Lue keskustelun säännöt.
Työhaastattelu ja suosittelijoiden kysyminen
14.02.2022 |
Joka paikassa kysytään suosittelijoita, kun hakee uusiin työtehtäviin. Entäpä jos hakija ei halua työnhaun olevan julkista tietoa? Ei taida olla mitään saumaa saada työpaikkaa, jos sanoo ettei haluaisi työnhaun menevän julkisesti tiedoksi?
Kommentit (147)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ka8 ymmärrät että rekrytoija jotenkin haluaa varmistua millainen olet työntekijänä.
Suorasanaiset työtodistukset. Niissä yleensä kerrotaan millainen työntekijänä. Totta, ettei työtodistukseen saa laittaa mitään epäasiallista, mutta huonon aiheellisen arvion kyllä.
Suosittelija voi olla muukin kuin työympäristöön liittyvä henkilö. Suosittelija voi olla vaikka naapurisi.
Itse olen saanut työt ilman suosittelijoita, kerran on suoraan kysytty, saavatko soittaa silloiselle työpaikalle. Mutta toki niitä suosittelijoita on ruvettu haastattelussa kyselemään, erityisesti varsinaissuomalaisille tällainen suosittelija vaikuttaa olevan tärkeä. Tosin nämä varsinaissuomalaiset kyselevät sitten kyllä kaikkea muutakin omituista, rekrylomakkeeseen pitää kertoa onko henkkarit, ja kysellään sellaisia asioita, joita tosiaankaan ei vuosikausiin ole missään muualla koskaan kysytty. Vanhanaikaisia juttuja. No, varsinaissuomalaiset ovat oma lajinsa. Mutta onhan se toki sitten kilpailuetu, jos oikein hyvä suosittelija on plakkarissa.
Arviota ei saa todistukseen laittaa, ellei työntekijä sitä pyydä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tonnin palkankorotus, no, tarkoitti kai sitten sitä, että sai siitä eteenpäin tehdä myös sen lähteneen työt. Tonnin palkankorotus jos työ pysyi samana... Herranen aika sentään...
Ei se työmäärä tuplaantunut, mutta työtehtävät monipuolistuivat. Tuo korotus oli mahdollinen, koska hänen palkkansa oli jäänyt jälkeen hänen osaamisestaan. Palkka nousi siis 2800€ -> 3800€ ja tämä nykyinen palkka vastaa paremmin sitä, minkä arvoinen hän oikeasti on.
Hänelle nyt vain osui syöttö suoraan lapaan, kun toisen firman kanssa oli sovittu jo töistä isommalla palkalla. Ja samaan aikaan oli toinenkin työkaveri lähdössä, niin hän tiesi että työnantaja joutuu liriin, jos hänkin lähtee. Ne hieman yksipuoliset työtehtävät olivat yksi syy, miksi hän oli lähdössä, mutta hän koki myös jonkinlaista lojaliteettia työnantajaa kohtaan ja tarjosi heille mahdollisuutta pitää hyvä työntekijä, kunhan palkasta päästään sopuun.
Aiemminkin palkasta oli keskusteltu, mutta se oli vähän sellaista "katsotaan sitten myöhemmin". Nyt heille tuli sitten pieni pakkorako, mutta käsittääkseni molemmat osapuolet olivat kuitenkin tyytyväisiä lopputulokseen. Tytär jäi ihan hyvillä mielin paremmalla palkalla ja kaipa se työnantajakin laski, että hänelle kannattaa maksaa.
Ehkäpä sitten jatkossa miettivät henkilöstöpolitiikkaa hieman tarkemmin. Liian paljon ovat pyörittäneet sitä touhua näillä halvoilla opiskelijoilla. Ja näille, jotka sitten oppivat ja kehittyvät, tulee kuitenkin jossain kohtaa se seinä vastaan, että tässä firmassa ei pysty enää kehittymään ja jatkavat sitten matkaansa. Tai lopettavat, kun haluavat jonkin aikaa keskittyä opintoihinsa. Tytärkin oli ehtinyt olla vasta 1,5v kun alkoi jo kokea, että pitää päästä jonnekin muualle että pystyy kehittymään eteenpäin. Kyllä näilläkin firmoilla on roolinsa, missä juniorit pääsevät urallaan alkuun ja kehittämään taitojaan. Mutta sitten pitäisi tiedostaa, että eivät he kovin pitkäksi aikaa jää ja uusia pitäisi ottaa kasvamaan riittävällä tahdilla, ettei firma joudu liriin kun työntekijät ovat oppineet sen mitä tuolla pystyy oppimaan ja jatkavat matkaansa uusien haasteiden perässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tonnin palkankorotus, no, tarkoitti kai sitten sitä, että sai siitä eteenpäin tehdä myös sen lähteneen työt. Tonnin palkankorotus jos työ pysyi samana... Herranen aika sentään...
Ei se työmäärä tuplaantunut, mutta työtehtävät monipuolistuivat. Tuo korotus oli mahdollinen, koska hänen palkkansa oli jäänyt jälkeen hänen osaamisestaan. Palkka nousi siis 2800€ -> 3800€ ja tämä nykyinen palkka vastaa paremmin sitä, minkä arvoinen hän oikeasti on.
Hänelle nyt vain osui syöttö suoraan lapaan, kun toisen firman kanssa oli sovittu jo töistä isommalla palkalla. Ja samaan aikaan oli toinenkin työkaveri lähdössä, niin hän tiesi että työnantaja joutuu liriin, jos hänkin lähtee. Ne hieman yksipuoliset työtehtävät olivat yksi syy, miksi hän oli lähdössä, mutta hän koki myös jonkinlaista lojaliteettia työnantajaa kohtaan ja tarjosi heille mahdollisuutta pitää hyvä työntekijä, kunhan palkasta päästään sopuun.
Aiemminkin palkasta oli keskusteltu, mutta se oli vähän sellaista "katsotaan sitten myöhemmin". Nyt heille tuli sitten pieni pakkorako, mutta käsittääkseni molemmat osapuolet olivat kuitenkin tyytyväisiä lopputulokseen. Tytär jäi ihan hyvillä mielin paremmalla palkalla ja kaipa se työnantajakin laski, että hänelle kannattaa maksaa.
Ehkäpä sitten jatkossa miettivät henkilöstöpolitiikkaa hieman tarkemmin. Liian paljon ovat pyörittäneet sitä touhua näillä halvoilla opiskelijoilla. Ja näille, jotka sitten oppivat ja kehittyvät, tulee kuitenkin jossain kohtaa se seinä vastaan, että tässä firmassa ei pysty enää kehittymään ja jatkavat sitten matkaansa. Tai lopettavat, kun haluavat jonkin aikaa keskittyä opintoihinsa. Tytärkin oli ehtinyt olla vasta 1,5v kun alkoi jo kokea, että pitää päästä jonnekin muualle että pystyy kehittymään eteenpäin. Kyllä näilläkin firmoilla on roolinsa, missä juniorit pääsevät urallaan alkuun ja kehittämään taitojaan. Mutta sitten pitäisi tiedostaa, että eivät he kovin pitkäksi aikaa jää ja uusia pitäisi ottaa kasvamaan riittävällä tahdilla, ettei firma joudu liriin kun työntekijät ovat oppineet sen mitä tuolla pystyy oppimaan ja jatkavat matkaansa uusien haasteiden perässä.
Eivät työnantajat tuota tajua. Opiskelijat ja työttömät ovat usein töissä todella huonoilla työsopimuksilla. Ura jää sitten lyhyeksi, kun löytyy jotain parempaa tilalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epämiellyttävä ajatus, että jokaisesta hakemastani paikasta voidaan soitella entiselle työpaikalle / työpaikoille ja samalla leviää tieto, että nyt on haku päällä.
Kannattaa hoitaa asioita työpaikalla niin, että työnhakuja ei tarvitse salailla. Itse kerroin entiselle esimiehelleni avoimesti, että olen etsimässä uusia mahdollisuuksia, koska etenemismahdollisuuksia ei juurikaan ole, mutta haku ei luonnollisesti näy työsuorituksessani. Esimieheni ymmärsi tilanteen oikein hyvin ja lupasi toimia suosittelijanani.
Tyttärelläni oli määräaikainen työsopimus lähestymässä loppuaan ja hän kertoi jossain tiimipalaverissa (jossa esimieskin oli) etsivänsä uusia töitä. Työnantajalle tuli tästä pieni hätä ja hänelle tarjottiin toistaiseksi voimassaolevaa sopimusta ja reilulla palkankorotuksella, mutta sopimus piti allekirjoittaa heti.
Toisen kerran hän oli lähdössä, kun rekryfirmasta otettiin yhteyttä. Uuden työnantajan kanssa oli päästy jo sopimukseen, mutta työsopimuksen kanssa tuli jotain säätöä. Samaan aikaan tytär kuuli, että toinenkin työkaveri on lähdössä. Hän pyysi työnantajalta 1000€ palkankorotusta ja sai sen. Ja jäi ihan hyvillä mielin, kun toisen työkaverin lähtö tarjosi hänelle monipuolisempia työtehtäviä.
Kyllä avoimuus kannattaa aina!
Ei tainnut tapahtua julkisen sektorin työpaikassa?
No ei todellakaan :-) Eikö julkisella ole jotkut taulukkopalkat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epämiellyttävä ajatus, että jokaisesta hakemastani paikasta voidaan soitella entiselle työpaikalle / työpaikoille ja samalla leviää tieto, että nyt on haku päällä.
Kannattaa hoitaa asioita työpaikalla niin, että työnhakuja ei tarvitse salailla. Itse kerroin entiselle esimiehelleni avoimesti, että olen etsimässä uusia mahdollisuuksia, koska etenemismahdollisuuksia ei juurikaan ole, mutta haku ei luonnollisesti näy työsuorituksessani. Esimieheni ymmärsi tilanteen oikein hyvin ja lupasi toimia suosittelijanani.
Tyttärelläni oli määräaikainen työsopimus lähestymässä loppuaan ja hän kertoi jossain tiimipalaverissa (jossa esimieskin oli) etsivänsä uusia töitä. Työnantajalle tuli tästä pieni hätä ja hänelle tarjottiin toistaiseksi voimassaolevaa sopimusta ja reilulla palkankorotuksella, mutta sopimus piti allekirjoittaa heti.
Toisen kerran hän oli lähdössä, kun rekryfirmasta otettiin yhteyttä. Uuden työnantajan kanssa oli päästy jo sopimukseen, mutta työsopimuksen kanssa tuli jotain säätöä. Samaan aikaan tytär kuuli, että toinenkin työkaveri on lähdössä. Hän pyysi työnantajalta 1000€ palkankorotusta ja sai sen. Ja jäi ihan hyvillä mielin, kun toisen työkaverin lähtö tarjosi hänelle monipuolisempia työtehtäviä.
Kyllä avoimuus kannattaa aina!
Ei tainnut tapahtua julkisen sektorin työpaikassa?
No ei todellakaan :-) Eikö julkisella ole jotkut taulukkopalkat?
Riippuu tehtävästä ja työpaikasta. Eri paikoissa samaa työtä voidaan tehdä hyvin erilaisella palkalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epämiellyttävä ajatus, että jokaisesta hakemastani paikasta voidaan soitella entiselle työpaikalle / työpaikoille ja samalla leviää tieto, että nyt on haku päällä.
Kannattaa hoitaa asioita työpaikalla niin, että työnhakuja ei tarvitse salailla. Itse kerroin entiselle esimiehelleni avoimesti, että olen etsimässä uusia mahdollisuuksia, koska etenemismahdollisuuksia ei juurikaan ole, mutta haku ei luonnollisesti näy työsuorituksessani. Esimieheni ymmärsi tilanteen oikein hyvin ja lupasi toimia suosittelijanani.
Tyttärelläni oli määräaikainen työsopimus lähestymässä loppuaan ja hän kertoi jossain tiimipalaverissa (jossa esimieskin oli) etsivänsä uusia töitä. Työnantajalle tuli tästä pieni hätä ja hänelle tarjottiin toistaiseksi voimassaolevaa sopimusta ja reilulla palkankorotuksella, mutta sopimus piti allekirjoittaa heti.
Toisen kerran hän oli lähdössä, kun rekryfirmasta otettiin yhteyttä. Uuden työnantajan kanssa oli päästy jo sopimukseen, mutta työsopimuksen kanssa tuli jotain säätöä. Samaan aikaan tytär kuuli, että toinenkin työkaveri on lähdössä. Hän pyysi työnantajalta 1000€ palkankorotusta ja sai sen. Ja jäi ihan hyvillä mielin, kun toisen työkaverin lähtö tarjosi hänelle monipuolisempia työtehtäviä.
Kyllä avoimuus kannattaa aina!
Ei tainnut tapahtua julkisen sektorin työpaikassa?
No ei todellakaan :-) Eikö julkisella ole jotkut taulukkopalkat?
Riippuu tehtävästä ja työpaikasta. Eri paikoissa samaa työtä voidaan tehdä hyvin erilaisella palkalla.
Sama juttu kuin yksityisellä sektorilla: TES on minimi. Hyvällä tuurilla voit saada enemmän. Se ei tietysti välttämättä ihan joka tehtävässä onnistu.
En muista koska olisin ollut työhaastattelussa, jossa ei olisi kysytty saako olla yhteydessä suosittelijoihin. Joskus heihin on oltu yhteydessä jo ennen haastattelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hain pariin paikkaan, kun niitä suositeltiin kovasti minulle. Nyt tuntuu ikävältä ajatella, että työnhausta alkaa levitä huhuja. En ole vielä ihan 100 % varma mitä teen jos saan työtarjouksen jommasta kummasta paikasta tai molemmista.
Vierailija kirjoitti:
Hain pariin paikkaan, kun niitä suositeltiin kovasti minulle. Nyt tuntuu ikävältä ajatella, että työnhausta alkaa levitä huhuja. En ole vielä ihan 100 % varma mitä teen jos saan työtarjouksen jommasta kummasta paikasta tai molemmista.
Pitäisi saada jotenkin listattua työpaikkojen plussia ja miinuksia. Käytännössä vain etukäteen ei voi ikinä tietää millaista uudessa paikassa työskentely on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysy työkaveria, asiakasta, muuta yhteistyökumppania, vanhaa esimiestä. Nykyistä ei kukaan odota.
Eikä mulla ainakaan ole soitettu suosittelijoille koskaan, turhaan infoan entistä esimiestä, että joku saattaa soittaa.
Saman arvoinen työkaveri ei kelpaa.
Miksei kollega voisi toimia suosittelijana? Esimies ei välttämättä alaisten työtä kovin yksityiskohtaisesti seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysy työkaveria, asiakasta, muuta yhteistyökumppania, vanhaa esimiestä. Nykyistä ei kukaan odota.
Eikä mulla ainakaan ole soitettu suosittelijoille koskaan, turhaan infoan entistä esimiestä, että joku saattaa soittaa.
Saman arvoinen työkaveri ei kelpaa.
Miksei kollega voisi toimia suosittelijana? Esimies ei välttämättä alaisten työtä kovin yksityiskohtaisesti seuraa.
Silti joskus on saatettu kysyä voiko soittaa paikkaan aiemmalle esimiehelle. Tosiasiassa kollega on silti ohjannut työtä enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ok käyttää suosittelijoita ihmisiä, jotka ovat siirtyneet pois työpaikasta, jossa joskus työskentelitte yhdessä?
Miksi ei olisi? Entinen työkaveri on nyt toisessa yrityksessä esihenkilönä ja on ihan pätevä suosittelemaan minua. Miksi kuvitellaan, että suosittelijan pitää olla nimenomaan samasta firmasta? Minulla on ollut suosittelijana asiakasyrityksen pomo.
Olen ajatellut että on helpointa jos suosittelijat ovat työpaikoista, joita olet CV:hen listannut. Muussa tapauksessa ehkä joutuu avaamaan enemmän mikä on yhteys tähän henkilöön.
Tottakai avaan joka tapauksessa, mikä on ollut yhteys henkilöön. Ei se sen vaikeampaa ole, kuin kirjoittaa siihen, että xxx oli esihenkilönäni yyy-paikassa viiden vuoden ajan tai mikä nyt sitten kuvaakaan tilannetta parhaiten. Ihan luonnollista, että ihmiset vaihtavat työpaikkaa.
Usein lomakepohjissa on niin vähän tilaa tietojen antamiseen, että pitää valita antaako suosittelijan puhelinnumeron vai sähköpostiosoitteen :/
Mä olen ihan saanut mahtumaan. Esim valtiolle hakiessa mahtuu kyllä. Asiassa voi myös käyttää luovuutta ja laittaa ne samat suosittelijat vaikka cv:n loppuun jos on kerran niin mahdoton lomake, että siihen ei sovi. Sellaiseen en kyllä ole itse törmännyt, mutta ehkä ollaan eri alalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajankohtainen aihe tuo täälläkin on sillä piti minunkin käydä pudottamassa pommi esimiehelle kun kysyin häntä suosittelijaksi yhteen työpaikkaan. Kyllä se aika nöyryyttävää on kun ei sitä halua mainostaa työpaikassa että harkitsee muita hommia, parempi olisi että käy huikkaamassa sitten kun toinen paikka on varma.
Ja vaikea sitä vuosien takaiselle työnantajallekaan on soitella että voiko toimia suosittelijana, eihän hän välttämättä enää edes muista millainen joku 5 vuoden takainen työntekijä on ollut eikä tiedot ole enää edes ajankohtaisia.
Olen itse miettimässä esimiehen takia työpaikan vaihtamista. Ei ehkä silloin kannata kysyä esimiestä suosittelijaksi.
No voisiko siellä työpaikalla olla joku muu joka voisi suositella, esim. esimiehen esimies tai vaikka joku projektipäällikkö jonka kanssa olet tehnyt hommia yms.
Aina tämä oletus, että kaikki työskentelevät jossain maailmanlaajuisessa firmassa, jossa on pomoja ja pomonpomonpomoja vaikka muille jakaa. Entä jos työpaikalla on vain 3 työntekijää joista et halua ketään suosittelijaksi? Ei ole projektipäälliköitä eikä projekteja. Jotenkin tuntuu, että tämä suosittelumeininki on jo aikansa elänyt.
Miksi niin moni olettaa, että suosittelijan pitää olla siitä firmasta, jossa on nyt töissä? Minun suosittelijani on tuttu ihan muista ympyröistä kuin tältä työpaikalta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen jo vuosia ihmetellyt tätä suosittelijoiden hankitaa ja ihmisten häirintää..
Entäpä jos edellinen työpaikka josta haluaa lähteä pois, on paikka jossa on tullut kiusatuksi? Ja kiusaajana on esimies?
Esimies joka on hiemankin mieleltään häiriintynyt tai jotain.. tuollainen ei ikinä tule suosittelemaan ketään (tai ei ainakaan henkilöä jota inhoaa tai muutoin vain kammoksuu)
Minä olen sivusta vuosien ajan seurannut erästä todella sairasta työyhteisöä, jossa oli outo esimies ja hänen suosikkityöntekijät.
Tämä esimies jakoi työntekijät mielekkäisiin ja inhokkeihin. Jos naama ei miellyttänyt niin se näkyi; näkyi jopa lähdön jälkeen.
Aivan avoimesti tämä esimies soitteli lähteneiden henkilöiden uusille työpaikoille ja ihan puhui heistä muunneltua totuutta.. tuhoten näin monen hyvän työntekijän uran ja maineen.
Lähdin itse tuolta pois 12 vuotta sitten, pääsin uusiin duuneihin tuttavien kautta joihin ei onneksi suosittelijoita kaivattu!
Esimerkkini on varmasti ääripään esimerkki, mutta miten paljon näissä suosittelija jutuissa painaa oikeasti suosittelijan omat käsitykset ja suhtautuminen työntekijään?
Koko suosittelija kulttuuri saisi kadota! Onhan meillä nämä koeajat työsuhteissa jolloin huonosta työntekijästä pääsee nopeasti eroon!
Vierailija kirjoitti:
Olen jo vuosia ihmetellyt tätä suosittelijoiden hankitaa ja ihmisten häirintää..
Entäpä jos edellinen työpaikka josta haluaa lähteä pois, on paikka jossa on tullut kiusatuksi? Ja kiusaajana on esimies?
Esimies joka on hiemankin mieleltään häiriintynyt tai jotain.. tuollainen ei ikinä tule suosittelemaan ketään (tai ei ainakaan henkilöä jota inhoaa tai muutoin vain kammoksuu)Minä olen sivusta vuosien ajan seurannut erästä todella sairasta työyhteisöä, jossa oli outo esimies ja hänen suosikkityöntekijät.
Tämä esimies jakoi työntekijät mielekkäisiin ja inhokkeihin. Jos naama ei miellyttänyt niin se näkyi; näkyi jopa lähdön jälkeen.
Aivan avoimesti tämä esimies soitteli lähteneiden henkilöiden uusille työpaikoille ja ihan puhui heistä muunneltua totuutta.. tuhoten näin monen hyvän työntekijän uran ja maineen.Lähdin itse tuolta pois 12 vuotta sitten, pääsin uusiin duuneihin tuttavien kautta joihin ei onneksi suosittelijoita kaivattu!
Esimerkkini on varmasti ääripään esimerkki, mutta miten paljon näissä suosittelija jutuissa painaa oikeasti suosittelijan omat käsitykset ja suhtautuminen työntekijään?
Koko suosittelija kulttuuri saisi kadota! Onhan meillä nämä koeajat työsuhteissa jolloin huonosta työntekijästä pääsee nopeasti eroon!
Työnantaja tulkitsee työehtosopimusta miten lystää ja työntekijä joutuu liiton avulla hankkimaan itselleen oikeutta. Lopputulos: työnantaja ei työntekijää suosittele yhtään mihinkään, vaikka työsuoritukset olisivat priimaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen jo vuosia ihmetellyt tätä suosittelijoiden hankitaa ja ihmisten häirintää..
Entäpä jos edellinen työpaikka josta haluaa lähteä pois, on paikka jossa on tullut kiusatuksi? Ja kiusaajana on esimies?
Esimies joka on hiemankin mieleltään häiriintynyt tai jotain.. tuollainen ei ikinä tule suosittelemaan ketään (tai ei ainakaan henkilöä jota inhoaa tai muutoin vain kammoksuu)Minä olen sivusta vuosien ajan seurannut erästä todella sairasta työyhteisöä, jossa oli outo esimies ja hänen suosikkityöntekijät.
Tämä esimies jakoi työntekijät mielekkäisiin ja inhokkeihin. Jos naama ei miellyttänyt niin se näkyi; näkyi jopa lähdön jälkeen.
Aivan avoimesti tämä esimies soitteli lähteneiden henkilöiden uusille työpaikoille ja ihan puhui heistä muunneltua totuutta.. tuhoten näin monen hyvän työntekijän uran ja maineen.Lähdin itse tuolta pois 12 vuotta sitten, pääsin uusiin duuneihin tuttavien kautta joihin ei onneksi suosittelijoita kaivattu!
Esimerkkini on varmasti ääripään esimerkki, mutta miten paljon näissä suosittelija jutuissa painaa oikeasti suosittelijan omat käsitykset ja suhtautuminen työntekijään?
Koko suosittelija kulttuuri saisi kadota! Onhan meillä nämä koeajat työsuhteissa jolloin huonosta työntekijästä pääsee nopeasti eroon!
Työnantaja tulkitsee työehtosopimusta miten lystää ja työntekijä joutuu liiton avulla hankkimaan itselleen oikeutta. Lopputulos: työnantaja ei työntekijää suosittele yhtään mihinkään, vaikka työsuoritukset olisivat priimaa.
Todella inhottava tilanne työntekijän kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ka8 ymmärrät että rekrytoija jotenkin haluaa varmistua millainen olet työntekijänä.
Suorasanaiset työtodistukset. Niissä yleensä kerrotaan millainen työntekijänä. Totta, ettei työtodistukseen saa laittaa mitään epäasiallista, mutta huonon aiheellisen arvion kyllä.
Suosittelija voi olla muukin kuin työympäristöön liittyvä henkilö. Suosittelija voi olla vaikka naapurisi.
Itse olen saanut työt ilman suosittelijoita, kerran on suoraan kysytty, saavatko soittaa silloiselle työpaikalle. Mutta toki niitä suosittelijoita on ruvettu haastattelussa kyselemään, erityisesti varsinaissuomalaisille tällainen suosittelija vaikuttaa olevan tärkeä. Tosin nämä varsinaissuomalaiset kyselevät sitten kyllä kaikkea muutakin omituista, rekrylomakkeeseen pitää kertoa onko henkkarit, ja kysellään sellaisia asioita, joita tosiaankaan ei vuosikausiin ole missään muualla koskaan kysytty. Vanhanaikaisia juttuja. No, varsinaissuomalaiset ovat oma lajinsa. Mutta onhan se toki sitten kilpailuetu, jos oikein hyvä suosittelija on plakkarissa.
Arviota ei saa todistukseen laittaa, ellei työntekijä sitä pyydä.
Suhteellisen erikoisen oloista, jos on pidempi työsuhde eikä ole mitään arviota. Siitä voidaan sitten haastattelussa kysyä.
Suosittelijakulttuuri on aikansa elänyt. Ei organisaatioissa yleensä ole mitään erityistä mielenkiintoa edistää kenenkään pois lähtevän urakehitystä.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelijakulttuuri on aikansa elänyt. Ei organisaatioissa yleensä ole mitään erityistä mielenkiintoa edistää kenenkään pois lähtevän urakehitystä.
Tai edes firman sisällä työskentelevien urakiertoa, ellei työpaikkana ole VTV. Tuskin enää onnistuu muilta jatkossa kovin helposti sama kuin mikä Tytin kohdalla pitkään toimi.
Minäkin olen pyytänyt suosituskirjettä. Olen laittanut sen hakemuksen liitteeksi, mutta kukaan ei ole koskaan kysynyt siitä yhtään mitään. Sen sijaan on kysytty kenelle voi soittaa ja kysyä suosituksia.