jos on vaikka kaksi tasavahvaa hakijaa tai jokin asia on vähän jäänyt mietityttämään. Mutta harvemmin, ainakaan omalla alalla. Oon jokaiseen työhakemukseen laittanut suosittelijat, töitäkin saanut, mutta ei kai kertaakaan heille ole oikeasti soitettu.

Voi olla hankala löytää suosittelijoita, jos on pitkä ura yhdessä paikassa takana, joka on päättynyt ikävästi. Toisaalta monta työpaikkaa voi myös näyttäytyä erikoisena vanhempien ihmisten silmissä, jotka ovat tottuneita tekemään uransa yhdessä paikassa.

Kävin kerran työhaastattelussa joka meni hyvin ja minulle paikkaa lupailtiin mutta sitten kun suosittelija tuli puheeksi niin hänelle ei kelvannut kukaan muu kuin entisen työpaikan johtaja ja juuri häntä en ollut kysyny koska oli niin koppava tapaus.

Kyseessä oli lähihoitajan työ vanhusten hoitoon että jätimpä sitten väliin koko paikan .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epämiellyttävä ajatus, että jokaisesta hakemastani paikasta voidaan soitella entiselle työpaikalle / työpaikoille ja samalla leviää tieto, että nyt on haku päällä.

Harvemmasta ne nyt sitten oikeasti soittaa.

Totta. Lähinnä yleensä tuntuu että suosittelijoista kysyttäessä testataan miten hakijan pokka pitää. Kukaan järkevä ei mene silloin mainitsemaan että ei kannata soittaa sinne, sieltä loukkaantunuttiin pahasti kun kyseli maksamatta jääneiden lisien perään yms.

Lähinnä siinä halutaan nähdä, että pystyy nimeämään suosittelijoita. Onhan se vähän kumma, jos on työhistoriaa takana, mutta yhtään suosittelijaa ei itselleen keksi.

Joskus toki otetaan yhteyttäkin, jos on vaikka kaksi tasavahvaa hakijaa tai jokin asia on vähän jäänyt mietityttämään. Mutta harvemmin, ainakaan omalla alalla. Oon jokaiseen työhakemukseen laittanut suosittelijat, töitäkin saanut, mutta ei kai kertaakaan heille ole oikeasti soitettu.

Voi olla hankala löytää suosittelijoita, jos on pitkä ura yhdessä paikassa takana, joka on päättynyt ikävästi. Toisaalta monta työpaikkaa voi myös näyttäytyä erikoisena vanhempien ihmisten silmissä, jotka ovat tottuneita tekemään uransa yhdessä paikassa.

Käsite pätkätyö tuntuu olevan monelle vanhemmalle ihmiselle todella vieras.

Vierailija kirjoitti:

Kävin kerran työhaastattelussa joka meni hyvin ja minulle paikkaa lupailtiin mutta sitten kun suosittelija tuli puheeksi niin hänelle ei kelvannut kukaan muu kuin entisen työpaikan johtaja ja juuri häntä en ollut kysyny koska oli niin koppava tapaus.

Kyseessä oli lähihoitajan työ vanhusten hoitoon että jätimpä sitten väliin koko paikan .

Onpa ollut outo haastattelu. Ehkei ollut mikään menetys tuo työpaikka.

Itse sanoin, että en ole kertonut nykyiselle työnantajalle hakevani paikkaa ja edellinen työpaikka oli sen verran monta vuotta sitten ja aivan eri alaa, että ei ole suosittelijaa nyt. Sanoin myös, että jos suosittelijan puute nousee kynnyskysymykseksi, niin voin nykyistä esimiestä kysyä suosittelemaan. Ei tarvinut kysyä, sain paikan.

Itse olen toisinaan maininnut hakemuksen yhteydessä, että voin antaa suosittelijatiedot rekryprosessin edetessä tms, joskus kylläkin antanut jo heti kättelyssä, riippuen tapauksesta. Ei ole niistä jäänyt paikan saaminen kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epämiellyttävä ajatus, että jokaisesta hakemastani paikasta voidaan soitella entiselle työpaikalle / työpaikoille ja samalla leviää tieto, että nyt on haku päällä.

Harvemmasta ne nyt sitten oikeasti soittaa.

Totta. Lähinnä yleensä tuntuu että suosittelijoista kysyttäessä testataan miten hakijan pokka pitää. Kukaan järkevä ei mene silloin mainitsemaan että ei kannata soittaa sinne, sieltä loukkaantunuttiin pahasti kun kyseli maksamatta jääneiden lisien perään yms.

Lähinnä siinä halutaan nähdä, että pystyy nimeämään suosittelijoita. Onhan se vähän kumma, jos on työhistoriaa takana, mutta yhtään suosittelijaa ei itselleen keksi.

Joskus toki otetaan yhteyttäkin, jos on vaikka kaksi tasavahvaa hakijaa tai jokin asia on vähän jäänyt mietityttämään. Mutta harvemmin, ainakaan omalla alalla. Oon jokaiseen työhakemukseen laittanut suosittelijat, töitäkin saanut, mutta ei kai kertaakaan heille ole oikeasti soitettu.

Voi olla hankala löytää suosittelijoita, jos on pitkä ura yhdessä paikassa takana, joka on päättynyt ikävästi. Toisaalta monta työpaikkaa voi myös näyttäytyä erikoisena vanhempien ihmisten silmissä, jotka ovat tottuneita tekemään uransa yhdessä paikassa.

Pitkä ura yhdessä paikassa takana eikä yhtään pitkäaikasta asiakaskontaktia, muualle jatkanutta kollegaa, aiempaa esimiestä, joka olisi valmis suosittelemaan?  Siinä on kyllä jo tapahtunut muutakin kuin loppu päättynyt ikävästi. Jos on pitkän uran tehnyt jossain, niin vaikka olisi yksi tai kaksi hankalaa esihenkilöä osunut kohdalle, niin kai sitä on silti tullu verkostoiduttua edes joskus jossain?

Monta työpaikkaa todellakin voi vaikuttaa kummalliselta, mutta onneksi niitä ei ihan niin monta ole kuin hakemuksia. Oon ollut määräaikaisuuksissa ja hakenut myös esim. samaa työtä uudelleen. Vanhempainvapaat ikävästi sitten pilkkoo tällaista työhistoriaa, mutta eipä se ole nyt näyttänyt kuitenkaan ongelmaksi kasvavan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epämiellyttävä ajatus, että jokaisesta hakemastani paikasta voidaan soitella entiselle työpaikalle / työpaikoille ja samalla leviää tieto, että nyt on haku päällä.

Harvemmasta ne nyt sitten oikeasti soittaa.

Totta. Lähinnä yleensä tuntuu että suosittelijoista kysyttäessä testataan miten hakijan pokka pitää. Kukaan järkevä ei mene silloin mainitsemaan että ei kannata soittaa sinne, sieltä loukkaantunuttiin pahasti kun kyseli maksamatta jääneiden lisien perään yms.

Lähinnä siinä halutaan nähdä, että pystyy nimeämään suosittelijoita. Onhan se vähän kumma, jos on työhistoriaa takana, mutta yhtään suosittelijaa ei itselleen keksi.

Joskus toki otetaan yhteyttäkin, jos on vaikka kaksi tasavahvaa hakijaa tai jokin asia on vähän jäänyt mietityttämään. Mutta harvemmin, ainakaan omalla alalla. Oon jokaiseen työhakemukseen laittanut suosittelijat, töitäkin saanut, mutta ei kai kertaakaan heille ole oikeasti soitettu.

Voi olla hankala löytää suosittelijoita, jos on pitkä ura yhdessä paikassa takana, joka on päättynyt ikävästi. Toisaalta monta työpaikkaa voi myös näyttäytyä erikoisena vanhempien ihmisten silmissä, jotka ovat tottuneita tekemään uransa yhdessä paikassa.

Pitkä ura yhdessä paikassa takana eikä yhtään pitkäaikasta asiakaskontaktia, muualle jatkanutta kollegaa, aiempaa esimiestä, joka olisi valmis suosittelemaan?  Siinä on kyllä jo tapahtunut muutakin kuin loppu päättynyt ikävästi. Jos on pitkän uran tehnyt jossain, niin vaikka olisi yksi tai kaksi hankalaa esihenkilöä osunut kohdalle, niin kai sitä on silti tullu verkostoiduttua edes joskus jossain?

Monta työpaikkaa todellakin voi vaikuttaa kummalliselta, mutta onneksi niitä ei ihan niin monta ole kuin hakemuksia. Oon ollut määräaikaisuuksissa ja hakenut myös esim. samaa työtä uudelleen. Vanhempainvapaat ikävästi sitten pilkkoo tällaista työhistoriaa, mutta eipä se ole nyt näyttänyt kuitenkaan ongelmaksi kasvavan

Missä tapauksessa asiakkaan voi laittaa suosittelijaksi?

Me ollaan kaverin kans tehty diili että ollaan toistemme suosittelijoita. Ollaan samalla alalla ja helppo koijata että ollaan oltu muka työkavereita. On onnistuttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epämiellyttävä ajatus, että jokaisesta hakemastani paikasta voidaan soitella entiselle työpaikalle / työpaikoille ja samalla leviää tieto, että nyt on haku päällä.

Harvemmasta ne nyt sitten oikeasti soittaa.

Totta. Lähinnä yleensä tuntuu että suosittelijoista kysyttäessä testataan miten hakijan pokka pitää. Kukaan järkevä ei mene silloin mainitsemaan että ei kannata soittaa sinne, sieltä loukkaantunuttiin pahasti kun kyseli maksamatta jääneiden lisien perään yms.

Lähinnä siinä halutaan nähdä, että pystyy nimeämään suosittelijoita. Onhan se vähän kumma, jos on työhistoriaa takana, mutta yhtään suosittelijaa ei itselleen keksi.

Joskus toki otetaan yhteyttäkin, jos on vaikka kaksi tasavahvaa hakijaa tai jokin asia on vähän jäänyt mietityttämään. Mutta harvemmin, ainakaan omalla alalla. Oon jokaiseen työhakemukseen laittanut suosittelijat, töitäkin saanut, mutta ei kai kertaakaan heille ole oikeasti soitettu.

Voi olla hankala löytää suosittelijoita, jos on pitkä ura yhdessä paikassa takana, joka on päättynyt ikävästi. Toisaalta monta työpaikkaa voi myös näyttäytyä erikoisena vanhempien ihmisten silmissä, jotka ovat tottuneita tekemään uransa yhdessä paikassa.

Pitkä ura yhdessä paikassa takana eikä yhtään pitkäaikasta asiakaskontaktia, muualle jatkanutta kollegaa, aiempaa esimiestä, joka olisi valmis suosittelemaan?  Siinä on kyllä jo tapahtunut muutakin kuin loppu päättynyt ikävästi. Jos on pitkän uran tehnyt jossain, niin vaikka olisi yksi tai kaksi hankalaa esihenkilöä osunut kohdalle, niin kai sitä on silti tullu verkostoiduttua edes joskus jossain?

Monta työpaikkaa todellakin voi vaikuttaa kummalliselta, mutta onneksi niitä ei ihan niin monta ole kuin hakemuksia. Oon ollut määräaikaisuuksissa ja hakenut myös esim. samaa työtä uudelleen. Vanhempainvapaat ikävästi sitten pilkkoo tällaista työhistoriaa, mutta eipä se ole nyt näyttänyt kuitenkaan ongelmaksi kasvavan

Missä tapauksessa asiakkaan voi laittaa suosittelijaksi?

Suosittelijaksi voi aivan hyvin laittaa eri rooleista ihmisiä, kunhan kuvaa sen avoimesti. Kuka osaisi kertoa henkilön asiakaspalvelu- ja kohtaamistaidoista paremmin kuin asiakas? Ei se nyt yksinään riitä, mutta esimerkkinä. Mulla vaihtele suosittelijat jonkin verran hakukohteen mukaan, viimeisimpään laitoin mukaan opiskelukaverin (joka toki tuntee mut myös parista yhteisestä työpaikasta). Se on täysin ok, jos sen avaa.

Kerran eräs työnantaja ilmoitti heti kättelyssä, ettei häntä voi käyttää suosittelijana. Meitä oli pari määräaikaiseksi palkattua työntekijää ja tämä ilmoitettiin ennen kuin oli tehty päivääkään töitä. Sen jälkeen en ole kehdannut kysyä keneltäkään.

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan kaverin kans tehty diili että ollaan toistemme suosittelijoita. Ollaan samalla alalla ja helppo koijata että ollaan oltu muka työkavereita. On onnistuttu.

Ilmeisesti alalla ei ole erityisen pienet piirit? Monessa hommassa tuo ei pitkään menisi läpi.

Vierailija kirjoitti:

Kerran eräs työnantaja ilmoitti heti kättelyssä, ettei häntä voi käyttää suosittelijana. Meitä oli pari määräaikaiseksi palkattua työntekijää ja tämä ilmoitettiin ennen kuin oli tehty päivääkään töitä. Sen jälkeen en ole kehdannut kysyä keneltäkään.

Perusteltiinko asiaa mitenkään?