Onko teillä mieheltä/naiselta salassa pidettäviä omia salaisuuksia?
Salaatteko kumppaniltanne jotain asiaa misrä hän ei tiedä?
Itselläni on salaisuus Mies valittaa lämppäreiden syönnistä kun pitäisi "kerran viikkoon vain maksimissaan!" syödä hänen mielestään ja häntä ärsyttää jos napostelen tai alan pari tuntia ruoan jälkeen himoanaam lämpimiä voileipiä. Kieltää jos kysyn jos hakisin lämppöritarvikkeet. Olen ratkaissut asian sillä että sanon että menen kotiin (eri asunnot, pääsääntöisesti olemme miehen luona 24/7) vähän siivoamaan ja pesemään pyykkiä tms muuta vastaavaa ja oikeasti menen lähikauppaan, ostan lämppäri tarvikkeet ja herkkuja, ja katson tiktokkeja ja teen muuta ja nautiskelen lämpimät voileivät itse ja illalla palaan takaisin ja kaikki on hyvin kun mies on autuaan tietämätön tästä asiasta . Vaikka on pieni asia niin silti hävettää oma käytös välillä mutta lämppäreistä en halua kuitenkaan miehen takia luopua niin koen että asia on parempi näin ja mieskin on tyytyväinen kun ei tiedä että olen niitä salaa syönyt. :D
Mikä on sellainen pieni tai iso asia mitä sinä salaat omalta kunppaniltasi? :)
Kommentit (548)
En ole tällä hetkellä parisuhteessa, mutta salaisuutena olen pitänyt yhden asian ja tulen taatusti pitämäänkin. Minulla on diagnoosi laaja-alaisista oppimisvaikeuksista (ent. heikkolahjaisuus). Olen saattanut mainita entisille seurustelukumppaneille matematiikan olevan vaikeaa, mutta se ei vielä herättänyt mitään epäilystä. Autismista uskaltanut myös olla rehellinen. Sen sijaan matala älykkyys olisi aikamoinen pommi, ja ymmärrän hyvin, jos entiset kumppanini olisivat saaneet tietää totuuden ja etsineet älyllisesti tasavertaista seuraa jättämällä minut. Ymmärrän hyvin olevani petkuttaja tämän asian suhteen ja niin hölmö olen, että en edes leskeksi tullessa tai kuolinvuoteellakaan paljastaisi salattua puoltani. Ehkä olen kyennyt hyvällä ulkonäöllä houkuttelemaan seureenin tavoun hyvännäköisiä miehiä, kun eivät tajua, mikä olen oikeasti naisiani.
Vierailija kirjoitti:
En ole tällä hetkellä parisuhteessa, mutta salaisuutena olen pitänyt yhden asian ja tulen taatusti pitämäänkin. Minulla on diagnoosi laaja-alaisista oppimisvaikeuksista (ent. heikkolahjaisuus). Olen saattanut mainita entisille seurustelukumppaneille matematiikan olevan vaikeaa, mutta se ei vielä herättänyt mitään epäilystä. Autismista uskaltanut myös olla rehellinen. Sen sijaan matala älykkyys olisi aikamoinen pommi, ja ymmärrän hyvin, jos entiset kumppanini olisivat saaneet tietää totuuden ja etsineet älyllisesti tasavertaista seuraa jättämällä minut. Ymmärrän hyvin olevani petkuttaja tämän asian suhteen ja niin hölmö olen, että en edes leskeksi tullessa tai kuolinvuoteellakaan paljastaisi salattua puoltani. Ehkä olen kyennyt hyvällä ulkonäöllä houkuttelemaan seureenin tavoun hyvännäköisiä miehiä, kun eivät tajua, mikä olen oikeasti naisiani.
seureenin tavoun = seireenin tavoin
Älypuhelin ei tajua, mitä haluan kirjoittaa. Pahoittelen virheitäni.
Vauva-palstalle kirjoittelu. Tai no, mies kyllä jo nykyään tietää siitäkin. Oikeasti, suhteessa on joku pielessä jos pitää salailla asioita. Aloituksen tilanne kuulostaa jo huolestuttavalle kontrolloinnille...
Vierailija kirjoitti:
Tosi kivoja ja terveitä parisuhteita teillä.
No jos et ole sattunut huomaamaan, niin ihmiskunta on aika sairaassa tilassa. Shit in, shit out.
Vierailija kirjoitti:
Vaimo ei tiedä, että olen hänen äitnsä siskon kanssa harrastanut seksiä sukumökin paljussa. Täti kiristää minua sillä ja nyt joudun harrastamaan sitä, vaikka en haluaisi.
Mitäs tunget munaasi joka koloon.
Minulla on rahastosijoituksia joista en ole kertonut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nauttinut suuresti, kun teinipojat yläkoulussa ovat kuolanneet minua. Olen opettaja.
Meillä oli sinunkaltainen naisopettaja yläasteella, olipa vielä uskovainen, sellainen max kolmekymppinen. Piti avarakaulaista paitaa ja nojasi pöytäänsä siten, että tis sivako näkyi pitkältä matkalta. Luokan pojat toki olivat innoissaan, mutta tytöt pitivät lähinnä huo ra n elkeinä.
Mitä sitten? Ei minua kiinnosta sinun kokemuksesi. Ilmeisestikään et ole ollut se luokan poika. Mulla on herkkupeppu ja pojat ovat sitä tykänneet katsoa. Ja olen tykännyt siitä tunteesta.
Tässä oikein kansankynttilä :D. Ei joo kiinnosta muiden mielipiteet, pääasia että saa (kyseenalaista) huomiota teinipojilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko pahasti ylipainoinen vai miksi tuollaista syömisten kyttäystä?
En. 163/56 , normaalipainoinen, pikku pömpykkä on kuitenkin eli en ihan timmissä salikunnossa mutta normaalipainoinen silti . Ja ei mieskään ole ylitreenattu salimake vaan ihan normaalioainoinen ja hänelläkin pieni vatsa.
Noilla mitoilla olet kyllä jo aika lihava.
Voit olla laiha läski ellet ole lihaksikas.
Painoin juuri tuon 56, kun kävin aktiivisesti salilla + pituus 163 eli samat.
No, nyt pitkään vain harrastanut aerobiclajeja ja paino pudonnut, hädin tuskin 50.
Eli lihaksissa se paino oli minulla.Todennäköisesti se kuusi kiloa oli nestettä. Se tulee ihmisille yllätyksenä miten paljon nestettä ihmisen kehossa on. Lihaksia on hyvin hyvin vaikea sen sijaan kasvattaa vaikka asuisi salilla. 163 cm/56 kg ei ole mikään läski tai "laihaläski" ja voidaanko kiitos lopettaa tämän sanan käyttö? Täyttä kehovihaa koko sana.
Tämä kommentti tulee raskaita töitä tehneeltä jolla on takuulla enempi työlihasta kuin saliasujilla enkä silti näytä miltään atleetilta.
Ja voidaanko lopettaa tämä vääntö joka EI LIITY tähän ketjuun mitenkään.
Kuules, lihaksikas! Olin lapsuuteni & nuoruuteni & alun aikuisuuteni painanut duunia voimieni äärirajoilla + rupesin opiskeleen iltaisin.
Sitten kun 'ylenin' istumaduuniin, aloitin kuntosalivoimailun koska työ ei imenyt enää kaikkea mehua pv mittaan.
Elikä olin kyllä tosi timmi ja mahduin pieneen tilaan vaikka painoin 56kg.
Älä sinä väännä kun et tiedä.
Ja unohtui sanoa että itselläsi on nestettä päässä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä pettäjät…hyi helvetti! Ja sitten ollaan puolison edessä kuin puhtaat pulmuset tekohymy naamalla, piru aivoissa!🤮
Suurin osa on tässä ketjussa kyllä puhunut tunteista ja ajatuksista, ei konkreettisesta pettämisestä joten menehän muualle jeesustelemaan.
Miksi muuten olla suhteessa jos ei tahdo jakaa niitä sisimpiä ajatuksiaan toisen kanssa?
Ne samat syyt kuin kaikilla muillakin. Seura, kumppanuus, läheisyys, seksi jne. Eiköhän ne ole aika tavallisia tarpeita.
En ole kertonut miehelleni, että seurustelin vielä exäni kanssa silloin kun tavattiin.
Jätin eksän sitten aika lailla ekan tapaamisen jälkeen. Aloin seurustella virallisesti tämän uuden kanssa kun oltiin pari kuukautta tapailtu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä laitat lämppäreihin?
Ananasta, kinkkua, tonnikalaa, metvurstia, aurajuustoa, välillä jauhelihaa ja juustoa . Siinä ne päällimmäiset tai yleensä käytetyt mutta ei tietenkään samaan aikaan :)
Hmmm, toimis! Lisäätkö valkosipulia?
Olen tullu ttulokseen että lieväst heikkolahjainen pärjää aivan hyvin elämässä. Kun on sosialisesti lahjakas tuo iloa toisille. Joskus kirjatyypit ovat liian tylsiä ihmisiä. Ei kukaan jaksa vetää perässään kivirekeä joka ei keksi mitään tekemistä, vaan odottaa aloitusta muilta. Sekin on jännä kuulla kuinka monet juuri miehet vahtivat naisen syömistä. Itse en ole kosaan kuullutkaan.
Se että kirjoittelen tänne...
Se varmaan jo luulee että mul on suhde...
Vierailija kirjoitti:
Se että kirjoittelen tänne...
Se varmaan jo luulee että mul on suhde...
Totuus: vauva palsta, sinne se vaimo mennyt on 🤭
Nuorena lapsuudessa tehdyt sairaudet. Ei niitä tekoja halua kertoa koskaan, hävettää tarpeeksi muutenkin. Tämän takia tainnut luottamus kadota ainakin yhden henkilön kohdalla. Hän joskus kysyi "Onko sinulla salaisuutta jota et ole kertonut kenellekään?" Rehellisenä vastasin että on, tuo taisi lopulta johtaa luottamus pulaan ja eroon hänen puolesta.
Olisi elämä helpompaa jos ei lapsuuden tekoja muistaisi, ei tarvisi pitää moisia salaisuuksia hautaan asti. Ei ihme että muisti sairaat vaikuttavat niin onnellisilta, he eivät muista ikäviä asioita. Unohtaminen olisi toivottua.
Todennäköisesti lopun elämääni yksin, koska liian hyvä muisti ja turhan rehellinen. Ovat naiset sen ilmaisseet tarpeeksi useasti ettei suhteesta kanssani ole mihinkään muutenkin. Tyydyn olemaan yksin ja erakoitunut vauhdilla jo pitkälle toista vuosikymmentä. Paluuta kumppanin hakemiseen ei ole.
Varallisuus. Meillä kotona tingitään kaikesta, ruokaa ostetaan vain ja ainoastaan alennuksella. Teepussit käytetään kahdesti. Vaatteet korjataan itse, kotona lämpötila on säädetty viileään neljääntoista asteeseen. Vaimon kanssa säästetään ahkerasti, vaikka itselläni pankissa on seitsemännumeroinen summa rahaa. En halua puhua tästä, koska pelkään että vaimo alkaa vaatia kalliita asioita ja tuhlailemaan päättömästi. Pidän rahani omana tietonani, kunnes täytän 40 ja eläköidyn.
Vierailija kirjoitti:
Nuorena lapsuudessa tehdyt sairaudet. Ei niitä tekoja halua kertoa koskaan, hävettää tarpeeksi muutenkin. Tämän takia tainnut luottamus kadota ainakin yhden henkilön kohdalla. Hän joskus kysyi "Onko sinulla salaisuutta jota et ole kertonut kenellekään?" Rehellisenä vastasin että on, tuo taisi lopulta johtaa luottamus pulaan ja eroon hänen puolesta.
Olisi elämä helpompaa jos ei lapsuuden tekoja muistaisi, ei tarvisi pitää moisia salaisuuksia hautaan asti. Ei ihme että muisti sairaat vaikuttavat niin onnellisilta, he eivät muista ikäviä asioita. Unohtaminen olisi toivottua.
Todennäköisesti lopun elämääni yksin, koska liian hyvä muisti ja turhan rehellinen. Ovat naiset sen ilmaisseet tarpeeksi useasti ettei suhteesta kanssani ole mihinkään muutenkin. Tyydyn olemaan yksin ja erakoitunut vauhdilla jo pitkälle toista vuosikymmentä. Paluuta kumppanin hakemiseen ei ole.
Mikähän se sairaus on, jota salaat? Ei ilmeisesti mikään ulospäin näkyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et saisi syödä lämppäreitä :(
Miehen mielestä kerran viikossa riittää :( minun mielestä se on liian vähän koska pidän niistä niin paljon :D
Se nyt on sama, syökö leivän lämpimänä vai kylmänä. Kannattaako jatkaa tuollaisen niihin kanssa. Sulla pääsee vielä joskus vahingossa meetwurstipieru ja sitten onkin selittämistä.
Syön karkkia mieheltäni salaa. Hänen mielestään on lapsellista himoita karkkia, kun itsellään ei jostain syystä ole ollenkaan makeanhimoa ja hän pystyisi olemaan varmaan puoli vuotta ilman mitään makeita herkkuja eikä tekisi tiukkaakaan. Minä taas olen koko ikäni ollut sokerihiiri, koko ajan tekisi mieli jotain makeaa. Usein ostan kauppareissulla karkkia tai suklaata ja syön sen autossa, heitän roskat johonkin roskikseen ennen kotiintuloa. Teen näin vain sen takia, että haluan mieheni pitävän minua aikuismaisena ja fiksuna, jatkuva karkinsyönti nolottaa siis.